Kuva liittyy aina asiaan

Kuvakantelun perusteena on usein yksityisyyden suoja. Pelkistä kuvista kannellaan vain harvoin.

Journalistin ohjeet 11 ja 27

JO11: Yleisön on voitava erottaa tosiasiat mielipiteistä ja sepitteellisestä aineistosta. Myöskään kuvaa tai ääntä ei saa käyttää harhaanjohtavasti.

JO27: Yksityiselämään kuuluvia erityisen arkaluonteisia seikkoja voi julkaista vain asianomaisen suostumuksella tai jos niillä on poikkeuksellista yhteiskunnallista merkitystä. Yksityiselämän suoja on otettava huomioon myös kuvia käytettäessä.

JOURNALISTI
1.9.2016

Marja Honkonen, teksti
Anna-Kaisa Jormanainen, kuvitus

Kaksi pölyn peittämää, veristä naista lentokentän penkillä. Toinen puhuu puhelimeen, toinen katsoo kameraan. Kuva Brysselin terrori-iskuista levisi välittömästi maailmalle. Mutta oliko se liian raaka?

Julkisen sanan neuvosto käsitteli Helsingin Sanomien ja monen muun julkaisemaa uhrikuvaa kesäkuussa. Kuvasta kannelleen mukaan julkaisijan olisi pitänyt harkita tarkemmin kuvan ottamisen etiikkaa. Hän piti kuvaa yleisön tiedonsaannin kannalta tarpeettoman yksityiskohtaisena. Kantelun perusteena olivat myös uhrien hienotunteinen kohtelu (JO 28) ja yksityisyyden suoja (JO 27).

Jälkimmäistä kohtaa neuvosto ei käsitellyt, koska siltä osin käsittelyyn ei saatu asianomistajien suostumusta. Neuvoston mukaan uutiskuvalla oli yhteiskunnallista merkitystä, ja se antoi Helsingin Sanomille vapauttavan.

Kuva on ainoa syy kantelulle harvoin. JSN on vuosina 2013 – 2016 ratkaissut vain parikymmentä kantelua, jossa valokuva, liikkuva kuva tai pilakuva on ollut tärkeässä roolissa.

Syy on puheenjohtaja Elina Grundströmin mukaan yksinkertainen: tekstiä julkaistaan usein ilman kuvia, mutta kuvia harvoin ilman tekstejä.

”Lisäksi kuvat ovat moniselitteisempiä kuin tekstit, joten niistä on vaikeampi osoittaa esimerkiksi yksittäistä asiavirhettä”, hän sanoo.

Kaikki Journalistin ohjeet koskevat myös kuvia. Erikseen niistä puhutaan neljässä ohjeessa.

Ohje 11 muistuttaa, ettei kuvia saa käyttää harhaanjohtavasti. Loput kolme, ohjeet 27, 29 ja 31 käsittelevät yksityisen ja julkisen suhdetta. Julkisella paikalla saa kuvata ilman lupaa, mutta yksityiselämän suoja on otettava huomioon.

Eniten neuvoston käsittelyyn tuleekin yksityisyyden suojaan perustuvia kuvakanteluita.

 

Kuvan ottaminen ja sen julkaisu ovat kaksi eri päätöstä. Järkyttävän uutiskuvan kohdalla tarvitaan tiukkaa harkintaa, etenkin kun moni kuva tulee julki nopeasti sosiaalisessa mediassa.

Ilta-Sanomien toimituspäällikkö Sanna Mattila kertoo, että julkaisupäätös tehdään esimiestasolla eikä siihen vaikuta kuvien leviäminen muualla.

Samoin toimitaan Savon Sanomissa, kertoo kuvatoimituksen esimies Tuire Punkki. Kuvavalintoja arvioivat tapauksesta riippuen kuvatoimituksen esimiehen ohella uutistuottaja ja uutispäällikkö.

”Jos kuva herättää pienintäkään epävarmuutta, julkaisupäätös varmistetaan päätoimittajalta.”

Tarkkana pitää olla myös arkisto- ja kuvituskuvia käyttäessä. Östnyland sai neuvostolta huhtikuussa langettavan jutusta, jossa kantelija leimattiin arkistokuvan perusteella sosiaalisessa mediassa rasistiksi.

Arabiankielisten yksityisalue-kylttien valmistajasta kertovassa verkkojutussa oli kuvituksena arkistokuva rasistisen yhteisön julisteesta. Kuvatekstissä kerrottiin, ettei kuva liity tapahtumiin. Kuva myös vaihdettiin tuoreeseen samana päivänä. Virheen korjaamisesta ei kuitenkaan kerrottu.

Mattilan mukaan Ilta-Sanomissa varmistetaan kuvaa otettaessa, että kuvattavat tietävät missä yhteydessä kuvia käytetään, vaikka kyseessä olisikin kuvituskuva. Usein kuvituskäyttöön valitaan ulkomainen, kuvatoimiston jakelema juuri tietyn aiheen kuvittamiseen tarkoitettu kuva.

Punkin mukaan erityistä varovaisuutta käytetään alaikäisiä koskevien arkistokuvien julkaisussa. Ohjenuorana Savon Sanomissa on, ettei arkistokuvaa käytetä irrallaan asiayhteydestä tai harhaanjohtavasti.

”Tunnistettavia henkilöitä emme julkaise irrallisissa yhteyksissä.”

Juttua on korjattu 4.9. kello 21.20 ja 5.9. kello 16:30: Sanna Mattila työskentelee Ilta-Sanomissa toimituspäällikkönä, ei uutispäällikkönä kuten jutussa aluksi kerrottiin. Jutusta on myös poistettu maininta Mattilan toimenkuvasta.

Journalistin ohjeet 11 ja 27

JO11: Yleisön on voitava erottaa tosiasiat mielipiteistä ja sepitteellisestä aineistosta. Myöskään kuvaa tai ääntä ei saa käyttää harhaanjohtavasti.

JO27: Yksityiselämään kuuluvia erityisen arkaluonteisia seikkoja voi julkaista vain asianomaisen suostumuksella tai jos niillä on poikkeuksellista yhteiskunnallista merkitystä. Yksityiselämän suoja on otettava huomioon myös kuvia käytettäessä.



14 2018
Arkisto

Synkkä salaisuus

Toimittaja Ari Lahdenmäki on kirjoittanut lukuisia juttuja etiikasta ja naisten oikeuksista. Marraskuussa hän sai kaksi tuomiota seksuaalirikoksista. Journalisti haastatteli kahtatoista naista, jotka kertovat lisää Lahdenmäen pimeästä puolesta.

Akateeminen iltapäivälehtimies

Pasi Kivioja ennustaa väitöskirjassaan painettujen iltapäivälehtien loppua.

Villille tv-alalle toivotaan tes-suitsia

Elokuva- ja tv-alan työehtosopimuksesta halutaan yleissitova. Journalistiliitto toivoo päätöksen kohentavan alan palkkatasoa.

Utu-uutiset sumentavat todellisuuden

Uutiset kauppakeskuksen vaikeuksista tai alhaisen syntyvyyden aiheuttamasta huoltosuhdehuolesta eivät ole valheita. Silti ne vääristävät asioiden mittakaavan valeuutisille ominaiseen tapaan, kirjoittaa Janne Saarikivi.

Stor i truten. Mikael Sjövall är tillbaka i rollen som journalist och uppskattar möjligheten att ställa också de obekväma frågorna. ”Jag har alltid haft svårt att arbeta med tillrättalagd information där man på skyler över obekväma saker och bäddar in sanningen i begreppsliga rökridåer.”

En reporter som skyr rökridåer

Propagandabranschen kändes som en tvångströja för Mikael Sjövall. Som journalist får han ställa de besvärliga frågorna och berätta sanningen utan att bädda in den.

Vaikuttajasta vuorovaikuttajaksi

Yle tavoittelee tiiviimpää yleisösuhdetta sallimalla uutisten kommentoinnin. Suunnitelmissa on, että toimittajat käyttävät jatkossa osan työajastaan yleisön kanssa keskusteluun. Kyse voi olla uutistyön murroksesta, jossa toimittajien ammatti-identiteettiä määritellään uudelleen.

Toimittaja Tapio Mainio (oik.) työskentelee eläkeläisenä yhtä paljon kuin päivätyössä Helsingin Sanomissa. Nyt toimeksiantajia on useita. Yksi niistä on Kauppalehti, johon hän haastatteli metsänomistaja Jorma Seppästä Suomussalmella.

Samalla viivalla

Moni toimittaja jatkaa työntekoa eläkkeelle jäätyään. Töitä tekemällä voi päästä samaan ansiotasoon kuin aktiiviuran aikana.

Valokuvan puolustaja. Marina Ekroos perusti startupin suojellakseen valokuvakulttuuria, mutta ei ehdi itse enää juurikaan kuvata.

Oikeutta valokuville

Valokuvaaja Marina Ekroos haluaa pelastaa maailman huonosti rajatuilta valokuvilta.

Av kärlek till värvet

I Sverige visar en utredning att mediehusen de senaste åren kraftigt har dumpat frilansarnas arvoden. Något stort engagemang från dem som har fasta jobb har veterligen inte hörts av, skriver Jeannette Björkvist.

Raimo Tyykiluodon on 12 diktaattoria -sarjaa tehdessään pitänyt miettiä, miten kertoa diktaattorien teoista sekä aiheen vaatimalla vakavuudella että koukuttaen kuuntelijat. ”Kaikkea ei pidä kertoa paasaten sormi pystyssä, vaan kuuntelijalle pitää antaa mahdollisuus oivaltaa. Silloin asiat jäävät parhaiten mieleen.”

Sairaan kiinnostavat diktaattorit

Raimo Tyykiluoto mietti aloittaessaan 12 diktaattoria -radiosarjan tekemistä, miten kertoa julmuuksista pröystäilemättä. ”Sarjassa on myös tragikoomisuutta, joka tekee siitä kuunneltavan”, hän kertoo.

Vaarallinen suhde

Kriitikot usein tuntevat oman taiteenlajinsa tekijöitä. Milloin suhde on liian läheinen?

Koska Anni Kuittisen kansantanssiryhmän Motoran Pelmakat jäsenet asuvat eri paikkakunnilla ryhmä harjoittelee vain kerran kuussa. Intensiivisinä tanssiviikonloppuina harjoitustunteja kertyy yhteensä 10 – 14.

Ylpeästi kansantanssija

Anni Kuittinen haluaa murtaa kansantanssia koskevia ennakkoluuloja.

Nopea paluu journalistiksi

Sanna Keskinen, 44, aloittaa tammikuussa Kainuun Sanomien päätoimittajana.

Mediakunta hallituksen tärkein onnistuminen

Journalistiliitto saa joulukuussa uuden valtuuston ja hallituksen. Journalisti selvitti, missä nykyinen hallitus on mielestään onnistunut ja missä jäi parantamisen varaa.

Lapsuuden loppu

Kolmas kerta voisi sanoa toden, mutta sitä toimittaja Simo Ahtee ei uskalla Don Rosan haastattelussa yrittää.

Kieli, alkeet

Se että ihmiset käyttävät vapaamuotoisessa ilmaisussaan englanninkielisiä sanoja ja puhekielisiä muotoja, ei ole kielen rappiota. Se on tavallista kielellistä vaihtelua, kielen rikkautta, kirjoittaa Vesa Heikkinen.

Karhea kirja rikostoimittamisesta

Mielenkiintoisinta Oikeustoimittajien 30-vuotisjuhlakirjassa, Etusivun rikoksissa on juttuprosessien avaaminen ja toimittajan työhön liittyvät inhimilliset yksityiskohdat, kirjoittaa Marja Honkonen.

Höga inkomster med två roller

Personer som både är vd och chefredaktör, så kallade publishers, ligger på topp när man jämför förvärvsinkomsterna 2017 bland mediecheferna i Svenskfinland.

Othman fortsätter skriva

I veckan firades Henrik ”Otis” Othmans sista arbetsdag på Österbottens Tidning (ÖT). Othman hann jobba på ÖT, tidigare Jakobstads Tidning, i nästan 40 år. Han kommer som pensionär att titulera sig publicist.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta