Konkurssin jälkeen

Michael Franck

61-vuotias dokumenttiohjaaja ja -tuottaja. Työskennellyt viime vuosina myös konsulttina.

Työskenteli vuosina 1980 – 1983 Ylessä tv-toimittajana ja vuosina 1983 –1985 STT:ssä ulkomaantoimittajana.

Perusti vuonna 1985 oman tuotantoyhtiön, jonka jatkaja Franck Media ajautui konkurssiin elokuussa 2016. Loppuvuosina yhtiössä oli 12 vakituista työntekijää, lisäksi se työllisti noin 10 freelanceria.

Työntekijät saavat loppupalkkansa ELY-keskuksen kautta, mutta freelancerit voivat hakea saataviaan konkurssipesältä.

JOURNALISTI
22.9.2016

Janne Salomaa, teksti
Anna Autio, kuva

Michael Franck on tuottanut yli sata dokumenttia. Elokuussa Franckin perheyhtiö ajautui konkurssiin.

Miten rahoittaa dokumenttien tekoa Suomessa? Tätä kysymystä ohjaaja-tuottaja Michael Franck on pohtinut koko uransa.

Alkuvaiheessa 1980-luvulla vastaus oli Yle. Nopeasti hän kuitenkin huomasi, että pelkästään Ylen rahoitus ei riittänyt, ja dokumentaristin oli lähestyttävä lakki kourassa myös Elokuvasäätiötä ja Audiovisuaalisen kulttuurin edistämiskeskusta.

Vuosituhannen vaihteessa Michael Franck alkoi tehdä historiikkidokumentteja tilaustöinä yrityksille. Konsepti oli pitkään menestys. Perheyhtiö Franck Media tuotti 2000-luvulla yli sata elinkeinoelämän ja säätiöiden maksamaa dokumenttia.

Vaikeudet alkoivat muutama vuosi sitten, kun tilaukset vähenivät taantuman takia.

”Jotakin uutta oli keksittävä, jotta yhtiö pystyi jatkamaan”, Franck sanoo.

 

Keino oli 20-osaiseksi tarkoitettu Suomen tulevaisuus -tiedesarja, jonka rahoittajiksi lähti yli 20 yritystä sekä yliopistoja, tutkimuslaitoksia ja säätiöitä.

Rahaa suurhankkeeseen kertyi kuitenkin liian vähän ja hitaasti. Elokuussa verottaja haki Franck Median konkurssiin.

Konkurssi on poikkeuksellinen. Suomen audiovisuaalisen alan tuottajien toiminnanjohtajan Stiina Laakson mukaan asiaohjelmiin keskittyneitä tuotantoyhtiöitä ei ole kaatunut ainakaan 2000-luvulla.

Franck Median tärkeä yhteiskumppani oli MTV, joka on itsekin ollut viime vuosina pahoissa talousvaikeuksissa. Useimmat Franck Median dokumentit on esitetty MTV:ssä.

”Olemme MTV:n toistuvien yt-neuvotteluiden takia ymmärrettävästi joutuneet odottamaan ideoidemme kanssa rauhallisempia aikoja. Valitettavasti rauhallisempia aikoja ei vain ole tullut”, Michael Franck sanoo.

Nyt Michael Franck joutuu jälleen pohtimaan dokumenttien rahoitusta. Katse kääntyy samaan suuntaan kuin nuorena: kohti Yleä. Tuottajan mielestä Ylen pitäisi moninkertaistaa asiaohjelmien ostot ulkopuolisilta yrityksiltä.

 

Franck tuotti kaksi vuotta sitten kaupallisten mediayhtiöiden rahoittaman Ylen suuri tehtävä -dokumentin ja raportin.

”Halusimme synnyttää kunnon keskustelun ensinnäkin siitä, mitä verorahoitteisen median tulisi tehdä – ja sen jälkeen – miten tehtävä toteutetaan.”

”Aitoa keskustelua” Ylen tehtävästä ei ole Franckin mielestä vieläkään käyty. Hallituksen asettaman Yle-työryhmän kesäkuiset esitykset ovat hänen mielestään vaatimattomia.

”Esitys ulkopuolisten ostojen lisäyksestä kolmanneksella tarkoittaa pariakymmentä miljoonaa euroa. Ylen melkein puolen miljardin budjetissa lisäys on naurettavan pieni.”

Michael Franck

61-vuotias dokumenttiohjaaja ja -tuottaja. Työskennellyt viime vuosina myös konsulttina.

Työskenteli vuosina 1980 – 1983 Ylessä tv-toimittajana ja vuosina 1983 –1985 STT:ssä ulkomaantoimittajana.

Perusti vuonna 1985 oman tuotantoyhtiön, jonka jatkaja Franck Media ajautui konkurssiin elokuussa 2016. Loppuvuosina yhtiössä oli 12 vakituista työntekijää, lisäksi se työllisti noin 10 freelanceria.

Työntekijät saavat loppupalkkansa ELY-keskuksen kautta, mutta freelancerit voivat hakea saataviaan konkurssipesältä.



6 2020
Arkisto

Ylen heikentäminen ei ratkaise kaupallisen median ongelmia

Kaupallista mediaa ei tueta toiveilla euroista vaan ihan oikeilla euroilla, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Kun kyse on elämästä ja kuolemasta, päättäjille ei voi antaa työrauhaa

”Kotona pelkäävälle ihmiselle toimittajasta tulee kirjaimellisesti elintärkeä. Tappavan pandemian aikana kysymykset ovat perimmäisiä”, kirjoittaa Susanna Kuparinen.

Suunnittelet kolumnin kirjoittamista, Tomi Einonen

MTV Uutisten vastaava päätoimittaja keskustelee alaistensa kanssa, kun haluaa saada yhteiskunnalliset näkemyksensä esille.

Verkosta tuli suomalaisten tärkein uutislähde

Sanomalehtien verkkosivut ohittivat televisiolähetykset suomalaisten ykkösuutislähteenä. Verkkouutiset luetaan aiempaa useammin älypuhelimella, kertoo kansainvälinen tutkimus.

Oletko käynyt Terveydenvoinnin laitoksella?

”Yhdysrakenteet vaikuttavat joskus leviävän paikkoihin, joissa alkaa tuntua, ettei kirjoittaja enää lainkaan tiedä sääntöjen perusteita”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Vad väljer just du bort från historien?

”Låt den där ena reportern göra en lite större grej på sin idé, trots att det inte direkt har att göra med pandemin. Historien tackar”, skriver Liselott Lindström.

Black isolla B:llä

”Keskustelu epätasa-arvosta ja rasismista on kuumentunut monissa amerikkalaistoimituksissa”, kirjoittaa Juha Rekola.

Syksyllä voi taas keskittyä työnhaun sijaan opiskeluun

Journalistiliiton suositus kesätyöntekijöiden rekrytoinnin aikataulusta on saamassa jatkoa, kirjoittaa Laura Forsén.

Uutismies ja kupletisti

Kuolleita: Toimittaja Janne Linnovaara 15. 6. 1970 Jämsänkoski – 28. 5. 2020 Helsinki

Porilainen monilla mausteilla

Kuolleita: Toimittaja Juha-Pekka Lammi 28. 8. 1953 Pori – 13. 4. 2020 Tampere

Asiantunteva toimittaja tallensi piano- ja urkumusiikkia

Kuolleita: Musiikkitoimittaja Leena Santalahti 21. 2. 1943 Heinola – 23. 5. 2020 Espoo

Energinen kirjallisuuden kääntäjä

Kuolleita: Suomentaja Tarja Roinila 27. 1. 1964 Jyväskylä – 19. 5. 2020 Helsinki

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta