Sivustaseuraaja. Klikinsäästäjä-sivun 25-vuotias perustaja Lauri Skön opiskelee uskonnon, yhteiskuntaopin ja filosofian opettajaksi. Toimittajan työstä hänellä ei ole kokemusta. ”Olen aktiivinen medianseuraaja. Haluan käydä rakentavaa keskustelua verkko-otsikoinnista.”

Yhden miehen taistelu

Palkittu Facebook-ilmiö

Opiskelija Lauri Skön perusti harhaanjohtavia verkko-otsikoita keräävän Klikinsäästäjä-sivun kesäkuussa 2015. Sivu voitti talvella Someilmiö 2015 -tittelin Aller Median Some Awardsissa.

Helmikuussa Skön perusti Klikinsäästäjä-yhtiön, joka on juuri julkaisemassa samannimisen mobiilisovelluksen. Sovellus kokoaa Ampparit.comin tapaan suomalaismedian uutisvirran. Klikinsäästäjässä käyttäjät voivat ehdottaa jutuille vaihtoehtoisia otsikoita klikkiotsikoiden sijaan. Kun ehdotus on saanut tarpeeksi ääniä, se näkyy sovelluksessa ensisijaisena otsikkona.

Maksuton sovellus on tarkoitus rahoittaa mainoksilla. Sen testiversiota on kokeillut yli tuhat käyttäjää. Hankkeessa ei ole mukana mediayhtiöitä. Sovelluksen kehittämiseen on kerätty rahaa myös maksullisella Klikinsäästäjä Go -pelillä.

JOURNALISTI
22.9.2016

Janne Salomaa, teksti
Heli Blåfield, kuva

Klikinsäästäjä-sivuston perustaja Lauri Skön uskoo klikkiotsikoiden olevan ohimenevä ilmiö.

”Iskelmätähti Eini, 55, ja popkaunotar Evelina, 21, hurmasivat samanlaisissa asuissa”, kertoi Ilta-Sanomien otsikko elokuun lopussa. Kuvista paljastui, että lähinnä vain kengät olivat melkein samanlaiset.

Tällainen on klikkiotsikko puhtaimmillaan, sanoo Facebookin Klikinsäästäjä-sivun perustaja Lauri Skön.

”Klikkiotsikko pimittää olennaista tietoa, pahimmillaan se johtaa tarkoituksella harhaan.”

Klikinsäästäjä kerää suomalaismedioiden klikkiotsikoita ja kertoo niiden yhteydessä sen, minkä otsikko piilottaa. Pääosa otsikkovinkeistä tulee Klikinsäästäjän tykkääjiltä, joita on lähes 150 000. Tykkääjiä on selvästi enemmän kuin vaikka MTV:llä tai Yle Uutisilla.

Eniten Skön saa vinkkejä iltapäivälehtien otsikoista, mutta muutkin suuret verkkomediat päätyvät säännöllisesti Klikinsäästäjän hampaisiin.

Harhaanjohtava otsikko voi olla jopa vaarallinen, Skön sanoo. Esimerkiksi hän nostaa elokuussa julkaistun Talouselämän otsikon: ”Poliisilla 1 776 hälytystehtävää – Turvapaikanhakijoiden osuus pyöreä luku.” Jutussa paljastui, että pyöreä luku oli nolla.

”Jos luki vain jutun otsikon, kuten moni tekee, saattoi tulla täysin väärä kuva turvapaikanhakijoiden osuudesta.”

Skönin mielestä klikkiotsikot ovat vaarallisia myös medialle.

”Jos lukija poistuu nopeasti verkkosivuilta pettyneenä otsikoiden lupauksiin, ei siitä ole mainostajillekaan hyötyä. Klikkijournalismi ei voi kannattaa pitkään taloudellisesti.”

 

Skön uskoo klikkiotsikoiden olevan ohimenevä ilmiö. Merkkejä tästä jo on. Iltalehti ilmoittautui viime vuoden lopulla Klikinsäästäjän innoittamana ”klikinsäästötalkoisiin”. MTV kutsui Klikinsäästäjä-sivun ylläpitäjät tammikuussa toimitukseensa saatuaan palkinnon vuoden klikkiotsikosta.

MTV Uutisten toimituspäällikkö Karri Lehtiön mielestä Klikinsäästäjä on tervetullut ilmiö.

”Epäonnistunut otsikko on hyvä paikka tarkastella sellaisen syntyprosessia ja tarvittaessa ottaa opiksi.”

Lehtiö on Skönin kanssa samaa mieltä siitä, että klikkien kalastelu kääntyy nopeasti itseään vastaan.

Myös Ylellä Klikinsäästäjä on lisännyt keskustelua otsikoinnista, sanoo uutis- ja ajankohtaistoiminnan verkkotuottaja Timo Kämäräinen. Hän kertoo Ylen arvioivan juttujen suosiota pääasiassa lukuajan perusteella.

Myös Ilta-Sanomien analytiikka korostaa juttujen lukuaikaa eikä klikkausmääriä, sanoo päätoimittaja Ulla Appelsin. Appelsinin mielestä verkko-otsikon pitää olla ”riittävän informatiivinen”.

”Otsikko ei toimi eikä sitä klikata, jos se on niin mystifioitu, ettei lukija saa mitään otetta siitä, mihin juttu liittyy.”

Miksi Klikinsäästäjä saa kuitenkin tällaisista IS:n otsikoista säännöllisesti ilmiantoja?

”Julkaisemme verkossa kuukausittain tuhansia juttuja. Suureen määrään mahtuu paitsi erinomaisia juttuja ja otsikoita myös juttuja ja otsikoita, jotka eivät ole niin erinomaisia. Aina voi parantaa.”

Palkittu Facebook-ilmiö

Opiskelija Lauri Skön perusti harhaanjohtavia verkko-otsikoita keräävän Klikinsäästäjä-sivun kesäkuussa 2015. Sivu voitti talvella Someilmiö 2015 -tittelin Aller Median Some Awardsissa.

Helmikuussa Skön perusti Klikinsäästäjä-yhtiön, joka on juuri julkaisemassa samannimisen mobiilisovelluksen. Sovellus kokoaa Ampparit.comin tapaan suomalaismedian uutisvirran. Klikinsäästäjässä käyttäjät voivat ehdottaa jutuille vaihtoehtoisia otsikoita klikkiotsikoiden sijaan. Kun ehdotus on saanut tarpeeksi ääniä, se näkyy sovelluksessa ensisijaisena otsikkona.

Maksuton sovellus on tarkoitus rahoittaa mainoksilla. Sen testiversiota on kokeillut yli tuhat käyttäjää. Hankkeessa ei ole mukana mediayhtiöitä. Sovelluksen kehittämiseen on kerätty rahaa myös maksullisella Klikinsäästäjä Go -pelillä.



5 2019
Arkisto

Toimittaja Aarno Malin tutki ihmismielen sairaimpia puolia ja sairastui itse

Journalistit joutuvat kohtaamaan mieltä järkyttävää materiaalia, mutta sen käsittelyyn on tarjolla vain vähän keinoja. Aarno Malin löysi Tor-verkosta sivuston täynnä lasten kiduttamista. Hän kirjoitti aiheesta jutun ja päätyi traumaterapiaan.

"Musiikkijournalismista on tehty musiikkibisneksen vihollinen"

Nykytilanteesta on syyttäminen erityisesti isoja artisteja ja heidän levy-yhtiöitään, kirjoittaa toimittaja Mervi Vuorela

Ylensyömät

Yle käyttää ohjelmahankinnoissaan paljon rahaa ja valtaa. Freejournalisteille, ohjaajille ja muille sisällöntuottajille yhtiö näyttäytyy joskus kyykyttävänä jättiläisenä. 24 tekijää kertoi Journalistille kokemuksistaan Ylen hankintakoneiston rattaissa.

Hallitusohjelma herättää toivoa – nousemmeko vihdoin pohjoismaiselle tasolle?

Media poikkeaa suurimmasta osasta muuta liiketoimintaa, ja median tukeminen oikeilla tavoilla on demokratian tukemista, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Suosittelet kaikille päätoimittajille politiikkaan lähtemistä, Jouni Kemppainen

Maaseudun Tulevaisuuden päätoimittaja Jouni Kemppainen lähti eurovaaliehdokkaaksi, koska Juha Sipilä pyysi.

Näin käsikirjoituksesta syntyy esikoiskirja

Keväällä 2017 kustannustoimittaja Petra Maisonen avasi Tammen sähköpostista Satu Vasantolan käsikirjoituksen. Kirja valmistui vuodessa, mutta työ sen parissa jatkuu yhä.

Politiikan toimittajien työ muistuttaa scifiä, fantasiaa ja kauhua

Vaalien kaltaisissa julkisissa spektaakkeleissa ihmisten on varsin helppoa tarkistaa itse, mitä tapahtui. Ei siihen väliin tarvita toimittajaa. Sen sijaan asiantuntevaa toimittaja tarvitaan kuvailemaan, mitä muuta olisi voinut tapahtua, kirjoittaa Janne Zareff.

Yritys ja erehdys

On arkipäivää, että oikeinkirjoitusohjeiden vastaiset yritysnimet lipuvat lehteen sellaisenaan kenenkään puuttumatta, vaikka aihetta olisi, kirjoittaa Ville Eloranta.

Vaikka Spleenish-kirjan tekeminen oli voimauttavaa, Ulla Donner pelkäsi, että tulos olisi muiden mielestä itsekeskeinen ja tylsä. ”Siksi olen ollut tosi iloinen, kun lukijat ovat kertoneet tunnistaneensa siitä itseään. Kun huomaa muidenkin pohtivan samoja ongelmia, ne eivät enää tunnu niin hallitsemattomilta.”

Freelancekuvittaja Ulla Donner teki ahdistavista tunteistaan sarjakuvakirjan

Omia kokemuksiaan saa käsitellä juuri niin hilpeästi tai epäkunnioittavasti kuin haluaa. Toisten kokemusten kanssa olisi vaikeampaa, Ulla Donner sanoo.

När FNB lades ner lyfte Ny Tids chefredaktör Janne Wass upp frågan om hur statsstödet för tidningar på minoritetsspråk ska fördelas. ”Jag ansåg då och anser fortfarande att stödet inte ska gå oavkortat till SPT eftersom det är att kanalisera pengarna till KSF Media och HSS Media.”

Statsstöd öppnade dörrar för finlandssvenska medier

I fjol gick hela statsstödet för tidningar på minoritetsspråk för första gången till enbart svenskspråkiga aktörer. För Ny Tid och Nyhetsbyrån SPT är externa stöd ”avgörande”.

Käyttääkö ostaja sinua pankkina? Freelancerin kannattaa olla tarkkana maksuajoista

Laki rajaa maksuajan pituuden yritysten välisessä kaupassa 30 päivään, mutta tästä voidaan poiketa sopimalla. Mediayritykset käyttävät mahdollisuutta kernaasti, kirjoittaa Journalistiliiton freelance-asioista vastaava lakimies Hannu Hallamaa.

I kläm mellan lördagskorven och avokadon

Att skriva om klimatfrågan är bland det känsligaste man kan ta sig för. Det påminner närmast om flyktingfrågan 2016, skriver Journalistens nya kolumnist Mikaela Löv-Alden.

Kun toimittaja kysyy, hänelle vastataan

”Kaupunginjohtajalle kenties syyte sairaalajupakassa. Kukaan ei halua kommentoida” -juttu tuskin olisi nähnyt päivänvaloa Keskisuomalaisessa. Oli siis aika vaihtaa haastattelutaktiikkaa, Heikki Kuutti kirjoittaa.

Etujärjestön sielu

Kuolleita: Asiamies Arja Hellman 6. 2. 1946 Heinola  – 13. 5. 2019 Helsinki

Luonnonvoima

Kuolleita: Toimittaja Anna-Kaisa Hermunen 17. 2. 1948 Laukaa – 3. 5. 2019 Laukaa

Kannustava kulttuuritoimittaja

Kuolleita: toimittaja Oiti Kotamo 5. 8. 1925 Virrat – 10. 2. 2019 Savonlinna

Suurisydäminen toimittaja

Kuolleita: Toimittaja Irene Sillanpää 26. 6. 1958  Helsinki – 12. 1. 2019 Helsinki

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta