Näin kirjoitat populistista

Lehdistön tyyliin on kuulunut viileä neutraalius, mutta epätavallisina aikoina vanhat säännöt joutuvat koetukselle, kirjoittaa Johanna Vehkoo.
JOURNALISTI
1.9.2016

Johanna Vehkoo, teksti
painokoneetseis@gmail.com
Kirjoittaja on vapaa toimittaja, tietokirjailija ja yksi Long Playn perustajista.

The Washington Post, The New York Times, Buzzfeed, Politico, Mother Jones, Des Moines Register.

Nämä ovat tiedotusvälineitä, jotka ovat tai ovat olleet Donald Trumpin vaalikampanjan mustalla listalla. Niitä ei huolita Trumpin turneen busseihin ja takahuoneisiin.

Trumpin ennennäkemätön kampanjointityyli on kirvoittanut sammioittain kommentaaria presidenttiehdokkaan ja median suhteista. Amerikkalaisen journalismin ykköskysymys tällä hetkellä kuuluu: miten Trumpista tulisi kirjoittaa?

Lehdistön tyyliin on kuulunut viileä neutraalius, mutta epätavallisina aikoina vanhat säännöt joutuvat koetukselle. Washington Post julkaisi poikkeuksellisen pääkirjoituksen, jossa se otti kannan Hillary Clintonin puolesta ja luonnehti Trumpia uhkaksi demokratialle. Tällaisia askelia ei USA:n laatulehdistössä oteta kevyesti.

Uudet verkkojulkaisut eivät välttämättä edes sitoudu perinteisiin. Avoimesti liberaalin Huffington Postin toimitus siirsi Trumpin politiikasta viihdeosastoon välittääkseen viestin, ettei kyseessä ole vakavasti otettava henkilö.

 

Neutraaliuden ja puolueettomuuden vaatimus kääntyy helposti kritiikittömyydeksi.

Politiikan faktantarkistus syntyi – muuten Yhdysvalloissa – juuri tästä havainnosta: ettei ole journalismin tehtävä vain toistella poliitikkojen sanomisia, vaan myös tarkastella niiden sisältöä tosiasioiden kannalta. Tämä jätetään edelleen enimmäkseen asialle omistautuneiden Politifactin, FactCheck.orgin ja Washington Postin FactCheckerin harteille.

Kun Trump väitti (lue: valehteli), että Obama on perustanut Isisin, esimerkiksi New York Times vain uutisoi Trumpin sanoneen näin. Uutisessa ei mainittu, että kyseessä oli vale.

Misinformaation tutkijat ovat kerta toisensa jälkeen varoittaneet, että virheellisen väitteen toistaminen vahvistaa väitettä. Näin toimiessaan objektiivisuutta tavoitteleva journalismi sortuu tahattomasti tukemaan populistien agendaa.

 

Keskusteluilmapiiri on polarisoitunut jopa Suomen kaltaisissa konsensusmaissa. Voimme olla varmoja, että Trump-imitaattoreita nähdään tulevissa vaaleissa pitkin Eurooppaa. Silloin eurooppalaiset toimittajat joutuvat pohtimaan samoja kysymyksiä kuin amerikkalaiset nyt.

Itse näen vastauksen aika yksinkertaisena: tehdään faktantarkistuksesta käytäntö politiikan journalismiin (ja kaikkeen muuhunkin journalismiin).

Journalismin tulee kertoa äänestäjille faktoja päätöksenteon pohjaksi. Populistit saavat sanomansa kuuluville sosiaalisen median kautta, toimittajien tehtävä ei voi olla heidän viestinsä toistaminen.

Kampanjauutisoinnin reaaliaikaisuus tuo tietenkin haasteita faktojen varmistamiselle. Viraalia valhetta on vaikea pysäyttää, ja virheellisiä lausumia on vaikea haastaa suorissa lähetyksissä. Valheet tulisi silti kumota mahdollisimman nopeasti.

CNN alkoi ampua Trumpin väitteitä alas uutisotsikoissaan: ”TRUMP KUTSUI OBAMAA ISISIN PERUSTAJAKSI (HÄN EI OLE)”.

Kun toimittajat kertovat valheista yleisölleen, populistit itkevät median ajojahtia. Mutta kiistattomien faktojen kertominen ei ole puolen valitsemista.



15 2018
Arkisto

Sanan saattajat

Kristillinen media on huono bisnes, jota tehdään kutsumuksen voimalla. Aivan erityisen hankala sitä on tehdä niin, että se kelpaisi kaikille, sanoo alan konkari Kirsi Rostamo.

Elämäntapajohtaja

Journalistiliiton puheenjohtajaksi uudelleen valittu Hanne Aho uskoo liiton jäsenmäärän kääntyvän nousuun.

Aishi Zidania kiitettiin palkintoperusteissa myös siitä, etteivät painostus, uutistyön vääristely-yritykset ja nettiviha ole lannistaneet häntä. Jarno Liskin todettiin tekevän monin paikoin riskialtista tutkivaa journalismia sinnikkäästi ja peräänantamattomasti ilman työsuhteen turvaa.

Sananvapauden käyttäjät

Kun ympäristö painostaa, Aishi Zidan ja Jarno Liski nojaavat journalistin perustehtävään. Työ palkittiin Sananvapauden miekalla.

KSF Medias fjolårsresultat, ett minus på 4,2 miljoner euro, var bättre än på många år. Nya vd:n Anna Hellersedt litar på att det nu är en bra tidpunkt för bolaget att införa en ny betallösning för digital journalistik.

Efter stormen

KSF Medias nya vd Anna Hellerstedt betonar öppen kommunikation inom bolaget och vill förankra stora linjer hos personalen. Främsta löfte hittills: mer fokus på journalistiken – hur det ska förverkligas har vi inte ännu sett.

Tv-ohjaaja ja toimittaja Marja Jaakola on halunnut olla työvuosien jälkeen kuin kuka tahansa. Hän ei ole työskennellyt eläkkeellä. Kuva: Liisa Huima

Ei ole valtaa loistoa

Eläkkeellä identiteetti on rakennettava uudelleen. Toimittajalle se voi olla vaikeaa.

Liikaa keskustelua

Medioiden verkkokeskusteluissa vihan lietsomisen ja asiallisen kommentoinnin välissä on leveä vyöhyke, jolla delete-nappia painetaan liian harvoin, kirjoittaa Asko Lehtonen.

Älä soita sille enää koskaan!

Mediayhtiö harkitsi kieltävänsä tuurajia käyttämästä lähdesuojan alaisia tietoja muissa töissä. Ajatus lähteiden ”omistamisesta” on omituinen, kokenut oikeustoimittaja sanoo.

Jouluihminen. A-lehtien tuottaja Elisa Miinin aloittaa jouluvalmistelut jo elokuussa ja lopettaa joulunvieton tapaninpäivänä. ”Ajatukseni kääntyvät välipäivinä jo pois joulusta ja kohti uutta vuotta, kun olen jo joulua pitkään siinä vaiheessa viettänyt.”

Glögiä jo elokuussa

A-lehtien tuottaja Elisa Miininin kotona on kaksi joulukuusta. Toiseen niistä saa koskea vain hän.

Pekka Vahvasen Kone kaikkivaltias -kirja on saanut kehuja siitä, että ’joku on tätä järjettömyyttä vastaan’. Toisaalta se on kirvoittanut kritiikkiä etenkin teknologiapiireistä. ”Uskon, että kun tunnepitoista kritiikkiä saa, on osunut johonkin oikeaan kohtaan.”

Kadonneen onnen jäljillä

Tutkimusten valossa teknologis-taloudellinen kehitys ei ole enää vuosikymmeniin tehnyt meistä onnellisempia, sanoo digitalisaation ongelmista kirjan kirjoittanut Pekka Vahvanen.

Milloin freelancer on jäävi?

Mikä on eettinen aikaväli jutulle tiettyyn lehteen ja jutulle saman lehden kustantajasta? Vaikuttaako juttutyyppi asiaan? Vastausten pohtimiseen tarvitaan lisää konkreettisia eväitä, kirjoittaa Anna-Sofia Nieminen.

Edellistä työtä jatkamaan

Tiina Ojutkangas aloittaa tammikuussa Kokkolassa ilmestyvän Keskipohjanmaan päätoimittajana.

Dags att tända lyset

På redaktionerna i Finland finns en hel del att lära av Demokratijouren, om hur man bygger upp konkreta rutiner som förebygger hot och hat, skriver Johan Svenlin.

Perehdy tietoturvaan tänään

Vaikka et työskentelisi erityistä tietoturvaa vaativien lähteiden ja aiheiden parissa, ala perehtyä niiden suojaamiseen nyt. Toimittajan salausopas kertoo, miksi se kannattaa.

75 prosenttia

Mistä tietää, että vaalit ovat lähestymässä? Yksi varma merkki on numerohokemien vyöry journalistisiin teksteihin, kirjoittaa Vesa Heikkinen.

Liftaamalla ehtii paremmin

Kirjaan uppoutunut Juha Mäkinen ei huomannut nousta bussiin, mutta onneksi juttukeikalle ehtii toisellakin tavalla.

Otavamedia jatkaa yt-kierrosta ensi vuonna

Otavamedia aloittaa yt-neuvottelut kuvaryhmässään 2. tammikuuta 2019. Yt-neuvotteluja on viime viikkona päättynyt Otavamediassa, Sanoma Media Finlandissa, Aamulehdessä ja A-lehdissä.

Färre fotografer på Hufvudstadsbladet

”Jag är övertygad om att läsarna inte kommer att uppleva någon försämring av bildjournalistiken i HBL framöver”, säger chefredaktör Susanna Landor.

Håkans leder Studentbladet

Som chefredaktör vill Håkans bland annat närma sig studentkårer som tidigare lämnat Svenska studerandes intresseorganisation.

Takasivu

Provokatiivisia huomioita.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta