Tomaattilajikkeet eroavat toisistaan ulkonäöltään ja rakenteeltaan enemmän kuin maultaan. Ritva Setälän omia suosikkeja ovat raidallinen Tigerella, vaaleanpunainen Pink Thai Egg sekä raakileena sininen Clackamas Blueberry.

Juurevaa meditaatiota

Ritva Setälä

51-vuotias Turun Sanomien liitetuottaja. Kirjoittaa lehteen myös puutarhakolumneja. Toimitusosaston puheenjohtaja.

Valtiotieteiden maisteri pääaineena sosiologia, laudaturopinnot myös suomen kielestä.

Työskennellyt toimittajana Laitilan Sanomissa ja muissa paikallislehdissä, Turun Sanomissa 2003 lähtien.

Harrastaa myös sienestämistä, marjastamista, käsitöitä ja laulamista.

JOURNALISTI
1.9.2016

Minna Uusivirta, teksti
Jussi Vierimaa, kuva

Turun Sanomien tuottaja Ritva Setälä on saanut tomaateista mielenrauhaa jatkuvien yt-neuvotteluiden keskelle.

Ensin huomio kiinnittyy korkeisiin kasveihin omakotitalon lasitetulla parvekkeella. Talon eteläseinustalla niitä on lisää, ja pihan perällä kasvihuone on pullollaan vihreitä varsia. Ritva Setälän kotona kasvaa tänä kesänä 60 eri tomaatti-lajiketta, yksi kutakin.

Hänen puutarhainnostuksensa heräsi toden teolla viisi vuotta sitten uudessa kodissa, jossa on noin 800 neliön piha. Miehensä kanssa Setälä alkoi korvata perennoja hyötykasveilla. Ensimmäiset erikoisemmat tomaatinsiemenet Setälä sai kollegaltaan, Turun Sanomien luontotoimittajalta Ann-Mari Rannikolta. Uusi kasvi vei heti mennessään.

”En tiennyt, että on esimerkiksi runko- ja pensastomaatteja tai luumu- ja päärynätomaatteja. Se oli mielettömän kiinnostavaa.”

Pihalle vuonna 2014 hankittu kasvihuone oli Setälän pitkäaikainen haave. Sen ansiosta tomaattilajikkeiden määrä on tuplaantunut viime vuodesta.

”Kasvihuone oli 50-vuotislahja itselleni. Ensin kahdeksan neliötä tuntui isolta tilalta, mutta nyt se on jo aivan täynnä.”

Setälän puutarhassa viettämä aika on lisääntynyt rinta rinnan työelämän ahdingon kanssa. Kun työpaikalla on pyörinyt jälleen uusi yt-kierros, kasvit ovat tuoneet mielenrauhaa ja lohtua.

”Puutarha irrottaa mielen työmurheista. Samalla virkistyy, kun on liikkeellä, nostaa, kantaa ja kävelee.”

 

Puutarhurina Setälä on järjestelmällinen. Hän on tutkinut tarkkaan, mitkä tomaatit pärjäävät pohjoisen oloissa ja ottanut viljelyyn Kanadassa ja Venäjällä jalostettuja lajikkeita. Nyt parikymmentä pihan tomaateista kasvaakin avomaalla. Ensimmäiset kansainväliset tomaattikokemukset hän sai Puolasta.

”Olin lomalla Gdanskissa ja opettelin tomaatinkasvatuksen perussanaston puolaksi. Puutarhaliikkeessä esitin muutaman sanan ja kylvöpantomiimin avulla asiani, mutta siemeniä ei löytynyt. Netissä vastaan tuli kuitenkin puolalainen firma, josta aloin tilata niitä.”

Systemaattisuus näkyy myös Setälän muistiinpanoissa. Niistä käy ilmi, että joidenkin lajikkeiden siemenet on kylvettävä ensi vuonna jo helmikuussa. Kylväminen, kouliminen, kukkien pölyttäminen, kasvin varsien tukeminen, runkoversojen kitkeminen ja muu hoito vievät helposti puoli vuotta ennen kuin tomaatit kypsyvät. Setälästä koko prosessi on palkitseva.

”Tomaatti on sopivan haastava ja terve kasvi. On ihmeellistä seurata sen kasvuvoimaa: raakileiden pullistumista, lehtien tuoksua ja kasvin rehevyyttä. Loppukesästä tuon kypsiä tomaatteja paidanhelmassa sisälle, kun unohdan ottaa mukaan astian.”

Ritva Setälä

51-vuotias Turun Sanomien liitetuottaja. Kirjoittaa lehteen myös puutarhakolumneja. Toimitusosaston puheenjohtaja.

Valtiotieteiden maisteri pääaineena sosiologia, laudaturopinnot myös suomen kielestä.

Työskennellyt toimittajana Laitilan Sanomissa ja muissa paikallislehdissä, Turun Sanomissa 2003 lähtien.

Harrastaa myös sienestämistä, marjastamista, käsitöitä ja laulamista.



5 2020
Arkisto

Tämä voi olla ainoa tilaisuutemme mediatukeen

Ruotsissa, Tanskassa ja Norjassa valtio on jakanut journalismille koronatukea 24 – 66 miljoonaa euroa normaalin mediatuen päälle. Suomessa tiedonvälitystä ei tueta, vielä. Nyt tilanne on kuitenkin lupaavampi kuin vuosikymmeniin, kirjoittaa Maria Pettersson.

Kuohuva toimitus on loistopaikka edetä uralla, Riikka Räisänen

Ylen uutis- ja ajankohtaistoimituksen päätoimittaja tietää jo, kuka kolumnisti seuraavaksi ehdottaa yhtiön rahoituksen leikkaamista.

Koronan mukana kiire katosi ja filosofia palasi

Kodissamme on nukuttu enemmän kuin aikoihin. Yhtenä yönä en saanut unta, kun olin nukkunut niin jumalattoman paljon edellisinä, kirjoittaa Lauri Rotko.

Medier med mössan i hand

”Det är problematiskt om mediernas roll och deras stödbehov villkoras med coronavirusutbrottet”, skriver Dan Lolax.

Mediatuki on demokratiatuki – ja poliitikkojen olisi aika ymmärtää se

”Median asia ei ole vain median asia. Se on kansalaisten asia. Ja tämä tuntuu poliitikoilta unohtuneen”, kirjoittaa Hanne Aho.

Arvoisat kansalaiset, muistakaa resilienssi!

”Lohdullista – mutta samalla oireellista – on se, että moni journalisti pyrkii edelleen selittämään resilienssin”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Verkko toi uutta ay-koulutukseen

”Verkkokoulutus osoittautui yllättävän käteväksi ja vuorovaikutukselliseksi koulutusmuodoksi”, kirjoittaa työehtoasiamies Terhi Tarvainen.

Direktsändningarnas man

Döda: Redaktör Tomas Ek 6. 1.1957 Helsingfors – 2. 5.2020 Helsingfors

Teräväkielinen pomo muisti myös kannustaa

Kuolleita: Päätoimittaja Pekka Hyvärinen 20. 7. 1951 Kuopio – 10. 5. 2020 Helsinki

Uutisia, ei niinkään analyysejä

Kuolleita: Toimittaja Olli Pohjanpalo 21. 3. 1954 Hamilton Kanada – 11. 5. 2020 Helsinki

”Julkaistu kuva oli hyvä kuva”

Kuolleita: Valokuvaaja Mauri Vuorinen 11. 10. 1928 Hämeenkyrö – 30. 3. 2020 Tampere

Oikeutta puolustava marjakapitalisti

Kuolleita: Toimittaja Helena Hyvärinen 6.11. 1950 Tampere – 1.5.2020 Tampere

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta