Tulipa pitkä sitaatti

Journalistin ohjeet 7 ja 20

JO 7: Myös toisen työtä käytettäessä on noudatettava hyvää tapaa. Lähde on mainittava, kun käytetään toisen julkaisemia tietoja.

JO 20: --- Verkossa olennaisen virheen korjaamiseksi ei riitä virheellisen tiedon tai jutun poistaminen, vaan yleisölle on kerrottava virheestä sekä miten ja milloin se on korjattu.

Katso myös: Tekijänoikeuslaki 7. luku, 57 §

JOURNALISTI
13.10.2016

Kalle Kinnunen, teksti
Anna-Kaisa Jormalainen, kuvitus

MTV Uutiset julkaisi Vanity Fairin pitkän jutun luvatta ja ”vahingossa”.

Mitä MTV Uutisten päällikkö Karri Lehtiö ajattelisi, jos hänen toimituksensa työtä kopioitaisiin sellaisenaan?

”Se on hyvä kysymys. En tiedä, olenko henkilökohtaisesti oikeutettu reagoimaan mitenkään, vaan olisiko talon oikeus reagoida. Ehkä kysyisin, miksi näin on toimittu.”

Sunnuntaiaamuna 18. syyskuuta MTV Uutiset julkaisi verkkosivuillaan noin 30 000 merkin mittaisen jutun Elizabeth Holmesista ja hänen Theranos-yrityksestään. Juttu kertoo, kuinka miljardien arvoiseksi arvioidun firman lupaavat lääketieteelliset testausmenetelmät osoittautuivat huijaukseksi.

Juttua jaettiin sosiaalisessa me-diassa. Tarkemmat huomasivat, että jutusta puuttui kirjoittajan nimi. Kieliasukin oli kömpelö. Kyllä: MTV:n juttu oli luvatta julkaistu käännös Vanity Fair -lehden jutusta.

Twitterissä MTV Uutiset -tili vastasi kyselijöille, että kyse on ”siteerauksesta”. Maanantai-iltana verkkosivujen juttu vaihtui kokonaan uuteen. Sen yhteydessä on laatikko, jossa lukee näin:

”Tämä artikkeli julkaistiin ensimmäisen kerran 18.9. klo 6.07. Juttu piti kaikilta osin paikkaansa, mutta MTV Uutisilla tapahtui artikkelin kohdalla arviointivirhe sitaattien määrässä. Artikkelia on päivitetty 19.9. klo 20.15. Sitä on nyt lyhennetty ja siihen on lisätty muita lähteitä.”

 

Vapaa muunnelma on toisen teoksen pohjalta tehty uusi itsenäinen ja omaperäinen teos. Plagiaatti taas on suora kopio tai riittävän suurilta osin identtinen.

Journalistiliiton lakimies Sanna Nikula arvioi, että sunnuntain juttu on kopio, johon olisi pitänyt pyytää alkuperäisen jutun tekijänoikeuden haltijan suostumus.

”MTV:n juttu seuraa rakenteeltaan hyvin tarkasti alkuperäistä juttua ja myös sanavalinnat ja sanajärjestys muistuttavat alkuperäistä juttua huomattavasti”, Nikula sanoo.

Jutussa viitataan Vanity Fairiin vain lähteenä, mutta teksti on kielikuvia myöten sama. Alkuperäisen jutun kirjoittajaa Nick Biltonia ei mainittu.

Bilton on teknologiaan erikoistunut toimittaja ja kirjailija, jonka Vanity Fair kaappasi keväällä New York Timesilta. Alkuperäinen Theranos-juttu on painetussa lehdessä ja ilmestyi Vanity Fairin verkkosivuilla 6. syyskuuta.

Karri Lehtiö myöntää, että kopiojutun julkaiseminen oli virhe. Tarkoitus ei ollut varastaa.

”Tämä aihe ja Holmes oli minun idea. Siinä oli kiinnostava draaman kaari, joka tarinana huipentui siihen Vanity Fairin juttuun. Monet muutkin ovat kirjoittaneet tästä keissistä.”

Lehtiö ei kerro, miten hänen ideansa Holmesin käsittelemisestä johti toimituksessa 30 000 merkkiä pitkän kopiojutun julkaisemiseen. Se olisi syyllisten etsimistä.

”Yksinkertainen selitys on, että minun briiffini oli paska. Miten nämä nyt menee, kun tehdään 100 – 200 juttua vuorokaudessa ja tuhatkunta viikossa julkaistaan. Joukkoon mahtuu muutama epäkelpo ja muutama heikompi prosessi”, Lehtiö sanoo.

 

Uusi juttu on rakennettu useita lähteitä siteeraamalla. Vanity Fairin nimi on lisätty otsikkoon. Mutta miksi kopiojuttua ei vain otettu pois?

”Se oli meidän ratkaisu. Me editoitiin epäkelpo juttu huolellisesti. Jutun poistaminen ei olisi sitä virhettä vähentänyt”, Lehtiö sanoo.

Ensin julkaistussa jutussa ei sinänsä ollut virheitä. Siitä oli pitänyt huolen Vanity Fairin toimitus. Oikaistavaa ei siis ollutkaan. Lehtiön mielestä kainalo, jossa kerrotaan jutussa olleen alun perin ”arviointivirhe sitaattien määrässä”, riittää selittämään tapahtuneen – ikään kuin alkuperäinen juttu ei olisi kopio, vaan vahingossa olisi julkaistu yksi 30 000 merkin sitaatti.

”Ihan asiallisesti kerrotaan, mitä ollaan tehty. Ei ole mitään sellaista, että varastetaan jotain jostain eikä kerrota sitä avoimesti.”

Lukijan on kuitenkin mahdoton päätellä laatikosta, kuinka juttua on muokattu.

Mitään tällaista ei olisi saanut tapahtua, Lehtiö sanoo.

Journalisti yritti tavoittaa Nick Biltonia onnistumatta siinä.

Journalistin ohjeet 7 ja 20

JO 7: Myös toisen työtä käytettäessä on noudatettava hyvää tapaa. Lähde on mainittava, kun käytetään toisen julkaisemia tietoja.

JO 20: --- Verkossa olennaisen virheen korjaamiseksi ei riitä virheellisen tiedon tai jutun poistaminen, vaan yleisölle on kerrottava virheestä sekä miten ja milloin se on korjattu.

Katso myös: Tekijänoikeuslaki 7. luku, 57 §



9 2019
Arkisto

Kuolema toimituksessa

Kollegan kuolema pysäyttää toimituksen ja tuo työyhteisön hoidettavaksi paljon käytännön asioita. Surun hoitamiseen ei sen sijaan ole valmista reseptiä.

Daniel Nissén, Lukas Kallenberg,  Mathilda Kull och Karolina Åsmus jobbar på Vasabladet. De unga journalisterna upplever att inhoppare och fast anställda behandlas likvärdigt. Alla är inbjudna till samma personalfester och interna fortbildningar och ingår i samma diskussionsforum. ”Man är en i gänget. Det är viktigt att man får vara med i gemenskapen för att trivas på jobbet”, säger Mathilda Kull.

Journalistförbundet ifrågasätter en praxis där många inhoppare jobbar heltid länge

Under vilka villkor jobbar inhopparna och hur mycket av jobbet görs egentligen av dem? Journalisten utredde en brokig praxis.

Naistenlehdet laajentavat naiskuvaa

”Juuri naistenlehdet ovat tehneet naisia näkyviksi ja laajentaneet naiskuvaa sekä lisänneet ylipäänsä suvaitsevaisuutta kertomalla erilaisuudesta”, kirjoittaa Iina Artima-Kyrki.

Työnantaja esittää poikkeuksellisen törkeitä muutoksia työehtosopimuksiin

Mitä tapahtuu, jos työntekijä marssii neuvottelupöytään samanlaisin esityksin kuin työnantaja? kysyy Maria Pettersson.

Politiikkaa on helpompi tehdä, kun toimittajat eivät kyttää, Veli Liikanen

Vihreät päätti lopettaa puoluelehtensä rahoittamisen toimitusta kuulematta. Puoluesihteeri Veli Liikanen ei halua avata aiheesta käymiään keskusteluja.

Moraalittomien väitteiden jyrkkä tuomitseminen ei välttämättä ole tehokasta

Jos jatkuvasti puhumme jostain radikaalina pidetystä ajatuksesta, tuolla ajatuksella on hyvät mahdollisuudet muuttua yhteiskunnan silmissä hiljalleen maltilliseksi ja mahdolliseksi, Janne Zareff pohtii kolumnissaan.

Du skall icke normalisera

Dan Lolax har svårt att acceptera tanken att det finns ämnen som journalister inte ska gå och peta i.

Työehdoista neuvotellaan salassa – miksiköhän?

Neuvottelut työn ehdoista pitävät Journalistiliiton puheenjohtajan kiireisenä. Eräs pimeä perinne mietityttää Hanne Ahoa.

Näin syntyy MTV:n meteorologin sääennuste

Forecan ja MTV:n meteorologi Miina Manninen tietää viikonlopun sään ennen kuin muu Suomi herää.

Olen Retail Manager, sanoi haastateltava

Yhä suurempi osuus yritysväestä tuntuu uskovan, että englanti parantaa menestyksen mahdollisuuksia kotimaassakin, Ville Eloranta kirjoittaa.

”Ilmastonmuutos trendaa nyt kaikkialla, ja ihan syystä. Mutta järjestöt ja brändit käyttävät ilmastoahdistusta keppihevosena omalle asialleen. Joskus on vaikea erottaa, mikä on aiheellista ja mikä ei”, Maria Veitola sanoo.

Maria Veitola kysyy tyhmiä ja se kannattaa

”Se ei aina ole helppoa, mutta usein toimittajan kannattaisi tekeytyä vähän hölmöksi. Katselijat ja kuuntelijat kiittävät, kun tulee parempi ohjelma”, toimittaja Maria Veitola sanoo.

Moni maalittamiseen soveltuva rikosnimike on asianomistajarikos. Yksittäisen virkamiehen kynnys rikosilmoituksen tekemiseen voi olla korkea. Muiden muassa poliisi, syyttäjät, tuomarit ja käräjäoikeuksien laamannit toivovat asiaan pikaista muutosta.

Maalittaminen halutaan kriminalisoida, mutta asia etenee hitaasti

Päättäjät puhuvat julkisuudessa asian kiireellisyydestä, mutta oikeusministeriössä mitään hanketta ei ole käynnissä.

Tapahtumien ”sivutuotteena” syntyy yhteisöllisyyttä

”Jo Helsingin Sanomalehtimiesyhdistyksen ja Aikakauslehdentoimittajien yhdistyksen yhdistymistä suunniteltaessa tavoitteeksi otettiin hyvät jäsentilaisuudet”, kirjoittaa toiminnanjohtaja Kaija Plit.

Tinkimätön toimittaja ja aktiivinen osallistuja

Kuolleita: Toimittaja Tuula Helariutta 24. 4. 1949 Punkalaidun – 10. 9. 2019 Huittinen

”Journalistin tehtävä on kysyä miksi”

Kuolleita: Toimittaja Martti ”Maxi” Kaukonen 15. 9. 1947 Rovaniemi – 12. 10. 2019 Kuopio

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta