Viinistä vapautunut

Ira Koivu

Valtiotieteen maisteri Helsingin yliopistosta, pääaine viestintä.

Kirjastolehden päätoimittaja ja Kirjastoseuran viestintäpäällikkö 2010 – 2016.

Aiemmin työskennellyt toimituspäällikkönä Koti ja keittiö -lehdessä ja Trendissä sekä toimittajana Helsingin Sanomien Nyt-liitteessä, Ilta-Sanomissa ja Länsiväylässä.

Esikoiskirja Vapaa viinistä – miten elämä muuttuu, kun pistää korkin kiinni. Ilmestyy syykuussa (Viisas Elämä Oy 2016).

Edit 12.12.2016: Korjattu kirjan nimi oikeaan muotoon.

JOURNALISTI
1.9.2016

Manu Marttinen, teksti
Anna Autio, kuva

Toimittaja Ira Koivu pani korkin kiinni ja kirjoitti kirjan, jota olisi itse tarvinnut, kun viini sai yliotteen arjesta.

Talvella 2011 toimittaja Ira Koivu, 41, huomasi, että viinin juominen ei enää pysynyt hallinnassa. Lasillinen silloin tällöin oli muuttunut jokailtaiseksi tissutteluksi, jolla hän haki piristystä yksinhuoltaja-arkeensa.

Hän päätti olla neljä kuukautta kokonaan juomatta ja ryhtyi kirjoittamaan kokemuksistaan blogia.

Blogin herättämän vilkkaan keskustelun perusteella Koivu huomasi toimivansa vertaistukena kaltaisilleen naisille: hyvin toimeentuleville, korkeasti koulutetuille, mutta alkoholisoitumassa oleville perheenäideille, joiden juopottelu pysyy piilossa huolellisesti rakennettujen kulissien takana.

Koivun oma juominen eteni siihen pisteeseen, että marraskuussa 2015 hän päätti lopettaa juomisen kokonaan ja tehdä alkoholismista kirjan – sellaisen, jota olisi itse tarvinnut avukseen vaikeina aikoina. Hän koki, että vertaistukea oli vaikea saada.

”AA-toiminta on liiaksi ’paskat housussa ojan pohjalta nousseiden miesten vaihtoehto’. Myös media ja kirjallisuus kertovat lähinnä miesten toipumistarinoita”, Koivu sanoo.

Hän kaipasi erityisesti tietoa siitä, mitä tapahtuu raitistumisen jälkeen. Hän ajatteli, että lopettamisen jälkeen elämästä tulee kuivaa ja pelkäsi muuttuvansa sosiaaliseksi hylkiöksi. Näin ei käynyt.


Koivu halusi keskittyä kirjassaan menneisyyden kauhutarinoiden sijaan siihen, mitä tapahtuu, kun lopettaa alkoholin käytön. Hän toivoo, että kirja hälventäisi alkoholismiin liittyvää häpeää, jota Koivun mukaan kokevat erityisesti naiset.

Hän haluaa romuttaa myytin alkoholiongelmaisesta naisesta.

”Se ei oikeasti ole se ällöttävä akka televisiossa, vaan he ovat ihan tavallisia naisia. Kuka tahansa meistä.”

Koivu ihmetteleekin median ristiriitaista tapaa käsitellä alkoholiasioita. Yhdellä sivulla juodaan takkatulen loimussa punaviiniä ja toisaalla puhutaan alkoholisteista kuin he olisivat erillinen rappioporukka. Todellisuudessa alkoholistit ovat useimmiten tavallisia töissä käyviä ihmisiä – eivät rapajuoppoja, joita on vain 1 – 2 prosenttia väestöstä.

”Silloin itse ongelmakin ulkoistetaan rappioalkoholisteille, vaikka ongelma koskettaa valtaosaa suomalaisista”, Koivu sanoo.
 

Kirjan kirjoittaminen on ollut Koivulle tärkeä terapiaprojekti, joka on osa isoa elämänmuutosta. Hän irtisanoutui vakituisesta työpaikastaan, tekee muuttoa maaseudulle ja toteutti haaveensa oman hevosen hankinnasta. Yksi pitkäaikainen haave on myös työnteko vapaana yrittäjänä.

”Ensiksi keskityn hetken hengähtämiseen ja luovaan taukoon, mutta ensi vuonna perustan oman yrityksen.”

Ira Koivu

Valtiotieteen maisteri Helsingin yliopistosta, pääaine viestintä.

Kirjastolehden päätoimittaja ja Kirjastoseuran viestintäpäällikkö 2010 – 2016.

Aiemmin työskennellyt toimituspäällikkönä Koti ja keittiö -lehdessä ja Trendissä sekä toimittajana Helsingin Sanomien Nyt-liitteessä, Ilta-Sanomissa ja Länsiväylässä.

Esikoiskirja Vapaa viinistä – miten elämä muuttuu, kun pistää korkin kiinni. Ilmestyy syykuussa (Viisas Elämä Oy 2016).

Edit 12.12.2016: Korjattu kirjan nimi oikeaan muotoon.



4 2019
Arkisto

Rahahautomo

Valokuvausjärjestö Finnfoto kylpee rahassa, jota se ei ole saanut jaettua kuvaajille.

"Politiikan toimittajat puhuvat liian vähän politiikan sisällöistä"

Vuoden journalistin Vappu Kaarenojan mielestä osa politiikan journalismista tuo mieleen urheilusivut.

Jos sössii lehdistönvapauden, voi heittää hyvästit demokratialle

Kansalaisen kannalta on yhdentekevää, lopettaako journalisti työskentelyn ennakkosensuurin vai netissä käydyn vihakampanjan seurauksena, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Maailma muuttuu vihamielisemmäksi toimittajia kohtaan

Suomi nousi tänä vuonna sananvapaustilaston kakkoseksi, mutta entistä harvemmassa massa tilanne on hyvä tai tyydyttävä. Kymmenen viime vuoden aikana työnsä vuoksi on kuollut yli 700 journalistia.

Freelanceriksi jääminen on heittäytymistä epävarmuuteen, jossa nirsous johtaa konkurssiin

Ennen halusin tehdä ensisijassa yhteiskunnallisesti merkittävää ja lukijaa koskettavaa journalismia. Sittemmin on valjennut yrittäjän arjen totuus, kirjoittaa Lauri Rotko.

Antaisit itse paremmat erätaukohaastattelut, Susanna Luikku

Avun toimittaja Susanna Luikku tähtäsi jääkiekkoilijaksi, mutta päätyi urheilutoimittajaksi. Hän suhtautuu kriittisesti otteluiden erätaukohaastatteluihin.

Haaga-Helian journalismiopiskelijat tarkistivat kansainvälisessä projektissa kuusi EU-väitettä. ”Työssä huomasi, miten paljon asiaa muutamaan lauseeseen saattaa sisältyä”, sanoo Emmi Syrjäniemi (oik.), joka oli mukana tarkistamassa Ville Niinistön (vihr.) twiittiä. Vierellä tarkistustyötä ohjannut lehtori Kaarina Järventaus.

Journalismin opiskelijat tarkistivat EU-väitteitä: enemmistö ”sinne päin”

EU-vaaleihin liittyvä projekti muistuttaa toimittajia tarkistamaan siteerausten faktat ja miettimään otsikoista syntyviä vaikutelmia.

Kom till Afrika, här finns plats!

När det gäller den finska marknaden för Afrikanyheter behöver jag sällan konkurrera med någon, skriver Journalistens nya kolumnist Liselott Lindström, Afrikastringer för Yle.

Ei mitään muttia – vai sittenkin pari?

Verbittömiä lauseita, mutta-sanalla alkavia virkkeitä, ja-sanan pois jättäviä listauksia. Kaikkia näkyy journalistisissa teksteissä jatkuvasti. Mutta saako näin tehdä, pohtii Ville Eloranta.

Pk-media, invandringskritik och andra ord

Vad finns inbyggt i begrepp som politisk korrekt (pk), islamisering, patriot eller i en valseger som liknas vid en tsunami, frågar Jeanette Björkqvist.

Hyvä juttu, ei kauppoja

Tuomo Pirttimaan juttukeikka Norjan vuonolle sujui kuin unelma, kunnes tuli aika kartoittaa aiheen virallista puolta.

Toimittaja aikoo erota päätoimittajan vaaliehdokkuuden takia

Sanomalehti Pohjalaisen päätoimittajan ehdokkuus eduskuntavaaleissa hiertää toimituksen ja johdon välejä.

Nuoret haluavat reunoilta kovettunutta juustosämpylää siinä missä muutkin

Nuorten hupenevaa kiinnostusta ammattiyhdistysliikkeeseen selitetään usein joko sen imago-ongelmalla tai nuorten ideologisilla valinnoilla. Syy on kuitenkin muualla, kirjoittaa liiton opiskelijalähettiläs Martta Kallionpää.

Tervetuloa takaisin

Journalistiliitossa kokeillaan, millaisia tuloksia eronneiden jäsenten takaisin houkutteleminen tuottaa, liiton tiedottaja Manu Haapalainen kirjoittaa.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta