Häpeällistä politiikkaa

JOURNALISTI
1.9.2016

Markku Lappalainen
markku.lappalainen@journalistiliitto.fi

Suomen kiristynyt turvapaikkapolitiikka on paljastanut karut kasvonsa. Maahanmuuttovirasto ei tunne eikä tunnusta turvapaikkaa hakeneiden henkilöiden työhön liittyviä riskejä. Sen turvallisuusarviot ovat puutteellisia. Päämäärä on mahdollisimman monen käännyttäminen.

Uuden politiikan uhreihin kuuluu irakilainen Waleed Al-Gburi, joka on työskennellyt tulkkina ja kuvaajana japanilaisille medioille. Hän avustanut Irakissa myös muita ulkomaisia journalisteja ja järjestöjä.

Kymmenen vuotta sitten Al-Gburi perheineen muutti uhkailun vuoksi pois Bagdadista. Myöhemmin hänet kaapattiin ja häntä kidutettiin. Elokuussa 2015 hän joutui murhayrityksen kohteeksi ja pakeni Irakista vanhimman poikansa kanssa. He hakivat turvapaikkaa Suomesta.

Maahanmuuttovirasto antoi heinäkuun lopulla heidän hakemuksistaan kielteisen päätöksen. Virasto katsoo, että Al-Gburi voi turvallisesti palata Bagdadiin, vaikka hän jo kerran on paennut sieltä hengenhädässä.

Journalistille Irak on maailman vaarallisimpia paikkoja työskennellä. Vuoden 1993 jälkeen maassa on kuollut työnsä vuoksi yli 300 mediatyöntekijää. Tämä Kansainvälisen Journalistiliiton IFJ:n tilastoluku sisältää journalistien ja kuvaajien lisäksi ulkomaista mediaa avustaneita fiksereitä ja tulkkeja.

Al-Gburin turvapaikkahakemus pitäisi käsitellä uudelleen. Kansainvälinen oikeus kieltää ihmisen palauttamisen maahan tai alueelle, jossa hänen henkensä on vaarassa tai jossa häntä voidaan vainota tai kohdella epäinhimillisesti.

On häpeällistä, että sananvapauden mallimaihin lukeutuva Suomi aikoo palauttaa vainoa paenneen journalistin Irakiin, jonka sananvapaustilanne on viime vuosina vain heikentynyt. Toimittajat ilman rajoja -järjestön ja Freedom Housen lehdistönvapautta mittaavissa listauksissa maa on häntäpään kastia.

Journalistit kohtaavat Irakissa uhkailua, heitä pahoinpidellään ja yritetään jatkuvasti vaientaa. Asialla ovat erilaiset aseelliset ryhmittymät, joita paikalliset viranomaiset eivät pysty kontrolloimaan. Luotettavia eivät ole valtiollisetkaan toimijat.

Päätöksensä valmistelussa maahanmuuttovirasto on sivuuttanut kaikki sellaiset tietolähteet, joista kävisi ilmi journalistien työhön ja työoloihin liittyvät erityispiirteet. Virasto lähtee siitä, että Al-Gburi voidaan palauttaa, kunhan hän lopettaa työnsä ja asettuu asumaan Bagdadiin sunni-enemmistöiselle alueelle.

Tule apuun Yle

Vakavissa talousvaikeuksissa painivan MTV:n toimitusjohtaja Jarkko Nordlund väläytti Ylen haastattelussa uudenlaista Yle-korttia. Hänestä Yle ja MTV voisivat tehdä yhteistyötä jopa perinteisesti kovimmalla kilpailualueellaan uutistoiminnassa.

Yleisradio on ollut usein esillä median tilaa ja tulevaisuutta koskevissa pohdinnoissa. Yle on nähty kilpailijana, joka imee elintilaa kaupallisilta toimijoilta.

Kansanedustaja Arto Satosen (kok.) johtama parlamentaarinen työryhmä asetti nämä puheet kehyksiinsä. Ylen rooliin ei esitetty isoja säätöjä, rahoituksen tasokin määriteltiin tavalla, joka ei ratkaisevasti heikennä Ylen toimintaedellytyksiä.

Mahdollinen yhteistyö ei poista kaupallisen median perusongelmaa: mainosrahan uusjako koettelee perinteisiä toimintatapoja. Mainoskakusta on leikkautunut pos iso siivu.



4 2019
Arkisto

Rahahautomo

Valokuvausjärjestö Finnfoto kylpee rahassa, jota se ei ole saanut jaettua kuvaajille.

"Politiikan toimittajat puhuvat liian vähän politiikan sisällöistä"

Vuoden journalistin Vappu Kaarenojan mielestä osa politiikan journalismista tuo mieleen urheilusivut.

Jos sössii lehdistönvapauden, voi heittää hyvästit demokratialle

Kansalaisen kannalta on yhdentekevää, lopettaako journalisti työskentelyn ennakkosensuurin vai netissä käydyn vihakampanjan seurauksena, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Maailma muuttuu vihamielisemmäksi toimittajia kohtaan

Suomi nousi tänä vuonna sananvapaustilaston kakkoseksi, mutta entistä harvemmassa massa tilanne on hyvä tai tyydyttävä. Kymmenen viime vuoden aikana työnsä vuoksi on kuollut yli 700 journalistia.

Freelanceriksi jääminen on heittäytymistä epävarmuuteen, jossa nirsous johtaa konkurssiin

Ennen halusin tehdä ensisijassa yhteiskunnallisesti merkittävää ja lukijaa koskettavaa journalismia. Sittemmin on valjennut yrittäjän arjen totuus, kirjoittaa Lauri Rotko.

Antaisit itse paremmat erätaukohaastattelut, Susanna Luikku

Avun toimittaja Susanna Luikku tähtäsi jääkiekkoilijaksi, mutta päätyi urheilutoimittajaksi. Hän suhtautuu kriittisesti otteluiden erätaukohaastatteluihin.

Haaga-Helian journalismiopiskelijat tarkistivat kansainvälisessä projektissa kuusi EU-väitettä. ”Työssä huomasi, miten paljon asiaa muutamaan lauseeseen saattaa sisältyä”, sanoo Emmi Syrjäniemi (oik.), joka oli mukana tarkistamassa Ville Niinistön (vihr.) twiittiä. Vierellä tarkistustyötä ohjannut lehtori Kaarina Järventaus.

Journalismin opiskelijat tarkistivat EU-väitteitä: enemmistö ”sinne päin”

EU-vaaleihin liittyvä projekti muistuttaa toimittajia tarkistamaan siteerausten faktat ja miettimään otsikoista syntyviä vaikutelmia.

Kom till Afrika, här finns plats!

När det gäller den finska marknaden för Afrikanyheter behöver jag sällan konkurrera med någon, skriver Journalistens nya kolumnist Liselott Lindström, Afrikastringer för Yle.

Ei mitään muttia – vai sittenkin pari?

Verbittömiä lauseita, mutta-sanalla alkavia virkkeitä, ja-sanan pois jättäviä listauksia. Kaikkia näkyy journalistisissa teksteissä jatkuvasti. Mutta saako näin tehdä, pohtii Ville Eloranta.

Pk-media, invandringskritik och andra ord

Vad finns inbyggt i begrepp som politisk korrekt (pk), islamisering, patriot eller i en valseger som liknas vid en tsunami, frågar Jeanette Björkqvist.

Hyvä juttu, ei kauppoja

Tuomo Pirttimaan juttukeikka Norjan vuonolle sujui kuin unelma, kunnes tuli aika kartoittaa aiheen virallista puolta.

Toimittaja aikoo erota päätoimittajan vaaliehdokkuuden takia

Sanomalehti Pohjalaisen päätoimittajan ehdokkuus eduskuntavaaleissa hiertää toimituksen ja johdon välejä.

Nuoret haluavat reunoilta kovettunutta juustosämpylää siinä missä muutkin

Nuorten hupenevaa kiinnostusta ammattiyhdistysliikkeeseen selitetään usein joko sen imago-ongelmalla tai nuorten ideologisilla valinnoilla. Syy on kuitenkin muualla, kirjoittaa liiton opiskelijalähettiläs Martta Kallionpää.

Tervetuloa takaisin

Journalistiliitossa kokeillaan, millaisia tuloksia eronneiden jäsenten takaisin houkutteleminen tuottaa, liiton tiedottaja Manu Haapalainen kirjoittaa.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta