Tulipa pitkä sitaatti

Journalistin ohjeet 7 ja 20

JO 7: Myös toisen työtä käytettäessä on noudatettava hyvää tapaa. Lähde on mainittava, kun käytetään toisen julkaisemia tietoja.

JO 20: --- Verkossa olennaisen virheen korjaamiseksi ei riitä virheellisen tiedon tai jutun poistaminen, vaan yleisölle on kerrottava virheestä sekä miten ja milloin se on korjattu.

Katso myös: Tekijänoikeuslaki 7. luku, 57 §

JOURNALISTI
13.10.2016

Kalle Kinnunen, teksti
Anna-Kaisa Jormalainen, kuvitus

MTV Uutiset julkaisi Vanity Fairin pitkän jutun luvatta ja ”vahingossa”.

Mitä MTV Uutisten päällikkö Karri Lehtiö ajattelisi, jos hänen toimituksensa työtä kopioitaisiin sellaisenaan?

”Se on hyvä kysymys. En tiedä, olenko henkilökohtaisesti oikeutettu reagoimaan mitenkään, vaan olisiko talon oikeus reagoida. Ehkä kysyisin, miksi näin on toimittu.”

Sunnuntaiaamuna 18. syyskuuta MTV Uutiset julkaisi verkkosivuillaan noin 30 000 merkin mittaisen jutun Elizabeth Holmesista ja hänen Theranos-yrityksestään. Juttu kertoo, kuinka miljardien arvoiseksi arvioidun firman lupaavat lääketieteelliset testausmenetelmät osoittautuivat huijaukseksi.

Juttua jaettiin sosiaalisessa me-diassa. Tarkemmat huomasivat, että jutusta puuttui kirjoittajan nimi. Kieliasukin oli kömpelö. Kyllä: MTV:n juttu oli luvatta julkaistu käännös Vanity Fair -lehden jutusta.

Twitterissä MTV Uutiset -tili vastasi kyselijöille, että kyse on ”siteerauksesta”. Maanantai-iltana verkkosivujen juttu vaihtui kokonaan uuteen. Sen yhteydessä on laatikko, jossa lukee näin:

”Tämä artikkeli julkaistiin ensimmäisen kerran 18.9. klo 6.07. Juttu piti kaikilta osin paikkaansa, mutta MTV Uutisilla tapahtui artikkelin kohdalla arviointivirhe sitaattien määrässä. Artikkelia on päivitetty 19.9. klo 20.15. Sitä on nyt lyhennetty ja siihen on lisätty muita lähteitä.”

 

Vapaa muunnelma on toisen teoksen pohjalta tehty uusi itsenäinen ja omaperäinen teos. Plagiaatti taas on suora kopio tai riittävän suurilta osin identtinen.

Journalistiliiton lakimies Sanna Nikula arvioi, että sunnuntain juttu on kopio, johon olisi pitänyt pyytää alkuperäisen jutun tekijänoikeuden haltijan suostumus.

”MTV:n juttu seuraa rakenteeltaan hyvin tarkasti alkuperäistä juttua ja myös sanavalinnat ja sanajärjestys muistuttavat alkuperäistä juttua huomattavasti”, Nikula sanoo.

Jutussa viitataan Vanity Fairiin vain lähteenä, mutta teksti on kielikuvia myöten sama. Alkuperäisen jutun kirjoittajaa Nick Biltonia ei mainittu.

Bilton on teknologiaan erikoistunut toimittaja ja kirjailija, jonka Vanity Fair kaappasi keväällä New York Timesilta. Alkuperäinen Theranos-juttu on painetussa lehdessä ja ilmestyi Vanity Fairin verkkosivuilla 6. syyskuuta.

Karri Lehtiö myöntää, että kopiojutun julkaiseminen oli virhe. Tarkoitus ei ollut varastaa.

”Tämä aihe ja Holmes oli minun idea. Siinä oli kiinnostava draaman kaari, joka tarinana huipentui siihen Vanity Fairin juttuun. Monet muutkin ovat kirjoittaneet tästä keissistä.”

Lehtiö ei kerro, miten hänen ideansa Holmesin käsittelemisestä johti toimituksessa 30 000 merkkiä pitkän kopiojutun julkaisemiseen. Se olisi syyllisten etsimistä.

”Yksinkertainen selitys on, että minun briiffini oli paska. Miten nämä nyt menee, kun tehdään 100 – 200 juttua vuorokaudessa ja tuhatkunta viikossa julkaistaan. Joukkoon mahtuu muutama epäkelpo ja muutama heikompi prosessi”, Lehtiö sanoo.

 

Uusi juttu on rakennettu useita lähteitä siteeraamalla. Vanity Fairin nimi on lisätty otsikkoon. Mutta miksi kopiojuttua ei vain otettu pois?

”Se oli meidän ratkaisu. Me editoitiin epäkelpo juttu huolellisesti. Jutun poistaminen ei olisi sitä virhettä vähentänyt”, Lehtiö sanoo.

Ensin julkaistussa jutussa ei sinänsä ollut virheitä. Siitä oli pitänyt huolen Vanity Fairin toimitus. Oikaistavaa ei siis ollutkaan. Lehtiön mielestä kainalo, jossa kerrotaan jutussa olleen alun perin ”arviointivirhe sitaattien määrässä”, riittää selittämään tapahtuneen – ikään kuin alkuperäinen juttu ei olisi kopio, vaan vahingossa olisi julkaistu yksi 30 000 merkin sitaatti.

”Ihan asiallisesti kerrotaan, mitä ollaan tehty. Ei ole mitään sellaista, että varastetaan jotain jostain eikä kerrota sitä avoimesti.”

Lukijan on kuitenkin mahdoton päätellä laatikosta, kuinka juttua on muokattu.

Mitään tällaista ei olisi saanut tapahtua, Lehtiö sanoo.

Journalisti yritti tavoittaa Nick Biltonia onnistumatta siinä.

Journalistin ohjeet 7 ja 20

JO 7: Myös toisen työtä käytettäessä on noudatettava hyvää tapaa. Lähde on mainittava, kun käytetään toisen julkaisemia tietoja.

JO 20: --- Verkossa olennaisen virheen korjaamiseksi ei riitä virheellisen tiedon tai jutun poistaminen, vaan yleisölle on kerrottava virheestä sekä miten ja milloin se on korjattu.

Katso myös: Tekijänoikeuslaki 7. luku, 57 §



5 2019
Arkisto

Toimittaja Aarno Malin tutki ihmismielen sairaimpia puolia ja sairastui itse

Journalistit joutuvat kohtaamaan mieltä järkyttävää materiaalia, mutta sen käsittelyyn on tarjolla vain vähän keinoja. Aarno Malin löysi Tor-verkosta sivuston täynnä lasten kiduttamista. Hän kirjoitti aiheesta jutun ja päätyi traumaterapiaan.

"Musiikkijournalismista on tehty musiikkibisneksen vihollinen"

Nykytilanteesta on syyttäminen erityisesti isoja artisteja ja heidän levy-yhtiöitään, kirjoittaa toimittaja Mervi Vuorela

Ylensyömät

Yle käyttää ohjelmahankinnoissaan paljon rahaa ja valtaa. Freejournalisteille, ohjaajille ja muille sisällöntuottajille yhtiö näyttäytyy joskus kyykyttävänä jättiläisenä. 24 tekijää kertoi Journalistille kokemuksistaan Ylen hankintakoneiston rattaissa.

Hallitusohjelma herättää toivoa – nousemmeko vihdoin pohjoismaiselle tasolle?

Media poikkeaa suurimmasta osasta muuta liiketoimintaa, ja median tukeminen oikeilla tavoilla on demokratian tukemista, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Suosittelet kaikille päätoimittajille politiikkaan lähtemistä, Jouni Kemppainen

Maaseudun Tulevaisuuden päätoimittaja Jouni Kemppainen lähti eurovaaliehdokkaaksi, koska Juha Sipilä pyysi.

Näin käsikirjoituksesta syntyy esikoiskirja

Keväällä 2017 kustannustoimittaja Petra Maisonen avasi Tammen sähköpostista Satu Vasantolan käsikirjoituksen. Kirja valmistui vuodessa, mutta työ sen parissa jatkuu yhä.

Politiikan toimittajien työ muistuttaa scifiä, fantasiaa ja kauhua

Vaalien kaltaisissa julkisissa spektaakkeleissa ihmisten on varsin helppoa tarkistaa itse, mitä tapahtui. Ei siihen väliin tarvita toimittajaa. Sen sijaan asiantuntevaa toimittaja tarvitaan kuvailemaan, mitä muuta olisi voinut tapahtua, kirjoittaa Janne Zareff.

Yritys ja erehdys

On arkipäivää, että oikeinkirjoitusohjeiden vastaiset yritysnimet lipuvat lehteen sellaisenaan kenenkään puuttumatta, vaikka aihetta olisi, kirjoittaa Ville Eloranta.

Vaikka Spleenish-kirjan tekeminen oli voimauttavaa, Ulla Donner pelkäsi, että tulos olisi muiden mielestä itsekeskeinen ja tylsä. ”Siksi olen ollut tosi iloinen, kun lukijat ovat kertoneet tunnistaneensa siitä itseään. Kun huomaa muidenkin pohtivan samoja ongelmia, ne eivät enää tunnu niin hallitsemattomilta.”

Freelancekuvittaja Ulla Donner teki ahdistavista tunteistaan sarjakuvakirjan

Omia kokemuksiaan saa käsitellä juuri niin hilpeästi tai epäkunnioittavasti kuin haluaa. Toisten kokemusten kanssa olisi vaikeampaa, Ulla Donner sanoo.

När FNB lades ner lyfte Ny Tids chefredaktör Janne Wass upp frågan om hur statsstödet för tidningar på minoritetsspråk ska fördelas. ”Jag ansåg då och anser fortfarande att stödet inte ska gå oavkortat till SPT eftersom det är att kanalisera pengarna till KSF Media och HSS Media.”

Statsstöd öppnade dörrar för finlandssvenska medier

I fjol gick hela statsstödet för tidningar på minoritetsspråk för första gången till enbart svenskspråkiga aktörer. För Ny Tid och Nyhetsbyrån SPT är externa stöd ”avgörande”.

Käyttääkö ostaja sinua pankkina? Freelancerin kannattaa olla tarkkana maksuajoista

Laki rajaa maksuajan pituuden yritysten välisessä kaupassa 30 päivään, mutta tästä voidaan poiketa sopimalla. Mediayritykset käyttävät mahdollisuutta kernaasti, kirjoittaa Journalistiliiton freelance-asioista vastaava lakimies Hannu Hallamaa.

I kläm mellan lördagskorven och avokadon

Att skriva om klimatfrågan är bland det känsligaste man kan ta sig för. Det påminner närmast om flyktingfrågan 2016, skriver Journalistens nya kolumnist Mikaela Löv-Alden.

Kun toimittaja kysyy, hänelle vastataan

”Kaupunginjohtajalle kenties syyte sairaalajupakassa. Kukaan ei halua kommentoida” -juttu tuskin olisi nähnyt päivänvaloa Keskisuomalaisessa. Oli siis aika vaihtaa haastattelutaktiikkaa, Heikki Kuutti kirjoittaa.

Etujärjestön sielu

Kuolleita: Asiamies Arja Hellman 6. 2. 1946 Heinola  – 13. 5. 2019 Helsinki

Luonnonvoima

Kuolleita: Toimittaja Anna-Kaisa Hermunen 17. 2. 1948 Laukaa – 3. 5. 2019 Laukaa

Kannustava kulttuuritoimittaja

Kuolleita: toimittaja Oiti Kotamo 5. 8. 1925 Virrat – 10. 2. 2019 Savonlinna

Suurisydäminen toimittaja

Kuolleita: Toimittaja Irene Sillanpää 26. 6. 1958  Helsinki – 12. 1. 2019 Helsinki

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta