Toimittaja Karoliina Kantola on työskennellyt Ylessä sekä vuokratyöläisenä että talon omana toimittajana. Erot työsuhteiden välillä eivät ole suuria. ”Ajattelen, että menen tekemään oman alani töitä.”

Vuokratyö tuli media-alalle

JOURNALISTI
1.9.2016

Marja Honkonen, teksti
Liisa Takala, kuva

Suomessa journalistista vuokratyötä tekee vielä harva. Ruotsissa sitä on käytetty myös työsuhdeturvan kiertämiseen.

Kun toimittaja Karoliina Kantola viime lokakuussa aloitti Yle Uutisten yövuoroissa, hän ei miettinyt sitä, että palkan maksaa henkilöstövuokrausyritys Journalistikone.

”On sama, kuka työnantaja on paperilla, kunhan työntekijään luotetaan, työehdot ovat kunnossa ja töihin on kiva mennä”, hän sanoo.

Aiemminkin Ylessä työskennellyt Kantola päätyi Journalistikoneen leipiin, kun ulkomailla asumisen jälkeen työpaikkaa ei heti löytynyt.

Öitä Kantola teki noin kaksi viikossa. Tarvittaessa töihin tulevan pikakomennuksiin verrattuna vuokratyö oli ennakoitavaa. Vuoroihin pystyi vaikuttamaan omilla toiveillaan.

”Tuntui siltä, että olin osa-aikatöissä, ja tiesin seuraavan kuun aikataulut”, Kantola kertoo.

Periaatteessa hän voisi suositella vuokratyötä muillekin.

”Nythän on se tilanne, että on otettava mitä saa.”

 

Vuokratyö yleistyy Suomessa media- ja viestintäalalla. Työntekijöitä välittävät muun muassa Nouhau Professionals, Pro-Source ja Academic Work. Myös Aste Helsinki ja Aste kirjat ovat välittäneet graafisen alan vuokratyötekijöitä.

Journalistiliiton jäsenistä vuokratyötä tekee silti vain muutamia kymmeniä.

Heinäkuussa henkilöstövuokrausalan kolmanneksi suurin yritys Opteam perusti Opteam Luovan ja osti Elina Yrjölän omistaman Journalistikoneen.

Asiantuntijapalveluiden johtajan Jaana Kaarelan mukaan tavoitteena on saada listoille muutama sata luovan alan työntekijää ja olla alan suurin toimija.

Opteam Luovan kautta on jo haettu toimittajia MTV:n tytäryhtiölle Mediahub Helsingille sekä Ylen ja Iltalehden yötiimeihin. Journalistikoneen palveluita ovat ostaneet myös Sanoma, Otavamedia, A-lehdet ja Alma Media.

Uusia asiakkaita etsitään ahkerasti. Opteamin toimitusjohtaja Minna Vanhala-Harmanen korostaa, ettei tarkoitus ole korvata vakiväkeä vuokratyövoimalla. Hän vakuuttaa myös, että työntekijöille maksetaan asiakasyrityksen tessin mukaista palkkaa.

”Ei tässä ulkoisteta ihmisiä, jotka olisivat vuosikausia tehneet täydet tunnit. Tehtävät ovat projektiluontoisia tai osa-aikaisia.”

Tulevaisuudessa on mahdollista, että sama Opteam Luovan työntekijä keräisi täydet viikkotyötunnit useasta eri mediatalosta.

Elina Yrjölä muistuttaa, että asiakkaat päättävät, voiko sama työntekijä tehdä työtunteja suorille kilpailijoille. Kilpailevien iltapäivälehtien vuorojen tekeminen ei käy, mutta asiakkaan kanssa on keskusteltu, että Iltalehden uutisvuoroja tekevä toimittaja voisi hyvin kirjoittaa muita aiheita käsitteleviä juttuja Sanoman aikakauslehtiin.

Selvät pelisäännöt on oltava Yrjölän mukaan myös sille, jos vuokratyöntekijä tekee sekä journalistista että kaupallista sisältöä. Sekä asiakasyrityksien että Opteam Luovan on oltava asiasta tietoinen, eivätkä kenenkään edut saa joutua ristiriitaan toisten kanssa. Asiaa tulee harkita tapauskohtaisesti, etiikasta tinkimättä. Mahdollista se kuitenkin on.

Kysyntää media- ja viestintäalan ammattilaisille on myös pienissä ja keskisuurissa yrityksissä.

Muun muassa graafikoita ja sisällöntuottajia välittävän Academic Workin asiakkaista moni palkkaa ensimmäisen viestijänsä kokeiluna tiettyyn tehtävään, kertoo operaatiojohtaja Laura Korpilauri.

Academic Workilla on asiakkaina myös mediataloja, mutta journalistista työtä se ei toistaiseksi ole välittänyt. Viesti on ollut, että työntekijöitä halutaan etupäässä muihin tehtäviin, Korpilauri kertoo.

 

Ruotsissa journalistien vuokrauksesta on pidempi kokemus. Siellä vuokratyö yleistyi media-alalla vuosina 2005 – 2010, jolloin muun muassa SVT alkoi käyttää vuokratyövoimaa.

Nyt Ruotsin journalistiliiton jäsenistä noin 400 eli 2,5 prosenttia tekee vuokratyötä. Tärkeimpiä alan yrityksistä ovat Schibsted Media, Bonnierin Marieberg Media ja MittMedia Kompetens. Kaikki toimivat osina mediatalojen konserneja.

”Ne toimivat sijaispankkeina ja rekrytointipalveluina omille toimituksille”, kertoo Ruotsin journalistiliiton varapuheenjohtaja Ulrica Widsell.

Widsellin mukaan vuokratyötä käytetään kuitenkin myös työsuhdeturvan kiertämiseen ja palkkakulujen alentamiseen

”Keskimäärin vuokratyötä tekevä toimittaja tienaa satoja euroja vähemmän kuin vakityössä oleva kollega.”

Vuokratyö ei välttämättä juuri eroa pitkästä määräaikaisuudesta, Widsell sanoo. Joillekin sopii myös se, että pääsee kokeilemaan erilaisia työtehtäviä ja -paikkoja.

Kääntöpuolena on jatkuva epävarmuus ja se, ettei tunne kuuluvansa työpaikalleen. Widsellin mukaan toimituksissa on kahden kerroksen väkeä.

Suomessa vuokratyötä tehnyt Karoliina Kantola on kokenut olevansa töissä Ylen toimittaja, ei b-luokan paikkaaja.

”Sellaisen ajatuksen olisi varmasti helppo antaa päästä, mutta oma ylpeys täytyy pitää.”

Kesäksi hän sai Yleltä määräaikaisuuden. Nyt Kantola lähtee Tanskaan opiskelemaan. Opteam Luovan kautta hän voisi ajatella tekevänsä etänä keikkatöitä.

Tulevaisuudessa Kantola haluaisi silti työskennellä pääasiassa yhdelle työnantajalle. Pidemmän työsuhteen takia hän voisi palata Suomeen.

”Mutta palaisinko sen takia, että tiedossa olisi vuokratyö? Tuskin.”

Lue lisää aiheesta: Vuokrataan kaupallinen toimittaja



5 2020
Arkisto

Tämä voi olla ainoa tilaisuutemme mediatukeen

Ruotsissa, Tanskassa ja Norjassa valtio on jakanut journalismille koronatukea 24 – 66 miljoonaa euroa normaalin mediatuen päälle. Suomessa tiedonvälitystä ei tueta, vielä. Nyt tilanne on kuitenkin lupaavampi kuin vuosikymmeniin, kirjoittaa Maria Pettersson.

Kuohuva toimitus on loistopaikka edetä uralla, Riikka Räisänen

Ylen uutis- ja ajankohtaistoimituksen päätoimittaja tietää jo, kuka kolumnisti seuraavaksi ehdottaa yhtiön rahoituksen leikkaamista.

Koronan mukana kiire katosi ja filosofia palasi

Kodissamme on nukuttu enemmän kuin aikoihin. Yhtenä yönä en saanut unta, kun olin nukkunut niin jumalattoman paljon edellisinä, kirjoittaa Lauri Rotko.

Medier med mössan i hand

”Det är problematiskt om mediernas roll och deras stödbehov villkoras med coronavirusutbrottet”, skriver Dan Lolax.

Mediatuki on demokratiatuki – ja poliitikkojen olisi aika ymmärtää se

”Median asia ei ole vain median asia. Se on kansalaisten asia. Ja tämä tuntuu poliitikoilta unohtuneen”, kirjoittaa Hanne Aho.

Arvoisat kansalaiset, muistakaa resilienssi!

”Lohdullista – mutta samalla oireellista – on se, että moni journalisti pyrkii edelleen selittämään resilienssin”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Verkko toi uutta ay-koulutukseen

”Verkkokoulutus osoittautui yllättävän käteväksi ja vuorovaikutukselliseksi koulutusmuodoksi”, kirjoittaa työehtoasiamies Terhi Tarvainen.

Direktsändningarnas man

Döda: Redaktör Tomas Ek 6. 1.1957 Helsingfors – 2. 5.2020 Helsingfors

Teräväkielinen pomo muisti myös kannustaa

Kuolleita: Päätoimittaja Pekka Hyvärinen 20. 7. 1951 Kuopio – 10. 5. 2020 Helsinki

Uutisia, ei niinkään analyysejä

Kuolleita: Toimittaja Olli Pohjanpalo 21. 3. 1954 Hamilton Kanada – 11. 5. 2020 Helsinki

”Julkaistu kuva oli hyvä kuva”

Kuolleita: Valokuvaaja Mauri Vuorinen 11. 10. 1928 Hämeenkyrö – 30. 3. 2020 Tampere

Oikeutta puolustava marjakapitalisti

Kuolleita: Toimittaja Helena Hyvärinen 6.11. 1950 Tampere – 1.5.2020 Tampere

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta