Yhden miehen taistelu

Klikinsäästäjä-sivuston perustaja Lauri Skön uskoo klikkiotsikoiden olevan ohimenevä ilmiö.

Sivustaseuraaja. Klikinsäästäjä-sivun 25-vuotias perustaja Lauri Skön opiskelee uskonnon, yhteiskuntaopin ja filosofian opettajaksi. Toimittajan työstä hänellä ei ole kokemusta. ”Olen aktiivinen medianseuraaja. Haluan käydä rakentavaa keskustelua verkko-otsikoinnista.”

Palkittu Facebook-ilmiö

Opiskelija Lauri Skön perusti harhaanjohtavia verkko-otsikoita keräävän Klikinsäästäjä-sivun kesäkuussa 2015. Sivu voitti talvella Someilmiö 2015 -tittelin Aller Median Some Awardsissa.

Helmikuussa Skön perusti Klikinsäästäjä-yhtiön, joka on juuri julkaisemassa samannimisen mobiilisovelluksen. Sovellus kokoaa Ampparit.comin tapaan suomalaismedian uutisvirran. Klikinsäästäjässä käyttäjät voivat ehdottaa jutuille vaihtoehtoisia otsikoita klikkiotsikoiden sijaan. Kun ehdotus on saanut tarpeeksi ääniä, se näkyy sovelluksessa ensisijaisena otsikkona.

Maksuton sovellus on tarkoitus rahoittaa mainoksilla. Sen testiversiota on kokeillut yli tuhat käyttäjää. Hankkeessa ei ole mukana mediayhtiöitä. Sovelluksen kehittämiseen on kerätty rahaa myös maksullisella Klikinsäästäjä Go -pelillä.

JOURNALISTI
22.9.2016

Janne Salomaa, teksti
Heli Blåfield, kuva

”Iskelmätähti Eini, 55, ja popkaunotar Evelina, 21, hurmasivat samanlaisissa asuissa”, kertoi Ilta-Sanomien otsikko elokuun lopussa. Kuvista paljastui, että lähinnä vain kengät olivat melkein samanlaiset.

Tällainen on klikkiotsikko puhtaimmillaan, sanoo Facebookin Klikinsäästäjä-sivun perustaja Lauri Skön.

”Klikkiotsikko pimittää olennaista tietoa, pahimmillaan se johtaa tarkoituksella harhaan.”

Klikinsäästäjä kerää suomalaismedioiden klikkiotsikoita ja kertoo niiden yhteydessä sen, minkä otsikko piilottaa. Pääosa otsikkovinkeistä tulee Klikinsäästäjän tykkääjiltä, joita on lähes 150 000. Tykkääjiä on selvästi enemmän kuin vaikka MTV:llä tai Yle Uutisilla.

Eniten Skön saa vinkkejä iltapäivälehtien otsikoista, mutta muutkin suuret verkkomediat päätyvät säännöllisesti Klikinsäästäjän hampaisiin.

Harhaanjohtava otsikko voi olla jopa vaarallinen, Skön sanoo. Esimerkiksi hän nostaa elokuussa julkaistun Talouselämän otsikon: ”Poliisilla 1 776 hälytystehtävää – Turvapaikanhakijoiden osuus pyöreä luku.” Jutussa paljastui, että pyöreä luku oli nolla.

”Jos luki vain jutun otsikon, kuten moni tekee, saattoi tulla täysin väärä kuva turvapaikanhakijoiden osuudesta.”

Skönin mielestä klikkiotsikot ovat vaarallisia myös medialle.

”Jos lukija poistuu nopeasti verkkosivuilta pettyneenä otsikoiden lupauksiin, ei siitä ole mainostajillekaan hyötyä. Klikkijournalismi ei voi kannattaa pitkään taloudellisesti.”

 

Skön uskoo klikkiotsikoiden olevan ohimenevä ilmiö. Merkkejä tästä jo on. Iltalehti ilmoittautui viime vuoden lopulla Klikinsäästäjän innoittamana ”klikinsäästötalkoisiin”. MTV kutsui Klikinsäästäjä-sivun ylläpitäjät tammikuussa toimitukseensa saatuaan palkinnon vuoden klikkiotsikosta.

MTV Uutisten toimituspäällikkö Karri Lehtiön mielestä Klikinsäästäjä on tervetullut ilmiö.

”Epäonnistunut otsikko on hyvä paikka tarkastella sellaisen syntyprosessia ja tarvittaessa ottaa opiksi.”

Lehtiö on Skönin kanssa samaa mieltä siitä, että klikkien kalastelu kääntyy nopeasti itseään vastaan.

Myös Ylellä Klikinsäästäjä on lisännyt keskustelua otsikoinnista, sanoo uutis- ja ajankohtaistoiminnan verkkotuottaja Timo Kämäräinen. Hän kertoo Ylen arvioivan juttujen suosiota pääasiassa lukuajan perusteella.

Myös Ilta-Sanomien analytiikka korostaa juttujen lukuaikaa eikä klikkausmääriä, sanoo päätoimittaja Ulla Appelsin. Appelsinin mielestä verkko-otsikon pitää olla ”riittävän informatiivinen”.

”Otsikko ei toimi eikä sitä klikata, jos se on niin mystifioitu, ettei lukija saa mitään otetta siitä, mihin juttu liittyy.”

Miksi Klikinsäästäjä saa kuitenkin tällaisista IS:n otsikoista säännöllisesti ilmiantoja?

”Julkaisemme verkossa kuukausittain tuhansia juttuja. Suureen määrään mahtuu paitsi erinomaisia juttuja ja otsikoita myös juttuja ja otsikoita, jotka eivät ole niin erinomaisia. Aina voi parantaa.”

Palkittu Facebook-ilmiö

Opiskelija Lauri Skön perusti harhaanjohtavia verkko-otsikoita keräävän Klikinsäästäjä-sivun kesäkuussa 2015. Sivu voitti talvella Someilmiö 2015 -tittelin Aller Median Some Awardsissa.

Helmikuussa Skön perusti Klikinsäästäjä-yhtiön, joka on juuri julkaisemassa samannimisen mobiilisovelluksen. Sovellus kokoaa Ampparit.comin tapaan suomalaismedian uutisvirran. Klikinsäästäjässä käyttäjät voivat ehdottaa jutuille vaihtoehtoisia otsikoita klikkiotsikoiden sijaan. Kun ehdotus on saanut tarpeeksi ääniä, se näkyy sovelluksessa ensisijaisena otsikkona.

Maksuton sovellus on tarkoitus rahoittaa mainoksilla. Sen testiversiota on kokeillut yli tuhat käyttäjää. Hankkeessa ei ole mukana mediayhtiöitä. Sovelluksen kehittämiseen on kerätty rahaa myös maksullisella Klikinsäästäjä Go -pelillä.



1 2019
Arkisto

Kasvukipuja

Voimisteluvalmentamista käsitelleestä Urheilulehden jutusta syntyi jälkipyykki, jonka takia Urheilutoimittajain liitosta erosi jäseniä. Se kertoo urheilujournalismin muutoksesta, joka on ollut tuloillaan pitkään.

Vihaviestien vyörytyksessä

Oikeustoimittaja Päivi Happonen ihmetteli Ylen blogissa Oulun poliisin tiedotuslinjaa. Poliisi kritisoi Happosta Twitterissä ja se aiheutti vihaviestien tulvan.

IS:ssa uutisia tekevät kaikki osastot. ”Sanoisin, että osastojen välillä on enemmän yhteistyötä kuin kilpailua. Yleensä IS:n saamasta uutisesta iloitaan osastorajojen yli”, sanoo Ilta-Sanomien uutispäällikkö Elina Koivisto (toinen oikealta). Kuvassa myös politiikan erikoistoimittaja Timo Haapala, Uutis- ja yhteiskuntatoimituksen esimies Miia Honkanen, rikostoimittaja Niko Ranta, urheilun esimies Vesa Rantanen ja toimittaja Miikka Hujanen.

STT:n siteerausmäärät romahtivat

STT:n eniten siteeraamien viestimien kärkikymmenikkö pysyi lähes ennallaan, mutta siteerausten määrä laski yli kolmanneksen. Kärjessä jatkavat Yle ja HS. Ilta-Sanomat kipusi neljänneksi, ja Maaseudun Tulevaisuus nousi ensi kertaa kymmenen joukkoon.

Uudelleenjärjestelyjen jälkeen pääkirjoituksia kirjoittavat Aamulehdessä toimituksen johtoryhmä, uutispäälliköt ja osa toimittajista, sanoo päätoimittaja Jussi Tuulensuu. ”Linjan noudattamisesta vastaa päätoimittaja, joka myös muodostaa tarvittaessa lehden kannan merkittävimpiin aiheisiin.” Kuvassa Yleisradio haastattelee Tuulensuuta Aamulehden yt-neuvottelujen seurauksista 29. marraskuuta.

Kuka päättää lehden linjan?

Aamulehti lakkautti pääkirjoituksista huolehtineen artikkelitoimituksensa ja vähensi pääkirjoitusten määrää. Satakunnan Kansa luopui erityisistä pääkirjoittajista jo vuonna 2015. Mitä tekevät muut maakuntalehdet?

Uutiset vaikuttavat vaaleihin

Vaikka vaalitentteihin valittaisiin kuinka hienoja ja tärkeitä teemoja, ne eivät välttämättä jätä äänestäjien tietoisuuteen edes haaleaa muistijälkeä. Uutiset jättävät, kirjoittaa Elina Grundström.

För tio år sedan var Jannike Store planeringschef på Radio Vega. I dag är hon teatertekniker på Unga Teatern och elektriker med det egna bolaget ”Käringen med strömmen”. På teatern gör hon allt från scenografier till kluriga tekniska lösningar. Hon har bland annat konstruerat radiostyrda höns (Pettson och Findus) och självlysande äpplen (Mio min Mio).

”De mest givande kaffepauserna finns på raksan”

De bytte bransch, men har haft stor nytta av sin journalistiska bakgrund. Möt Jannike Store, Eva Hagman och Sanne Wikström som alla valde ”Plan B”.

Jussi Turunen valmistui Itä-Suomen yliopiston Joensuun kampukselta teologian maisteriksi neljä vuotta sitten, mutta palasi tekemään ylioppilaslehti Uljasta. Vaikka lehden äkillinen lakkauttaminen oli erikoinen kokemus, Turusen paloa journalistin työhön se ei sammuttanut.

Ei niin uljas loppu

Ylioppilaslehti Uljas lakkautettiin vain 34 päivää uuden päätoimittajan palkkaamisen jälkeen. Turun ja Tampereen ylioppilaslehdissä tilanne elää, mutta Oulun lehti sai rehtorista ystävän.

Valtaa vain muiden myöntyessä

Kun tietokirjailija väittää omiaan, kustannustoimittaja korjaa keskustellen. Antti Heikkilän kohukirjan kaltaisen teoksen kustannuspäätöstä hänen on kuitenkin vaikea muuttaa muuksi.

Tuija Siltamäki saatteli Aviisin määrittelemättömän mittaiselle ilmestymistauolle. Hänet kuvattiin tammikuussa Tampereen ylioppilaskunnan toimistossa, josta melkein koko henkilökunta on muuttanut korkeakoulujen yhdistyessä syntyneen uuden ylioppilaskunnan tiloihin Hervantaan.

Kuin viimeistä Aviisia

Tuija Siltamäki päätoimitti mahdollisesti maailmanhistorian viimeisen Aviisin. ”Ylioppilaslehtien tulevaisuudessa huolettaa halu sitoutua yhteisiin asioihin, jotka eivät ole joka hetki mieluisia.”

Airin Bahmani kirjoitti Syyrian sota -kirjaa Kansalliskirjaston rauhassa.

Kenttätöissä Irakissa

Toimittaja Airin Bahmani haastattelee Lähi-idässä Syyrian sodan uhreja, poliitikkoja ja feministejä.

Av-kääntäjä Jukka Sorsa pelkää, että av-kääntämisestä on tulossa matalapalkka-ala, jolle ei kannata kouluttautua. Hänen työnsä Pre-Textin työsuhteisena freelancerina ovat vähentyneet viime vuosina.

Kolmen kastin kääntäjät

Av-kääntäjä Jukka Sorsa haluaa tes-neuvotteluissa kohentaa erityisesti ei-työsuhteisten freelancereiden asemaa. He ovat kääntäjistä heikoimmassa asemassa.

Kuvat kätevästi Etuovesta tai Oikotieltä

Moni toimitus poimii ilmaiskuvia juttuihinsa asunnonvälityssivustoilta. Käyttöehdot antavat konserneille oikeuden kuvien julkaisuun ilman eri korvausta.

Cheerleadingissä ei ole pakollisia liikkeitä, vaan jokainen esitys on erilainen. Tämä tekee arvostelusta haastavaa. Cheerleading-tuomari Anne Achtén kanssa harjoittelemassa oli helsinkiläisen Funky Team Gorillaz -joukkueen jäseniä.

Tyylipisteiden jakaja

Radiotuottaja Anne Achté arvioi olevansa Euroopan ahkerin cheerleading-tuomari.

Palvelujournalismia aikuistuville

Säde Mäkipää, 26, on aloittanut Improbatur-lehden päätoimittajana.

Ormen äter sin svans

Varför väcker Liike Nyt intresse? För att nyhetsmedierna bevakar den. Vi är en orm som äter sin egen svans, skriver Dan Lolax.

Ihan vain eduskuntavaalit

Kun me toimittajat nimeämme vaalit, kyse on tarinan käännekohdan etsimisestä. Mutta tiedättekö mitä? Vallankumousta ei ole tulossa, Janne Zareff kirjoittaa.

Gallupin aika

Kapeneeko puolueen etumatka toiseen tai hiipuuko puolueen kannatus vielä silläkin hetkellä, kun lukija lukee gallup-uutista, kysyy Vesa Heikkinen.

Tyhmänä uskaltaa

Kun Teollisuusneuvos ehdotti löylyjen jälkeen, että myös Aamulehti kutsuisi koripallojoukkuetta Nansoksi, Matti Mörttinen ei epäillyt vastata suorasukaisesti.

Tärkeä, mutta aina epävarma näyttö

Kari Raivion Näytön paikka -kirja korostaa tutkitun tiedon tärkeyttä, mutta muistuttaa sen iäti epävarmasta luonteesta – siitä, miten huonosti se sopii journalismin joko-tai-maailmaan, kirjoittaa Marja Honkonen.

Linda Pelkonen voitti hovissa

Helsingin hovioikeus on tuominnut toimittaja Linda Pelkoselle lukuisia kertoja soitelleen miehen laittomasta uhkauksesta sakkoihin.

Psykologiliitto antoi potkut päätoimittajalleen

Hannele Peltosen potkujen taustalla ovat päätoimittajan ja lehteä kustantavan Psykologiliiton johdon väliset jännitteet, joista Journalisti kertoi viime syksynä.

Ommöblering i HSS-toppen

HSS Media byter vd. Under rekryteringsprocessen sköts jobbet av Vasabladets chefredaktör Niklas Nyberg.

Gardberg: Viktigt ha stöd då det stormar

Yle Spotlights Annvi Gardberg har tilldelats Topeliuspriset. Journalisten bad Gardberg om tre tips på hur en journalist klarar sig då det stormar som hårdast.

Yhdistykset

Journalistiliiton jäsenyhdistykset tiedottavat.

Takasivu

Provokatiivisia huomioita

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta