Kuva liittyy aina asiaan

Journalistin ohjeet 11 ja 27

JO11: Yleisön on voitava erottaa tosiasiat mielipiteistä ja sepitteellisestä aineistosta. Myöskään kuvaa tai ääntä ei saa käyttää harhaanjohtavasti.

JO27: Yksityiselämään kuuluvia erityisen arkaluonteisia seikkoja voi julkaista vain asianomaisen suostumuksella tai jos niillä on poikkeuksellista yhteiskunnallista merkitystä. Yksityiselämän suoja on otettava huomioon myös kuvia käytettäessä.

JOURNALISTI
1.9.2016

Marja Honkonen, teksti
Anna-Kaisa Jormanainen, kuvitus

Kuvakantelun perusteena on usein yksityisyyden suoja. Pelkistä kuvista kannellaan vain harvoin.

Kaksi pölyn peittämää, veristä naista lentokentän penkillä. Toinen puhuu puhelimeen, toinen katsoo kameraan. Kuva Brysselin terrori-iskuista levisi välittömästi maailmalle. Mutta oliko se liian raaka?

Julkisen sanan neuvosto käsitteli Helsingin Sanomien ja monen muun julkaisemaa uhrikuvaa kesäkuussa. Kuvasta kannelleen mukaan julkaisijan olisi pitänyt harkita tarkemmin kuvan ottamisen etiikkaa. Hän piti kuvaa yleisön tiedonsaannin kannalta tarpeettoman yksityiskohtaisena. Kantelun perusteena olivat myös uhrien hienotunteinen kohtelu (JO 28) ja yksityisyyden suoja (JO 27).

Jälkimmäistä kohtaa neuvosto ei käsitellyt, koska siltä osin käsittelyyn ei saatu asianomistajien suostumusta. Neuvoston mukaan uutiskuvalla oli yhteiskunnallista merkitystä, ja se antoi Helsingin Sanomille vapauttavan.

Kuva on ainoa syy kantelulle harvoin. JSN on vuosina 2013 – 2016 ratkaissut vain parikymmentä kantelua, jossa valokuva, liikkuva kuva tai pilakuva on ollut tärkeässä roolissa.

Syy on puheenjohtaja Elina Grundströmin mukaan yksinkertainen: tekstiä julkaistaan usein ilman kuvia, mutta kuvia harvoin ilman tekstejä.

”Lisäksi kuvat ovat moniselitteisempiä kuin tekstit, joten niistä on vaikeampi osoittaa esimerkiksi yksittäistä asiavirhettä”, hän sanoo.

Kaikki Journalistin ohjeet koskevat myös kuvia. Erikseen niistä puhutaan neljässä ohjeessa.

Ohje 11 muistuttaa, ettei kuvia saa käyttää harhaanjohtavasti. Loput kolme, ohjeet 27, 29 ja 31 käsittelevät yksityisen ja julkisen suhdetta. Julkisella paikalla saa kuvata ilman lupaa, mutta yksityiselämän suoja on otettava huomioon.

Eniten neuvoston käsittelyyn tuleekin yksityisyyden suojaan perustuvia kuvakanteluita.

 

Kuvan ottaminen ja sen julkaisu ovat kaksi eri päätöstä. Järkyttävän uutiskuvan kohdalla tarvitaan tiukkaa harkintaa, etenkin kun moni kuva tulee julki nopeasti sosiaalisessa mediassa.

Ilta-Sanomien toimituspäällikkö Sanna Mattila kertoo, että julkaisupäätös tehdään esimiestasolla eikä siihen vaikuta kuvien leviäminen muualla.

Samoin toimitaan Savon Sanomissa, kertoo kuvatoimituksen esimies Tuire Punkki. Kuvavalintoja arvioivat tapauksesta riippuen kuvatoimituksen esimiehen ohella uutistuottaja ja uutispäällikkö.

”Jos kuva herättää pienintäkään epävarmuutta, julkaisupäätös varmistetaan päätoimittajalta.”

Tarkkana pitää olla myös arkisto- ja kuvituskuvia käyttäessä. Östnyland sai neuvostolta huhtikuussa langettavan jutusta, jossa kantelija leimattiin arkistokuvan perusteella sosiaalisessa mediassa rasistiksi.

Arabiankielisten yksityisalue-kylttien valmistajasta kertovassa verkkojutussa oli kuvituksena arkistokuva rasistisen yhteisön julisteesta. Kuvatekstissä kerrottiin, ettei kuva liity tapahtumiin. Kuva myös vaihdettiin tuoreeseen samana päivänä. Virheen korjaamisesta ei kuitenkaan kerrottu.

Mattilan mukaan Ilta-Sanomissa varmistetaan kuvaa otettaessa, että kuvattavat tietävät missä yhteydessä kuvia käytetään, vaikka kyseessä olisikin kuvituskuva. Usein kuvituskäyttöön valitaan ulkomainen, kuvatoimiston jakelema juuri tietyn aiheen kuvittamiseen tarkoitettu kuva.

Punkin mukaan erityistä varovaisuutta käytetään alaikäisiä koskevien arkistokuvien julkaisussa. Ohjenuorana Savon Sanomissa on, ettei arkistokuvaa käytetä irrallaan asiayhteydestä tai harhaanjohtavasti.

”Tunnistettavia henkilöitä emme julkaise irrallisissa yhteyksissä.”

Juttua on korjattu 4.9. kello 21.20 ja 5.9. kello 16:30: Sanna Mattila työskentelee Ilta-Sanomissa toimituspäällikkönä, ei uutispäällikkönä kuten jutussa aluksi kerrottiin. Jutusta on myös poistettu maininta Mattilan toimenkuvasta.

Journalistin ohjeet 11 ja 27

JO11: Yleisön on voitava erottaa tosiasiat mielipiteistä ja sepitteellisestä aineistosta. Myöskään kuvaa tai ääntä ei saa käyttää harhaanjohtavasti.

JO27: Yksityiselämään kuuluvia erityisen arkaluonteisia seikkoja voi julkaista vain asianomaisen suostumuksella tai jos niillä on poikkeuksellista yhteiskunnallista merkitystä. Yksityiselämän suoja on otettava huomioon myös kuvia käytettäessä.



5 2019
Arkisto

Toimittaja Aarno Malin tutki ihmismielen sairaimpia puolia ja sairastui itse

Journalistit joutuvat kohtaamaan mieltä järkyttävää materiaalia, mutta sen käsittelyyn on tarjolla vain vähän keinoja. Aarno Malin löysi Tor-verkosta sivuston täynnä lasten kiduttamista. Hän kirjoitti aiheesta jutun ja päätyi traumaterapiaan.

"Musiikkijournalismista on tehty musiikkibisneksen vihollinen"

Nykytilanteesta on syyttäminen erityisesti isoja artisteja ja heidän levy-yhtiöitään, kirjoittaa toimittaja Mervi Vuorela

Ylensyömät

Yle käyttää ohjelmahankinnoissaan paljon rahaa ja valtaa. Freejournalisteille, ohjaajille ja muille sisällöntuottajille yhtiö näyttäytyy joskus kyykyttävänä jättiläisenä. 24 tekijää kertoi Journalistille kokemuksistaan Ylen hankintakoneiston rattaissa.

Hallitusohjelma herättää toivoa – nousemmeko vihdoin pohjoismaiselle tasolle?

Media poikkeaa suurimmasta osasta muuta liiketoimintaa, ja median tukeminen oikeilla tavoilla on demokratian tukemista, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Suosittelet kaikille päätoimittajille politiikkaan lähtemistä, Jouni Kemppainen

Maaseudun Tulevaisuuden päätoimittaja Jouni Kemppainen lähti eurovaaliehdokkaaksi, koska Juha Sipilä pyysi.

Näin käsikirjoituksesta syntyy esikoiskirja

Keväällä 2017 kustannustoimittaja Petra Maisonen avasi Tammen sähköpostista Satu Vasantolan käsikirjoituksen. Kirja valmistui vuodessa, mutta työ sen parissa jatkuu yhä.

Politiikan toimittajien työ muistuttaa scifiä, fantasiaa ja kauhua

Vaalien kaltaisissa julkisissa spektaakkeleissa ihmisten on varsin helppoa tarkistaa itse, mitä tapahtui. Ei siihen väliin tarvita toimittajaa. Sen sijaan asiantuntevaa toimittaja tarvitaan kuvailemaan, mitä muuta olisi voinut tapahtua, kirjoittaa Janne Zareff.

Yritys ja erehdys

On arkipäivää, että oikeinkirjoitusohjeiden vastaiset yritysnimet lipuvat lehteen sellaisenaan kenenkään puuttumatta, vaikka aihetta olisi, kirjoittaa Ville Eloranta.

Vaikka Spleenish-kirjan tekeminen oli voimauttavaa, Ulla Donner pelkäsi, että tulos olisi muiden mielestä itsekeskeinen ja tylsä. ”Siksi olen ollut tosi iloinen, kun lukijat ovat kertoneet tunnistaneensa siitä itseään. Kun huomaa muidenkin pohtivan samoja ongelmia, ne eivät enää tunnu niin hallitsemattomilta.”

Freelancekuvittaja Ulla Donner teki ahdistavista tunteistaan sarjakuvakirjan

Omia kokemuksiaan saa käsitellä juuri niin hilpeästi tai epäkunnioittavasti kuin haluaa. Toisten kokemusten kanssa olisi vaikeampaa, Ulla Donner sanoo.

När FNB lades ner lyfte Ny Tids chefredaktör Janne Wass upp frågan om hur statsstödet för tidningar på minoritetsspråk ska fördelas. ”Jag ansåg då och anser fortfarande att stödet inte ska gå oavkortat till SPT eftersom det är att kanalisera pengarna till KSF Media och HSS Media.”

Statsstöd öppnade dörrar för finlandssvenska medier

I fjol gick hela statsstödet för tidningar på minoritetsspråk för första gången till enbart svenskspråkiga aktörer. För Ny Tid och Nyhetsbyrån SPT är externa stöd ”avgörande”.

Käyttääkö ostaja sinua pankkina? Freelancerin kannattaa olla tarkkana maksuajoista

Laki rajaa maksuajan pituuden yritysten välisessä kaupassa 30 päivään, mutta tästä voidaan poiketa sopimalla. Mediayritykset käyttävät mahdollisuutta kernaasti, kirjoittaa Journalistiliiton freelance-asioista vastaava lakimies Hannu Hallamaa.

I kläm mellan lördagskorven och avokadon

Att skriva om klimatfrågan är bland det känsligaste man kan ta sig för. Det påminner närmast om flyktingfrågan 2016, skriver Journalistens nya kolumnist Mikaela Löv-Alden.

Kun toimittaja kysyy, hänelle vastataan

”Kaupunginjohtajalle kenties syyte sairaalajupakassa. Kukaan ei halua kommentoida” -juttu tuskin olisi nähnyt päivänvaloa Keskisuomalaisessa. Oli siis aika vaihtaa haastattelutaktiikkaa, Heikki Kuutti kirjoittaa.

Etujärjestön sielu

Kuolleita: Asiamies Arja Hellman 6. 2. 1946 Heinola  – 13. 5. 2019 Helsinki

Luonnonvoima

Kuolleita: Toimittaja Anna-Kaisa Hermunen 17. 2. 1948 Laukaa – 3. 5. 2019 Laukaa

Kannustava kulttuuritoimittaja

Kuolleita: toimittaja Oiti Kotamo 5. 8. 1925 Virrat – 10. 2. 2019 Savonlinna

Suurisydäminen toimittaja

Kuolleita: Toimittaja Irene Sillanpää 26. 6. 1958  Helsinki – 12. 1. 2019 Helsinki

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta