Tulipa pitkä sitaatti

Journalistin ohjeet 7 ja 20

JO 7: Myös toisen työtä käytettäessä on noudatettava hyvää tapaa. Lähde on mainittava, kun käytetään toisen julkaisemia tietoja.

JO 20: --- Verkossa olennaisen virheen korjaamiseksi ei riitä virheellisen tiedon tai jutun poistaminen, vaan yleisölle on kerrottava virheestä sekä miten ja milloin se on korjattu.

Katso myös: Tekijänoikeuslaki 7. luku, 57 §

JOURNALISTI
13.10.2016

Kalle Kinnunen, teksti
Anna-Kaisa Jormalainen, kuvitus

MTV Uutiset julkaisi Vanity Fairin pitkän jutun luvatta ja ”vahingossa”.

Mitä MTV Uutisten päällikkö Karri Lehtiö ajattelisi, jos hänen toimituksensa työtä kopioitaisiin sellaisenaan?

”Se on hyvä kysymys. En tiedä, olenko henkilökohtaisesti oikeutettu reagoimaan mitenkään, vaan olisiko talon oikeus reagoida. Ehkä kysyisin, miksi näin on toimittu.”

Sunnuntaiaamuna 18. syyskuuta MTV Uutiset julkaisi verkkosivuillaan noin 30 000 merkin mittaisen jutun Elizabeth Holmesista ja hänen Theranos-yrityksestään. Juttu kertoo, kuinka miljardien arvoiseksi arvioidun firman lupaavat lääketieteelliset testausmenetelmät osoittautuivat huijaukseksi.

Juttua jaettiin sosiaalisessa me-diassa. Tarkemmat huomasivat, että jutusta puuttui kirjoittajan nimi. Kieliasukin oli kömpelö. Kyllä: MTV:n juttu oli luvatta julkaistu käännös Vanity Fair -lehden jutusta.

Twitterissä MTV Uutiset -tili vastasi kyselijöille, että kyse on ”siteerauksesta”. Maanantai-iltana verkkosivujen juttu vaihtui kokonaan uuteen. Sen yhteydessä on laatikko, jossa lukee näin:

”Tämä artikkeli julkaistiin ensimmäisen kerran 18.9. klo 6.07. Juttu piti kaikilta osin paikkaansa, mutta MTV Uutisilla tapahtui artikkelin kohdalla arviointivirhe sitaattien määrässä. Artikkelia on päivitetty 19.9. klo 20.15. Sitä on nyt lyhennetty ja siihen on lisätty muita lähteitä.”

 

Vapaa muunnelma on toisen teoksen pohjalta tehty uusi itsenäinen ja omaperäinen teos. Plagiaatti taas on suora kopio tai riittävän suurilta osin identtinen.

Journalistiliiton lakimies Sanna Nikula arvioi, että sunnuntain juttu on kopio, johon olisi pitänyt pyytää alkuperäisen jutun tekijänoikeuden haltijan suostumus.

”MTV:n juttu seuraa rakenteeltaan hyvin tarkasti alkuperäistä juttua ja myös sanavalinnat ja sanajärjestys muistuttavat alkuperäistä juttua huomattavasti”, Nikula sanoo.

Jutussa viitataan Vanity Fairiin vain lähteenä, mutta teksti on kielikuvia myöten sama. Alkuperäisen jutun kirjoittajaa Nick Biltonia ei mainittu.

Bilton on teknologiaan erikoistunut toimittaja ja kirjailija, jonka Vanity Fair kaappasi keväällä New York Timesilta. Alkuperäinen Theranos-juttu on painetussa lehdessä ja ilmestyi Vanity Fairin verkkosivuilla 6. syyskuuta.

Karri Lehtiö myöntää, että kopiojutun julkaiseminen oli virhe. Tarkoitus ei ollut varastaa.

”Tämä aihe ja Holmes oli minun idea. Siinä oli kiinnostava draaman kaari, joka tarinana huipentui siihen Vanity Fairin juttuun. Monet muutkin ovat kirjoittaneet tästä keissistä.”

Lehtiö ei kerro, miten hänen ideansa Holmesin käsittelemisestä johti toimituksessa 30 000 merkkiä pitkän kopiojutun julkaisemiseen. Se olisi syyllisten etsimistä.

”Yksinkertainen selitys on, että minun briiffini oli paska. Miten nämä nyt menee, kun tehdään 100 – 200 juttua vuorokaudessa ja tuhatkunta viikossa julkaistaan. Joukkoon mahtuu muutama epäkelpo ja muutama heikompi prosessi”, Lehtiö sanoo.

 

Uusi juttu on rakennettu useita lähteitä siteeraamalla. Vanity Fairin nimi on lisätty otsikkoon. Mutta miksi kopiojuttua ei vain otettu pois?

”Se oli meidän ratkaisu. Me editoitiin epäkelpo juttu huolellisesti. Jutun poistaminen ei olisi sitä virhettä vähentänyt”, Lehtiö sanoo.

Ensin julkaistussa jutussa ei sinänsä ollut virheitä. Siitä oli pitänyt huolen Vanity Fairin toimitus. Oikaistavaa ei siis ollutkaan. Lehtiön mielestä kainalo, jossa kerrotaan jutussa olleen alun perin ”arviointivirhe sitaattien määrässä”, riittää selittämään tapahtuneen – ikään kuin alkuperäinen juttu ei olisi kopio, vaan vahingossa olisi julkaistu yksi 30 000 merkin sitaatti.

”Ihan asiallisesti kerrotaan, mitä ollaan tehty. Ei ole mitään sellaista, että varastetaan jotain jostain eikä kerrota sitä avoimesti.”

Lukijan on kuitenkin mahdoton päätellä laatikosta, kuinka juttua on muokattu.

Mitään tällaista ei olisi saanut tapahtua, Lehtiö sanoo.

Journalisti yritti tavoittaa Nick Biltonia onnistumatta siinä.

Journalistin ohjeet 7 ja 20

JO 7: Myös toisen työtä käytettäessä on noudatettava hyvää tapaa. Lähde on mainittava, kun käytetään toisen julkaisemia tietoja.

JO 20: --- Verkossa olennaisen virheen korjaamiseksi ei riitä virheellisen tiedon tai jutun poistaminen, vaan yleisölle on kerrottava virheestä sekä miten ja milloin se on korjattu.

Katso myös: Tekijänoikeuslaki 7. luku, 57 §



3 2021
Arkisto

Vaalikoneet vaikuttavat äänestyspäätöksiin. Millaista valtaa käyttävät koneiden tekijät?

Vaalikone ei ole lelu, vaan journalistinen tuote. Esimerkiksi Ylen vaalikoneen takana on kymmeniä tekijöitä, kymmeniä sivuja väitteitä ja yli puolen vuoden työ. Miten vaalikone rakennetaan reilusti? Miten siitä pitäisi kertoa käyttäjille?

Journalistiliitto on aina vaatinut mahdottomia

Loma, viisipäiväinen työviikko tai työehtosopimukset tuntuivat mahdottomilta ajatuksilta ennen kuin riittävä määrä ihmisiä alkoi vaatia niitä. ”Ei riitä, että jäämme vain puolustamaan saavutettuja etuja”, kirjoittaa Maria Pettersson.

Ilahduit, kun viisi alaistasi lähti kilpailevaan lehteen, Arno Ahosniemi

Kauppalehden vastaava päätoimittaja esittää olevansa ikäistään vanhempi mies, joka odottaa turhaan työtarjousta Etelärannasta.

Koskelan surman uutisoinnissa jäi kertomatta, kuka leikkasi lapsilta

”Helsingistä piirtyy uutisten kautta omituinen kuva kaupunkina, jossa jokin mystinen luonnonvoima kasvattaa luokkakokoja ja näkymätön käsi silppuaa erityisopetuksen kelvottomaan kuntoon”, kirjoittaa Susanna Kuparinen.

Historian ensimmäinen toimittajien työehtosopimus on ­allekirjoitettu! Edessä työnantajan Åke Heiniö ja Arvi V. Mäkinen sekä työntekijöitä edustanut Jyrki Juuti, takana Pauli Strandén ja Esko Muinonen vuonna 1967. Kuva: Uuskuva. SJL. KA.

Satavuotias Journalistiliitto aloitti pienenä herrakerhona ja kasvoi vahvaksi ammattiliitoksi

Journalistiliitto on taistellut journalistien oikeuksien ja paremman journalismin puolesta jo vuosisadan - työnantajan ja itse tsaarin vastustuksesta huolimatta.

Konflikten tar kontextens plats

”Nyhetsmedier kan inte bortförklara sitt ansvar för förvirringen genom att peka finger mot myndigheter och politiker”, skriver Dan Lolax.

Auttaisiko työvälinepooli, jos etätyö jää pysyväksi?

Ergonomisen työskentelyn järjestäminen ei ole yksin työntekijän vastuulla – ei työpaikalla eikä kotona työskennellessä, kirjoittaa Journalistiliiton juristi Tuomas Aalto.

Virus muuntuu, mutta sitä ei muunneta

”Joskus kieleen vakiintuu yhdyssanoja, jotka tarkoittavat keskenään samaa, vaikka niiden osat ovat eri järjestyksessä ja toinen on muutenkin saattanut vaikuttaa toista epäloogisemmalta”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Pikkukengillä potku omaan takapuoleen

Kiitos siististä sisätyöstä, ajatteli Heikki Kuutti hyisenä pakkaspäivänä. Sitten uutispäällikkö sai juttuidean.

Journalistien työttömyyskassa Finka sulautuu osaksi uutta jättikassaa

Uudesta kassasta tulee Suomen kolmanneksi suurin työttömyyskassa. Kolmen kassan yhdistyminen tuo liitolle säästöjä ja lisää kassan yhteiskunnallista vaikutusvaltaa.

Näin tekijänoikeusrahat kiertävät

Tekijänoikeusjärjestö Kopioston kautta kulkee vuosittain noin 50 miljoonaa euroa, jotka se jakaa eteenpäin tekijänoikeuksien haltijoille.

Nitrodiskotaiteilija on poissa

Taittaja-graafikko Hannu Marttinen 12. 9. 1945 Helsinki – 10. 2. 2021 Hämeenlinna

Pienestä naisesta jäi iso jälki

Toimittaja Leena Seretin 11. 11. 1959 Kemi – 28. 1. 2021 Sipoo

Päätoimittaja puolusti koskiluontoa ja periaatteitaan

Päätoimittaja Seppo Vento 13. 6. 1930 Vesanto – 9. 2. 2021 Joensuu

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta