Häpeällistä politiikkaa

JOURNALISTI
1.9.2016

Markku Lappalainen
markku.lappalainen@journalistiliitto.fi

Suomen kiristynyt turvapaikkapolitiikka on paljastanut karut kasvonsa. Maahanmuuttovirasto ei tunne eikä tunnusta turvapaikkaa hakeneiden henkilöiden työhön liittyviä riskejä. Sen turvallisuusarviot ovat puutteellisia. Päämäärä on mahdollisimman monen käännyttäminen.

Uuden politiikan uhreihin kuuluu irakilainen Waleed Al-Gburi, joka on työskennellyt tulkkina ja kuvaajana japanilaisille medioille. Hän avustanut Irakissa myös muita ulkomaisia journalisteja ja järjestöjä.

Kymmenen vuotta sitten Al-Gburi perheineen muutti uhkailun vuoksi pois Bagdadista. Myöhemmin hänet kaapattiin ja häntä kidutettiin. Elokuussa 2015 hän joutui murhayrityksen kohteeksi ja pakeni Irakista vanhimman poikansa kanssa. He hakivat turvapaikkaa Suomesta.

Maahanmuuttovirasto antoi heinäkuun lopulla heidän hakemuksistaan kielteisen päätöksen. Virasto katsoo, että Al-Gburi voi turvallisesti palata Bagdadiin, vaikka hän jo kerran on paennut sieltä hengenhädässä.

Journalistille Irak on maailman vaarallisimpia paikkoja työskennellä. Vuoden 1993 jälkeen maassa on kuollut työnsä vuoksi yli 300 mediatyöntekijää. Tämä Kansainvälisen Journalistiliiton IFJ:n tilastoluku sisältää journalistien ja kuvaajien lisäksi ulkomaista mediaa avustaneita fiksereitä ja tulkkeja.

Al-Gburin turvapaikkahakemus pitäisi käsitellä uudelleen. Kansainvälinen oikeus kieltää ihmisen palauttamisen maahan tai alueelle, jossa hänen henkensä on vaarassa tai jossa häntä voidaan vainota tai kohdella epäinhimillisesti.

On häpeällistä, että sananvapauden mallimaihin lukeutuva Suomi aikoo palauttaa vainoa paenneen journalistin Irakiin, jonka sananvapaustilanne on viime vuosina vain heikentynyt. Toimittajat ilman rajoja -järjestön ja Freedom Housen lehdistönvapautta mittaavissa listauksissa maa on häntäpään kastia.

Journalistit kohtaavat Irakissa uhkailua, heitä pahoinpidellään ja yritetään jatkuvasti vaientaa. Asialla ovat erilaiset aseelliset ryhmittymät, joita paikalliset viranomaiset eivät pysty kontrolloimaan. Luotettavia eivät ole valtiollisetkaan toimijat.

Päätöksensä valmistelussa maahanmuuttovirasto on sivuuttanut kaikki sellaiset tietolähteet, joista kävisi ilmi journalistien työhön ja työoloihin liittyvät erityispiirteet. Virasto lähtee siitä, että Al-Gburi voidaan palauttaa, kunhan hän lopettaa työnsä ja asettuu asumaan Bagdadiin sunni-enemmistöiselle alueelle.

Tule apuun Yle

Vakavissa talousvaikeuksissa painivan MTV:n toimitusjohtaja Jarkko Nordlund väläytti Ylen haastattelussa uudenlaista Yle-korttia. Hänestä Yle ja MTV voisivat tehdä yhteistyötä jopa perinteisesti kovimmalla kilpailualueellaan uutistoiminnassa.

Yleisradio on ollut usein esillä median tilaa ja tulevaisuutta koskevissa pohdinnoissa. Yle on nähty kilpailijana, joka imee elintilaa kaupallisilta toimijoilta.

Kansanedustaja Arto Satosen (kok.) johtama parlamentaarinen työryhmä asetti nämä puheet kehyksiinsä. Ylen rooliin ei esitetty isoja säätöjä, rahoituksen tasokin määriteltiin tavalla, joka ei ratkaisevasti heikennä Ylen toimintaedellytyksiä.

Mahdollinen yhteistyö ei poista kaupallisen median perusongelmaa: mainosrahan uusjako koettelee perinteisiä toimintatapoja. Mainoskakusta on leikkautunut pos iso siivu.



5 2019
Arkisto

Toimittaja Aarno Malin tutki ihmismielen sairaimpia puolia ja sairastui itse

Journalistit joutuvat kohtaamaan mieltä järkyttävää materiaalia, mutta sen käsittelyyn on tarjolla vain vähän keinoja. Aarno Malin löysi Tor-verkosta sivuston täynnä lasten kiduttamista. Hän kirjoitti aiheesta jutun ja päätyi traumaterapiaan.

"Musiikkijournalismista on tehty musiikkibisneksen vihollinen"

Nykytilanteesta on syyttäminen erityisesti isoja artisteja ja heidän levy-yhtiöitään, kirjoittaa toimittaja Mervi Vuorela

Ylensyömät

Yle käyttää ohjelmahankinnoissaan paljon rahaa ja valtaa. Freejournalisteille, ohjaajille ja muille sisällöntuottajille yhtiö näyttäytyy joskus kyykyttävänä jättiläisenä. 24 tekijää kertoi Journalistille kokemuksistaan Ylen hankintakoneiston rattaissa.

Hallitusohjelma herättää toivoa – nousemmeko vihdoin pohjoismaiselle tasolle?

Media poikkeaa suurimmasta osasta muuta liiketoimintaa, ja median tukeminen oikeilla tavoilla on demokratian tukemista, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Suosittelet kaikille päätoimittajille politiikkaan lähtemistä, Jouni Kemppainen

Maaseudun Tulevaisuuden päätoimittaja Jouni Kemppainen lähti eurovaaliehdokkaaksi, koska Juha Sipilä pyysi.

Näin käsikirjoituksesta syntyy esikoiskirja

Keväällä 2017 kustannustoimittaja Petra Maisonen avasi Tammen sähköpostista Satu Vasantolan käsikirjoituksen. Kirja valmistui vuodessa, mutta työ sen parissa jatkuu yhä.

Politiikan toimittajien työ muistuttaa scifiä, fantasiaa ja kauhua

Vaalien kaltaisissa julkisissa spektaakkeleissa ihmisten on varsin helppoa tarkistaa itse, mitä tapahtui. Ei siihen väliin tarvita toimittajaa. Sen sijaan asiantuntevaa toimittaja tarvitaan kuvailemaan, mitä muuta olisi voinut tapahtua, kirjoittaa Janne Zareff.

Yritys ja erehdys

On arkipäivää, että oikeinkirjoitusohjeiden vastaiset yritysnimet lipuvat lehteen sellaisenaan kenenkään puuttumatta, vaikka aihetta olisi, kirjoittaa Ville Eloranta.

Vaikka Spleenish-kirjan tekeminen oli voimauttavaa, Ulla Donner pelkäsi, että tulos olisi muiden mielestä itsekeskeinen ja tylsä. ”Siksi olen ollut tosi iloinen, kun lukijat ovat kertoneet tunnistaneensa siitä itseään. Kun huomaa muidenkin pohtivan samoja ongelmia, ne eivät enää tunnu niin hallitsemattomilta.”

Freelancekuvittaja Ulla Donner teki ahdistavista tunteistaan sarjakuvakirjan

Omia kokemuksiaan saa käsitellä juuri niin hilpeästi tai epäkunnioittavasti kuin haluaa. Toisten kokemusten kanssa olisi vaikeampaa, Ulla Donner sanoo.

När FNB lades ner lyfte Ny Tids chefredaktör Janne Wass upp frågan om hur statsstödet för tidningar på minoritetsspråk ska fördelas. ”Jag ansåg då och anser fortfarande att stödet inte ska gå oavkortat till SPT eftersom det är att kanalisera pengarna till KSF Media och HSS Media.”

Statsstöd öppnade dörrar för finlandssvenska medier

I fjol gick hela statsstödet för tidningar på minoritetsspråk för första gången till enbart svenskspråkiga aktörer. För Ny Tid och Nyhetsbyrån SPT är externa stöd ”avgörande”.

Käyttääkö ostaja sinua pankkina? Freelancerin kannattaa olla tarkkana maksuajoista

Laki rajaa maksuajan pituuden yritysten välisessä kaupassa 30 päivään, mutta tästä voidaan poiketa sopimalla. Mediayritykset käyttävät mahdollisuutta kernaasti, kirjoittaa Journalistiliiton freelance-asioista vastaava lakimies Hannu Hallamaa.

I kläm mellan lördagskorven och avokadon

Att skriva om klimatfrågan är bland det känsligaste man kan ta sig för. Det påminner närmast om flyktingfrågan 2016, skriver Journalistens nya kolumnist Mikaela Löv-Alden.

Kun toimittaja kysyy, hänelle vastataan

”Kaupunginjohtajalle kenties syyte sairaalajupakassa. Kukaan ei halua kommentoida” -juttu tuskin olisi nähnyt päivänvaloa Keskisuomalaisessa. Oli siis aika vaihtaa haastattelutaktiikkaa, Heikki Kuutti kirjoittaa.

Etujärjestön sielu

Kuolleita: Asiamies Arja Hellman 6. 2. 1946 Heinola  – 13. 5. 2019 Helsinki

Luonnonvoima

Kuolleita: Toimittaja Anna-Kaisa Hermunen 17. 2. 1948 Laukaa – 3. 5. 2019 Laukaa

Kannustava kulttuuritoimittaja

Kuolleita: toimittaja Oiti Kotamo 5. 8. 1925 Virrat – 10. 2. 2019 Savonlinna

Suurisydäminen toimittaja

Kuolleita: Toimittaja Irene Sillanpää 26. 6. 1958  Helsinki – 12. 1. 2019 Helsinki

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta