Lisää lähdesuojaa

JOURNALISTI
13.10.2016

Markku Lappalainen

markku.lappalainen@journalistiliitto.fi

Pääkirjoitus.

Korruption ja muiden yhteiskunnallisten epäkohtien paljastamisessa keskeinen toimittajan oikeus lähdesuojaan on turvattava, kun tiedustelulakia laaditaan. Myös ”urkintalaiksi” kutsuttu, nykyistä tarkemman tietoliikenteen valvonnan mahdollistava lakipaketti valmistuu tiettävästi eduskunnan käsiteltäväksi tämän syksyn kuluessa.

Itse asiassa tärkeää olisi vahvistaa lähdesuojaa, laajentaa sitä suojaamaan myös yhteiskunnallisesti merkittävien paljastusten tekijää. Nykyisellään lähdesuoja antaa journalistille oikeuden olla paljastamatta tietolähdettään. Journalistin ohjeiden mukaan journalistilla on oikeus ja velvollisuus salata tietoja luottamuksellisesti antaneen henkilöllisyys.

Ruotsissa tietolähteellä on laajat oikeudet ilmoittaa epäkohdista viranomaisille ja medialle. Ruotsissa pelkkä virkamiesasemassa olevan tietolähteen etsiminen on kriminalisoitu, samoin tietolähteeseen kohdistuvat viranomaistoimet.

Tähän suuntaan myös Suomen lainsäädäntöä pitäisi kehittää, jos halutaan vahvistaa epäkohtien julkistamisen kulttuuria. Meillä epäkohtien paljastajan etsintä alkaa usein välittömästi ”ikävien uutisten” julkistamisen tapahduttua. Tämä on omiaan hillitsemään merkittävienkin paljastusten tekemistä. Paljastajaan voidaan myös kohdistaa vastatoimia muun muassa lojaliteettivelvollisuuden perusteella.

Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen EIT:n linjaukset tukevat tätä ajatusta: viranhaltijaa tulisi suojella, jos hän paljastaa epäkohtia – häntä ei sovi rankaista merkityksellisen tiedon paljastamisesta.

Tiedustelulain tarkoitus on turvata kansalaisten henkeä ja terveyttä. Tarkoitus on näin kiteytettynä hyvä. Monimuotoisen, yhä enemmän verkkoon tukeutuvan rikollisuuden torjuntaan ja tutkintaan tarvitaan nykyistä parempia työkaluja. Mutta niiden kehittelyssä pitää turvata myös demokraattisen yhteiskunnan terveet periaatteet, kuten journalistien lähdesuoja ja epäkohtien paljastajien oikeusturva.

Journalistiliitto on ehdottanut, että tiedustelulain määräyksillä estettäisiin tiedonhaun tarkoituksellinen kohdistaminen toimituksellisiin sisältöihin. Lakiin olisi myös kirjattava velvoite poistaa tiedonhaussa sellaiset viestit, jotka voivat johtaa lähdesuojan murtamiseen. Näillä eväillä lakipaketti olisi lähdesuojan näkökulmasta sisällöltään kohtuullinen.

Kovan tuulen varoitus

Lisää hankintoja yhtiön ulkopuolelta, 20 miljoonalla. Lisää yhteistyötä muiden yhtiöiden ja kansainvälisten rahoittajien kanssa. Toiminnan keskittämistä Helsinkiin. Viidennes nykyisistä resursseista kohdennetaan uusille alueille. Tulot eivät kasva toisin kuin kulut. Pitää siis säästää ja lisätä kustannustehokkuutta.

Yleisradion johdon tiedotustilaisuus 29. syyskuuta oli kuin suosikkiohjelma Merisään vakiosisältöihin kuuluva kovan tuulen varoitus: odotettavissa muutoksia. Isoja muutoksia ja siten myös yt-neuvotteluja.

Kesäkuussa työnsä päättäneen parlamentaarisen työryhmän velvoitteet alkavat siis toteutua myös henkilöstöön liittyvillä järjestelyillä. Toimitusjohtaja Lauri Kivisen mukaan tällä on ”erilaisia henkilöstövaikutuksia, ne selviävät suunnittelun edetessä”.

Pelkät miljoonien eurojen siirrot kertovat, minkä mittaluokan leikkauksista on kyse.



8 2020
Arkisto

Harva meistä on korvaamaton superneuvottelija

Työehtosopimukset ovat siitä käteviä, että niiden ansiosta tavan ihmisen ei juuri koskaan tarvitse huolehtia lomista, työajasta, vähimmäispalkasta tai siitä, maksetaanko sairauden ajalta palkkaa, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Onneksi minä en joudu jakamaan mediatukia

”Mediatukea olisi rehdimpää perustella työpaikkojen säilymisellä kuin demokratialla”, kirjoittavat Annukka Oksanen ja Elina Yrjölä.

Vapaapäivien pitäminen on sinulle lähinnä uuvuttavaa, Minna Holopainen

STT:n vastaava päätoimittaja Minna Holopainen tekee töitä melkein koko ajan ja on mahdollisesti itsekin tekoäly.

Näin syntyy Trendin syysmuotijuttu

Trendi tilasi stylisti ja valokuvaaja -työparilta helmikuussa syysmuotijutun. Kesällä kuvaaja ja malli vaihtuivat koronan takia. Juttu kuvattiin elokuussa kotieläintilalla.

Kielenhuollon päämaja ei ole käymässä turhaksi

”On viisainta, ettei yleiskielessä sooloilu karkaa käsistä. Tämä aika ei varsinaisesti kaipaa lisää ymmärryksen puutetta”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Vi måste respektera – och kredda varandra

”Vi måste respektera varandras arbete och kredda den som kreddas bör”, skriver Felicia Bredenberg.

Koronasta vauhtia muutoksiin

”Voisiko pandemiakurjuuden keskeltä löytyä jotain hyvääkin? Voidaanko esimerkiksi itsensä työllistäjille saada vihdoin pandemian vauhdittamana turvatumpi asema”, kysyy Suomen freelance-journalistien uusi puheenjohtaja Maria Markus.

Munkit ja possut

Kesätoimittaja Ilkka Vänttisen kuvissa näkyi sikoja juuri niin kuin pitikin – ja lisäksi jotain aivan muuta.

Uutistoimistotuki ehkä osaksi median koronatukea – tuen haku on alkanut

Median koronatukea voi saada journalistisen työn kustannuksiin. Myöntämisen ehtona on mainosmyynnin lasku. Erillistä uutistoimintaan suunnattua tukea on saanut aiemmin muun muassa STT.

Etävaltuusto nosti hien otsalle

Kuuluuko? Näkyykö? Journalistiliiton historian ensimmäisessä valtuuston hybridikokouksessa teknisiä pulmia ratkottiin lennosta, kirjoittaa Kira Närhi.

Herrasmies on poissa

Kuolleita: Toimittaja Matti Vainio 20. 6. 1935 Sortavala – 5. 9. 2020 Hämeenlinna

Arvostettu monitoiminainen

Kuolleita: Toimittaja Liisa Laine Oulu 25. 3. 1936 – 8. 8. 2020 Helsinki

Hjärtat klappade för nyheter och rättvisa

Döda: Journalisten Ia Henriksson 5. 1. 1974 Helsingfors – 11. 7. 2020 Helsingfors

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta