Uravalmentaja Johanna Tuutti työskentelee sekä Journalistiliiton jäsenten että viestinnän ammattilaisten järjestön ProComin kanssa. Hänet kuvattiin kaikille avoimessa ”uuden ajan työtilassa” Fluxissa Helsingissä.

Valmiudet vaikka mihin

JOURNALISTI
1.9.2016

Nina Erho, teksti
Susa Junnola, kuva

Journalistin taidoilla saa aikaan hienon henkilöbrändin. Se auttaa myymään osaamista, jolle on kysyntää muuallakin kuin mediataloissa, sanoo uravalmentaja Johanna Tuutti.

”Journalistit suhtautuvat kriittisesti kaupallisuuteen ja työelämän murrokseen, vaikka heidän kannattaisi nähdä muutokset mahdollisuuksina. Urasuunnittelu on monelle uutta, mutta se kannattaa.”

Uravalmentaja Johanna Tuutti UP Partnersilta on työskennellyt vuoden aikana 36 Journalistiliiton jäsenen kanssa. Hän on huomannut, että moni lehtitoimittajakaan ei ole tullut kirjoittaneeksi hyvää ansioluetteloa. Henkilöbrändien rakentamiseen ollaan vasta heräämässä.

Toki alalla on muutama ”enbuske”, mutta kilpailun kiristyessä, perinteisen mediakäsityksen hämärtyessä ja kaupallisuuden voimistuessa ihan jokaisen kannattaa opetella tunnistamaan parhaat osaamisensa ja oppia markkinoimaan niitä oikeille yleisöille.

Journalistien erityisetu ovat ammattimaiset kirjoittamisen, kuvaamisen, esiintymisen ja visuaalisen suunnittelun taidot, joista on paljon apua hyvässä, brändäytymiseen tarvittavassa some-viestinnässä. Jutut, kuvat, julkaisut ja ohjelmat ovat hienoja, konkreettisia työnäytteitä, joita kelpaa esitellä esimerkiksi LinkedInissä.

”Kun osaamista on, tarvitaan vain motivaatio valmentautumiseen”, Tuutti sanoo.

Uravalmennukseen on hakeutunut lisää toimeksiantoja kaipaavia freelancereita ja uutta työpaikkaa etsiviä journalisteja. Toisaalta joukossa on esimieheksi edenneitä toimittajia, jotka suunnittelevat seuraavaa askeltaan ja hyvin verkottuneita huippuosaajia, jotka haluavat vielä enemmän irti taidoistaan.

”Jotkut valmennettavat ovat alussa epäileviä, mutta yleensä näkemykset avartuvat prosessin aikana”, Tuutti sanoo.

Uravalmennus käynnistyy syksyllä Journalistiliitossa kolmannen kerran. Jokainen valmennusprosessi lähtee yksilön osaamisesta ja tilanteesta.

”Osa oivalluksista syntyy keskusteluissa valmentajan kanssa, useimmat valmennettavan ajattelussa niiden välissä. Mitä enemmän valmennukselle antaa, sitä enemmän siltä saa.”

Joskus valmennettava haluaa hahmottaa, minne muualle kuin mediataloon oma osaaminen voisi sopia. Tuutti kannustaa tähän.

”Kun median käsite laajenee ja yritykset ja organisaatiot haluavat tehdä brändiviestintää tarinankerronnan keinoin, esimerkiksi yhteisöviestinnästä löytyy journalisteille valtavasti työkenttää.”

Vinkkejä urasuunnitteluun Journalismin päivässä Paasitornissa Helsingissä 14. lokakuuta.



4 2019
Arkisto

Rahahautomo

Valokuvausjärjestö Finnfoto kylpee rahassa, jota se ei ole saanut jaettua kuvaajille.

"Politiikan toimittajat puhuvat liian vähän politiikan sisällöistä"

Vuoden journalistin Vappu Kaarenojan mielestä osa politiikan journalismista tuo mieleen urheilusivut.

Jos sössii lehdistönvapauden, voi heittää hyvästit demokratialle

Kansalaisen kannalta on yhdentekevää, lopettaako journalisti työskentelyn ennakkosensuurin vai netissä käydyn vihakampanjan seurauksena, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Maailma muuttuu vihamielisemmäksi toimittajia kohtaan

Suomi nousi tänä vuonna sananvapaustilaston kakkoseksi, mutta entistä harvemmassa massa tilanne on hyvä tai tyydyttävä. Kymmenen viime vuoden aikana työnsä vuoksi on kuollut yli 700 journalistia.

Freelanceriksi jääminen on heittäytymistä epävarmuuteen, jossa nirsous johtaa konkurssiin

Ennen halusin tehdä ensisijassa yhteiskunnallisesti merkittävää ja lukijaa koskettavaa journalismia. Sittemmin on valjennut yrittäjän arjen totuus, kirjoittaa Lauri Rotko.

Antaisit itse paremmat erätaukohaastattelut, Susanna Luikku

Avun toimittaja Susanna Luikku tähtäsi jääkiekkoilijaksi, mutta päätyi urheilutoimittajaksi. Hän suhtautuu kriittisesti otteluiden erätaukohaastatteluihin.

Haaga-Helian journalismiopiskelijat tarkistivat kansainvälisessä projektissa kuusi EU-väitettä. ”Työssä huomasi, miten paljon asiaa muutamaan lauseeseen saattaa sisältyä”, sanoo Emmi Syrjäniemi (oik.), joka oli mukana tarkistamassa Ville Niinistön (vihr.) twiittiä. Vierellä tarkistustyötä ohjannut lehtori Kaarina Järventaus.

Journalismin opiskelijat tarkistivat EU-väitteitä: enemmistö ”sinne päin”

EU-vaaleihin liittyvä projekti muistuttaa toimittajia tarkistamaan siteerausten faktat ja miettimään otsikoista syntyviä vaikutelmia.

Kom till Afrika, här finns plats!

När det gäller den finska marknaden för Afrikanyheter behöver jag sällan konkurrera med någon, skriver Journalistens nya kolumnist Liselott Lindström, Afrikastringer för Yle.

Ei mitään muttia – vai sittenkin pari?

Verbittömiä lauseita, mutta-sanalla alkavia virkkeitä, ja-sanan pois jättäviä listauksia. Kaikkia näkyy journalistisissa teksteissä jatkuvasti. Mutta saako näin tehdä, pohtii Ville Eloranta.

Pk-media, invandringskritik och andra ord

Vad finns inbyggt i begrepp som politisk korrekt (pk), islamisering, patriot eller i en valseger som liknas vid en tsunami, frågar Jeanette Björkqvist.

Hyvä juttu, ei kauppoja

Tuomo Pirttimaan juttukeikka Norjan vuonolle sujui kuin unelma, kunnes tuli aika kartoittaa aiheen virallista puolta.

Toimittaja aikoo erota päätoimittajan vaaliehdokkuuden takia

Sanomalehti Pohjalaisen päätoimittajan ehdokkuus eduskuntavaaleissa hiertää toimituksen ja johdon välejä.

Nuoret haluavat reunoilta kovettunutta juustosämpylää siinä missä muutkin

Nuorten hupenevaa kiinnostusta ammattiyhdistysliikkeeseen selitetään usein joko sen imago-ongelmalla tai nuorten ideologisilla valinnoilla. Syy on kuitenkin muualla, kirjoittaa liiton opiskelijalähettiläs Martta Kallionpää.

Tervetuloa takaisin

Journalistiliitossa kokeillaan, millaisia tuloksia eronneiden jäsenten takaisin houkutteleminen tuottaa, liiton tiedottaja Manu Haapalainen kirjoittaa.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta