Häpeällistä politiikkaa

JOURNALISTI
1.9.2016

Markku Lappalainen
markku.lappalainen@journalistiliitto.fi

Suomen kiristynyt turvapaikkapolitiikka on paljastanut karut kasvonsa. Maahanmuuttovirasto ei tunne eikä tunnusta turvapaikkaa hakeneiden henkilöiden työhön liittyviä riskejä. Sen turvallisuusarviot ovat puutteellisia. Päämäärä on mahdollisimman monen käännyttäminen.

Uuden politiikan uhreihin kuuluu irakilainen Waleed Al-Gburi, joka on työskennellyt tulkkina ja kuvaajana japanilaisille medioille. Hän avustanut Irakissa myös muita ulkomaisia journalisteja ja järjestöjä.

Kymmenen vuotta sitten Al-Gburi perheineen muutti uhkailun vuoksi pois Bagdadista. Myöhemmin hänet kaapattiin ja häntä kidutettiin. Elokuussa 2015 hän joutui murhayrityksen kohteeksi ja pakeni Irakista vanhimman poikansa kanssa. He hakivat turvapaikkaa Suomesta.

Maahanmuuttovirasto antoi heinäkuun lopulla heidän hakemuksistaan kielteisen päätöksen. Virasto katsoo, että Al-Gburi voi turvallisesti palata Bagdadiin, vaikka hän jo kerran on paennut sieltä hengenhädässä.

Journalistille Irak on maailman vaarallisimpia paikkoja työskennellä. Vuoden 1993 jälkeen maassa on kuollut työnsä vuoksi yli 300 mediatyöntekijää. Tämä Kansainvälisen Journalistiliiton IFJ:n tilastoluku sisältää journalistien ja kuvaajien lisäksi ulkomaista mediaa avustaneita fiksereitä ja tulkkeja.

Al-Gburin turvapaikkahakemus pitäisi käsitellä uudelleen. Kansainvälinen oikeus kieltää ihmisen palauttamisen maahan tai alueelle, jossa hänen henkensä on vaarassa tai jossa häntä voidaan vainota tai kohdella epäinhimillisesti.

On häpeällistä, että sananvapauden mallimaihin lukeutuva Suomi aikoo palauttaa vainoa paenneen journalistin Irakiin, jonka sananvapaustilanne on viime vuosina vain heikentynyt. Toimittajat ilman rajoja -järjestön ja Freedom Housen lehdistönvapautta mittaavissa listauksissa maa on häntäpään kastia.

Journalistit kohtaavat Irakissa uhkailua, heitä pahoinpidellään ja yritetään jatkuvasti vaientaa. Asialla ovat erilaiset aseelliset ryhmittymät, joita paikalliset viranomaiset eivät pysty kontrolloimaan. Luotettavia eivät ole valtiollisetkaan toimijat.

Päätöksensä valmistelussa maahanmuuttovirasto on sivuuttanut kaikki sellaiset tietolähteet, joista kävisi ilmi journalistien työhön ja työoloihin liittyvät erityispiirteet. Virasto lähtee siitä, että Al-Gburi voidaan palauttaa, kunhan hän lopettaa työnsä ja asettuu asumaan Bagdadiin sunni-enemmistöiselle alueelle.

Tule apuun Yle

Vakavissa talousvaikeuksissa painivan MTV:n toimitusjohtaja Jarkko Nordlund väläytti Ylen haastattelussa uudenlaista Yle-korttia. Hänestä Yle ja MTV voisivat tehdä yhteistyötä jopa perinteisesti kovimmalla kilpailualueellaan uutistoiminnassa.

Yleisradio on ollut usein esillä median tilaa ja tulevaisuutta koskevissa pohdinnoissa. Yle on nähty kilpailijana, joka imee elintilaa kaupallisilta toimijoilta.

Kansanedustaja Arto Satosen (kok.) johtama parlamentaarinen työryhmä asetti nämä puheet kehyksiinsä. Ylen rooliin ei esitetty isoja säätöjä, rahoituksen tasokin määriteltiin tavalla, joka ei ratkaisevasti heikennä Ylen toimintaedellytyksiä.

Mahdollinen yhteistyö ei poista kaupallisen median perusongelmaa: mainosrahan uusjako koettelee perinteisiä toimintatapoja. Mainoskakusta on leikkautunut pos iso siivu.



5 2020
Arkisto

Tämä voi olla ainoa tilaisuutemme mediatukeen

Ruotsissa, Tanskassa ja Norjassa valtio on jakanut journalismille koronatukea 24 – 66 miljoonaa euroa normaalin mediatuen päälle. Suomessa tiedonvälitystä ei tueta, vielä. Nyt tilanne on kuitenkin lupaavampi kuin vuosikymmeniin, kirjoittaa Maria Pettersson.

Kuohuva toimitus on loistopaikka edetä uralla, Riikka Räisänen

Ylen uutis- ja ajankohtaistoimituksen päätoimittaja tietää jo, kuka kolumnisti seuraavaksi ehdottaa yhtiön rahoituksen leikkaamista.

Koronan mukana kiire katosi ja filosofia palasi

Kodissamme on nukuttu enemmän kuin aikoihin. Yhtenä yönä en saanut unta, kun olin nukkunut niin jumalattoman paljon edellisinä, kirjoittaa Lauri Rotko.

Medier med mössan i hand

”Det är problematiskt om mediernas roll och deras stödbehov villkoras med coronavirusutbrottet”, skriver Dan Lolax.

Mediatuki on demokratiatuki – ja poliitikkojen olisi aika ymmärtää se

”Median asia ei ole vain median asia. Se on kansalaisten asia. Ja tämä tuntuu poliitikoilta unohtuneen”, kirjoittaa Hanne Aho.

Arvoisat kansalaiset, muistakaa resilienssi!

”Lohdullista – mutta samalla oireellista – on se, että moni journalisti pyrkii edelleen selittämään resilienssin”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Verkko toi uutta ay-koulutukseen

”Verkkokoulutus osoittautui yllättävän käteväksi ja vuorovaikutukselliseksi koulutusmuodoksi”, kirjoittaa työehtoasiamies Terhi Tarvainen.

Direktsändningarnas man

Döda: Redaktör Tomas Ek 6. 1.1957 Helsingfors – 2. 5.2020 Helsingfors

Teräväkielinen pomo muisti myös kannustaa

Kuolleita: Päätoimittaja Pekka Hyvärinen 20. 7. 1951 Kuopio – 10. 5. 2020 Helsinki

Uutisia, ei niinkään analyysejä

Kuolleita: Toimittaja Olli Pohjanpalo 21. 3. 1954 Hamilton Kanada – 11. 5. 2020 Helsinki

”Julkaistu kuva oli hyvä kuva”

Kuolleita: Valokuvaaja Mauri Vuorinen 11. 10. 1928 Hämeenkyrö – 30. 3. 2020 Tampere

Oikeutta puolustava marjakapitalisti

Kuolleita: Toimittaja Helena Hyvärinen 6.11. 1950 Tampere – 1.5.2020 Tampere

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta