Kuva liittyy aina asiaan

Journalistin ohjeet 11 ja 27

JO11: Yleisön on voitava erottaa tosiasiat mielipiteistä ja sepitteellisestä aineistosta. Myöskään kuvaa tai ääntä ei saa käyttää harhaanjohtavasti.

JO27: Yksityiselämään kuuluvia erityisen arkaluonteisia seikkoja voi julkaista vain asianomaisen suostumuksella tai jos niillä on poikkeuksellista yhteiskunnallista merkitystä. Yksityiselämän suoja on otettava huomioon myös kuvia käytettäessä.

JOURNALISTI
1.9.2016

Marja Honkonen, teksti
Anna-Kaisa Jormanainen, kuvitus

Kuvakantelun perusteena on usein yksityisyyden suoja. Pelkistä kuvista kannellaan vain harvoin.

Kaksi pölyn peittämää, veristä naista lentokentän penkillä. Toinen puhuu puhelimeen, toinen katsoo kameraan. Kuva Brysselin terrori-iskuista levisi välittömästi maailmalle. Mutta oliko se liian raaka?

Julkisen sanan neuvosto käsitteli Helsingin Sanomien ja monen muun julkaisemaa uhrikuvaa kesäkuussa. Kuvasta kannelleen mukaan julkaisijan olisi pitänyt harkita tarkemmin kuvan ottamisen etiikkaa. Hän piti kuvaa yleisön tiedonsaannin kannalta tarpeettoman yksityiskohtaisena. Kantelun perusteena olivat myös uhrien hienotunteinen kohtelu (JO 28) ja yksityisyyden suoja (JO 27).

Jälkimmäistä kohtaa neuvosto ei käsitellyt, koska siltä osin käsittelyyn ei saatu asianomistajien suostumusta. Neuvoston mukaan uutiskuvalla oli yhteiskunnallista merkitystä, ja se antoi Helsingin Sanomille vapauttavan.

Kuva on ainoa syy kantelulle harvoin. JSN on vuosina 2013 – 2016 ratkaissut vain parikymmentä kantelua, jossa valokuva, liikkuva kuva tai pilakuva on ollut tärkeässä roolissa.

Syy on puheenjohtaja Elina Grundströmin mukaan yksinkertainen: tekstiä julkaistaan usein ilman kuvia, mutta kuvia harvoin ilman tekstejä.

”Lisäksi kuvat ovat moniselitteisempiä kuin tekstit, joten niistä on vaikeampi osoittaa esimerkiksi yksittäistä asiavirhettä”, hän sanoo.

Kaikki Journalistin ohjeet koskevat myös kuvia. Erikseen niistä puhutaan neljässä ohjeessa.

Ohje 11 muistuttaa, ettei kuvia saa käyttää harhaanjohtavasti. Loput kolme, ohjeet 27, 29 ja 31 käsittelevät yksityisen ja julkisen suhdetta. Julkisella paikalla saa kuvata ilman lupaa, mutta yksityiselämän suoja on otettava huomioon.

Eniten neuvoston käsittelyyn tuleekin yksityisyyden suojaan perustuvia kuvakanteluita.

 

Kuvan ottaminen ja sen julkaisu ovat kaksi eri päätöstä. Järkyttävän uutiskuvan kohdalla tarvitaan tiukkaa harkintaa, etenkin kun moni kuva tulee julki nopeasti sosiaalisessa mediassa.

Ilta-Sanomien toimituspäällikkö Sanna Mattila kertoo, että julkaisupäätös tehdään esimiestasolla eikä siihen vaikuta kuvien leviäminen muualla.

Samoin toimitaan Savon Sanomissa, kertoo kuvatoimituksen esimies Tuire Punkki. Kuvavalintoja arvioivat tapauksesta riippuen kuvatoimituksen esimiehen ohella uutistuottaja ja uutispäällikkö.

”Jos kuva herättää pienintäkään epävarmuutta, julkaisupäätös varmistetaan päätoimittajalta.”

Tarkkana pitää olla myös arkisto- ja kuvituskuvia käyttäessä. Östnyland sai neuvostolta huhtikuussa langettavan jutusta, jossa kantelija leimattiin arkistokuvan perusteella sosiaalisessa mediassa rasistiksi.

Arabiankielisten yksityisalue-kylttien valmistajasta kertovassa verkkojutussa oli kuvituksena arkistokuva rasistisen yhteisön julisteesta. Kuvatekstissä kerrottiin, ettei kuva liity tapahtumiin. Kuva myös vaihdettiin tuoreeseen samana päivänä. Virheen korjaamisesta ei kuitenkaan kerrottu.

Mattilan mukaan Ilta-Sanomissa varmistetaan kuvaa otettaessa, että kuvattavat tietävät missä yhteydessä kuvia käytetään, vaikka kyseessä olisikin kuvituskuva. Usein kuvituskäyttöön valitaan ulkomainen, kuvatoimiston jakelema juuri tietyn aiheen kuvittamiseen tarkoitettu kuva.

Punkin mukaan erityistä varovaisuutta käytetään alaikäisiä koskevien arkistokuvien julkaisussa. Ohjenuorana Savon Sanomissa on, ettei arkistokuvaa käytetä irrallaan asiayhteydestä tai harhaanjohtavasti.

”Tunnistettavia henkilöitä emme julkaise irrallisissa yhteyksissä.”

Juttua on korjattu 4.9. kello 21.20 ja 5.9. kello 16:30: Sanna Mattila työskentelee Ilta-Sanomissa toimituspäällikkönä, ei uutispäällikkönä kuten jutussa aluksi kerrottiin. Jutusta on myös poistettu maininta Mattilan toimenkuvasta.

Journalistin ohjeet 11 ja 27

JO11: Yleisön on voitava erottaa tosiasiat mielipiteistä ja sepitteellisestä aineistosta. Myöskään kuvaa tai ääntä ei saa käyttää harhaanjohtavasti.

JO27: Yksityiselämään kuuluvia erityisen arkaluonteisia seikkoja voi julkaista vain asianomaisen suostumuksella tai jos niillä on poikkeuksellista yhteiskunnallista merkitystä. Yksityiselämän suoja on otettava huomioon myös kuvia käytettäessä.



4 2020
Arkisto

Lomauttaminen koronakiireen keskellä on moraalitonta, mahdollisesti jopa laitonta

Näyttää siltä, että moni mediayritys on ilmoittanut lomautuksista ja käynyt yt-neuvottelut ”varmuuden vuoksi”. Aikeissa on paljon moraalitonta ja mahdollisesti myös laitonta, kirjoittaa Maria Pettersson.

Tuomas Peltomäki työskentelee nyt kotonaan Hyvinkäällä. Seurana Nuka-koira.

Kollegan haastatteleminen on parasta journalismia, Tuomas Peltomäki

Nyt-liitteen esimies tietää, ettei Twitterissä selviä hengissä, ellei osaa näytellä tyhmää.

Mitt i vårt livs största story

”Det som händer ställer journalisten i svår position. Vi vinner ingenting på att skapa oro, men är trots allt satta till att granska makten, att ställa våra frågor i en situation där entydlig forskning saknas”, skiver Mikaela Löv.

Näin tehdään valaistus elokuvaan

Elokuvan valaistus on tarkkaa sunnittelua. Matleena Kuusela kertoo, miten työ eteni kesällä ensi-iltansa saavan Eden-elokuvan kohdalla.

Porsastelu päätyy joskus uutisiinkin

”Asiallisen uutistyylin ammattilaisillakin tuntuu olevan sisimmässään sokea piste yksittäisille värittyneille sanoille”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Uutismies jakoi ympärilleen hyvää mieltä

Kuolleita: Toimittaja Jussi Salokorpi 2.3.1964 Vaasa – 23.3.2020 Helsinki

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta