Odotusaika. Suomalainen ystävä majoitti Waleed Al-Gburin kotiinsa, kun Vihdin Hopeaniemen vastaanottokeskus lakkautettiin. ”Rakastan suomalaisia, he ovat ihmisläheisiä”, hän sanoo.

Työ vei vaaraan

JOURNALISTI
22.9.2016

Johanna Pohjola, teksti
Liisa Huima, kuva

Irakilainen tv-kuvaaja ja fikseri Waleed Al-Gburi pakeni vainoa Suomeen.

Sotakuvaajan tärkeimpiä työvälineitä on tyhjä muistikortti, Waleed Al-Gburi, 47, sanoo.

Sellaisen hän tottui vaihtamaan kuvatun materiaalin tilalle, kun työskenteli tv-kuvaajana ulkomaalaisille viestimille Irakissa. Alkuperäinen kortti sujahti yllättävien tarkastusten varalta esimerkiksi kenkään, kiven alle tai auton salapiiloon.

Fikserinä eli paikallisena avustajana Al-Gburi puolestaan naamioi ulkomaalaisia journalisteja mahdollisimman irakilaisiksi hunnuin ja aurinkolasein. Hänen pääasiakkaitaan olivat japanilaiset tv-kanava Nippon TV sekä uutistoimistot The Japan Press ja Asia Press.

Irakilaiskuvaaja kokee, että joutui ulkomaalaisyhteyksiensä vuoksi shiia-miliisin silmätikuksi. Yhdeksän vuoden aikana häntä syytettiin vakoojaksi, uhattiin, kidnapattiin, kidutettiin ja vangittiin.

Vielä runsas vuosi sitten elämä Irakin maaseudulla oli mahdollisimman vähien jälkien jättämistä. Al-Gburi vaihtoi autoa tiheään, piiloutui ratsioita olkipaalien taa ja nukkui välillä maissipellolla.

Kunnes ostosreissulla tuntematon auto ajoi vierelle, ikkuna avautui ja ase osoitti häntä.

Al-Gburin auto vaurioitui tulituksessa, mutta hän ja hänen poikansa selvisivät. Al-Gburi soitti heti vaimolleen: elämä Irakissa on ohi, hän ei voisi enää jäädä.

 

Nyt Waleed Al-Gburi juo vihtiläisen omakotitalon pihalla mustaa teetä ja polttaa tupakkaa. Ympärillä humisee koivuja. Poika Aws Al-Gburi, 18, keittää sisällä riisiä.

Kun Al-Gburi pakeni esikoisensa kanssa viime syksynä Suomeen, hänellä oli vain yksi tavoite: saada myös vaimo ja loput kuusi lasta turvaan. Suomi tuntui kaukaiselta mutta lupaavalta kohteelta.

Unelma järkkyi heinäkuussa, kun Al-Gburi sai maahanmuuttovirastolta kielteisen turvapaikkapäätöksen. Sen mukaan hän olisi Irakissa turvassa, jos jättäisi työnsä ja muuttaisi pääkaupunki Bagdadiin. Juuri Bagdadista mies alkujaan pakeni maaseudulle.

Al-Gburi on valittanut päätöksestä, joka tuntui hänestä lottoarvonnalta. Myös Journalistiliitto on vaatinut, että hakemus käsitellään uudelleen.

Joka aamu Al-Gburi soittaa Irakiin. Helpotus valtaa hänet, kun vaimo vastaa, ja perhe on elossa. Epävarmuus muistuttaa etäisesti journalismia sota-alueilla, joissa suunniteltiin korkeintaan huomista.

”Vain vapaa ihminen voi suunnitella tulevaisuutta. Turvapaikanhakijana minulla on oikeus lähinnä syödä ja nukkua”, Al-Gburi sanoo.

Waleed Al-Gburi esiintyy Journalismin päivässä 14. lokakuuta



5 2020
Arkisto

Tämä voi olla ainoa tilaisuutemme mediatukeen

Ruotsissa, Tanskassa ja Norjassa valtio on jakanut journalismille koronatukea 24 – 66 miljoonaa euroa normaalin mediatuen päälle. Suomessa tiedonvälitystä ei tueta, vielä. Nyt tilanne on kuitenkin lupaavampi kuin vuosikymmeniin, kirjoittaa Maria Pettersson.

Kuohuva toimitus on loistopaikka edetä uralla, Riikka Räisänen

Ylen uutis- ja ajankohtaistoimituksen päätoimittaja tietää jo, kuka kolumnisti seuraavaksi ehdottaa yhtiön rahoituksen leikkaamista.

Koronan mukana kiire katosi ja filosofia palasi

Kodissamme on nukuttu enemmän kuin aikoihin. Yhtenä yönä en saanut unta, kun olin nukkunut niin jumalattoman paljon edellisinä, kirjoittaa Lauri Rotko.

Medier med mössan i hand

”Det är problematiskt om mediernas roll och deras stödbehov villkoras med coronavirusutbrottet”, skriver Dan Lolax.

Mediatuki on demokratiatuki – ja poliitikkojen olisi aika ymmärtää se

”Median asia ei ole vain median asia. Se on kansalaisten asia. Ja tämä tuntuu poliitikoilta unohtuneen”, kirjoittaa Hanne Aho.

Arvoisat kansalaiset, muistakaa resilienssi!

”Lohdullista – mutta samalla oireellista – on se, että moni journalisti pyrkii edelleen selittämään resilienssin”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Verkko toi uutta ay-koulutukseen

”Verkkokoulutus osoittautui yllättävän käteväksi ja vuorovaikutukselliseksi koulutusmuodoksi”, kirjoittaa työehtoasiamies Terhi Tarvainen.

Direktsändningarnas man

Döda: Redaktör Tomas Ek 6. 1.1957 Helsingfors – 2. 5.2020 Helsingfors

Teräväkielinen pomo muisti myös kannustaa

Kuolleita: Päätoimittaja Pekka Hyvärinen 20. 7. 1951 Kuopio – 10. 5. 2020 Helsinki

Uutisia, ei niinkään analyysejä

Kuolleita: Toimittaja Olli Pohjanpalo 21. 3. 1954 Hamilton Kanada – 11. 5. 2020 Helsinki

”Julkaistu kuva oli hyvä kuva”

Kuolleita: Valokuvaaja Mauri Vuorinen 11. 10. 1928 Hämeenkyrö – 30. 3. 2020 Tampere

Oikeutta puolustava marjakapitalisti

Kuolleita: Toimittaja Helena Hyvärinen 6.11. 1950 Tampere – 1.5.2020 Tampere

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta