Valmiina h-hetkeen

Vinkkaajat

Juha Kauppinen on tutkiva freelancetoimittaja.

Johanna Vesikallio on Ylen A-studion toimittaja ja juontaja.

Anna Sillanpää on Kodin Kuvalehden toimittaja.

JOURNALISTI
22.9.2016

Nina Erho, teksti
Richard Jensen, kuvitus

Mitä tehdä, jos haastateltava höpöttää asian vierestä tai ei halua puhua? Miten haasteltavan saa rentoutumaan? Freelancetoimittaja Juha Kauppinen, tv-toimittaja Johanna Vesikallio ja aikakauslehden toimittaja Anna Sillanpää kertovat omat vinkkinsä.

1. Kaiken kertonut haastateltava

Taustoita. ”Haastattelen etukäteen ihmisiä, jotka tuntevat tulevaa haastateltavaa ja aihetta saadakseni uutta tietoa ja pystyäkseni esittämään perusteltuja, tarkkoja kysymyksiä. Pengon dokumentteja ja asiakirjoja.” (Juha Kauppinen)

Pyri suoraan jatkoon. ”Katson, mitä haastateltava on asiasta viimeksi sanonut, mietin jatkokysymyksen ja aloitan siitä. Yritän ennakoida keskustelun kulkua. Toisaalta käsikirjoitus on vain runko. Jos haastateltava sanoo jotain odottamatonta mutta kiinnostavaa, se pitää kuulla ja siihen pitää uskaltaa tarttua. Joskus tutusta aiheesta saa tuoreempia vastauksia kysymällä aluksi ’jotain ihan muuta’.” (Johanna Vesikallio)

Ota joku läheltä. ”Olen löytänyt julkkiksiin uutta kulmaa tekemällä haastattelujutun jostakusta hänen lähipiirissään, esimerkiksi Teemu Selänteen äidistä Liisasta. Taustoitan muun muassa etsimällä vanhoista jutuista kohtia, jotka jättävät asioita auki. Toimituksessa pyörittelemme näkökulmia paljon yhdessä. Pitää löytyä syy, miksi juttu tehdään.” (Anna Sillanpää)

 

2. Vaikean kysymyksen esittäminen

Tiedosta sävy ja sanat. ”Yritän ennakoida haastateltavan ajatuksia ja pelkoja toimittajista ja vastata niihin heti olemalla rauhallinen, samalla tasolla ja perehtynyt. En sano ’tarvitsen tietoja’ vaan pyydän juttelemaan aiheesta tehden toki selväksi, että kyse on haastattelusta. Vältän roolittavia ilmauksia, kuten ’tää mun stoori’, ’tää sun keissi’. Perustelen, miksi kannattaisi kommentoida. Jos en onnistu saamaan haastattelua, analysoin syytä. Usein se on, että en ole tiennyt asiasta tarpeeksi tai en ole ollut tarpeeksi keskittynyt ja läsnä.” (Juha Kauppinen)

Kysy oikein. ”Suorassa lähetyksessä vastaus tarvitaan pian. Parhaiten toimivat kysymyssanat ja avoimet kysymykset. Jos haastateltava väittää jotain, jatkan kysymällä ’Mistä tiedät?’, ’Miten niin asia on näin?’ Joskus jankkaaminen vie kohti vastausta: ’Miksi et kommentoi?’, ’Mikä asiassa on sellaista, että et voi kommentoida?’, ’Miten nämä asiat liittyvät siihen, että et voi kommentoida?’ Liiallinen kuumottaminen voi kuitenkin kääntää yleisön sympatiat.” (Johanna Vesikallio)

Ole rehellinen. ”Henkilöhaastattelua pyytäessäni kerron, että kyseessä on iso juttu, jossa käsitellään vaikeitakin asioita, joten suostuneet ovat valmistautuneita. Vaikeimpien kysymysten sanat saatan miettiä valmiiksi, esimerkiksi ’Miltä sinusta tuntui, kun...’ Joskus kysyminen on vaikeampaa kuin vastaaminen, koska haastateltava on työstänyt kipeää asiaa paljon. En esitä, että kysyminen olisi minulle helppoa. Kun laitan itseni peliin, saan helpommin samanhenkisiä vastauksia. Joskus vastaus vaatii kiusallisen hiljaisuuden kestämistä.” (Anna Sillanpää)

 

3. Turhan löpinän keskeyttäminen

Anna haastateltavan puhua. ”On hyvä, että haastateltava puhuu paljon. En yritä vaientaa häntä ja varon viestimästä, että hän kertoo vääristä asioista – sellaista en haluaisi itsekään kuulla. Esitän avoimia kysymyksiä, jotka houkuttelevat kertomaan asioita, tapauksia, anekdootteja, muistelemaan. Yritän varata niin paljon aikaa, että mukaan mahtuu myös jaarittelua.” (Juha Kauppinen)

Kysy uudestaan. ”Palautan haastateltavan aiheeseen esimerkiksi sanomalla ’Nyt et vastannut kysymykseen’ tai toistamalla alkuperäisen kysymyksen. Joskus käytän myös ’Nyt en ymmärtänyt’, ’Mitä tarkoitat tällä kaikella?’. Jotta haastateltavan ympäripyöreyteen saa konkretiaa, faktojen on oltava toimittajalla takaraivossa: ’Asia meni näin. Mitä vastaat?’” (Johanna Vesikallio)

Pyydä esimerkkejä. ”Julkkis saattaa toivoa juttuun tiettyä luonnehdintaa itsestään ja tavalliset ihmiset puhua korkealentoisesti, koska haluavat olla hyviä haastateltavia ja haastattelu jännittää. Konkreettisten esimerkkien ja yksityiskohtien kysyminen auttaa. Joskus saatan sanoa: ’Jatketaan siitä myöhemmin. Palataan nyt hetkeksi kouluvuosiin vielä.’ Jos haastateltava kiertelee, kysyn uudelleen toisella tavalla.” (Anna Sillanpää)

 

4. Haastateltavan rentouttaminen

Kysy jotain helppoa. ”Kysymys, johon tietää haastateltavan osaavan varmasti vastata, voi rikkoa jään. Yleensä tyhmäksi heittäytyminen ei saa haastateltavia puhumaan, mutta joskus pinnallinen väite rikkoo blokin, kun haastateltava alkaa opponoida sitä. Yleensä puhetta ruokkii rauhallinen ja tosissaan oleva mutta ei haudanvakava tunnelma.” (Juha Kauppinen)

Arvosta haastateltavaa. ”Haastattelun tunnelma alkaa rakentua ensimmäisestä yhteydenotosta, ja sen luominen jatkuu lämpiössä. Pyrin olemaan arvostava ja tervetulleeksi toivottava, vaikka tentti asioista olisi tiukka. Kerron haastattelun teemat ennalta. Tarkat kysymykset säästän lähetykseen, jotta haastateltava ei harjoittelisi vastauksia eikä sanoisi ’Tästähän oli jo puhetta’. Studiossa keskityn olemaan haastateltavalle – ja yleisölle – läsnä.” (Johanna Vesikallio)

Rohkaise ja malta. ”Lähes jokaista haastateltavaa huolettaa, onko hänen tarinansa tarpeeksi kiinnostava ja kertooko hän sen selkeästi. Alkuun auttavat helpot kysymykset esimerkiksi työstä, ja lisää kysyminen viestii kuuntelemisesta ja kiinnostuksesta. Tunnelmaa rauhoittaa se, että haastattelulle on runsaasti aikaa. Kun haastateltava huomaa, että olen tehnyt huolellisen taustatyön ja tiedän hänestä jo paljon, hän yleensä rentoutuu.” (Anna Sillanpää)

Vinkkaajat

Juha Kauppinen on tutkiva freelancetoimittaja.

Johanna Vesikallio on Ylen A-studion toimittaja ja juontaja.

Anna Sillanpää on Kodin Kuvalehden toimittaja.



9 2019
Arkisto

Kuolema toimituksessa

Kollegan kuolema pysäyttää toimituksen ja tuo työyhteisön hoidettavaksi paljon käytännön asioita. Surun hoitamiseen ei sen sijaan ole valmista reseptiä.

Daniel Nissén, Lukas Kallenberg,  Mathilda Kull och Karolina Åsmus jobbar på Vasabladet. De unga journalisterna upplever att inhoppare och fast anställda behandlas likvärdigt. Alla är inbjudna till samma personalfester och interna fortbildningar och ingår i samma diskussionsforum. ”Man är en i gänget. Det är viktigt att man får vara med i gemenskapen för att trivas på jobbet”, säger Mathilda Kull.

Journalistförbundet ifrågasätter en praxis där många inhoppare jobbar heltid länge

Under vilka villkor jobbar inhopparna och hur mycket av jobbet görs egentligen av dem? Journalisten utredde en brokig praxis.

Naistenlehdet laajentavat naiskuvaa

”Juuri naistenlehdet ovat tehneet naisia näkyviksi ja laajentaneet naiskuvaa sekä lisänneet ylipäänsä suvaitsevaisuutta kertomalla erilaisuudesta”, kirjoittaa Iina Artima-Kyrki.

Työnantaja esittää poikkeuksellisen törkeitä muutoksia työehtosopimuksiin

Mitä tapahtuu, jos työntekijä marssii neuvottelupöytään samanlaisin esityksin kuin työnantaja? kysyy Maria Pettersson.

Politiikkaa on helpompi tehdä, kun toimittajat eivät kyttää, Veli Liikanen

Vihreät päätti lopettaa puoluelehtensä rahoittamisen toimitusta kuulematta. Puoluesihteeri Veli Liikanen ei halua avata aiheesta käymiään keskusteluja.

Moraalittomien väitteiden jyrkkä tuomitseminen ei välttämättä ole tehokasta

Jos jatkuvasti puhumme jostain radikaalina pidetystä ajatuksesta, tuolla ajatuksella on hyvät mahdollisuudet muuttua yhteiskunnan silmissä hiljalleen maltilliseksi ja mahdolliseksi, Janne Zareff pohtii kolumnissaan.

Du skall icke normalisera

Dan Lolax har svårt att acceptera tanken att det finns ämnen som journalister inte ska gå och peta i.

Työehdoista neuvotellaan salassa – miksiköhän?

Neuvottelut työn ehdoista pitävät Journalistiliiton puheenjohtajan kiireisenä. Eräs pimeä perinne mietityttää Hanne Ahoa.

Näin syntyy MTV:n meteorologin sääennuste

Forecan ja MTV:n meteorologi Miina Manninen tietää viikonlopun sään ennen kuin muu Suomi herää.

Olen Retail Manager, sanoi haastateltava

Yhä suurempi osuus yritysväestä tuntuu uskovan, että englanti parantaa menestyksen mahdollisuuksia kotimaassakin, Ville Eloranta kirjoittaa.

”Ilmastonmuutos trendaa nyt kaikkialla, ja ihan syystä. Mutta järjestöt ja brändit käyttävät ilmastoahdistusta keppihevosena omalle asialleen. Joskus on vaikea erottaa, mikä on aiheellista ja mikä ei”, Maria Veitola sanoo.

Maria Veitola kysyy tyhmiä ja se kannattaa

”Se ei aina ole helppoa, mutta usein toimittajan kannattaisi tekeytyä vähän hölmöksi. Katselijat ja kuuntelijat kiittävät, kun tulee parempi ohjelma”, toimittaja Maria Veitola sanoo.

Moni maalittamiseen soveltuva rikosnimike on asianomistajarikos. Yksittäisen virkamiehen kynnys rikosilmoituksen tekemiseen voi olla korkea. Muiden muassa poliisi, syyttäjät, tuomarit ja käräjäoikeuksien laamannit toivovat asiaan pikaista muutosta.

Maalittaminen halutaan kriminalisoida, mutta asia etenee hitaasti

Päättäjät puhuvat julkisuudessa asian kiireellisyydestä, mutta oikeusministeriössä mitään hanketta ei ole käynnissä.

Tapahtumien ”sivutuotteena” syntyy yhteisöllisyyttä

”Jo Helsingin Sanomalehtimiesyhdistyksen ja Aikakauslehdentoimittajien yhdistyksen yhdistymistä suunniteltaessa tavoitteeksi otettiin hyvät jäsentilaisuudet”, kirjoittaa toiminnanjohtaja Kaija Plit.

Tinkimätön toimittaja ja aktiivinen osallistuja

Kuolleita: Toimittaja Tuula Helariutta 24. 4. 1949 Punkalaidun – 10. 9. 2019 Huittinen

”Journalistin tehtävä on kysyä miksi”

Kuolleita: Toimittaja Martti ”Maxi” Kaukonen 15. 9. 1947 Rovaniemi – 12. 10. 2019 Kuopio

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta