Kuva liittyy aina asiaan

Journalistin ohjeet 11 ja 27

JO11: Yleisön on voitava erottaa tosiasiat mielipiteistä ja sepitteellisestä aineistosta. Myöskään kuvaa tai ääntä ei saa käyttää harhaanjohtavasti.

JO27: Yksityiselämään kuuluvia erityisen arkaluonteisia seikkoja voi julkaista vain asianomaisen suostumuksella tai jos niillä on poikkeuksellista yhteiskunnallista merkitystä. Yksityiselämän suoja on otettava huomioon myös kuvia käytettäessä.

JOURNALISTI
1.9.2016

Marja Honkonen, teksti
Anna-Kaisa Jormanainen, kuvitus

Kuvakantelun perusteena on usein yksityisyyden suoja. Pelkistä kuvista kannellaan vain harvoin.

Kaksi pölyn peittämää, veristä naista lentokentän penkillä. Toinen puhuu puhelimeen, toinen katsoo kameraan. Kuva Brysselin terrori-iskuista levisi välittömästi maailmalle. Mutta oliko se liian raaka?

Julkisen sanan neuvosto käsitteli Helsingin Sanomien ja monen muun julkaisemaa uhrikuvaa kesäkuussa. Kuvasta kannelleen mukaan julkaisijan olisi pitänyt harkita tarkemmin kuvan ottamisen etiikkaa. Hän piti kuvaa yleisön tiedonsaannin kannalta tarpeettoman yksityiskohtaisena. Kantelun perusteena olivat myös uhrien hienotunteinen kohtelu (JO 28) ja yksityisyyden suoja (JO 27).

Jälkimmäistä kohtaa neuvosto ei käsitellyt, koska siltä osin käsittelyyn ei saatu asianomistajien suostumusta. Neuvoston mukaan uutiskuvalla oli yhteiskunnallista merkitystä, ja se antoi Helsingin Sanomille vapauttavan.

Kuva on ainoa syy kantelulle harvoin. JSN on vuosina 2013 – 2016 ratkaissut vain parikymmentä kantelua, jossa valokuva, liikkuva kuva tai pilakuva on ollut tärkeässä roolissa.

Syy on puheenjohtaja Elina Grundströmin mukaan yksinkertainen: tekstiä julkaistaan usein ilman kuvia, mutta kuvia harvoin ilman tekstejä.

”Lisäksi kuvat ovat moniselitteisempiä kuin tekstit, joten niistä on vaikeampi osoittaa esimerkiksi yksittäistä asiavirhettä”, hän sanoo.

Kaikki Journalistin ohjeet koskevat myös kuvia. Erikseen niistä puhutaan neljässä ohjeessa.

Ohje 11 muistuttaa, ettei kuvia saa käyttää harhaanjohtavasti. Loput kolme, ohjeet 27, 29 ja 31 käsittelevät yksityisen ja julkisen suhdetta. Julkisella paikalla saa kuvata ilman lupaa, mutta yksityiselämän suoja on otettava huomioon.

Eniten neuvoston käsittelyyn tuleekin yksityisyyden suojaan perustuvia kuvakanteluita.

 

Kuvan ottaminen ja sen julkaisu ovat kaksi eri päätöstä. Järkyttävän uutiskuvan kohdalla tarvitaan tiukkaa harkintaa, etenkin kun moni kuva tulee julki nopeasti sosiaalisessa mediassa.

Ilta-Sanomien toimituspäällikkö Sanna Mattila kertoo, että julkaisupäätös tehdään esimiestasolla eikä siihen vaikuta kuvien leviäminen muualla.

Samoin toimitaan Savon Sanomissa, kertoo kuvatoimituksen esimies Tuire Punkki. Kuvavalintoja arvioivat tapauksesta riippuen kuvatoimituksen esimiehen ohella uutistuottaja ja uutispäällikkö.

”Jos kuva herättää pienintäkään epävarmuutta, julkaisupäätös varmistetaan päätoimittajalta.”

Tarkkana pitää olla myös arkisto- ja kuvituskuvia käyttäessä. Östnyland sai neuvostolta huhtikuussa langettavan jutusta, jossa kantelija leimattiin arkistokuvan perusteella sosiaalisessa mediassa rasistiksi.

Arabiankielisten yksityisalue-kylttien valmistajasta kertovassa verkkojutussa oli kuvituksena arkistokuva rasistisen yhteisön julisteesta. Kuvatekstissä kerrottiin, ettei kuva liity tapahtumiin. Kuva myös vaihdettiin tuoreeseen samana päivänä. Virheen korjaamisesta ei kuitenkaan kerrottu.

Mattilan mukaan Ilta-Sanomissa varmistetaan kuvaa otettaessa, että kuvattavat tietävät missä yhteydessä kuvia käytetään, vaikka kyseessä olisikin kuvituskuva. Usein kuvituskäyttöön valitaan ulkomainen, kuvatoimiston jakelema juuri tietyn aiheen kuvittamiseen tarkoitettu kuva.

Punkin mukaan erityistä varovaisuutta käytetään alaikäisiä koskevien arkistokuvien julkaisussa. Ohjenuorana Savon Sanomissa on, ettei arkistokuvaa käytetä irrallaan asiayhteydestä tai harhaanjohtavasti.

”Tunnistettavia henkilöitä emme julkaise irrallisissa yhteyksissä.”

Juttua on korjattu 4.9. kello 21.20 ja 5.9. kello 16:30: Sanna Mattila työskentelee Ilta-Sanomissa toimituspäällikkönä, ei uutispäällikkönä kuten jutussa aluksi kerrottiin. Jutusta on myös poistettu maininta Mattilan toimenkuvasta.

Journalistin ohjeet 11 ja 27

JO11: Yleisön on voitava erottaa tosiasiat mielipiteistä ja sepitteellisestä aineistosta. Myöskään kuvaa tai ääntä ei saa käyttää harhaanjohtavasti.

JO27: Yksityiselämään kuuluvia erityisen arkaluonteisia seikkoja voi julkaista vain asianomaisen suostumuksella tai jos niillä on poikkeuksellista yhteiskunnallista merkitystä. Yksityiselämän suoja on otettava huomioon myös kuvia käytettäessä.



3 2020
Arkisto

Kriisioloissa medialta vaaditaan malttia

Koronauutisoinnissa sekä toimittajien että yleisön on pakko oppia sietämään epävarmuutta ja muuttuvia tilanteita. Ja myös mediayhtiöiden on joustettava, kirjoittaa Maria Pettersson.

Päivi Anttikoski otti selfien Valtio­neuvoston linnan wc-tiloissa. Ennen ­koronaviruksen leviämistä ja valmiuslain käyttöönottoa siihen oli vielä aikaa.

Suosittelet kaikille toimittajille viestintäjohtajan uraa, Päivi Anttikoski

Valtioneuvoston viestintäjohtaja haluaa järjestää tiedotustilaisuuksia ihmisille eikä toimittajille.

Uutissatiiri viihdyttää ja viettelee, mutta se ei ole journalismia

”Satiirissa voidaan myös tarjota oikeamielistä identiteettiä katsojille”, kirjoittaa Janne Zareff.

Finländska medier dryper av vita räddare

När medierna lyfter upp en enskild person som hjälte kan det bidra till ökad volontärturism, skriver Liselott Lindström.

Koronaviruksen lyhennys voi olla uhkapeliä

”Vaikka 'koronan uhrien' ei tulkittaisikaan viittaavan pöytäpeliriippuvuuteen, myös otsikoissa olisi tyylikkäintä puhua (korona)viruksesta”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Hovioikeus pohtii Janitskinin kuoleman vaikutusta tuomioon

MV-lehteen liittyvä oikeudenkäynti saattaa venyä jopa syksyyn.

Freelancer sairastaa omaan laskuunsa

”Freelancerin pitäisi saada työstään riittävä korvaus, joka riittää työterveyshuollon ja sairauspäivärahan maksamiseen”, kirjoittaa Hanna Kaisa Hellsten.

Yt-neuvottelut ovat neuvottelut, eivät sanelua, muistutti käräjäoikeus

Helsingin käräjäoikeus tuomitsi helmikuussa Helsingin Evankelisen Opiston maksamaan korvauksia journalistisen alan opettajan työsuhteen päättämisriidassa. Oikeus arvioi sitä, käytiinkö yt-neuvottelut laillisesti.

Monipuolinen toimittaja ja tarkka vesipallotuomari

Kuolleita: Toimittaja Pasi Natunen 15. 7. 1967 Kuopio – 4. 2. 2020 Tuusula

Sanojen taitaja ja älykäs keskustelija

Kuolleita: Kulttuuritoimittaja Katriina Laine 27. 8. 1943 Pori – 4. 2. 2020 Pori

Uutisia Raumalta viideltä vuosikymmeneltä

Kuolleita: Uutispäällikkö Maija-Liisa Tuominen 5. 4. 1926 Kokemäki – 22. 2. 2020 Rauma

Ahkera ja leppoisa elävän kuvan ammattilainen

Kuolleita: Ohjaaja ja leikkaaja Matti Markkanen 26. 8. 1945 Kotka – 6. 11. 2019 Mikkeli

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta