Valmiina h-hetkeen

Vinkkaajat

Juha Kauppinen on tutkiva freelancetoimittaja.

Johanna Vesikallio on Ylen A-studion toimittaja ja juontaja.

Anna Sillanpää on Kodin Kuvalehden toimittaja.

JOURNALISTI
22.9.2016

Nina Erho, teksti
Richard Jensen, kuvitus

Mitä tehdä, jos haastateltava höpöttää asian vierestä tai ei halua puhua? Miten haasteltavan saa rentoutumaan? Freelancetoimittaja Juha Kauppinen, tv-toimittaja Johanna Vesikallio ja aikakauslehden toimittaja Anna Sillanpää kertovat omat vinkkinsä.

1. Kaiken kertonut haastateltava

Taustoita. ”Haastattelen etukäteen ihmisiä, jotka tuntevat tulevaa haastateltavaa ja aihetta saadakseni uutta tietoa ja pystyäkseni esittämään perusteltuja, tarkkoja kysymyksiä. Pengon dokumentteja ja asiakirjoja.” (Juha Kauppinen)

Pyri suoraan jatkoon. ”Katson, mitä haastateltava on asiasta viimeksi sanonut, mietin jatkokysymyksen ja aloitan siitä. Yritän ennakoida keskustelun kulkua. Toisaalta käsikirjoitus on vain runko. Jos haastateltava sanoo jotain odottamatonta mutta kiinnostavaa, se pitää kuulla ja siihen pitää uskaltaa tarttua. Joskus tutusta aiheesta saa tuoreempia vastauksia kysymällä aluksi ’jotain ihan muuta’.” (Johanna Vesikallio)

Ota joku läheltä. ”Olen löytänyt julkkiksiin uutta kulmaa tekemällä haastattelujutun jostakusta hänen lähipiirissään, esimerkiksi Teemu Selänteen äidistä Liisasta. Taustoitan muun muassa etsimällä vanhoista jutuista kohtia, jotka jättävät asioita auki. Toimituksessa pyörittelemme näkökulmia paljon yhdessä. Pitää löytyä syy, miksi juttu tehdään.” (Anna Sillanpää)

 

2. Vaikean kysymyksen esittäminen

Tiedosta sävy ja sanat. ”Yritän ennakoida haastateltavan ajatuksia ja pelkoja toimittajista ja vastata niihin heti olemalla rauhallinen, samalla tasolla ja perehtynyt. En sano ’tarvitsen tietoja’ vaan pyydän juttelemaan aiheesta tehden toki selväksi, että kyse on haastattelusta. Vältän roolittavia ilmauksia, kuten ’tää mun stoori’, ’tää sun keissi’. Perustelen, miksi kannattaisi kommentoida. Jos en onnistu saamaan haastattelua, analysoin syytä. Usein se on, että en ole tiennyt asiasta tarpeeksi tai en ole ollut tarpeeksi keskittynyt ja läsnä.” (Juha Kauppinen)

Kysy oikein. ”Suorassa lähetyksessä vastaus tarvitaan pian. Parhaiten toimivat kysymyssanat ja avoimet kysymykset. Jos haastateltava väittää jotain, jatkan kysymällä ’Mistä tiedät?’, ’Miten niin asia on näin?’ Joskus jankkaaminen vie kohti vastausta: ’Miksi et kommentoi?’, ’Mikä asiassa on sellaista, että et voi kommentoida?’, ’Miten nämä asiat liittyvät siihen, että et voi kommentoida?’ Liiallinen kuumottaminen voi kuitenkin kääntää yleisön sympatiat.” (Johanna Vesikallio)

Ole rehellinen. ”Henkilöhaastattelua pyytäessäni kerron, että kyseessä on iso juttu, jossa käsitellään vaikeitakin asioita, joten suostuneet ovat valmistautuneita. Vaikeimpien kysymysten sanat saatan miettiä valmiiksi, esimerkiksi ’Miltä sinusta tuntui, kun...’ Joskus kysyminen on vaikeampaa kuin vastaaminen, koska haastateltava on työstänyt kipeää asiaa paljon. En esitä, että kysyminen olisi minulle helppoa. Kun laitan itseni peliin, saan helpommin samanhenkisiä vastauksia. Joskus vastaus vaatii kiusallisen hiljaisuuden kestämistä.” (Anna Sillanpää)

 

3. Turhan löpinän keskeyttäminen

Anna haastateltavan puhua. ”On hyvä, että haastateltava puhuu paljon. En yritä vaientaa häntä ja varon viestimästä, että hän kertoo vääristä asioista – sellaista en haluaisi itsekään kuulla. Esitän avoimia kysymyksiä, jotka houkuttelevat kertomaan asioita, tapauksia, anekdootteja, muistelemaan. Yritän varata niin paljon aikaa, että mukaan mahtuu myös jaarittelua.” (Juha Kauppinen)

Kysy uudestaan. ”Palautan haastateltavan aiheeseen esimerkiksi sanomalla ’Nyt et vastannut kysymykseen’ tai toistamalla alkuperäisen kysymyksen. Joskus käytän myös ’Nyt en ymmärtänyt’, ’Mitä tarkoitat tällä kaikella?’. Jotta haastateltavan ympäripyöreyteen saa konkretiaa, faktojen on oltava toimittajalla takaraivossa: ’Asia meni näin. Mitä vastaat?’” (Johanna Vesikallio)

Pyydä esimerkkejä. ”Julkkis saattaa toivoa juttuun tiettyä luonnehdintaa itsestään ja tavalliset ihmiset puhua korkealentoisesti, koska haluavat olla hyviä haastateltavia ja haastattelu jännittää. Konkreettisten esimerkkien ja yksityiskohtien kysyminen auttaa. Joskus saatan sanoa: ’Jatketaan siitä myöhemmin. Palataan nyt hetkeksi kouluvuosiin vielä.’ Jos haastateltava kiertelee, kysyn uudelleen toisella tavalla.” (Anna Sillanpää)

 

4. Haastateltavan rentouttaminen

Kysy jotain helppoa. ”Kysymys, johon tietää haastateltavan osaavan varmasti vastata, voi rikkoa jään. Yleensä tyhmäksi heittäytyminen ei saa haastateltavia puhumaan, mutta joskus pinnallinen väite rikkoo blokin, kun haastateltava alkaa opponoida sitä. Yleensä puhetta ruokkii rauhallinen ja tosissaan oleva mutta ei haudanvakava tunnelma.” (Juha Kauppinen)

Arvosta haastateltavaa. ”Haastattelun tunnelma alkaa rakentua ensimmäisestä yhteydenotosta, ja sen luominen jatkuu lämpiössä. Pyrin olemaan arvostava ja tervetulleeksi toivottava, vaikka tentti asioista olisi tiukka. Kerron haastattelun teemat ennalta. Tarkat kysymykset säästän lähetykseen, jotta haastateltava ei harjoittelisi vastauksia eikä sanoisi ’Tästähän oli jo puhetta’. Studiossa keskityn olemaan haastateltavalle – ja yleisölle – läsnä.” (Johanna Vesikallio)

Rohkaise ja malta. ”Lähes jokaista haastateltavaa huolettaa, onko hänen tarinansa tarpeeksi kiinnostava ja kertooko hän sen selkeästi. Alkuun auttavat helpot kysymykset esimerkiksi työstä, ja lisää kysyminen viestii kuuntelemisesta ja kiinnostuksesta. Tunnelmaa rauhoittaa se, että haastattelulle on runsaasti aikaa. Kun haastateltava huomaa, että olen tehnyt huolellisen taustatyön ja tiedän hänestä jo paljon, hän yleensä rentoutuu.” (Anna Sillanpää)

Vinkkaajat

Juha Kauppinen on tutkiva freelancetoimittaja.

Johanna Vesikallio on Ylen A-studion toimittaja ja juontaja.

Anna Sillanpää on Kodin Kuvalehden toimittaja.



5 2019
Arkisto

Toimittaja Aarno Malin tutki ihmismielen sairaimpia puolia ja sairastui itse

Journalistit joutuvat kohtaamaan mieltä järkyttävää materiaalia, mutta sen käsittelyyn on tarjolla vain vähän keinoja. Aarno Malin löysi Tor-verkosta sivuston täynnä lasten kiduttamista. Hän kirjoitti aiheesta jutun ja päätyi traumaterapiaan.

"Musiikkijournalismista on tehty musiikkibisneksen vihollinen"

Nykytilanteesta on syyttäminen erityisesti isoja artisteja ja heidän levy-yhtiöitään, kirjoittaa toimittaja Mervi Vuorela

Ylensyömät

Yle käyttää ohjelmahankinnoissaan paljon rahaa ja valtaa. Freejournalisteille, ohjaajille ja muille sisällöntuottajille yhtiö näyttäytyy joskus kyykyttävänä jättiläisenä. 24 tekijää kertoi Journalistille kokemuksistaan Ylen hankintakoneiston rattaissa.

Hallitusohjelma herättää toivoa – nousemmeko vihdoin pohjoismaiselle tasolle?

Media poikkeaa suurimmasta osasta muuta liiketoimintaa, ja median tukeminen oikeilla tavoilla on demokratian tukemista, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Suosittelet kaikille päätoimittajille politiikkaan lähtemistä, Jouni Kemppainen

Maaseudun Tulevaisuuden päätoimittaja Jouni Kemppainen lähti eurovaaliehdokkaaksi, koska Juha Sipilä pyysi.

Näin käsikirjoituksesta syntyy esikoiskirja

Keväällä 2017 kustannustoimittaja Petra Maisonen avasi Tammen sähköpostista Satu Vasantolan käsikirjoituksen. Kirja valmistui vuodessa, mutta työ sen parissa jatkuu yhä.

Politiikan toimittajien työ muistuttaa scifiä, fantasiaa ja kauhua

Vaalien kaltaisissa julkisissa spektaakkeleissa ihmisten on varsin helppoa tarkistaa itse, mitä tapahtui. Ei siihen väliin tarvita toimittajaa. Sen sijaan asiantuntevaa toimittaja tarvitaan kuvailemaan, mitä muuta olisi voinut tapahtua, kirjoittaa Janne Zareff.

Yritys ja erehdys

On arkipäivää, että oikeinkirjoitusohjeiden vastaiset yritysnimet lipuvat lehteen sellaisenaan kenenkään puuttumatta, vaikka aihetta olisi, kirjoittaa Ville Eloranta.

Vaikka Spleenish-kirjan tekeminen oli voimauttavaa, Ulla Donner pelkäsi, että tulos olisi muiden mielestä itsekeskeinen ja tylsä. ”Siksi olen ollut tosi iloinen, kun lukijat ovat kertoneet tunnistaneensa siitä itseään. Kun huomaa muidenkin pohtivan samoja ongelmia, ne eivät enää tunnu niin hallitsemattomilta.”

Freelancekuvittaja Ulla Donner teki ahdistavista tunteistaan sarjakuvakirjan

Omia kokemuksiaan saa käsitellä juuri niin hilpeästi tai epäkunnioittavasti kuin haluaa. Toisten kokemusten kanssa olisi vaikeampaa, Ulla Donner sanoo.

När FNB lades ner lyfte Ny Tids chefredaktör Janne Wass upp frågan om hur statsstödet för tidningar på minoritetsspråk ska fördelas. ”Jag ansåg då och anser fortfarande att stödet inte ska gå oavkortat till SPT eftersom det är att kanalisera pengarna till KSF Media och HSS Media.”

Statsstöd öppnade dörrar för finlandssvenska medier

I fjol gick hela statsstödet för tidningar på minoritetsspråk för första gången till enbart svenskspråkiga aktörer. För Ny Tid och Nyhetsbyrån SPT är externa stöd ”avgörande”.

Käyttääkö ostaja sinua pankkina? Freelancerin kannattaa olla tarkkana maksuajoista

Laki rajaa maksuajan pituuden yritysten välisessä kaupassa 30 päivään, mutta tästä voidaan poiketa sopimalla. Mediayritykset käyttävät mahdollisuutta kernaasti, kirjoittaa Journalistiliiton freelance-asioista vastaava lakimies Hannu Hallamaa.

I kläm mellan lördagskorven och avokadon

Att skriva om klimatfrågan är bland det känsligaste man kan ta sig för. Det påminner närmast om flyktingfrågan 2016, skriver Journalistens nya kolumnist Mikaela Löv-Alden.

Kun toimittaja kysyy, hänelle vastataan

”Kaupunginjohtajalle kenties syyte sairaalajupakassa. Kukaan ei halua kommentoida” -juttu tuskin olisi nähnyt päivänvaloa Keskisuomalaisessa. Oli siis aika vaihtaa haastattelutaktiikkaa, Heikki Kuutti kirjoittaa.

Etujärjestön sielu

Kuolleita: Asiamies Arja Hellman 6. 2. 1946 Heinola  – 13. 5. 2019 Helsinki

Luonnonvoima

Kuolleita: Toimittaja Anna-Kaisa Hermunen 17. 2. 1948 Laukaa – 3. 5. 2019 Laukaa

Kannustava kulttuuritoimittaja

Kuolleita: toimittaja Oiti Kotamo 5. 8. 1925 Virrat – 10. 2. 2019 Savonlinna

Suurisydäminen toimittaja

Kuolleita: Toimittaja Irene Sillanpää 26. 6. 1958  Helsinki – 12. 1. 2019 Helsinki

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta