Toimittaja Karoliina Kantola on työskennellyt Ylessä sekä vuokratyöläisenä että talon omana toimittajana. Erot työsuhteiden välillä eivät ole suuria. ”Ajattelen, että menen tekemään oman alani töitä.”

Vuokratyö tuli media-alalle

JOURNALISTI
1.9.2016

Marja Honkonen, teksti
Liisa Takala, kuva

Suomessa journalistista vuokratyötä tekee vielä harva. Ruotsissa sitä on käytetty myös työsuhdeturvan kiertämiseen.

Kun toimittaja Karoliina Kantola viime lokakuussa aloitti Yle Uutisten yövuoroissa, hän ei miettinyt sitä, että palkan maksaa henkilöstövuokrausyritys Journalistikone.

”On sama, kuka työnantaja on paperilla, kunhan työntekijään luotetaan, työehdot ovat kunnossa ja töihin on kiva mennä”, hän sanoo.

Aiemminkin Ylessä työskennellyt Kantola päätyi Journalistikoneen leipiin, kun ulkomailla asumisen jälkeen työpaikkaa ei heti löytynyt.

Öitä Kantola teki noin kaksi viikossa. Tarvittaessa töihin tulevan pikakomennuksiin verrattuna vuokratyö oli ennakoitavaa. Vuoroihin pystyi vaikuttamaan omilla toiveillaan.

”Tuntui siltä, että olin osa-aikatöissä, ja tiesin seuraavan kuun aikataulut”, Kantola kertoo.

Periaatteessa hän voisi suositella vuokratyötä muillekin.

”Nythän on se tilanne, että on otettava mitä saa.”

 

Vuokratyö yleistyy Suomessa media- ja viestintäalalla. Työntekijöitä välittävät muun muassa Nouhau Professionals, Pro-Source ja Academic Work. Myös Aste Helsinki ja Aste kirjat ovat välittäneet graafisen alan vuokratyötekijöitä.

Journalistiliiton jäsenistä vuokratyötä tekee silti vain muutamia kymmeniä.

Heinäkuussa henkilöstövuokrausalan kolmanneksi suurin yritys Opteam perusti Opteam Luovan ja osti Elina Yrjölän omistaman Journalistikoneen.

Asiantuntijapalveluiden johtajan Jaana Kaarelan mukaan tavoitteena on saada listoille muutama sata luovan alan työntekijää ja olla alan suurin toimija.

Opteam Luovan kautta on jo haettu toimittajia MTV:n tytäryhtiölle Mediahub Helsingille sekä Ylen ja Iltalehden yötiimeihin. Journalistikoneen palveluita ovat ostaneet myös Sanoma, Otavamedia, A-lehdet ja Alma Media.

Uusia asiakkaita etsitään ahkerasti. Opteamin toimitusjohtaja Minna Vanhala-Harmanen korostaa, ettei tarkoitus ole korvata vakiväkeä vuokratyövoimalla. Hän vakuuttaa myös, että työntekijöille maksetaan asiakasyrityksen tessin mukaista palkkaa.

”Ei tässä ulkoisteta ihmisiä, jotka olisivat vuosikausia tehneet täydet tunnit. Tehtävät ovat projektiluontoisia tai osa-aikaisia.”

Tulevaisuudessa on mahdollista, että sama Opteam Luovan työntekijä keräisi täydet viikkotyötunnit useasta eri mediatalosta.

Elina Yrjölä muistuttaa, että asiakkaat päättävät, voiko sama työntekijä tehdä työtunteja suorille kilpailijoille. Kilpailevien iltapäivälehtien vuorojen tekeminen ei käy, mutta asiakkaan kanssa on keskusteltu, että Iltalehden uutisvuoroja tekevä toimittaja voisi hyvin kirjoittaa muita aiheita käsitteleviä juttuja Sanoman aikakauslehtiin.

Selvät pelisäännöt on oltava Yrjölän mukaan myös sille, jos vuokratyöntekijä tekee sekä journalistista että kaupallista sisältöä. Sekä asiakasyrityksien että Opteam Luovan on oltava asiasta tietoinen, eivätkä kenenkään edut saa joutua ristiriitaan toisten kanssa. Asiaa tulee harkita tapauskohtaisesti, etiikasta tinkimättä. Mahdollista se kuitenkin on.

Kysyntää media- ja viestintäalan ammattilaisille on myös pienissä ja keskisuurissa yrityksissä.

Muun muassa graafikoita ja sisällöntuottajia välittävän Academic Workin asiakkaista moni palkkaa ensimmäisen viestijänsä kokeiluna tiettyyn tehtävään, kertoo operaatiojohtaja Laura Korpilauri.

Academic Workilla on asiakkaina myös mediataloja, mutta journalistista työtä se ei toistaiseksi ole välittänyt. Viesti on ollut, että työntekijöitä halutaan etupäässä muihin tehtäviin, Korpilauri kertoo.

 

Ruotsissa journalistien vuokrauksesta on pidempi kokemus. Siellä vuokratyö yleistyi media-alalla vuosina 2005 – 2010, jolloin muun muassa SVT alkoi käyttää vuokratyövoimaa.

Nyt Ruotsin journalistiliiton jäsenistä noin 400 eli 2,5 prosenttia tekee vuokratyötä. Tärkeimpiä alan yrityksistä ovat Schibsted Media, Bonnierin Marieberg Media ja MittMedia Kompetens. Kaikki toimivat osina mediatalojen konserneja.

”Ne toimivat sijaispankkeina ja rekrytointipalveluina omille toimituksille”, kertoo Ruotsin journalistiliiton varapuheenjohtaja Ulrica Widsell.

Widsellin mukaan vuokratyötä käytetään kuitenkin myös työsuhdeturvan kiertämiseen ja palkkakulujen alentamiseen

”Keskimäärin vuokratyötä tekevä toimittaja tienaa satoja euroja vähemmän kuin vakityössä oleva kollega.”

Vuokratyö ei välttämättä juuri eroa pitkästä määräaikaisuudesta, Widsell sanoo. Joillekin sopii myös se, että pääsee kokeilemaan erilaisia työtehtäviä ja -paikkoja.

Kääntöpuolena on jatkuva epävarmuus ja se, ettei tunne kuuluvansa työpaikalleen. Widsellin mukaan toimituksissa on kahden kerroksen väkeä.

Suomessa vuokratyötä tehnyt Karoliina Kantola on kokenut olevansa töissä Ylen toimittaja, ei b-luokan paikkaaja.

”Sellaisen ajatuksen olisi varmasti helppo antaa päästä, mutta oma ylpeys täytyy pitää.”

Kesäksi hän sai Yleltä määräaikaisuuden. Nyt Kantola lähtee Tanskaan opiskelemaan. Opteam Luovan kautta hän voisi ajatella tekevänsä etänä keikkatöitä.

Tulevaisuudessa Kantola haluaisi silti työskennellä pääasiassa yhdelle työnantajalle. Pidemmän työsuhteen takia hän voisi palata Suomeen.

”Mutta palaisinko sen takia, että tiedossa olisi vuokratyö? Tuskin.”

Lue lisää aiheesta: Vuokrataan kaupallinen toimittaja



5 2019
Arkisto

Toimittaja Aarno Malin tutki ihmismielen sairaimpia puolia ja sairastui itse

Journalistit joutuvat kohtaamaan mieltä järkyttävää materiaalia, mutta sen käsittelyyn on tarjolla vain vähän keinoja. Aarno Malin löysi Tor-verkosta sivuston täynnä lasten kiduttamista. Hän kirjoitti aiheesta jutun ja päätyi traumaterapiaan.

"Musiikkijournalismista on tehty musiikkibisneksen vihollinen"

Nykytilanteesta on syyttäminen erityisesti isoja artisteja ja heidän levy-yhtiöitään, kirjoittaa toimittaja Mervi Vuorela

Ylensyömät

Yle käyttää ohjelmahankinnoissaan paljon rahaa ja valtaa. Freejournalisteille, ohjaajille ja muille sisällöntuottajille yhtiö näyttäytyy joskus kyykyttävänä jättiläisenä. 24 tekijää kertoi Journalistille kokemuksistaan Ylen hankintakoneiston rattaissa.

Hallitusohjelma herättää toivoa – nousemmeko vihdoin pohjoismaiselle tasolle?

Media poikkeaa suurimmasta osasta muuta liiketoimintaa, ja median tukeminen oikeilla tavoilla on demokratian tukemista, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Suosittelet kaikille päätoimittajille politiikkaan lähtemistä, Jouni Kemppainen

Maaseudun Tulevaisuuden päätoimittaja Jouni Kemppainen lähti eurovaaliehdokkaaksi, koska Juha Sipilä pyysi.

Näin käsikirjoituksesta syntyy esikoiskirja

Keväällä 2017 kustannustoimittaja Petra Maisonen avasi Tammen sähköpostista Satu Vasantolan käsikirjoituksen. Kirja valmistui vuodessa, mutta työ sen parissa jatkuu yhä.

Politiikan toimittajien työ muistuttaa scifiä, fantasiaa ja kauhua

Vaalien kaltaisissa julkisissa spektaakkeleissa ihmisten on varsin helppoa tarkistaa itse, mitä tapahtui. Ei siihen väliin tarvita toimittajaa. Sen sijaan asiantuntevaa toimittaja tarvitaan kuvailemaan, mitä muuta olisi voinut tapahtua, kirjoittaa Janne Zareff.

Yritys ja erehdys

On arkipäivää, että oikeinkirjoitusohjeiden vastaiset yritysnimet lipuvat lehteen sellaisenaan kenenkään puuttumatta, vaikka aihetta olisi, kirjoittaa Ville Eloranta.

Vaikka Spleenish-kirjan tekeminen oli voimauttavaa, Ulla Donner pelkäsi, että tulos olisi muiden mielestä itsekeskeinen ja tylsä. ”Siksi olen ollut tosi iloinen, kun lukijat ovat kertoneet tunnistaneensa siitä itseään. Kun huomaa muidenkin pohtivan samoja ongelmia, ne eivät enää tunnu niin hallitsemattomilta.”

Freelancekuvittaja Ulla Donner teki ahdistavista tunteistaan sarjakuvakirjan

Omia kokemuksiaan saa käsitellä juuri niin hilpeästi tai epäkunnioittavasti kuin haluaa. Toisten kokemusten kanssa olisi vaikeampaa, Ulla Donner sanoo.

När FNB lades ner lyfte Ny Tids chefredaktör Janne Wass upp frågan om hur statsstödet för tidningar på minoritetsspråk ska fördelas. ”Jag ansåg då och anser fortfarande att stödet inte ska gå oavkortat till SPT eftersom det är att kanalisera pengarna till KSF Media och HSS Media.”

Statsstöd öppnade dörrar för finlandssvenska medier

I fjol gick hela statsstödet för tidningar på minoritetsspråk för första gången till enbart svenskspråkiga aktörer. För Ny Tid och Nyhetsbyrån SPT är externa stöd ”avgörande”.

Käyttääkö ostaja sinua pankkina? Freelancerin kannattaa olla tarkkana maksuajoista

Laki rajaa maksuajan pituuden yritysten välisessä kaupassa 30 päivään, mutta tästä voidaan poiketa sopimalla. Mediayritykset käyttävät mahdollisuutta kernaasti, kirjoittaa Journalistiliiton freelance-asioista vastaava lakimies Hannu Hallamaa.

I kläm mellan lördagskorven och avokadon

Att skriva om klimatfrågan är bland det känsligaste man kan ta sig för. Det påminner närmast om flyktingfrågan 2016, skriver Journalistens nya kolumnist Mikaela Löv-Alden.

Kun toimittaja kysyy, hänelle vastataan

”Kaupunginjohtajalle kenties syyte sairaalajupakassa. Kukaan ei halua kommentoida” -juttu tuskin olisi nähnyt päivänvaloa Keskisuomalaisessa. Oli siis aika vaihtaa haastattelutaktiikkaa, Heikki Kuutti kirjoittaa.

Etujärjestön sielu

Kuolleita: Asiamies Arja Hellman 6. 2. 1946 Heinola  – 13. 5. 2019 Helsinki

Luonnonvoima

Kuolleita: Toimittaja Anna-Kaisa Hermunen 17. 2. 1948 Laukaa – 3. 5. 2019 Laukaa

Kannustava kulttuuritoimittaja

Kuolleita: toimittaja Oiti Kotamo 5. 8. 1925 Virrat – 10. 2. 2019 Savonlinna

Suurisydäminen toimittaja

Kuolleita: Toimittaja Irene Sillanpää 26. 6. 1958  Helsinki – 12. 1. 2019 Helsinki

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta