Urheilukulttuurin rakentaja

Joose Palonen, 36, on aloittanut Yle Urheilun toimituspäällikkönä. Hän siirtyi tehtävään Ilta-Sanomien urheilutoimituksen ja Urheilusanomien esimiehen paikalta. Ilta-Sanomissa hän on työskennellyt myös uutispäällikkönä ja kirjeenvaihtajana. Lisäksi Palonen on ollut Aamulehdessä ja vierailevana tutkijana Berkeleyn yliopistossa Yhdysvalloissa.

JOURNALISTI
22.9.2016

Marja Honkonen, teksti

Joose Palonen on aloittanut Yle Urheilun toimituspäällikkönä.

Olit Ilta-Sanomilla erilaisissa tehtävissä yli vuosikymmenen. Mikä ratkaisi siirtosi Yleen?

Ehkä juuri se, että olin ollut siellä pitkään ja tehnyt jo kaikkea. Pitää tehdä uusia asioita ja haastaa itseään. Näin Ylessä mahdollisuuksia, joita Ilta-Sanomissa ei ollut.

 

Millaisia mahdollisuuksia? 

Yle tavoittaa aika lailla kaikki suomalaiset. Kun eri välineitä – televisiota, radiota ja Areenaa – käyttää hyväkseen fiksusti, voi tehdä merkittävää journalismia ja rakentaa suomalaisesta urheilukulttuurista parempaa.

 

Ilta-Sanomista on lyhyessä ajassa lähtenyt useampi päällikkötason toimittaja. Miksi?

Yksi syy on, että olemme kunnianhimoisia tekijöitä. Muualla on huomattu, että meillä on kykyä tehdä vieläkin vaativampaa työtä. Ilta-Sanomat on hyvä paikka kehittää taitojaan ja tehdä paljon ja intensiivisesti. Toki voi miettiä, miksi ne seuraavat haasteet ja mielenkiintoiset tehtävät ovat löytyneet jostain muualta. Siihen en voi vastata muiden päällikkötoimittajien tai toimituksen johdon puolesta.

 

Kadehditko Ilta-Sanomissa julkisen median urheiluresursseja Rion kisoissa?

En ole koskaan ruvennut itkemään sen perään, että jollakin muulla on enemmän. Oli se sitten Yle, Ilta-Sanomat tai Warkauden Lehden yhden hengen urheilutoimitus, parasta mahdollista jälkeä olen aina yrittänyt tehdä.

 

Miksi urheilutoimittajat pettyvät, kun Suomi ei pärjää?

Toiset pettyvät, toiset eivät. Rion kisoissa moni urheilutoimittaja oli tyytyväinen, ettei Suomi menestynyt. He pääsivät tekemään mielenkiintoisia juttuja valitsemistaan aiheista sen sijaan, että olisivat juosseet mitalistien perässä kakkukahveilla.

 

Voiko urheilutoimittaja olla myös urheilujoukkueen tiedottaja?

Ei. Journalismiin kuuluu riippumattomuus. Raja-aitoja ollaan haastamassa. Freelancer saattaa olla samaan aikaan tiedotus- ja journalistisissa hommissa. Ylessä en lähtisi siihen suuntaan menemään.

 

Onko urheilujournalismi kyllin kriittistä?

Jos katsotaan, mitä Urheilusanomat ja Ilta-Sanomat ovat aikanani tehneet, niin kyllä on. Kriittisyys on tärkeää, jotta asiat kehittyvät. Rakentava kriittisyys on parasta välittämistä.

 

Onko urheilujournalismi epätasa-arvoista?

Naisten urheilua ei seurata niin laajasti kuin miesten urheilua. Siihen on rakenteellisia ja historiallisia syitä. Itse olen halunnut nostaa esiin naisten urheilua. Yle voi julkisen palvelun toimijana edistää tasa-arvoa. Viime vuosina asiassa ollaan edistytty.

 

Oletko kova penkkiurheilija?

Kyllä, urheilu on minulle työtä ja elämätapa. Mitä enemmän olen tehnyt näitä hommia, sitä enemmän olen oppinut ymmärtämään eri lajien hienouksia.

Joose Palonen, 36, on aloittanut Yle Urheilun toimituspäällikkönä. Hän siirtyi tehtävään Ilta-Sanomien urheilutoimituksen ja Urheilusanomien esimiehen paikalta. Ilta-Sanomissa hän on työskennellyt myös uutispäällikkönä ja kirjeenvaihtajana. Lisäksi Palonen on ollut Aamulehdessä ja vierailevana tutkijana Berkeleyn yliopistossa Yhdysvalloissa.



6 2020
Arkisto

Ylen heikentäminen ei ratkaise kaupallisen median ongelmia

Kaupallista mediaa ei tueta toiveilla euroista vaan ihan oikeilla euroilla, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Kun kyse on elämästä ja kuolemasta, päättäjille ei voi antaa työrauhaa

”Kotona pelkäävälle ihmiselle toimittajasta tulee kirjaimellisesti elintärkeä. Tappavan pandemian aikana kysymykset ovat perimmäisiä”, kirjoittaa Susanna Kuparinen.

Suunnittelet kolumnin kirjoittamista, Tomi Einonen

MTV Uutisten vastaava päätoimittaja keskustelee alaistensa kanssa, kun haluaa saada yhteiskunnalliset näkemyksensä esille.

Verkosta tuli suomalaisten tärkein uutislähde

Sanomalehtien verkkosivut ohittivat televisiolähetykset suomalaisten ykkösuutislähteenä. Verkkouutiset luetaan aiempaa useammin älypuhelimella, kertoo kansainvälinen tutkimus.

Oletko käynyt Terveydenvoinnin laitoksella?

”Yhdysrakenteet vaikuttavat joskus leviävän paikkoihin, joissa alkaa tuntua, ettei kirjoittaja enää lainkaan tiedä sääntöjen perusteita”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Vad väljer just du bort från historien?

”Låt den där ena reportern göra en lite större grej på sin idé, trots att det inte direkt har att göra med pandemin. Historien tackar”, skriver Liselott Lindström.

Black isolla B:llä

”Keskustelu epätasa-arvosta ja rasismista on kuumentunut monissa amerikkalaistoimituksissa”, kirjoittaa Juha Rekola.

Syksyllä voi taas keskittyä työnhaun sijaan opiskeluun

Journalistiliiton suositus kesätyöntekijöiden rekrytoinnin aikataulusta on saamassa jatkoa, kirjoittaa Laura Forsén.

Uutismies ja kupletisti

Kuolleita: Toimittaja Janne Linnovaara 15. 6. 1970 Jämsänkoski – 28. 5. 2020 Helsinki

Porilainen monilla mausteilla

Kuolleita: Toimittaja Juha-Pekka Lammi 28. 8. 1953 Pori – 13. 4. 2020 Tampere

Asiantunteva toimittaja tallensi piano- ja urkumusiikkia

Kuolleita: Musiikkitoimittaja Leena Santalahti 21. 2. 1943 Heinola – 23. 5. 2020 Espoo

Energinen kirjallisuuden kääntäjä

Kuolleita: Suomentaja Tarja Roinila 27. 1. 1964 Jyväskylä – 19. 5. 2020 Helsinki

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta