Urheilukulttuurin rakentaja

Joose Palonen, 36, on aloittanut Yle Urheilun toimituspäällikkönä. Hän siirtyi tehtävään Ilta-Sanomien urheilutoimituksen ja Urheilusanomien esimiehen paikalta. Ilta-Sanomissa hän on työskennellyt myös uutispäällikkönä ja kirjeenvaihtajana. Lisäksi Palonen on ollut Aamulehdessä ja vierailevana tutkijana Berkeleyn yliopistossa Yhdysvalloissa.

JOURNALISTI
22.9.2016

Marja Honkonen, teksti

Joose Palonen on aloittanut Yle Urheilun toimituspäällikkönä.

Olit Ilta-Sanomilla erilaisissa tehtävissä yli vuosikymmenen. Mikä ratkaisi siirtosi Yleen?

Ehkä juuri se, että olin ollut siellä pitkään ja tehnyt jo kaikkea. Pitää tehdä uusia asioita ja haastaa itseään. Näin Ylessä mahdollisuuksia, joita Ilta-Sanomissa ei ollut.

 

Millaisia mahdollisuuksia? 

Yle tavoittaa aika lailla kaikki suomalaiset. Kun eri välineitä – televisiota, radiota ja Areenaa – käyttää hyväkseen fiksusti, voi tehdä merkittävää journalismia ja rakentaa suomalaisesta urheilukulttuurista parempaa.

 

Ilta-Sanomista on lyhyessä ajassa lähtenyt useampi päällikkötason toimittaja. Miksi?

Yksi syy on, että olemme kunnianhimoisia tekijöitä. Muualla on huomattu, että meillä on kykyä tehdä vieläkin vaativampaa työtä. Ilta-Sanomat on hyvä paikka kehittää taitojaan ja tehdä paljon ja intensiivisesti. Toki voi miettiä, miksi ne seuraavat haasteet ja mielenkiintoiset tehtävät ovat löytyneet jostain muualta. Siihen en voi vastata muiden päällikkötoimittajien tai toimituksen johdon puolesta.

 

Kadehditko Ilta-Sanomissa julkisen median urheiluresursseja Rion kisoissa?

En ole koskaan ruvennut itkemään sen perään, että jollakin muulla on enemmän. Oli se sitten Yle, Ilta-Sanomat tai Warkauden Lehden yhden hengen urheilutoimitus, parasta mahdollista jälkeä olen aina yrittänyt tehdä.

 

Miksi urheilutoimittajat pettyvät, kun Suomi ei pärjää?

Toiset pettyvät, toiset eivät. Rion kisoissa moni urheilutoimittaja oli tyytyväinen, ettei Suomi menestynyt. He pääsivät tekemään mielenkiintoisia juttuja valitsemistaan aiheista sen sijaan, että olisivat juosseet mitalistien perässä kakkukahveilla.

 

Voiko urheilutoimittaja olla myös urheilujoukkueen tiedottaja?

Ei. Journalismiin kuuluu riippumattomuus. Raja-aitoja ollaan haastamassa. Freelancer saattaa olla samaan aikaan tiedotus- ja journalistisissa hommissa. Ylessä en lähtisi siihen suuntaan menemään.

 

Onko urheilujournalismi kyllin kriittistä?

Jos katsotaan, mitä Urheilusanomat ja Ilta-Sanomat ovat aikanani tehneet, niin kyllä on. Kriittisyys on tärkeää, jotta asiat kehittyvät. Rakentava kriittisyys on parasta välittämistä.

 

Onko urheilujournalismi epätasa-arvoista?

Naisten urheilua ei seurata niin laajasti kuin miesten urheilua. Siihen on rakenteellisia ja historiallisia syitä. Itse olen halunnut nostaa esiin naisten urheilua. Yle voi julkisen palvelun toimijana edistää tasa-arvoa. Viime vuosina asiassa ollaan edistytty.

 

Oletko kova penkkiurheilija?

Kyllä, urheilu on minulle työtä ja elämätapa. Mitä enemmän olen tehnyt näitä hommia, sitä enemmän olen oppinut ymmärtämään eri lajien hienouksia.

Joose Palonen, 36, on aloittanut Yle Urheilun toimituspäällikkönä. Hän siirtyi tehtävään Ilta-Sanomien urheilutoimituksen ja Urheilusanomien esimiehen paikalta. Ilta-Sanomissa hän on työskennellyt myös uutispäällikkönä ja kirjeenvaihtajana. Lisäksi Palonen on ollut Aamulehdessä ja vierailevana tutkijana Berkeleyn yliopistossa Yhdysvalloissa.



1 2020
Arkisto

Työnantaja haluaisi sopimisen sijaan sanella, ja sehän ei käy

Meneillään olevat tes-neuvotteluissa näyttää siltä, että työnantaja haluaa yhä enemmän määräysvaltaa, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Freelancerin vaihtoehdot

Kannattaako freelancerin olla työntekijänä osuuskunnassa, ”kevytyrittäjä” vai kokonaan omillaan? Journalisti vertaili työosuuskuntien ja laskutuspalveluiden hyötyjä oman toiminimen perustamiseen.

Vaihdat mieluummin työpaikkaa kuin vitsejäsi, Markku Mantila

Ilkka-Pohjalaisen uusi päätoimittaja haluaa tehdä journalismia samalla tavalla kuin 1970-luvun heviä.

Politiikan journalismista ei voi siivota pois politiikkaa

”Poliitikot mielellään hämärtävät arvojen tärkeyttä politiikanteossa. Median ei pidä lähteä tällaiseen pelleilyyn mukaan”, kirjoittaa Susanna Kuparinen.

Tällainen oli media-alan vuosi 2019

Digi-alv laski, JSN:n puheenjohtaja vaihtui ja postinjakelu oli tapetilla. Uutisraportointia värittivät ”ovilivet”. Kokosimme yhteen media-alan keskeisiä tapahtumia.

Harkkapaikat eivät ole mukana kesätyöhaun aikataulusuosituksessa – pitäisikö niiden olla?

”Harjoittelupaikkojen sisällyttäminen suositukseen selkiyttäisi prosessia, mutta kasvattaisi tammikuun rekrytointisumaa. Kovenisiko kilpailu myös harjoittelupaikoista”, pohtii Laura Forsén kolumnissaan.

Vi och de andra

”Journalistkåren, som jag känner den, är rätt homogen, vi lever våra liv med liknande förutsättningar inom snarlika ramar”, skriver Mikaela Löv.

Terveyskysely: Stressi ja epävarmuus piinavat freelancereita

Terveet elämäntavat eivät ole säästäneet freelancetoimittajia terveyshuolilta. SFJ ja Sydänliitto selvittivät freelancereiden hyvinvointia viime vuoden marras-joulukuussa.

Arkikieli voi tuntua asenteelliselta

”Sanomalehtitekstin vankka kehikko on yleiskieli, josta poikkeaminen pistää silmään”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Dustin Hoffman osaa näytellä

Kulttuuritoimittaja Harri Römpötti pääsi harvinaisen yksityisnäytöksen, kun Dustin Hoffman kieltäytyi lopettamasta haastatteluaikaansa lyhyeen.

Kotimaan kantava voima

Kuolleita: Tuottaja Tuija Tiihonen 23. 12. 1956 Joroinen – 26. 12. 2019 Kirkkonummi

Elämän äänen vahva tallentaja

Kuolleita: Toimittaja Leena Jäppinen 7. 9. 1954 Suonenjoki – 19. 12. 2019 Tampere

”Jos olisin ollut hukassa, minut olisi jo löydetty”

Kuolleita: Toimittaja Ulla-Maija Paalu 4. 7. 1947 Uusikaupunki – 6. 12. 2019 Uusikaupunki.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta