Yhden miehen taistelu

Klikinsäästäjä-sivuston perustaja Lauri Skön uskoo klikkiotsikoiden olevan ohimenevä ilmiö.

Sivustaseuraaja. Klikinsäästäjä-sivun 25-vuotias perustaja Lauri Skön opiskelee uskonnon, yhteiskuntaopin ja filosofian opettajaksi. Toimittajan työstä hänellä ei ole kokemusta. ”Olen aktiivinen medianseuraaja. Haluan käydä rakentavaa keskustelua verkko-otsikoinnista.”

Palkittu Facebook-ilmiö

Opiskelija Lauri Skön perusti harhaanjohtavia verkko-otsikoita keräävän Klikinsäästäjä-sivun kesäkuussa 2015. Sivu voitti talvella Someilmiö 2015 -tittelin Aller Median Some Awardsissa.

Helmikuussa Skön perusti Klikinsäästäjä-yhtiön, joka on juuri julkaisemassa samannimisen mobiilisovelluksen. Sovellus kokoaa Ampparit.comin tapaan suomalaismedian uutisvirran. Klikinsäästäjässä käyttäjät voivat ehdottaa jutuille vaihtoehtoisia otsikoita klikkiotsikoiden sijaan. Kun ehdotus on saanut tarpeeksi ääniä, se näkyy sovelluksessa ensisijaisena otsikkona.

Maksuton sovellus on tarkoitus rahoittaa mainoksilla. Sen testiversiota on kokeillut yli tuhat käyttäjää. Hankkeessa ei ole mukana mediayhtiöitä. Sovelluksen kehittämiseen on kerätty rahaa myös maksullisella Klikinsäästäjä Go -pelillä.

JOURNALISTI
22.9.2016

Janne Salomaa, teksti
Heli Blåfield, kuva

”Iskelmätähti Eini, 55, ja popkaunotar Evelina, 21, hurmasivat samanlaisissa asuissa”, kertoi Ilta-Sanomien otsikko elokuun lopussa. Kuvista paljastui, että lähinnä vain kengät olivat melkein samanlaiset.

Tällainen on klikkiotsikko puhtaimmillaan, sanoo Facebookin Klikinsäästäjä-sivun perustaja Lauri Skön.

”Klikkiotsikko pimittää olennaista tietoa, pahimmillaan se johtaa tarkoituksella harhaan.”

Klikinsäästäjä kerää suomalaismedioiden klikkiotsikoita ja kertoo niiden yhteydessä sen, minkä otsikko piilottaa. Pääosa otsikkovinkeistä tulee Klikinsäästäjän tykkääjiltä, joita on lähes 150 000. Tykkääjiä on selvästi enemmän kuin vaikka MTV:llä tai Yle Uutisilla.

Eniten Skön saa vinkkejä iltapäivälehtien otsikoista, mutta muutkin suuret verkkomediat päätyvät säännöllisesti Klikinsäästäjän hampaisiin.

Harhaanjohtava otsikko voi olla jopa vaarallinen, Skön sanoo. Esimerkiksi hän nostaa elokuussa julkaistun Talouselämän otsikon: ”Poliisilla 1 776 hälytystehtävää – Turvapaikanhakijoiden osuus pyöreä luku.” Jutussa paljastui, että pyöreä luku oli nolla.

”Jos luki vain jutun otsikon, kuten moni tekee, saattoi tulla täysin väärä kuva turvapaikanhakijoiden osuudesta.”

Skönin mielestä klikkiotsikot ovat vaarallisia myös medialle.

”Jos lukija poistuu nopeasti verkkosivuilta pettyneenä otsikoiden lupauksiin, ei siitä ole mainostajillekaan hyötyä. Klikkijournalismi ei voi kannattaa pitkään taloudellisesti.”

 

Skön uskoo klikkiotsikoiden olevan ohimenevä ilmiö. Merkkejä tästä jo on. Iltalehti ilmoittautui viime vuoden lopulla Klikinsäästäjän innoittamana ”klikinsäästötalkoisiin”. MTV kutsui Klikinsäästäjä-sivun ylläpitäjät tammikuussa toimitukseensa saatuaan palkinnon vuoden klikkiotsikosta.

MTV Uutisten toimituspäällikkö Karri Lehtiön mielestä Klikinsäästäjä on tervetullut ilmiö.

”Epäonnistunut otsikko on hyvä paikka tarkastella sellaisen syntyprosessia ja tarvittaessa ottaa opiksi.”

Lehtiö on Skönin kanssa samaa mieltä siitä, että klikkien kalastelu kääntyy nopeasti itseään vastaan.

Myös Ylellä Klikinsäästäjä on lisännyt keskustelua otsikoinnista, sanoo uutis- ja ajankohtaistoiminnan verkkotuottaja Timo Kämäräinen. Hän kertoo Ylen arvioivan juttujen suosiota pääasiassa lukuajan perusteella.

Myös Ilta-Sanomien analytiikka korostaa juttujen lukuaikaa eikä klikkausmääriä, sanoo päätoimittaja Ulla Appelsin. Appelsinin mielestä verkko-otsikon pitää olla ”riittävän informatiivinen”.

”Otsikko ei toimi eikä sitä klikata, jos se on niin mystifioitu, ettei lukija saa mitään otetta siitä, mihin juttu liittyy.”

Miksi Klikinsäästäjä saa kuitenkin tällaisista IS:n otsikoista säännöllisesti ilmiantoja?

”Julkaisemme verkossa kuukausittain tuhansia juttuja. Suureen määrään mahtuu paitsi erinomaisia juttuja ja otsikoita myös juttuja ja otsikoita, jotka eivät ole niin erinomaisia. Aina voi parantaa.”

Palkittu Facebook-ilmiö

Opiskelija Lauri Skön perusti harhaanjohtavia verkko-otsikoita keräävän Klikinsäästäjä-sivun kesäkuussa 2015. Sivu voitti talvella Someilmiö 2015 -tittelin Aller Median Some Awardsissa.

Helmikuussa Skön perusti Klikinsäästäjä-yhtiön, joka on juuri julkaisemassa samannimisen mobiilisovelluksen. Sovellus kokoaa Ampparit.comin tapaan suomalaismedian uutisvirran. Klikinsäästäjässä käyttäjät voivat ehdottaa jutuille vaihtoehtoisia otsikoita klikkiotsikoiden sijaan. Kun ehdotus on saanut tarpeeksi ääniä, se näkyy sovelluksessa ensisijaisena otsikkona.

Maksuton sovellus on tarkoitus rahoittaa mainoksilla. Sen testiversiota on kokeillut yli tuhat käyttäjää. Hankkeessa ei ole mukana mediayhtiöitä. Sovelluksen kehittämiseen on kerätty rahaa myös maksullisella Klikinsäästäjä Go -pelillä.



14 2018
Arkisto

Synkkä salaisuus

Toimittaja Ari Lahdenmäki on kirjoittanut lukuisia juttuja etiikasta ja naisten oikeuksista. Marraskuussa hän sai kaksi tuomiota seksuaalirikoksista. Journalisti haastatteli kahtatoista naista, jotka kertovat lisää Lahdenmäen pimeästä puolesta.

Akateeminen iltapäivälehtimies

Pasi Kivioja ennustaa väitöskirjassaan painettujen iltapäivälehtien loppua.

Villille tv-alalle toivotaan tes-suitsia

Elokuva- ja tv-alan työehtosopimuksesta halutaan yleissitova. Journalistiliitto toivoo päätöksen kohentavan alan palkkatasoa.

Utu-uutiset sumentavat todellisuuden

Uutiset kauppakeskuksen vaikeuksista tai alhaisen syntyvyyden aiheuttamasta huoltosuhdehuolesta eivät ole valheita. Silti ne vääristävät asioiden mittakaavan valeuutisille ominaiseen tapaan, kirjoittaa Janne Saarikivi.

Stor i truten. Mikael Sjövall är tillbaka i rollen som journalist och uppskattar möjligheten att ställa också de obekväma frågorna. ”Jag har alltid haft svårt att arbeta med tillrättalagd information där man på skyler över obekväma saker och bäddar in sanningen i begreppsliga rökridåer.”

En reporter som skyr rökridåer

Propagandabranschen kändes som en tvångströja för Mikael Sjövall. Som journalist får han ställa de besvärliga frågorna och berätta sanningen utan att bädda in den.

Vaikuttajasta vuorovaikuttajaksi

Yle tavoittelee tiiviimpää yleisösuhdetta sallimalla uutisten kommentoinnin. Suunnitelmissa on, että toimittajat käyttävät jatkossa osan työajastaan yleisön kanssa keskusteluun. Kyse voi olla uutistyön murroksesta, jossa toimittajien ammatti-identiteettiä määritellään uudelleen.

Toimittaja Tapio Mainio (oik.) työskentelee eläkeläisenä yhtä paljon kuin päivätyössä Helsingin Sanomissa. Nyt toimeksiantajia on useita. Yksi niistä on Kauppalehti, johon hän haastatteli metsänomistaja Jorma Seppästä Suomussalmella.

Samalla viivalla

Moni toimittaja jatkaa työntekoa eläkkeelle jäätyään. Töitä tekemällä voi päästä samaan ansiotasoon kuin aktiiviuran aikana.

Valokuvan puolustaja. Marina Ekroos perusti startupin suojellakseen valokuvakulttuuria, mutta ei ehdi itse enää juurikaan kuvata.

Oikeutta valokuville

Valokuvaaja Marina Ekroos haluaa pelastaa maailman huonosti rajatuilta valokuvilta.

Av kärlek till värvet

I Sverige visar en utredning att mediehusen de senaste åren kraftigt har dumpat frilansarnas arvoden. Något stort engagemang från dem som har fasta jobb har veterligen inte hörts av, skriver Jeannette Björkvist.

Raimo Tyykiluodon on 12 diktaattoria -sarjaa tehdessään pitänyt miettiä, miten kertoa diktaattorien teoista sekä aiheen vaatimalla vakavuudella että koukuttaen kuuntelijat. ”Kaikkea ei pidä kertoa paasaten sormi pystyssä, vaan kuuntelijalle pitää antaa mahdollisuus oivaltaa. Silloin asiat jäävät parhaiten mieleen.”

Sairaan kiinnostavat diktaattorit

Raimo Tyykiluoto mietti aloittaessaan 12 diktaattoria -radiosarjan tekemistä, miten kertoa julmuuksista pröystäilemättä. ”Sarjassa on myös tragikoomisuutta, joka tekee siitä kuunneltavan”, hän kertoo.

Vaarallinen suhde

Kriitikot usein tuntevat oman taiteenlajinsa tekijöitä. Milloin suhde on liian läheinen?

Koska Anni Kuittisen kansantanssiryhmän Motoran Pelmakat jäsenet asuvat eri paikkakunnilla ryhmä harjoittelee vain kerran kuussa. Intensiivisinä tanssiviikonloppuina harjoitustunteja kertyy yhteensä 10 – 14.

Ylpeästi kansantanssija

Anni Kuittinen haluaa murtaa kansantanssia koskevia ennakkoluuloja.

Nopea paluu journalistiksi

Sanna Keskinen, 44, aloittaa tammikuussa Kainuun Sanomien päätoimittajana.

Mediakunta hallituksen tärkein onnistuminen

Journalistiliitto saa joulukuussa uuden valtuuston ja hallituksen. Journalisti selvitti, missä nykyinen hallitus on mielestään onnistunut ja missä jäi parantamisen varaa.

Lapsuuden loppu

Kolmas kerta voisi sanoa toden, mutta sitä toimittaja Simo Ahtee ei uskalla Don Rosan haastattelussa yrittää.

Kieli, alkeet

Se että ihmiset käyttävät vapaamuotoisessa ilmaisussaan englanninkielisiä sanoja ja puhekielisiä muotoja, ei ole kielen rappiota. Se on tavallista kielellistä vaihtelua, kielen rikkautta, kirjoittaa Vesa Heikkinen.

Karhea kirja rikostoimittamisesta

Mielenkiintoisinta Oikeustoimittajien 30-vuotisjuhlakirjassa, Etusivun rikoksissa on juttuprosessien avaaminen ja toimittajan työhön liittyvät inhimilliset yksityiskohdat, kirjoittaa Marja Honkonen.

Höga inkomster med två roller

Personer som både är vd och chefredaktör, så kallade publishers, ligger på topp när man jämför förvärvsinkomsterna 2017 bland mediecheferna i Svenskfinland.

Othman fortsätter skriva

I veckan firades Henrik ”Otis” Othmans sista arbetsdag på Österbottens Tidning (ÖT). Othman hann jobba på ÖT, tidigare Jakobstads Tidning, i nästan 40 år. Han kommer som pensionär att titulera sig publicist.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta