Tulipa pitkä sitaatti

Journalistin ohjeet 7 ja 20

JO 7: Myös toisen työtä käytettäessä on noudatettava hyvää tapaa. Lähde on mainittava, kun käytetään toisen julkaisemia tietoja.

JO 20: --- Verkossa olennaisen virheen korjaamiseksi ei riitä virheellisen tiedon tai jutun poistaminen, vaan yleisölle on kerrottava virheestä sekä miten ja milloin se on korjattu.

Katso myös: Tekijänoikeuslaki 7. luku, 57 §

JOURNALISTI
13.10.2016

Kalle Kinnunen, teksti
Anna-Kaisa Jormalainen, kuvitus

MTV Uutiset julkaisi Vanity Fairin pitkän jutun luvatta ja ”vahingossa”.

Mitä MTV Uutisten päällikkö Karri Lehtiö ajattelisi, jos hänen toimituksensa työtä kopioitaisiin sellaisenaan?

”Se on hyvä kysymys. En tiedä, olenko henkilökohtaisesti oikeutettu reagoimaan mitenkään, vaan olisiko talon oikeus reagoida. Ehkä kysyisin, miksi näin on toimittu.”

Sunnuntaiaamuna 18. syyskuuta MTV Uutiset julkaisi verkkosivuillaan noin 30 000 merkin mittaisen jutun Elizabeth Holmesista ja hänen Theranos-yrityksestään. Juttu kertoo, kuinka miljardien arvoiseksi arvioidun firman lupaavat lääketieteelliset testausmenetelmät osoittautuivat huijaukseksi.

Juttua jaettiin sosiaalisessa me-diassa. Tarkemmat huomasivat, että jutusta puuttui kirjoittajan nimi. Kieliasukin oli kömpelö. Kyllä: MTV:n juttu oli luvatta julkaistu käännös Vanity Fair -lehden jutusta.

Twitterissä MTV Uutiset -tili vastasi kyselijöille, että kyse on ”siteerauksesta”. Maanantai-iltana verkkosivujen juttu vaihtui kokonaan uuteen. Sen yhteydessä on laatikko, jossa lukee näin:

”Tämä artikkeli julkaistiin ensimmäisen kerran 18.9. klo 6.07. Juttu piti kaikilta osin paikkaansa, mutta MTV Uutisilla tapahtui artikkelin kohdalla arviointivirhe sitaattien määrässä. Artikkelia on päivitetty 19.9. klo 20.15. Sitä on nyt lyhennetty ja siihen on lisätty muita lähteitä.”

 

Vapaa muunnelma on toisen teoksen pohjalta tehty uusi itsenäinen ja omaperäinen teos. Plagiaatti taas on suora kopio tai riittävän suurilta osin identtinen.

Journalistiliiton lakimies Sanna Nikula arvioi, että sunnuntain juttu on kopio, johon olisi pitänyt pyytää alkuperäisen jutun tekijänoikeuden haltijan suostumus.

”MTV:n juttu seuraa rakenteeltaan hyvin tarkasti alkuperäistä juttua ja myös sanavalinnat ja sanajärjestys muistuttavat alkuperäistä juttua huomattavasti”, Nikula sanoo.

Jutussa viitataan Vanity Fairiin vain lähteenä, mutta teksti on kielikuvia myöten sama. Alkuperäisen jutun kirjoittajaa Nick Biltonia ei mainittu.

Bilton on teknologiaan erikoistunut toimittaja ja kirjailija, jonka Vanity Fair kaappasi keväällä New York Timesilta. Alkuperäinen Theranos-juttu on painetussa lehdessä ja ilmestyi Vanity Fairin verkkosivuilla 6. syyskuuta.

Karri Lehtiö myöntää, että kopiojutun julkaiseminen oli virhe. Tarkoitus ei ollut varastaa.

”Tämä aihe ja Holmes oli minun idea. Siinä oli kiinnostava draaman kaari, joka tarinana huipentui siihen Vanity Fairin juttuun. Monet muutkin ovat kirjoittaneet tästä keissistä.”

Lehtiö ei kerro, miten hänen ideansa Holmesin käsittelemisestä johti toimituksessa 30 000 merkkiä pitkän kopiojutun julkaisemiseen. Se olisi syyllisten etsimistä.

”Yksinkertainen selitys on, että minun briiffini oli paska. Miten nämä nyt menee, kun tehdään 100 – 200 juttua vuorokaudessa ja tuhatkunta viikossa julkaistaan. Joukkoon mahtuu muutama epäkelpo ja muutama heikompi prosessi”, Lehtiö sanoo.

 

Uusi juttu on rakennettu useita lähteitä siteeraamalla. Vanity Fairin nimi on lisätty otsikkoon. Mutta miksi kopiojuttua ei vain otettu pois?

”Se oli meidän ratkaisu. Me editoitiin epäkelpo juttu huolellisesti. Jutun poistaminen ei olisi sitä virhettä vähentänyt”, Lehtiö sanoo.

Ensin julkaistussa jutussa ei sinänsä ollut virheitä. Siitä oli pitänyt huolen Vanity Fairin toimitus. Oikaistavaa ei siis ollutkaan. Lehtiön mielestä kainalo, jossa kerrotaan jutussa olleen alun perin ”arviointivirhe sitaattien määrässä”, riittää selittämään tapahtuneen – ikään kuin alkuperäinen juttu ei olisi kopio, vaan vahingossa olisi julkaistu yksi 30 000 merkin sitaatti.

”Ihan asiallisesti kerrotaan, mitä ollaan tehty. Ei ole mitään sellaista, että varastetaan jotain jostain eikä kerrota sitä avoimesti.”

Lukijan on kuitenkin mahdoton päätellä laatikosta, kuinka juttua on muokattu.

Mitään tällaista ei olisi saanut tapahtua, Lehtiö sanoo.

Journalisti yritti tavoittaa Nick Biltonia onnistumatta siinä.

Journalistin ohjeet 7 ja 20

JO 7: Myös toisen työtä käytettäessä on noudatettava hyvää tapaa. Lähde on mainittava, kun käytetään toisen julkaisemia tietoja.

JO 20: --- Verkossa olennaisen virheen korjaamiseksi ei riitä virheellisen tiedon tai jutun poistaminen, vaan yleisölle on kerrottava virheestä sekä miten ja milloin se on korjattu.

Katso myös: Tekijänoikeuslaki 7. luku, 57 §



3 2019
Arkisto

Inhimillinen erehdys

Toimittaja Ilkka Pernu luuli päässeensä unelmaduuniin, mutta huomasi pian antaneensa journalistin ammattitaitonsa markkinointiviestinnälle. Entistä useampi toimittaja tekee journalismin ohella konsultointia ja muuta viestintätyötä. Heikentääkö se median uskottavuutta?

”Joka jutussa on oltava ilmastonäkökulma”

Vihreän Langan päätoimittajan Riikka Suomisen mukaan media alisuorittaa ilmastonmuutoksen.

Kansainvälinen kuvajournalismi vaatii lentämistä – siksi siitä on luovuttava, sanoo Touko Hujanen

Ilmastonmuutosnäkökulma lävisti Vuoden kuvajournalistin koko työn ja arjen.

Oikeasti haluaisit olla muotitoimittaja, Pekka Mervola

Keskisuomalaisen päätoimittaja kirjoittaa paljon kolumneja, joista syntyy usein kohuja. Ylestä hän puhuu pomonsa kanssa korkeintaan kerran kuussa.

Toimittajien keskiluokkaisuus vaikuttaa uutisointiin köyhiä koskevista laeista

Toimittajat unohtivat sote-uudistuksesta sosiaalipalveluiden puolen. Sen unohtivat myös lainsäätäjät, mutta eipä heitä siitä juuri tiedotusvälineissäkään muistuteltu. Miksi olisi, kirjoittaa Susanna Kuparinen.

Jukka Koivulan, 32, mielestä Jyväskylän kaltaiset yliopistokaupungit häviävät siinä, etteivät työllistä kouluttamiaan toimittajia niin hyvin kuin voisivat. Itse hän muutti Jyväskylään reilu neljä vuotta sitten Maaseudun Tulevaisuuden aluetoimittajaksi.

Yli tuhat kolmekymppistä katosi

Kolmekymppisissä on käynyt media-alalla kato, kertovat Journalistiliiton ja työnantajien tilastot. Taantuma teki alalle tulosta vaikeaa.

Hanna Ilkko maskeeraa näyttelijä Hannu-Pekka Björkmanin Nyrkki-tv-sarjan kuvauksissa Vantaalla.

"Luulin että puuteroit vaan neniä"

Maskeeraajan täytyy tietää, mitä seuraavassa kohtauksessa tapahtuu.

Stark röst. Samar Yazbek var det stora affischnamnet på årets upplaga av Umeå Littfest, där hon berättade om situationen i Syrien och arbetet med boken Nitton kvinnor – Berättelser om syriskt motstånd.

Samlar in berättelser om motståndet

Samar Yazbek låter nitton kvinnor berätta om de fasor de upplevde under Syriekrisens första år.

Koulutusmyynnistä lisätuloja mediataloille

Mediatalot tekevät lisäbisnestä kouluttamalla yrityksiä ja viranomaisia. ”On eduksi journalismille, mitä paremmin sekä haastattelija että haastateltava osaavat hommansa”, Tekniikan Maailman päätoimittaja Reijo Ruokanen sanoo.

Ylen karjalankielinen freelancer Natalia Giloeva pitää karjalankielisiä uutisia päätyönään. Häntä ilahduttaa, että esimerkiksi uutisia varten luotu počinruočči eli siansaksa on levinnyt muiden karjalankielisten käyttöön. ”Haluaisin että karjalaiset vaikuttaisivat itse kieleensä, ettei sitä tekisi ainoastaan kääntäjä tai lautakunta.”

Kuibo parem karjalakse?

Vähemmistökielen sanasto kasvaa käännösuutisilla ja Facebook-kyselyillä.

Näin syntyy Ylen Tulosilta

Eduskuntavaali-illan tv-lähetyksen valmistelu alkaa melkein vuotta ennen h-hetkeä. Vaali-iltana on töissä satoja yleläisiä.

Zeldan viides, kulisseja käsittelevä numero syntyy paljolti sähköisten viestimien varassa, koska Hanna Valle opiskelee Amsterdamissa. Aiempien numeroiden teemat ovat ruumis, rakkaus, valta ja mieli. ”Zeldan lähtökohta on feministinen, mutta annamme tilaa käsitellä monenlaisia tuntemuksia ja havaintoja. On hienoa laajentaa lukijoiden näkemystä maailmasta ja rakenteista, jotka siihen vaikuttavat.”

Vapaaehtoisten kokeilujen koti

Visuaalinen suunnittelija Hanna Valle halusi rakentaa ympärilleen yhteisön, jonka kanssa käsitellä tärkeitä aiheita. Syntyi verkkolehti Zelda.

Vikesin toiminnanjohtaja Auli Starck vieraili maaliskuussa Myanmarissa Yangon Film Schoolissa. Maan poliittisesta tilanteesta huolimatta opiskelijat ovat pystyneet tekemään myös kriittisiä dokumentteja. Kuvassa on Starckin kanssa koulun henkilökuntaa, opiskelijoita ja valmistuneita, jotka ovat edelleen mukana sen toiminnassa, vasemmalta Nwaye Zar Che Soe, Wai Mar Nyunt, Lindsey Merrison, Aleksandra Minkiewicz, Starck, Soe Arkar Htun, Khin Myanmar.

Kokoaan suurempi "nollaseiska"

Viestintä ja kehitys -säätiö moninkertaistaa journalisteilta kerätyn solidaarisuusrahan. Kuluva vuosi on Vikesin viidestoista.

Vinnande samarbete. Eva Jung, Simon Bendtsen och Michael Lund vid prisutdelning i januari i år.

Avslöjade Danmarks största bankskandal – belönades med Cavlingpriset

Samarbetet mellan Eva Jung, Simon Bendtsen och Michael Lund fungerade väl, men det nationsöverskridande granskande arbetet krävde också råd och kunskapsdelning från kollegor runt om i världen.

Terveystiedon toimittaja

Uusi päätoimittaja Anne Lahnajärvi haluaa Mediuutisten tuottavan lääkäreiden puheenaiheet.

Apua ammatillisiin unelmiin

Haaveiletko tietokirjan kirjoittamisesta, valokuvanäyttelystä tai opintomatkasta? Journalisti listaa apurahoja journalisteille, kuvittajille ja kääntäjille.

Journalisti täyttää huhtikuussa 95 vuotta. ”Vuosien saatossa lehti on muuttunut järjestökentän rasahdusten raportoijasta koko median, journalismin ja viestintäalan suuntaa kommentoivaksi ja muokkaavaksi voimaksi”, sanoo päätoimittaja Maria Pettersson.

Journalistin paperiversio uudistui, verkkolehti uudistuu seuraavaksi

Päätoimittaja Maria Pettersson lupaa alan syvällistä arviointia ja reilua mediakritiikkiä.

När intrycket är färgat

Fullständig objektivitet är en platonsk idé men hurdant intryck journalisten gör är hårdvaluta. Lämnar intrycket en partifärg är devalveringen i full gång, skriver Dan Lolax.

Tähtien määrä katosi puolueen nimestä

Vanhoilla puolueilla on teksteissä vakiintuneet käyttönimensä ja lyhenteensä, mutta toimiiko sama ”aakkosmankeli” uusilla, pohtii Ville Eloranta.

Avoimuus parantaisi palkkakeskustelua

Media-alan työn tulokset ovat kaikkien nähtävillä, mutta miksi työstä maksettava korvaus ei ole, kysyy Tytti Oras.

Taloutta tv-uutisissa kommentoineista poliitikoista yli 90 prosenttia miehiä

Muita miesvetoisia aiheita olivat muun muassa ulko- ja turvallisuuspolitiikka, sisäpolitiikka, vaalit ja teollisuus, ilmenee Joonas Lehtosen pro gradusta.

Väinöt sekaisin

Elettiin vuotta 1975. Olin Savon Sanomien kesätoimittajana Helsingissä. Etyk-hulinan lomassa tapahtui muutakin – muun muassa kesätoimittajan nimisekoilu, kirjoittaa Ilkka Vänttinen.

Sopimalla voi pelastaa työpaikan

Journalistiliiton juristi Sanna Nikula ei vieläkään ole varma, mikä sai työnantajan muuttamaan mielensä. Kertaalleen irtisanotulle löytyi kuitenkin uusi työ.

Koura- ja Bonnier-palkinnot jaettiin

KOURA-koulutusrahasto palkitsi tv-, radio- ja verkkosisältöjä kuudessa kategoriassa. Erikoispalkinnot saivat Ylen Sara Rigatellin ja MTV:n Timo Innasen jutut seksuaalisesta ahdistelusta ja häirinnästä.

Kainuulainen urheilumies on poissa

Kuolleita: Toimittaja Seppo Karppinen 9.1.1944 Kajaani – 7.12.2018 Kajaani

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta