Sorrettujen puolella

Tero Kartastenpää, 38, aloitti syyskuussa feministisen Tulva-lehden vt. päätoimittajana. Hän on tehtävässä Atlas Saarikosken vanhempainvapaan ajan. Kartastenpää on työskennellyt aiemmin muun muassa kansainvälisen FAT-taidelehden päätoimittajana, Aamulehdessä ja Veli-lehdessä sekä kirjoittanut Imageen, Trendiin ja Helsingin Sanomiin.

JOURNALISTI
13.10.2016

Janne Salomaa, teksti

Tero Kartastenpää aloitti syyskuussa feministisen Tulva-lehden vt. päätoimittajana.

Miksi halusit Tulvan päätoimittajaksi? 

Halusin työtä – ja työtä, joka on vaikeaa mutta innostavaa. Tulva on mielistelemätön lehti, jolla on vahvat  arvot.

 

Lehden julkaisija Naisasialiitto Unioni hyväksyy jäsenikseen vain naiseksi itsensä määrittelevät. Oletko nainen?

En pidä siitä, että minua katsomalla tehdään tulkintoja sukupuolestani ja persoonallisuudestani. Toivon, että asiat eivät olisi niin kaksijakoisia ja ihmisillä olisi mahdollisuus käyttää sukupuolta identiteettinsä leikkikenttänä – tätä Tulvakin ajaa. Vastauksena kysymykseen: en kerro.

 

Mitä ajattelet yhdistyksen jäsenkriteereistä?

Unionilla on pitkät perinteet naisasialiikkeessä, ja  ymmärrän, että monilla on tarve sukupuolierityiseen  tilaan. Tulva on kuitenkin  itsenäinen lehti eivätkä  jäsenkriteerit vaikuta lehden tekemiseen.

 

Marraskuussa ilmestyvä  uudistettu Tulva lupaa kertoa vastauksen siihen, mitä on feminismi. Mitä se on?

Feminismi tarkoittaa, että mietitään asioita sorrettujen ihmisten näkökulmasta ja tuodaan esiin niitä monille näkymättömiä tapoja, jotka sortavat tiettyjä ihmisiä.

 

Onko toimittajilla usein väärinkäsityksiä feminismistä?

Vaikea keksiä asiaa, josta toimittajilla ei olisi väärinkäsityksiä. Feminismiä pidetään usein rajoittavana ja kiintiöittävänä asiana, vaikka kyse on vapaudesta ja  vapaudesta kaikille: feminismi ajaa sitä, että jokainen  yksilö voi toteuttaa vapaasti itseään ja seksuaalisuuttaan. Vapauteen kuuluu myös se, että seksuaalisuuttaan voi toteuttaa hyvin konservatiivisesti.

 

Pitäisikö valtavirtajournalismin olla feminististä? 

Kyllä. Toimittajan työn pitäisi olla pohjimmiltaan feminististä ja antaa ääni ihmisille, jotka eivät saa ääntään muuten kuuluviin. Tämä ei ole pelkkää maailmanparantamista, vaan myös mahdollisuus tehdä rahaa: uskon, että ihmiset haluavat maksaa siitä, että toimittajat tuovat esiin erilaisia ääniä.

Toinen hyvä feministinen lähtökohta journalismille on se, että myönnetään oma paikka ja se, että katsoo asioita tietystä näkökulmasta. 

 

Lasketko, paljonko jutuissasi on miehiä ja naisia?

En. Mielestäni oleellisinta on, että mediassa esiintyisi erilaisia ihmisiä ja erilaisia tapoja olla mies, nainen tai jotain muuta. On kuitenkin tärkeää kysyä, miksi suurin osa asiantuntijoina haastatelluista on miehiä. Onko pätevistä asiantuntijoista enemmistö miehiä vai tekevätkö perinteisesti maskuliinisina pidettävät piirteet, kuten matala ääni, henkilöstä mielestämme ”pätevän”?

Tero Kartastenpää, 38, aloitti syyskuussa feministisen Tulva-lehden vt. päätoimittajana. Hän on tehtävässä Atlas Saarikosken vanhempainvapaan ajan. Kartastenpää on työskennellyt aiemmin muun muassa kansainvälisen FAT-taidelehden päätoimittajana, Aamulehdessä ja Veli-lehdessä sekä kirjoittanut Imageen, Trendiin ja Helsingin Sanomiin.



5 2019
Arkisto

Toimittaja Aarno Malin tutki ihmismielen sairaimpia puolia ja sairastui itse

Journalistit joutuvat kohtaamaan mieltä järkyttävää materiaalia, mutta sen käsittelyyn on tarjolla vain vähän keinoja. Aarno Malin löysi Tor-verkosta sivuston täynnä lasten kiduttamista. Hän kirjoitti aiheesta jutun ja päätyi traumaterapiaan.

"Musiikkijournalismista on tehty musiikkibisneksen vihollinen"

Nykytilanteesta on syyttäminen erityisesti isoja artisteja ja heidän levy-yhtiöitään, kirjoittaa toimittaja Mervi Vuorela

Ylensyömät

Yle käyttää ohjelmahankinnoissaan paljon rahaa ja valtaa. Freejournalisteille, ohjaajille ja muille sisällöntuottajille yhtiö näyttäytyy joskus kyykyttävänä jättiläisenä. 24 tekijää kertoi Journalistille kokemuksistaan Ylen hankintakoneiston rattaissa.

Hallitusohjelma herättää toivoa – nousemmeko vihdoin pohjoismaiselle tasolle?

Media poikkeaa suurimmasta osasta muuta liiketoimintaa, ja median tukeminen oikeilla tavoilla on demokratian tukemista, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Suosittelet kaikille päätoimittajille politiikkaan lähtemistä, Jouni Kemppainen

Maaseudun Tulevaisuuden päätoimittaja Jouni Kemppainen lähti eurovaaliehdokkaaksi, koska Juha Sipilä pyysi.

Näin käsikirjoituksesta syntyy esikoiskirja

Keväällä 2017 kustannustoimittaja Petra Maisonen avasi Tammen sähköpostista Satu Vasantolan käsikirjoituksen. Kirja valmistui vuodessa, mutta työ sen parissa jatkuu yhä.

Politiikan toimittajien työ muistuttaa scifiä, fantasiaa ja kauhua

Vaalien kaltaisissa julkisissa spektaakkeleissa ihmisten on varsin helppoa tarkistaa itse, mitä tapahtui. Ei siihen väliin tarvita toimittajaa. Sen sijaan asiantuntevaa toimittaja tarvitaan kuvailemaan, mitä muuta olisi voinut tapahtua, kirjoittaa Janne Zareff.

Yritys ja erehdys

On arkipäivää, että oikeinkirjoitusohjeiden vastaiset yritysnimet lipuvat lehteen sellaisenaan kenenkään puuttumatta, vaikka aihetta olisi, kirjoittaa Ville Eloranta.

Vaikka Spleenish-kirjan tekeminen oli voimauttavaa, Ulla Donner pelkäsi, että tulos olisi muiden mielestä itsekeskeinen ja tylsä. ”Siksi olen ollut tosi iloinen, kun lukijat ovat kertoneet tunnistaneensa siitä itseään. Kun huomaa muidenkin pohtivan samoja ongelmia, ne eivät enää tunnu niin hallitsemattomilta.”

Freelancekuvittaja Ulla Donner teki ahdistavista tunteistaan sarjakuvakirjan

Omia kokemuksiaan saa käsitellä juuri niin hilpeästi tai epäkunnioittavasti kuin haluaa. Toisten kokemusten kanssa olisi vaikeampaa, Ulla Donner sanoo.

När FNB lades ner lyfte Ny Tids chefredaktör Janne Wass upp frågan om hur statsstödet för tidningar på minoritetsspråk ska fördelas. ”Jag ansåg då och anser fortfarande att stödet inte ska gå oavkortat till SPT eftersom det är att kanalisera pengarna till KSF Media och HSS Media.”

Statsstöd öppnade dörrar för finlandssvenska medier

I fjol gick hela statsstödet för tidningar på minoritetsspråk för första gången till enbart svenskspråkiga aktörer. För Ny Tid och Nyhetsbyrån SPT är externa stöd ”avgörande”.

Käyttääkö ostaja sinua pankkina? Freelancerin kannattaa olla tarkkana maksuajoista

Laki rajaa maksuajan pituuden yritysten välisessä kaupassa 30 päivään, mutta tästä voidaan poiketa sopimalla. Mediayritykset käyttävät mahdollisuutta kernaasti, kirjoittaa Journalistiliiton freelance-asioista vastaava lakimies Hannu Hallamaa.

I kläm mellan lördagskorven och avokadon

Att skriva om klimatfrågan är bland det känsligaste man kan ta sig för. Det påminner närmast om flyktingfrågan 2016, skriver Journalistens nya kolumnist Mikaela Löv-Alden.

Kun toimittaja kysyy, hänelle vastataan

”Kaupunginjohtajalle kenties syyte sairaalajupakassa. Kukaan ei halua kommentoida” -juttu tuskin olisi nähnyt päivänvaloa Keskisuomalaisessa. Oli siis aika vaihtaa haastattelutaktiikkaa, Heikki Kuutti kirjoittaa.

Etujärjestön sielu

Kuolleita: Asiamies Arja Hellman 6. 2. 1946 Heinola  – 13. 5. 2019 Helsinki

Luonnonvoima

Kuolleita: Toimittaja Anna-Kaisa Hermunen 17. 2. 1948 Laukaa – 3. 5. 2019 Laukaa

Kannustava kulttuuritoimittaja

Kuolleita: toimittaja Oiti Kotamo 5. 8. 1925 Virrat – 10. 2. 2019 Savonlinna

Suurisydäminen toimittaja

Kuolleita: Toimittaja Irene Sillanpää 26. 6. 1958  Helsinki – 12. 1. 2019 Helsinki

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta