Pohjalta pinnan tuntumaan

JOURNALISTI
13.10.2016

Janne Arola, teksti
Aleksi Poutanen, kuva

Alma Media ja Sanoma ovat julkistaneet odotettua parempia talousnäkymiä. Alman talousjohtaja Juha Nuutinen muistuttaa, että kyse ei ole mullistavasta käänteestä mediamarkkinoilla.

Mediataloissa Helsingin päärautatieaseman liepeillä on viime aikoina ollut syytä varovaiseen positiivisuuteen, sillä sekä Alma Media että Sanoma ovat nostaneet tämän vuoden tulosarvioitaan ylöspäin. Myös yhtiöiden osakkeiden hinnat ovat nousseet reippaasti vuoden takaiseen pohjakosketukseen verrattuna.

Mediapomot ovat silti haluttomia vetämään yhtiöidensä positiivisista tulosvaroituksista pitkälle meneviä johtopäätöksiä.

”Toimintaympäristössä ei ole tapahtunut radikaalia muutosta”, sanoo Alma Median talous- ja rahoitusjohtaja Juha Nuutinen.

”On erittäin vaikea ennustaa, mihin suuntaan mainosmarkkina on kokonaisuudessaan menossa”, toteaa puolestaan Sanoma Media Finlandin toimitusjohtaja Pia Kalsta.

Mediayhtiöt kamppailevat edelleen printtilehtien tilaaja- ja mainostulojen putoamista sekä talouden yleistä alavirettä vastaan. Kasvua pitäisi löytää digituotteista ja -palveluista.

Alma Median tämän vuoden hyvää tulosta selittää ennen kaikkea konsernin rekrytointipalveluiden menestys itäisessä Keski-Euroopassa. Suomessa esimerkiksi Iltalehden digimainonta on vetänyt hyvin.

”Olemme onnistuneet hillitsemään painetun median tuloksen putoamista ja kehittäneet samaan aikaan pitkäjänteisesti digitaalisia tuotteita”, Nuutinen tiivistää.

Noin vuosi sitten Alma osti talouslehdistään ja -kirjoistaan tunnetun Talentumin. Nuutisen mukaan Talentum-kauppa toi konserniin julkaisuja, joiden lukijakehitys on ollut printtipuolellakin vakaa. Hänen mukaansa kaupan hyödyt näkyvät kokonaisuudessaan Alman ensi vuoden tuloksessa.

Hiljattain yhtiö hankki myös verkkojulkaisu Uuden Suomen omalta suuromistajaltaan Niklas Herliniltä. Kaupalla tavoitellaan Nuutisen mukaan Alman sisältöjen monipuolistamista sekä digimainonnan verkoston vahvistamista.

”Kasvun hakeminen on yritystoiminnalle tärkeää, muuten menee helposti vain säästämiseksi”, Nuutinen sanoo.

 

Alma Mediaan kuuluvan Iltalehden vastaava päätoimittaja Kari Kivelä toteaa, että digimainonta on paitsi tiukasti kilpailtu myös epävarmempi maailma kuin mihin sanomalehdet tottuivat vuosikymmenien kuluessa.

”Jatkuvasti tulee uutta teknologiaa, eikä kilpailu rajoitu maan rajojen sisäpuolelle”, hän kuvaa.

”Olemme nähneet hyviä jaksoja ja kasvupyrähdyksiä, mutta myös pettymyksiä.”

Kivelän mukaan Iltalehden digitaalisen toiminnan kate riittäisi jo nyt kattamaan printin laskevan katteen. Tuloja käytetään kuitenkin jatkuvasti myös uusiin investointeihin, jotka alkavat maksaa itseään takaisin lähivuosien aikana.

 

Digisiirtymä on vaatinut uudenlaisten työtapojen omaksumista myös toimittajilta. Journalisti uutisoi jo viime vuoden lokakuussa että Iltalehti lisää omien toimittajien käyttöä kuvaamisessa. Kivelän mukaan työtehtävät ovat monipuolistuneet myös niin, että yksittäisellä toimittajalla on aiempaa enemmän valtaa päättää, miten ja mitä julkaistaan.

”Ei kukaan esimies päätä, mitä esimerkiksi formulatoimittaja viikonloppuna julkaisee tai kokeilee. Aiemmin deadlinet ja sivumäärälliset rajoitteet ohjasivat päätöksiä siitä, mitä lehteen mahtuu ja mitä laitetaan suuremmalla. Nyt tila- ja aikatauluajattelu ovat muuttuneet.”

Sanoman ennakoitua positiivisemmat talousnäkymät ovat pitkälti säästöjen ansiota. Yhtiö on toteuttanut noin 50 miljoonan euron säästöohjelman, jonka seurauksena 241 työntekijää sai potkut.

Tänä vuonna Sanoma on onnistunut kahmimaan markkinaosuuksia erityisesti Suomen radio- ja tv-liiketoiminnoissa. Myös Helsingin Sanomien tilauskampanjat ovat tuoneet positiivisia tuloksia. Pia Kalstan mukaan jo yli puolet HS:n tilaajista maksaa digitaalisista sisällöistä.

”Valtaosa haluaa yhdistelmiä digi- ja printtitilauksista.”

Osin Hesarin hybriditilausmallin innoittamana Sanoma on hiljattain avannut Digilehdet.fi-palvelun. Siellä konsernin aikakauslehtien printtitilaajat saavat kaupan päälle digitaalisen pääsyn Sanoman muihinkin aikakauslehtiin.

”Saamme sitä kautta kiinnostavaa tietoa siitä, mitä lehtiä lukijat kuluttavat.”

 

Viestit Sanomatalosta kertovat, että ilmapiiri Helsingin Sanomien toimituksessa on ollut vapautuneempi Sanoman heinäkuisen positiivisen tulosvaroituksen jälkeen. Viime kuukausina lehti on myös rekrytoinut uusia toimittajia lifestyle-toimitukseensa.

Helsingin Sanomien liiketoimintajohtaja Petteri Putkiranta ei kuitenkaan lähde ilakoimaan nousukauden alkamisella.

”TNS Gallupin markkinakatsauksessa printti oli elokuussa seitsemän prosentin laskussa. Ehkä siinä se, mitä asiasta voi sanoa.”

Viime aikoina Hesari on tarjonnut ahkerasti ilmaisia tilauskokeilujaksoja potentiaalisille lukijoille.

”Ne ovat tuoneet lisää kokeilijoita ja tilaajia. Se tuntuu osoittavan, että hyvälle featurejournalismille on kysyntää”, Putkiranta sanoo.



5 2019
Arkisto

Toimittaja Aarno Malin tutki ihmismielen sairaimpia puolia ja sairastui itse

Journalistit joutuvat kohtaamaan mieltä järkyttävää materiaalia, mutta sen käsittelyyn on tarjolla vain vähän keinoja. Aarno Malin löysi Tor-verkosta sivuston täynnä lasten kiduttamista. Hän kirjoitti aiheesta jutun ja päätyi traumaterapiaan.

"Musiikkijournalismista on tehty musiikkibisneksen vihollinen"

Nykytilanteesta on syyttäminen erityisesti isoja artisteja ja heidän levy-yhtiöitään, kirjoittaa toimittaja Mervi Vuorela

Ylensyömät

Yle käyttää ohjelmahankinnoissaan paljon rahaa ja valtaa. Freejournalisteille, ohjaajille ja muille sisällöntuottajille yhtiö näyttäytyy joskus kyykyttävänä jättiläisenä. 24 tekijää kertoi Journalistille kokemuksistaan Ylen hankintakoneiston rattaissa.

Hallitusohjelma herättää toivoa – nousemmeko vihdoin pohjoismaiselle tasolle?

Media poikkeaa suurimmasta osasta muuta liiketoimintaa, ja median tukeminen oikeilla tavoilla on demokratian tukemista, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Suosittelet kaikille päätoimittajille politiikkaan lähtemistä, Jouni Kemppainen

Maaseudun Tulevaisuuden päätoimittaja Jouni Kemppainen lähti eurovaaliehdokkaaksi, koska Juha Sipilä pyysi.

Näin käsikirjoituksesta syntyy esikoiskirja

Keväällä 2017 kustannustoimittaja Petra Maisonen avasi Tammen sähköpostista Satu Vasantolan käsikirjoituksen. Kirja valmistui vuodessa, mutta työ sen parissa jatkuu yhä.

Politiikan toimittajien työ muistuttaa scifiä, fantasiaa ja kauhua

Vaalien kaltaisissa julkisissa spektaakkeleissa ihmisten on varsin helppoa tarkistaa itse, mitä tapahtui. Ei siihen väliin tarvita toimittajaa. Sen sijaan asiantuntevaa toimittaja tarvitaan kuvailemaan, mitä muuta olisi voinut tapahtua, kirjoittaa Janne Zareff.

Yritys ja erehdys

On arkipäivää, että oikeinkirjoitusohjeiden vastaiset yritysnimet lipuvat lehteen sellaisenaan kenenkään puuttumatta, vaikka aihetta olisi, kirjoittaa Ville Eloranta.

Vaikka Spleenish-kirjan tekeminen oli voimauttavaa, Ulla Donner pelkäsi, että tulos olisi muiden mielestä itsekeskeinen ja tylsä. ”Siksi olen ollut tosi iloinen, kun lukijat ovat kertoneet tunnistaneensa siitä itseään. Kun huomaa muidenkin pohtivan samoja ongelmia, ne eivät enää tunnu niin hallitsemattomilta.”

Freelancekuvittaja Ulla Donner teki ahdistavista tunteistaan sarjakuvakirjan

Omia kokemuksiaan saa käsitellä juuri niin hilpeästi tai epäkunnioittavasti kuin haluaa. Toisten kokemusten kanssa olisi vaikeampaa, Ulla Donner sanoo.

När FNB lades ner lyfte Ny Tids chefredaktör Janne Wass upp frågan om hur statsstödet för tidningar på minoritetsspråk ska fördelas. ”Jag ansåg då och anser fortfarande att stödet inte ska gå oavkortat till SPT eftersom det är att kanalisera pengarna till KSF Media och HSS Media.”

Statsstöd öppnade dörrar för finlandssvenska medier

I fjol gick hela statsstödet för tidningar på minoritetsspråk för första gången till enbart svenskspråkiga aktörer. För Ny Tid och Nyhetsbyrån SPT är externa stöd ”avgörande”.

Käyttääkö ostaja sinua pankkina? Freelancerin kannattaa olla tarkkana maksuajoista

Laki rajaa maksuajan pituuden yritysten välisessä kaupassa 30 päivään, mutta tästä voidaan poiketa sopimalla. Mediayritykset käyttävät mahdollisuutta kernaasti, kirjoittaa Journalistiliiton freelance-asioista vastaava lakimies Hannu Hallamaa.

I kläm mellan lördagskorven och avokadon

Att skriva om klimatfrågan är bland det känsligaste man kan ta sig för. Det påminner närmast om flyktingfrågan 2016, skriver Journalistens nya kolumnist Mikaela Löv-Alden.

Kun toimittaja kysyy, hänelle vastataan

”Kaupunginjohtajalle kenties syyte sairaalajupakassa. Kukaan ei halua kommentoida” -juttu tuskin olisi nähnyt päivänvaloa Keskisuomalaisessa. Oli siis aika vaihtaa haastattelutaktiikkaa, Heikki Kuutti kirjoittaa.

Etujärjestön sielu

Kuolleita: Asiamies Arja Hellman 6. 2. 1946 Heinola  – 13. 5. 2019 Helsinki

Luonnonvoima

Kuolleita: Toimittaja Anna-Kaisa Hermunen 17. 2. 1948 Laukaa – 3. 5. 2019 Laukaa

Kannustava kulttuuritoimittaja

Kuolleita: toimittaja Oiti Kotamo 5. 8. 1925 Virrat – 10. 2. 2019 Savonlinna

Suurisydäminen toimittaja

Kuolleita: Toimittaja Irene Sillanpää 26. 6. 1958  Helsinki – 12. 1. 2019 Helsinki

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta