Vain meidän tuhannen kesken

Suljetun someryhmän tietojen käyttäminen jutussa harmittaa ryhmän jäseniä, mutta ei automaattisesti riko Journalistin ohjeita.

Journalistin ohjeet 9 ja 30

JO9: Työtä tehdessään journalistin on suositeltavaa ilmoittaa ammattinsa. Tiedot on pyrittävä hankkimaan avoimesti. Jos yhteiskunnallisesti merkittäviä seikkoja ei voida muutoin selvittää, journalisti voi tehdä haastatteluja ja hankkia tietoja myös tavallisuudesta poikkeavilla keinoilla.

JO30: Julkistakin aineistoa julkaistaessa pitää ottaa huomioon yksityiselämän suoja. Kaikki julkinen ei välttämättä ole julkaistavissa. Erityistä varovaisuutta on noudatettava, kun käsitellään alaikäisiä koskevia asioita.

JOURNALISTI
22.9.2016

Marja Honkonen, teksti
Anna-Kaisa Jormanainen, kuvitus

”Olkaa varovaisia, mistä puhutte ja mitä kuvia jaatte. Toimittajat ovat nykyään härskejä.” Näin varoitetaan Vauva-lehden keskustelupalstan ketjussa ”Varokaa toimittajia FB:n suljetuissa keskusteluryhmissä”.

Ketjussa paheksutaan MeNaisten toukokuista kolumnia. Sen kirjoittanut toimittaja oli jäsenenä Konmari-siivousmetodin ympärille syntyneessä, suljetussa Facebook-ryhmässä ja referoi sen keskusteluja piikikkäästi.

KonMari Suomi -ryhmässä on yli 16 000 jäsentä, mutta monet kokevat sen luottamuksellisena. Ryhmän ylläpitäjä Mira Ahjoniemi kertoo, että pahaa mieltä on tullut kriittisistä jutuista, jotka on koettu pilkkaaviksi.

”Silloin ryhmän kepeä huumoria ja itseironia on pahimmillaan käännetty ’typeräksi hurahtamiseksi’. Onneksi näitä on ollut vain muutama.”

Ahjoniemi toivoisi, ettei suljetuista ryhmistä tehtäisi esimerkiksi suoria lainauksia. Niistä kirjoittaja on hänen mielestään nimettömänäkin tunnistettavissa.

 

Journalistin ohjeiden vastaista suljetun ryhmän tietojen käyttäminen ei ole – ainakaan automaattisesti.

Julkisen sanan neuvoston puheenjohtaja Elina Grundström muistuttaa, että ennen some-aineiston julkaisemista huomioon on otettava tietojen tarkistaminen, yksityisyyden suoja ja mielipiteiden konteksti. Tietoja toimittaja kuitenkin saa FB-ryhmistä hankkia.

”Olisi ihmeellistä, jos yksi keskustelukanava saisi omat sääntönsä”, Grundström sanoo.

JSN linjasi vuonna 2012 ja 2013 tekemissään päätöksissä Facebookin olevan yksi lähde muiden joukossa riippumatta siitä, millaisin yksityisasetuksin päivitykset on tehty.

Linjausta ei olla muuttamassa, vaikka se sotisi joidenkin ryhmien toiveita vastaan.

”Sillä olisi isoja seurauksia, koska sitä pitäisi soveltaa esimerkiksi poliitikkojen päivityksiin tai maahanmuuttajavastaisiin keskusteluryhmiin”, Grundström sanoo.

Eettinen harkinta on toki tarpeen, hän sanoo, eikä päivityksiä sovi sekoittaa haastatteluun.

 

Facebookin käyttämisestä lähteenä ei viime aikoina ole JSN:lle kanneltu. Grundström uskoo sekä toimittajien että yleisön oppineen tuntemaan somen luonteen entistä paremmin.

Suurissa FB-ryhmissä painotetaan usein jo säännöissä, ettei luottamuksellisuuteen kannata uskoa sokeasti. 

Esimerkiksi yli 20 000 jäsenen Imetyksen tuki -vertaisryhmässä kielletään sisältöjen jakaminen ryhmän ulkopuolelle, mutta kehotetaan miettimään, mitä itsestään haluaa kertoa.

Ryhmää ylläpitävän Imetyksen tuki ry:n toiminnanjohtaja Lotta Viinikka kertoo, että keskusteluihin on viitattu mediassa muutamia kertoja, mutta melko yleisellä tasolla. Luottamus on säilynyt.

”Ryhmän toiminnan luonne on ymmärretty hyvin”, hän sanoo.

Ryhmään on välitetty haastattelupyyntöjä, ja jäseninä olevat toimittajat ovat ylläpidon luvalla myös pyytäneet mielipiteitä kertoen, että kommentit menevät juttuun.

Jos esimerkiksi sairautta käsittelevään vertaistukiryhmään aikoo ”soluttautua” vain jutun tekeminen mielessään, syyn pitää olla painava. Grundström painottaa Journalistin ohjetta 9, joka suosittaa ilmoittamaan ammattinsa ja hankkimaan tiedot avoimesti. 

Poikkeavat keinot käyvät vain, jos yhteiskunnallisesti merkittäviä seikkoja ei muutoin voi selvittää.

”Ohjeessa ei sanota, että inhimillisesti kiinnostavia, vaan yhteiskunnallisesti merkittäviä”, Grundström korostaa.

Journalistin ohjeet 9 ja 30

JO9: Työtä tehdessään journalistin on suositeltavaa ilmoittaa ammattinsa. Tiedot on pyrittävä hankkimaan avoimesti. Jos yhteiskunnallisesti merkittäviä seikkoja ei voida muutoin selvittää, journalisti voi tehdä haastatteluja ja hankkia tietoja myös tavallisuudesta poikkeavilla keinoilla.

JO30: Julkistakin aineistoa julkaistaessa pitää ottaa huomioon yksityiselämän suoja. Kaikki julkinen ei välttämättä ole julkaistavissa. Erityistä varovaisuutta on noudatettava, kun käsitellään alaikäisiä koskevia asioita.



14 2018
Arkisto

Synkkä salaisuus

Toimittaja Ari Lahdenmäki on kirjoittanut lukuisia juttuja etiikasta ja naisten oikeuksista. Marraskuussa hän sai kaksi tuomiota seksuaalirikoksista. Journalisti haastatteli kahtatoista naista, jotka kertovat lisää Lahdenmäen pimeästä puolesta.

Akateeminen iltapäivälehtimies

Pasi Kivioja ennustaa väitöskirjassaan painettujen iltapäivälehtien loppua.

Villille tv-alalle toivotaan tes-suitsia

Elokuva- ja tv-alan työehtosopimuksesta halutaan yleissitova. Journalistiliitto toivoo päätöksen kohentavan alan palkkatasoa.

Utu-uutiset sumentavat todellisuuden

Uutiset kauppakeskuksen vaikeuksista tai alhaisen syntyvyyden aiheuttamasta huoltosuhdehuolesta eivät ole valheita. Silti ne vääristävät asioiden mittakaavan valeuutisille ominaiseen tapaan, kirjoittaa Janne Saarikivi.

Stor i truten. Mikael Sjövall är tillbaka i rollen som journalist och uppskattar möjligheten att ställa också de obekväma frågorna. ”Jag har alltid haft svårt att arbeta med tillrättalagd information där man på skyler över obekväma saker och bäddar in sanningen i begreppsliga rökridåer.”

En reporter som skyr rökridåer

Propagandabranschen kändes som en tvångströja för Mikael Sjövall. Som journalist får han ställa de besvärliga frågorna och berätta sanningen utan att bädda in den.

Vaikuttajasta vuorovaikuttajaksi

Yle tavoittelee tiiviimpää yleisösuhdetta sallimalla uutisten kommentoinnin. Suunnitelmissa on, että toimittajat käyttävät jatkossa osan työajastaan yleisön kanssa keskusteluun. Kyse voi olla uutistyön murroksesta, jossa toimittajien ammatti-identiteettiä määritellään uudelleen.

Toimittaja Tapio Mainio (oik.) työskentelee eläkeläisenä yhtä paljon kuin päivätyössä Helsingin Sanomissa. Nyt toimeksiantajia on useita. Yksi niistä on Kauppalehti, johon hän haastatteli metsänomistaja Jorma Seppästä Suomussalmella.

Samalla viivalla

Moni toimittaja jatkaa työntekoa eläkkeelle jäätyään. Töitä tekemällä voi päästä samaan ansiotasoon kuin aktiiviuran aikana.

Valokuvan puolustaja. Marina Ekroos perusti startupin suojellakseen valokuvakulttuuria, mutta ei ehdi itse enää juurikaan kuvata.

Oikeutta valokuville

Valokuvaaja Marina Ekroos haluaa pelastaa maailman huonosti rajatuilta valokuvilta.

Av kärlek till värvet

I Sverige visar en utredning att mediehusen de senaste åren kraftigt har dumpat frilansarnas arvoden. Något stort engagemang från dem som har fasta jobb har veterligen inte hörts av, skriver Jeannette Björkvist.

Raimo Tyykiluodon on 12 diktaattoria -sarjaa tehdessään pitänyt miettiä, miten kertoa diktaattorien teoista sekä aiheen vaatimalla vakavuudella että koukuttaen kuuntelijat. ”Kaikkea ei pidä kertoa paasaten sormi pystyssä, vaan kuuntelijalle pitää antaa mahdollisuus oivaltaa. Silloin asiat jäävät parhaiten mieleen.”

Sairaan kiinnostavat diktaattorit

Raimo Tyykiluoto mietti aloittaessaan 12 diktaattoria -radiosarjan tekemistä, miten kertoa julmuuksista pröystäilemättä. ”Sarjassa on myös tragikoomisuutta, joka tekee siitä kuunneltavan”, hän kertoo.

Vaarallinen suhde

Kriitikot usein tuntevat oman taiteenlajinsa tekijöitä. Milloin suhde on liian läheinen?

Koska Anni Kuittisen kansantanssiryhmän Motoran Pelmakat jäsenet asuvat eri paikkakunnilla ryhmä harjoittelee vain kerran kuussa. Intensiivisinä tanssiviikonloppuina harjoitustunteja kertyy yhteensä 10 – 14.

Ylpeästi kansantanssija

Anni Kuittinen haluaa murtaa kansantanssia koskevia ennakkoluuloja.

Nopea paluu journalistiksi

Sanna Keskinen, 44, aloittaa tammikuussa Kainuun Sanomien päätoimittajana.

Mediakunta hallituksen tärkein onnistuminen

Journalistiliitto saa joulukuussa uuden valtuuston ja hallituksen. Journalisti selvitti, missä nykyinen hallitus on mielestään onnistunut ja missä jäi parantamisen varaa.

Lapsuuden loppu

Kolmas kerta voisi sanoa toden, mutta sitä toimittaja Simo Ahtee ei uskalla Don Rosan haastattelussa yrittää.

Kieli, alkeet

Se että ihmiset käyttävät vapaamuotoisessa ilmaisussaan englanninkielisiä sanoja ja puhekielisiä muotoja, ei ole kielen rappiota. Se on tavallista kielellistä vaihtelua, kielen rikkautta, kirjoittaa Vesa Heikkinen.

Karhea kirja rikostoimittamisesta

Mielenkiintoisinta Oikeustoimittajien 30-vuotisjuhlakirjassa, Etusivun rikoksissa on juttuprosessien avaaminen ja toimittajan työhön liittyvät inhimilliset yksityiskohdat, kirjoittaa Marja Honkonen.

Höga inkomster med två roller

Personer som både är vd och chefredaktör, så kallade publishers, ligger på topp när man jämför förvärvsinkomsterna 2017 bland mediecheferna i Svenskfinland.

Othman fortsätter skriva

I veckan firades Henrik ”Otis” Othmans sista arbetsdag på Österbottens Tidning (ÖT). Othman hann jobba på ÖT, tidigare Jakobstads Tidning, i nästan 40 år. Han kommer som pensionär att titulera sig publicist.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta