Vain meidän tuhannen kesken

Journalistin ohjeet 9 ja 30

JO9: Työtä tehdessään journalistin on suositeltavaa ilmoittaa ammattinsa. Tiedot on pyrittävä hankkimaan avoimesti. Jos yhteiskunnallisesti merkittäviä seikkoja ei voida muutoin selvittää, journalisti voi tehdä haastatteluja ja hankkia tietoja myös tavallisuudesta poikkeavilla keinoilla.

JO30: Julkistakin aineistoa julkaistaessa pitää ottaa huomioon yksityiselämän suoja. Kaikki julkinen ei välttämättä ole julkaistavissa. Erityistä varovaisuutta on noudatettava, kun käsitellään alaikäisiä koskevia asioita.

JOURNALISTI
22.9.2016

Marja Honkonen, teksti
Anna-Kaisa Jormanainen, kuvitus

Suljetun someryhmän tietojen käyttäminen jutussa harmittaa ryhmän jäseniä, mutta ei automaattisesti riko Journalistin ohjeita.

”Olkaa varovaisia, mistä puhutte ja mitä kuvia jaatte. Toimittajat ovat nykyään härskejä.” Näin varoitetaan Vauva-lehden keskustelupalstan ketjussa ”Varokaa toimittajia FB:n suljetuissa keskusteluryhmissä”.

Ketjussa paheksutaan MeNaisten toukokuista kolumnia. Sen kirjoittanut toimittaja oli jäsenenä Konmari-siivousmetodin ympärille syntyneessä, suljetussa Facebook-ryhmässä ja referoi sen keskusteluja piikikkäästi.

KonMari Suomi -ryhmässä on yli 16 000 jäsentä, mutta monet kokevat sen luottamuksellisena. Ryhmän ylläpitäjä Mira Ahjoniemi kertoo, että pahaa mieltä on tullut kriittisistä jutuista, jotka on koettu pilkkaaviksi.

”Silloin ryhmän kepeä huumoria ja itseironia on pahimmillaan käännetty ’typeräksi hurahtamiseksi’. Onneksi näitä on ollut vain muutama.”

Ahjoniemi toivoisi, ettei suljetuista ryhmistä tehtäisi esimerkiksi suoria lainauksia. Niistä kirjoittaja on hänen mielestään nimettömänäkin tunnistettavissa.

 

Journalistin ohjeiden vastaista suljetun ryhmän tietojen käyttäminen ei ole – ainakaan automaattisesti.

Julkisen sanan neuvoston puheenjohtaja Elina Grundström muistuttaa, että ennen some-aineiston julkaisemista huomioon on otettava tietojen tarkistaminen, yksityisyyden suoja ja mielipiteiden konteksti. Tietoja toimittaja kuitenkin saa FB-ryhmistä hankkia.

”Olisi ihmeellistä, jos yksi keskustelukanava saisi omat sääntönsä”, Grundström sanoo.

JSN linjasi vuonna 2012 ja 2013 tekemissään päätöksissä Facebookin olevan yksi lähde muiden joukossa riippumatta siitä, millaisin yksityisasetuksin päivitykset on tehty.

Linjausta ei olla muuttamassa, vaikka se sotisi joidenkin ryhmien toiveita vastaan.

”Sillä olisi isoja seurauksia, koska sitä pitäisi soveltaa esimerkiksi poliitikkojen päivityksiin tai maahanmuuttajavastaisiin keskusteluryhmiin”, Grundström sanoo.

Eettinen harkinta on toki tarpeen, hän sanoo, eikä päivityksiä sovi sekoittaa haastatteluun.

 

Facebookin käyttämisestä lähteenä ei viime aikoina ole JSN:lle kanneltu. Grundström uskoo sekä toimittajien että yleisön oppineen tuntemaan somen luonteen entistä paremmin.

Suurissa FB-ryhmissä painotetaan usein jo säännöissä, ettei luottamuksellisuuteen kannata uskoa sokeasti. 

Esimerkiksi yli 20 000 jäsenen Imetyksen tuki -vertaisryhmässä kielletään sisältöjen jakaminen ryhmän ulkopuolelle, mutta kehotetaan miettimään, mitä itsestään haluaa kertoa.

Ryhmää ylläpitävän Imetyksen tuki ry:n toiminnanjohtaja Lotta Viinikka kertoo, että keskusteluihin on viitattu mediassa muutamia kertoja, mutta melko yleisellä tasolla. Luottamus on säilynyt.

”Ryhmän toiminnan luonne on ymmärretty hyvin”, hän sanoo.

Ryhmään on välitetty haastattelupyyntöjä, ja jäseninä olevat toimittajat ovat ylläpidon luvalla myös pyytäneet mielipiteitä kertoen, että kommentit menevät juttuun.

Jos esimerkiksi sairautta käsittelevään vertaistukiryhmään aikoo ”soluttautua” vain jutun tekeminen mielessään, syyn pitää olla painava. Grundström painottaa Journalistin ohjetta 9, joka suosittaa ilmoittamaan ammattinsa ja hankkimaan tiedot avoimesti. 

Poikkeavat keinot käyvät vain, jos yhteiskunnallisesti merkittäviä seikkoja ei muutoin voi selvittää.

”Ohjeessa ei sanota, että inhimillisesti kiinnostavia, vaan yhteiskunnallisesti merkittäviä”, Grundström korostaa.

Journalistin ohjeet 9 ja 30

JO9: Työtä tehdessään journalistin on suositeltavaa ilmoittaa ammattinsa. Tiedot on pyrittävä hankkimaan avoimesti. Jos yhteiskunnallisesti merkittäviä seikkoja ei voida muutoin selvittää, journalisti voi tehdä haastatteluja ja hankkia tietoja myös tavallisuudesta poikkeavilla keinoilla.

JO30: Julkistakin aineistoa julkaistaessa pitää ottaa huomioon yksityiselämän suoja. Kaikki julkinen ei välttämättä ole julkaistavissa. Erityistä varovaisuutta on noudatettava, kun käsitellään alaikäisiä koskevia asioita.



5 2019
Arkisto

Toimittaja Aarno Malin tutki ihmismielen sairaimpia puolia ja sairastui itse

Journalistit joutuvat kohtaamaan mieltä järkyttävää materiaalia, mutta sen käsittelyyn on tarjolla vain vähän keinoja. Aarno Malin löysi Tor-verkosta sivuston täynnä lasten kiduttamista. Hän kirjoitti aiheesta jutun ja päätyi traumaterapiaan.

"Musiikkijournalismista on tehty musiikkibisneksen vihollinen"

Nykytilanteesta on syyttäminen erityisesti isoja artisteja ja heidän levy-yhtiöitään, kirjoittaa toimittaja Mervi Vuorela

Ylensyömät

Yle käyttää ohjelmahankinnoissaan paljon rahaa ja valtaa. Freejournalisteille, ohjaajille ja muille sisällöntuottajille yhtiö näyttäytyy joskus kyykyttävänä jättiläisenä. 24 tekijää kertoi Journalistille kokemuksistaan Ylen hankintakoneiston rattaissa.

Hallitusohjelma herättää toivoa – nousemmeko vihdoin pohjoismaiselle tasolle?

Media poikkeaa suurimmasta osasta muuta liiketoimintaa, ja median tukeminen oikeilla tavoilla on demokratian tukemista, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Suosittelet kaikille päätoimittajille politiikkaan lähtemistä, Jouni Kemppainen

Maaseudun Tulevaisuuden päätoimittaja Jouni Kemppainen lähti eurovaaliehdokkaaksi, koska Juha Sipilä pyysi.

Näin käsikirjoituksesta syntyy esikoiskirja

Keväällä 2017 kustannustoimittaja Petra Maisonen avasi Tammen sähköpostista Satu Vasantolan käsikirjoituksen. Kirja valmistui vuodessa, mutta työ sen parissa jatkuu yhä.

Politiikan toimittajien työ muistuttaa scifiä, fantasiaa ja kauhua

Vaalien kaltaisissa julkisissa spektaakkeleissa ihmisten on varsin helppoa tarkistaa itse, mitä tapahtui. Ei siihen väliin tarvita toimittajaa. Sen sijaan asiantuntevaa toimittaja tarvitaan kuvailemaan, mitä muuta olisi voinut tapahtua, kirjoittaa Janne Zareff.

Yritys ja erehdys

On arkipäivää, että oikeinkirjoitusohjeiden vastaiset yritysnimet lipuvat lehteen sellaisenaan kenenkään puuttumatta, vaikka aihetta olisi, kirjoittaa Ville Eloranta.

Vaikka Spleenish-kirjan tekeminen oli voimauttavaa, Ulla Donner pelkäsi, että tulos olisi muiden mielestä itsekeskeinen ja tylsä. ”Siksi olen ollut tosi iloinen, kun lukijat ovat kertoneet tunnistaneensa siitä itseään. Kun huomaa muidenkin pohtivan samoja ongelmia, ne eivät enää tunnu niin hallitsemattomilta.”

Freelancekuvittaja Ulla Donner teki ahdistavista tunteistaan sarjakuvakirjan

Omia kokemuksiaan saa käsitellä juuri niin hilpeästi tai epäkunnioittavasti kuin haluaa. Toisten kokemusten kanssa olisi vaikeampaa, Ulla Donner sanoo.

När FNB lades ner lyfte Ny Tids chefredaktör Janne Wass upp frågan om hur statsstödet för tidningar på minoritetsspråk ska fördelas. ”Jag ansåg då och anser fortfarande att stödet inte ska gå oavkortat till SPT eftersom det är att kanalisera pengarna till KSF Media och HSS Media.”

Statsstöd öppnade dörrar för finlandssvenska medier

I fjol gick hela statsstödet för tidningar på minoritetsspråk för första gången till enbart svenskspråkiga aktörer. För Ny Tid och Nyhetsbyrån SPT är externa stöd ”avgörande”.

Käyttääkö ostaja sinua pankkina? Freelancerin kannattaa olla tarkkana maksuajoista

Laki rajaa maksuajan pituuden yritysten välisessä kaupassa 30 päivään, mutta tästä voidaan poiketa sopimalla. Mediayritykset käyttävät mahdollisuutta kernaasti, kirjoittaa Journalistiliiton freelance-asioista vastaava lakimies Hannu Hallamaa.

I kläm mellan lördagskorven och avokadon

Att skriva om klimatfrågan är bland det känsligaste man kan ta sig för. Det påminner närmast om flyktingfrågan 2016, skriver Journalistens nya kolumnist Mikaela Löv-Alden.

Kun toimittaja kysyy, hänelle vastataan

”Kaupunginjohtajalle kenties syyte sairaalajupakassa. Kukaan ei halua kommentoida” -juttu tuskin olisi nähnyt päivänvaloa Keskisuomalaisessa. Oli siis aika vaihtaa haastattelutaktiikkaa, Heikki Kuutti kirjoittaa.

Etujärjestön sielu

Kuolleita: Asiamies Arja Hellman 6. 2. 1946 Heinola  – 13. 5. 2019 Helsinki

Luonnonvoima

Kuolleita: Toimittaja Anna-Kaisa Hermunen 17. 2. 1948 Laukaa – 3. 5. 2019 Laukaa

Kannustava kulttuuritoimittaja

Kuolleita: toimittaja Oiti Kotamo 5. 8. 1925 Virrat – 10. 2. 2019 Savonlinna

Suurisydäminen toimittaja

Kuolleita: Toimittaja Irene Sillanpää 26. 6. 1958  Helsinki – 12. 1. 2019 Helsinki

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta