Pohjalta pinnan tuntumaan

JOURNALISTI
13.10.2016

Janne Arola, teksti
Aleksi Poutanen, kuva

Alma Media ja Sanoma ovat julkistaneet odotettua parempia talousnäkymiä. Alman talousjohtaja Juha Nuutinen muistuttaa, että kyse ei ole mullistavasta käänteestä mediamarkkinoilla.

Mediataloissa Helsingin päärautatieaseman liepeillä on viime aikoina ollut syytä varovaiseen positiivisuuteen, sillä sekä Alma Media että Sanoma ovat nostaneet tämän vuoden tulosarvioitaan ylöspäin. Myös yhtiöiden osakkeiden hinnat ovat nousseet reippaasti vuoden takaiseen pohjakosketukseen verrattuna.

Mediapomot ovat silti haluttomia vetämään yhtiöidensä positiivisista tulosvaroituksista pitkälle meneviä johtopäätöksiä.

”Toimintaympäristössä ei ole tapahtunut radikaalia muutosta”, sanoo Alma Median talous- ja rahoitusjohtaja Juha Nuutinen.

”On erittäin vaikea ennustaa, mihin suuntaan mainosmarkkina on kokonaisuudessaan menossa”, toteaa puolestaan Sanoma Media Finlandin toimitusjohtaja Pia Kalsta.

Mediayhtiöt kamppailevat edelleen printtilehtien tilaaja- ja mainostulojen putoamista sekä talouden yleistä alavirettä vastaan. Kasvua pitäisi löytää digituotteista ja -palveluista.

Alma Median tämän vuoden hyvää tulosta selittää ennen kaikkea konsernin rekrytointipalveluiden menestys itäisessä Keski-Euroopassa. Suomessa esimerkiksi Iltalehden digimainonta on vetänyt hyvin.

”Olemme onnistuneet hillitsemään painetun median tuloksen putoamista ja kehittäneet samaan aikaan pitkäjänteisesti digitaalisia tuotteita”, Nuutinen tiivistää.

Noin vuosi sitten Alma osti talouslehdistään ja -kirjoistaan tunnetun Talentumin. Nuutisen mukaan Talentum-kauppa toi konserniin julkaisuja, joiden lukijakehitys on ollut printtipuolellakin vakaa. Hänen mukaansa kaupan hyödyt näkyvät kokonaisuudessaan Alman ensi vuoden tuloksessa.

Hiljattain yhtiö hankki myös verkkojulkaisu Uuden Suomen omalta suuromistajaltaan Niklas Herliniltä. Kaupalla tavoitellaan Nuutisen mukaan Alman sisältöjen monipuolistamista sekä digimainonnan verkoston vahvistamista.

”Kasvun hakeminen on yritystoiminnalle tärkeää, muuten menee helposti vain säästämiseksi”, Nuutinen sanoo.

 

Alma Mediaan kuuluvan Iltalehden vastaava päätoimittaja Kari Kivelä toteaa, että digimainonta on paitsi tiukasti kilpailtu myös epävarmempi maailma kuin mihin sanomalehdet tottuivat vuosikymmenien kuluessa.

”Jatkuvasti tulee uutta teknologiaa, eikä kilpailu rajoitu maan rajojen sisäpuolelle”, hän kuvaa.

”Olemme nähneet hyviä jaksoja ja kasvupyrähdyksiä, mutta myös pettymyksiä.”

Kivelän mukaan Iltalehden digitaalisen toiminnan kate riittäisi jo nyt kattamaan printin laskevan katteen. Tuloja käytetään kuitenkin jatkuvasti myös uusiin investointeihin, jotka alkavat maksaa itseään takaisin lähivuosien aikana.

 

Digisiirtymä on vaatinut uudenlaisten työtapojen omaksumista myös toimittajilta. Journalisti uutisoi jo viime vuoden lokakuussa että Iltalehti lisää omien toimittajien käyttöä kuvaamisessa. Kivelän mukaan työtehtävät ovat monipuolistuneet myös niin, että yksittäisellä toimittajalla on aiempaa enemmän valtaa päättää, miten ja mitä julkaistaan.

”Ei kukaan esimies päätä, mitä esimerkiksi formulatoimittaja viikonloppuna julkaisee tai kokeilee. Aiemmin deadlinet ja sivumäärälliset rajoitteet ohjasivat päätöksiä siitä, mitä lehteen mahtuu ja mitä laitetaan suuremmalla. Nyt tila- ja aikatauluajattelu ovat muuttuneet.”

Sanoman ennakoitua positiivisemmat talousnäkymät ovat pitkälti säästöjen ansiota. Yhtiö on toteuttanut noin 50 miljoonan euron säästöohjelman, jonka seurauksena 241 työntekijää sai potkut.

Tänä vuonna Sanoma on onnistunut kahmimaan markkinaosuuksia erityisesti Suomen radio- ja tv-liiketoiminnoissa. Myös Helsingin Sanomien tilauskampanjat ovat tuoneet positiivisia tuloksia. Pia Kalstan mukaan jo yli puolet HS:n tilaajista maksaa digitaalisista sisällöistä.

”Valtaosa haluaa yhdistelmiä digi- ja printtitilauksista.”

Osin Hesarin hybriditilausmallin innoittamana Sanoma on hiljattain avannut Digilehdet.fi-palvelun. Siellä konsernin aikakauslehtien printtitilaajat saavat kaupan päälle digitaalisen pääsyn Sanoman muihinkin aikakauslehtiin.

”Saamme sitä kautta kiinnostavaa tietoa siitä, mitä lehtiä lukijat kuluttavat.”

 

Viestit Sanomatalosta kertovat, että ilmapiiri Helsingin Sanomien toimituksessa on ollut vapautuneempi Sanoman heinäkuisen positiivisen tulosvaroituksen jälkeen. Viime kuukausina lehti on myös rekrytoinut uusia toimittajia lifestyle-toimitukseensa.

Helsingin Sanomien liiketoimintajohtaja Petteri Putkiranta ei kuitenkaan lähde ilakoimaan nousukauden alkamisella.

”TNS Gallupin markkinakatsauksessa printti oli elokuussa seitsemän prosentin laskussa. Ehkä siinä se, mitä asiasta voi sanoa.”

Viime aikoina Hesari on tarjonnut ahkerasti ilmaisia tilauskokeilujaksoja potentiaalisille lukijoille.

”Ne ovat tuoneet lisää kokeilijoita ja tilaajia. Se tuntuu osoittavan, että hyvälle featurejournalismille on kysyntää”, Putkiranta sanoo.



6 2020
Arkisto

Ylen heikentäminen ei ratkaise kaupallisen median ongelmia

Kaupallista mediaa ei tueta toiveilla euroista vaan ihan oikeilla euroilla, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Kun kyse on elämästä ja kuolemasta, päättäjille ei voi antaa työrauhaa

”Kotona pelkäävälle ihmiselle toimittajasta tulee kirjaimellisesti elintärkeä. Tappavan pandemian aikana kysymykset ovat perimmäisiä”, kirjoittaa Susanna Kuparinen.

Suunnittelet kolumnin kirjoittamista, Tomi Einonen

MTV Uutisten vastaava päätoimittaja keskustelee alaistensa kanssa, kun haluaa saada yhteiskunnalliset näkemyksensä esille.

Verkosta tuli suomalaisten tärkein uutislähde

Sanomalehtien verkkosivut ohittivat televisiolähetykset suomalaisten ykkösuutislähteenä. Verkkouutiset luetaan aiempaa useammin älypuhelimella, kertoo kansainvälinen tutkimus.

Oletko käynyt Terveydenvoinnin laitoksella?

”Yhdysrakenteet vaikuttavat joskus leviävän paikkoihin, joissa alkaa tuntua, ettei kirjoittaja enää lainkaan tiedä sääntöjen perusteita”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Vad väljer just du bort från historien?

”Låt den där ena reportern göra en lite större grej på sin idé, trots att det inte direkt har att göra med pandemin. Historien tackar”, skriver Liselott Lindström.

Black isolla B:llä

”Keskustelu epätasa-arvosta ja rasismista on kuumentunut monissa amerikkalaistoimituksissa”, kirjoittaa Juha Rekola.

Syksyllä voi taas keskittyä työnhaun sijaan opiskeluun

Journalistiliiton suositus kesätyöntekijöiden rekrytoinnin aikataulusta on saamassa jatkoa, kirjoittaa Laura Forsén.

Uutismies ja kupletisti

Kuolleita: Toimittaja Janne Linnovaara 15. 6. 1970 Jämsänkoski – 28. 5. 2020 Helsinki

Porilainen monilla mausteilla

Kuolleita: Toimittaja Juha-Pekka Lammi 28. 8. 1953 Pori – 13. 4. 2020 Tampere

Asiantunteva toimittaja tallensi piano- ja urkumusiikkia

Kuolleita: Musiikkitoimittaja Leena Santalahti 21. 2. 1943 Heinola – 23. 5. 2020 Espoo

Energinen kirjallisuuden kääntäjä

Kuolleita: Suomentaja Tarja Roinila 27. 1. 1964 Jyväskylä – 19. 5. 2020 Helsinki

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta