Näin kirjoitat populistista

JOURNALISTI
1.9.2016

Johanna Vehkoo, teksti
painokoneetseis@gmail.com
Kirjoittaja on vapaa toimittaja, tietokirjailija ja yksi Long Playn perustajista.

Lehdistön tyyliin on kuulunut viileä neutraalius, mutta epätavallisina aikoina vanhat säännöt joutuvat koetukselle, kirjoittaa Johanna Vehkoo.

The Washington Post, The New York Times, Buzzfeed, Politico, Mother Jones, Des Moines Register.

Nämä ovat tiedotusvälineitä, jotka ovat tai ovat olleet Donald Trumpin vaalikampanjan mustalla listalla. Niitä ei huolita Trumpin turneen busseihin ja takahuoneisiin.

Trumpin ennennäkemätön kampanjointityyli on kirvoittanut sammioittain kommentaaria presidenttiehdokkaan ja median suhteista. Amerikkalaisen journalismin ykköskysymys tällä hetkellä kuuluu: miten Trumpista tulisi kirjoittaa?

Lehdistön tyyliin on kuulunut viileä neutraalius, mutta epätavallisina aikoina vanhat säännöt joutuvat koetukselle. Washington Post julkaisi poikkeuksellisen pääkirjoituksen, jossa se otti kannan Hillary Clintonin puolesta ja luonnehti Trumpia uhkaksi demokratialle. Tällaisia askelia ei USA:n laatulehdistössä oteta kevyesti.

Uudet verkkojulkaisut eivät välttämättä edes sitoudu perinteisiin. Avoimesti liberaalin Huffington Postin toimitus siirsi Trumpin politiikasta viihdeosastoon välittääkseen viestin, ettei kyseessä ole vakavasti otettava henkilö.

 

Neutraaliuden ja puolueettomuuden vaatimus kääntyy helposti kritiikittömyydeksi.

Politiikan faktantarkistus syntyi – muuten Yhdysvalloissa – juuri tästä havainnosta: ettei ole journalismin tehtävä vain toistella poliitikkojen sanomisia, vaan myös tarkastella niiden sisältöä tosiasioiden kannalta. Tämä jätetään edelleen enimmäkseen asialle omistautuneiden Politifactin, FactCheck.orgin ja Washington Postin FactCheckerin harteille.

Kun Trump väitti (lue: valehteli), että Obama on perustanut Isisin, esimerkiksi New York Times vain uutisoi Trumpin sanoneen näin. Uutisessa ei mainittu, että kyseessä oli vale.

Misinformaation tutkijat ovat kerta toisensa jälkeen varoittaneet, että virheellisen väitteen toistaminen vahvistaa väitettä. Näin toimiessaan objektiivisuutta tavoitteleva journalismi sortuu tahattomasti tukemaan populistien agendaa.

 

Keskusteluilmapiiri on polarisoitunut jopa Suomen kaltaisissa konsensusmaissa. Voimme olla varmoja, että Trump-imitaattoreita nähdään tulevissa vaaleissa pitkin Eurooppaa. Silloin eurooppalaiset toimittajat joutuvat pohtimaan samoja kysymyksiä kuin amerikkalaiset nyt.

Itse näen vastauksen aika yksinkertaisena: tehdään faktantarkistuksesta käytäntö politiikan journalismiin (ja kaikkeen muuhunkin journalismiin).

Journalismin tulee kertoa äänestäjille faktoja päätöksenteon pohjaksi. Populistit saavat sanomansa kuuluville sosiaalisen median kautta, toimittajien tehtävä ei voi olla heidän viestinsä toistaminen.

Kampanjauutisoinnin reaaliaikaisuus tuo tietenkin haasteita faktojen varmistamiselle. Viraalia valhetta on vaikea pysäyttää, ja virheellisiä lausumia on vaikea haastaa suorissa lähetyksissä. Valheet tulisi silti kumota mahdollisimman nopeasti.

CNN alkoi ampua Trumpin väitteitä alas uutisotsikoissaan: ”TRUMP KUTSUI OBAMAA ISISIN PERUSTAJAKSI (HÄN EI OLE)”.

Kun toimittajat kertovat valheista yleisölleen, populistit itkevät median ajojahtia. Mutta kiistattomien faktojen kertominen ei ole puolen valitsemista.



4 2019
Arkisto

Rahahautomo

Valokuvausjärjestö Finnfoto kylpee rahassa, jota se ei ole saanut jaettua kuvaajille.

"Politiikan toimittajat puhuvat liian vähän politiikan sisällöistä"

Vuoden journalistin Vappu Kaarenojan mielestä osa politiikan journalismista tuo mieleen urheilusivut.

Jos sössii lehdistönvapauden, voi heittää hyvästit demokratialle

Kansalaisen kannalta on yhdentekevää, lopettaako journalisti työskentelyn ennakkosensuurin vai netissä käydyn vihakampanjan seurauksena, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Maailma muuttuu vihamielisemmäksi toimittajia kohtaan

Suomi nousi tänä vuonna sananvapaustilaston kakkoseksi, mutta entistä harvemmassa massa tilanne on hyvä tai tyydyttävä. Kymmenen viime vuoden aikana työnsä vuoksi on kuollut yli 700 journalistia.

Freelanceriksi jääminen on heittäytymistä epävarmuuteen, jossa nirsous johtaa konkurssiin

Ennen halusin tehdä ensisijassa yhteiskunnallisesti merkittävää ja lukijaa koskettavaa journalismia. Sittemmin on valjennut yrittäjän arjen totuus, kirjoittaa Lauri Rotko.

Antaisit itse paremmat erätaukohaastattelut, Susanna Luikku

Avun toimittaja Susanna Luikku tähtäsi jääkiekkoilijaksi, mutta päätyi urheilutoimittajaksi. Hän suhtautuu kriittisesti otteluiden erätaukohaastatteluihin.

Haaga-Helian journalismiopiskelijat tarkistivat kansainvälisessä projektissa kuusi EU-väitettä. ”Työssä huomasi, miten paljon asiaa muutamaan lauseeseen saattaa sisältyä”, sanoo Emmi Syrjäniemi (oik.), joka oli mukana tarkistamassa Ville Niinistön (vihr.) twiittiä. Vierellä tarkistustyötä ohjannut lehtori Kaarina Järventaus.

Journalismin opiskelijat tarkistivat EU-väitteitä: enemmistö ”sinne päin”

EU-vaaleihin liittyvä projekti muistuttaa toimittajia tarkistamaan siteerausten faktat ja miettimään otsikoista syntyviä vaikutelmia.

Kom till Afrika, här finns plats!

När det gäller den finska marknaden för Afrikanyheter behöver jag sällan konkurrera med någon, skriver Journalistens nya kolumnist Liselott Lindström, Afrikastringer för Yle.

Ei mitään muttia – vai sittenkin pari?

Verbittömiä lauseita, mutta-sanalla alkavia virkkeitä, ja-sanan pois jättäviä listauksia. Kaikkia näkyy journalistisissa teksteissä jatkuvasti. Mutta saako näin tehdä, pohtii Ville Eloranta.

Pk-media, invandringskritik och andra ord

Vad finns inbyggt i begrepp som politisk korrekt (pk), islamisering, patriot eller i en valseger som liknas vid en tsunami, frågar Jeanette Björkqvist.

Hyvä juttu, ei kauppoja

Tuomo Pirttimaan juttukeikka Norjan vuonolle sujui kuin unelma, kunnes tuli aika kartoittaa aiheen virallista puolta.

Toimittaja aikoo erota päätoimittajan vaaliehdokkuuden takia

Sanomalehti Pohjalaisen päätoimittajan ehdokkuus eduskuntavaaleissa hiertää toimituksen ja johdon välejä.

Nuoret haluavat reunoilta kovettunutta juustosämpylää siinä missä muutkin

Nuorten hupenevaa kiinnostusta ammattiyhdistysliikkeeseen selitetään usein joko sen imago-ongelmalla tai nuorten ideologisilla valinnoilla. Syy on kuitenkin muualla, kirjoittaa liiton opiskelijalähettiläs Martta Kallionpää.

Tervetuloa takaisin

Journalistiliitossa kokeillaan, millaisia tuloksia eronneiden jäsenten takaisin houkutteleminen tuottaa, liiton tiedottaja Manu Haapalainen kirjoittaa.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta