Sorrettujen puolella

Tero Kartastenpää, 38, aloitti syyskuussa feministisen Tulva-lehden vt. päätoimittajana. Hän on tehtävässä Atlas Saarikosken vanhempainvapaan ajan. Kartastenpää on työskennellyt aiemmin muun muassa kansainvälisen FAT-taidelehden päätoimittajana, Aamulehdessä ja Veli-lehdessä sekä kirjoittanut Imageen, Trendiin ja Helsingin Sanomiin.

JOURNALISTI
13.10.2016

Janne Salomaa, teksti

Tero Kartastenpää aloitti syyskuussa feministisen Tulva-lehden vt. päätoimittajana.

Miksi halusit Tulvan päätoimittajaksi? 

Halusin työtä – ja työtä, joka on vaikeaa mutta innostavaa. Tulva on mielistelemätön lehti, jolla on vahvat  arvot.

 

Lehden julkaisija Naisasialiitto Unioni hyväksyy jäsenikseen vain naiseksi itsensä määrittelevät. Oletko nainen?

En pidä siitä, että minua katsomalla tehdään tulkintoja sukupuolestani ja persoonallisuudestani. Toivon, että asiat eivät olisi niin kaksijakoisia ja ihmisillä olisi mahdollisuus käyttää sukupuolta identiteettinsä leikkikenttänä – tätä Tulvakin ajaa. Vastauksena kysymykseen: en kerro.

 

Mitä ajattelet yhdistyksen jäsenkriteereistä?

Unionilla on pitkät perinteet naisasialiikkeessä, ja  ymmärrän, että monilla on tarve sukupuolierityiseen  tilaan. Tulva on kuitenkin  itsenäinen lehti eivätkä  jäsenkriteerit vaikuta lehden tekemiseen.

 

Marraskuussa ilmestyvä  uudistettu Tulva lupaa kertoa vastauksen siihen, mitä on feminismi. Mitä se on?

Feminismi tarkoittaa, että mietitään asioita sorrettujen ihmisten näkökulmasta ja tuodaan esiin niitä monille näkymättömiä tapoja, jotka sortavat tiettyjä ihmisiä.

 

Onko toimittajilla usein väärinkäsityksiä feminismistä?

Vaikea keksiä asiaa, josta toimittajilla ei olisi väärinkäsityksiä. Feminismiä pidetään usein rajoittavana ja kiintiöittävänä asiana, vaikka kyse on vapaudesta ja  vapaudesta kaikille: feminismi ajaa sitä, että jokainen  yksilö voi toteuttaa vapaasti itseään ja seksuaalisuuttaan. Vapauteen kuuluu myös se, että seksuaalisuuttaan voi toteuttaa hyvin konservatiivisesti.

 

Pitäisikö valtavirtajournalismin olla feminististä? 

Kyllä. Toimittajan työn pitäisi olla pohjimmiltaan feminististä ja antaa ääni ihmisille, jotka eivät saa ääntään muuten kuuluviin. Tämä ei ole pelkkää maailmanparantamista, vaan myös mahdollisuus tehdä rahaa: uskon, että ihmiset haluavat maksaa siitä, että toimittajat tuovat esiin erilaisia ääniä.

Toinen hyvä feministinen lähtökohta journalismille on se, että myönnetään oma paikka ja se, että katsoo asioita tietystä näkökulmasta. 

 

Lasketko, paljonko jutuissasi on miehiä ja naisia?

En. Mielestäni oleellisinta on, että mediassa esiintyisi erilaisia ihmisiä ja erilaisia tapoja olla mies, nainen tai jotain muuta. On kuitenkin tärkeää kysyä, miksi suurin osa asiantuntijoina haastatelluista on miehiä. Onko pätevistä asiantuntijoista enemmistö miehiä vai tekevätkö perinteisesti maskuliinisina pidettävät piirteet, kuten matala ääni, henkilöstä mielestämme ”pätevän”?

Tero Kartastenpää, 38, aloitti syyskuussa feministisen Tulva-lehden vt. päätoimittajana. Hän on tehtävässä Atlas Saarikosken vanhempainvapaan ajan. Kartastenpää on työskennellyt aiemmin muun muassa kansainvälisen FAT-taidelehden päätoimittajana, Aamulehdessä ja Veli-lehdessä sekä kirjoittanut Imageen, Trendiin ja Helsingin Sanomiin.



5 2020
Arkisto

Tämä voi olla ainoa tilaisuutemme mediatukeen

Ruotsissa, Tanskassa ja Norjassa valtio on jakanut journalismille koronatukea 24 – 66 miljoonaa euroa normaalin mediatuen päälle. Suomessa tiedonvälitystä ei tueta, vielä. Nyt tilanne on kuitenkin lupaavampi kuin vuosikymmeniin, kirjoittaa Maria Pettersson.

Kuohuva toimitus on loistopaikka edetä uralla, Riikka Räisänen

Ylen uutis- ja ajankohtaistoimituksen päätoimittaja tietää jo, kuka kolumnisti seuraavaksi ehdottaa yhtiön rahoituksen leikkaamista.

Koronan mukana kiire katosi ja filosofia palasi

Kodissamme on nukuttu enemmän kuin aikoihin. Yhtenä yönä en saanut unta, kun olin nukkunut niin jumalattoman paljon edellisinä, kirjoittaa Lauri Rotko.

Medier med mössan i hand

”Det är problematiskt om mediernas roll och deras stödbehov villkoras med coronavirusutbrottet”, skriver Dan Lolax.

Mediatuki on demokratiatuki – ja poliitikkojen olisi aika ymmärtää se

”Median asia ei ole vain median asia. Se on kansalaisten asia. Ja tämä tuntuu poliitikoilta unohtuneen”, kirjoittaa Hanne Aho.

Arvoisat kansalaiset, muistakaa resilienssi!

”Lohdullista – mutta samalla oireellista – on se, että moni journalisti pyrkii edelleen selittämään resilienssin”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Verkko toi uutta ay-koulutukseen

”Verkkokoulutus osoittautui yllättävän käteväksi ja vuorovaikutukselliseksi koulutusmuodoksi”, kirjoittaa työehtoasiamies Terhi Tarvainen.

Direktsändningarnas man

Döda: Redaktör Tomas Ek 6. 1.1957 Helsingfors – 2. 5.2020 Helsingfors

Teräväkielinen pomo muisti myös kannustaa

Kuolleita: Päätoimittaja Pekka Hyvärinen 20. 7. 1951 Kuopio – 10. 5. 2020 Helsinki

Uutisia, ei niinkään analyysejä

Kuolleita: Toimittaja Olli Pohjanpalo 21. 3. 1954 Hamilton Kanada – 11. 5. 2020 Helsinki

”Julkaistu kuva oli hyvä kuva”

Kuolleita: Valokuvaaja Mauri Vuorinen 11. 10. 1928 Hämeenkyrö – 30. 3. 2020 Tampere

Oikeutta puolustava marjakapitalisti

Kuolleita: Toimittaja Helena Hyvärinen 6.11. 1950 Tampere – 1.5.2020 Tampere

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta