Kurkistusreikä. Creat.fi:n vastaava toimittaja Janne Flinkkilä luonnehtii sivustoa ”kurkistusreiäksi jälkiteolliseen rasvamonttuun”, jossa sen ympärille perustettu osuuskunta paiskoo vaihtelevia duunejaan. Creatin konkreettisin olomuoto on Helsingin Albertinkadulla sijaitseva Creat Space -näyttelytila.

Intohimojen alusta

Janne Flinkkilä, 38

Creat.fi-sivuston vastaava toimittaja, freelancetoimittaja, mediakonsultti.

Työskennellyt aiemmin Rumban toimituspäällikkönä ja verkkotuottajana sekä Ylioppilaslehden toimitussihteerinä.

Kirjoittanut kirjan Rautaiset rakastajat – Matkani Erika Eiffelin maailmaan (Like, 2012) ja toimittanut kirjan Tee tulevaisuus! – pk-yrityksen ennakointiopas (Diges ry, 2014).

JOURNALISTI
1.9.2016

Nina Erho, teksti
Creat.fi, kuvat

Koska emme ole mistään riippuvaisia, itseään ei tarvitse pidätellä, ja mukaan mahtuu kaikki, mikä ei riko humaaneja arvoja, sanoo Creat.fi:n vastaava toimittaja Janne Flinkkilä.

”Minä ja joukko alan tekijöitä perustimme sivuston julkaisualustaksi ideoille, joille mediakentän lokerot tuntuivat liian ahtailta. Emme ajatelleet tiukasti konseptia tai ansaintalogiikkaa vaan sitä, että kerätään hyvä porukka tekemään sitä, mihin on intohimoa”, sanoo Creat.fi:n vastaava toimittaja Janne Flinkkilä.

”Sivusto avattiin jouluaattona 2014. Saman vuoden Magazine Symposiumissa oli puhetta blogiyhteisö Lilystä, jonne voi tulla kuin ystävien turvalliseen seuraan. Ajattelimme tehdä päinvastoin eli paikan, jonne tullessa ennemmin vähän pelottaa, mitä siellä nyt on.

Creati.fi:n ääni ja tyyli syntyvät sen tekijäporukan hengailusta yhdessä, toki myös editoidessa. Koska emme ole mistään riippuvaisia, itseään ei tarvitse pidätellä, ja mukaan mahtuu kaikki, mikä ei riko humaaneja arvoja. Mottomme kuuluukin ”Skaala on mieletön”.

Skaalan yhdessä päässä on Cisse-soundboard, josta voi kuunnella sitaatteja legedaarisesta Cisse Häkkisen haastattelusta. Idea saatiin yhtenä päivänä ja homma oli valmis seuraavana päivänä. Ei tarvittu Power Pointia eikä palaveripullia.

Toista päätä on vaikka Teemu Kammosen Hesyleaks. Kun julkaisimme ensimmäisen tutkivan jutun Helsingin eläinsuojeluyhdistyksen sotkuista, Kammonen sai paljon yhteydenottoja. Kun yhdistys syytti meitä propagandasta, päätimme julkaista koko materiaalin ja antaa lukijoiden itse arvioida.

Meiltä on usein kysytty, kuka teitä rahoittaa. Kysymys on sikäli hauska, että sivuston ylläpito ei maksanut juuri mitään ennen kuin perustimme sen oheen näyttely- ja työtilan. Varsinkaan, kun tekijät olivat paljolti vapaaehtoisia.

Jossain vaiheessa ansaintalogiikan pitää kuitenkin löytyä, koska kukaan ei jaksa loputtomiin innostua talkoista. Osaltaan ongelmaa ratkovat jo viestintä- ja tapahtumaprojektit, joita perustamamme kolmen jäsenen hallinnoima osuuskunta kymmenine tekijöineen konseptoi ja toteuttaa.

Uskon, että sisältö imee rahan luokseen: kun saamme tarpeeksi sitoutuneita kävijöitä ja faneja, sivustokin alkaa tuottaa. Vuodet media-alalla ovat opettaneet, että se, mistä asiakkaat tekijöille maksavat, ovat ideat, verkostot ja sisäänpääsy ihmisten maailmaan.”

Janne Flinkkilä, 38

Creat.fi-sivuston vastaava toimittaja, freelancetoimittaja, mediakonsultti.

Työskennellyt aiemmin Rumban toimituspäällikkönä ja verkkotuottajana sekä Ylioppilaslehden toimitussihteerinä.

Kirjoittanut kirjan Rautaiset rakastajat – Matkani Erika Eiffelin maailmaan (Like, 2012) ja toimittanut kirjan Tee tulevaisuus! – pk-yrityksen ennakointiopas (Diges ry, 2014).

Rikard Lasseniuksen valinta

Graafikko ja tuottaja Rikard Lassenius valitsi esiteltäväksi verkkomedia Creat.fi:n.

”Creat on anarkistisuudessaan tosi kiinnostava ja fressi ja maistuu oikealta elämältä. Jutut on tehty vimpan päälle hyvin (tai huonosti), ja ote on aina just eikä vähän sinne päin. Mennään täysillä, vaikka sitten metsään. Jo menun otsikot ”ny!, pihvi, vhs, cisse, hä?...” kertovat, missä mennään.

Koska vietin varhaisnuoruuteni Hurriganesin seurassa, Cisse-osio on ylitse muiden. Mieleen ovat jääneet myös hypetyksen ohittava Paluu Flow-festivaalille, tutkiva Hesyleaks ja maalle matkaava Juhannustanssit, jonka tarinaa kuvat hienosti tukevat.”



3 2021
Arkisto

Vaalikoneet vaikuttavat äänestyspäätöksiin. Millaista valtaa käyttävät koneiden tekijät?

Vaalikone ei ole lelu, vaan journalistinen tuote. Esimerkiksi Ylen vaalikoneen takana on kymmeniä tekijöitä, kymmeniä sivuja väitteitä ja yli puolen vuoden työ. Miten vaalikone rakennetaan reilusti? Miten siitä pitäisi kertoa käyttäjille?

Journalistiliitto on aina vaatinut mahdottomia

Loma, viisipäiväinen työviikko tai työehtosopimukset tuntuivat mahdottomilta ajatuksilta ennen kuin riittävä määrä ihmisiä alkoi vaatia niitä. ”Ei riitä, että jäämme vain puolustamaan saavutettuja etuja”, kirjoittaa Maria Pettersson.

Ilahduit, kun viisi alaistasi lähti kilpailevaan lehteen, Arno Ahosniemi

Kauppalehden vastaava päätoimittaja esittää olevansa ikäistään vanhempi mies, joka odottaa turhaan työtarjousta Etelärannasta.

Koskelan surman uutisoinnissa jäi kertomatta, kuka leikkasi lapsilta

”Helsingistä piirtyy uutisten kautta omituinen kuva kaupunkina, jossa jokin mystinen luonnonvoima kasvattaa luokkakokoja ja näkymätön käsi silppuaa erityisopetuksen kelvottomaan kuntoon”, kirjoittaa Susanna Kuparinen.

Historian ensimmäinen toimittajien työehtosopimus on ­allekirjoitettu! Edessä työnantajan Åke Heiniö ja Arvi V. Mäkinen sekä työntekijöitä edustanut Jyrki Juuti, takana Pauli Strandén ja Esko Muinonen vuonna 1967. Kuva: Uuskuva. SJL. KA.

Satavuotias Journalistiliitto aloitti pienenä herrakerhona ja kasvoi vahvaksi ammattiliitoksi

Journalistiliitto on taistellut journalistien oikeuksien ja paremman journalismin puolesta jo vuosisadan - työnantajan ja itse tsaarin vastustuksesta huolimatta.

Konflikten tar kontextens plats

”Nyhetsmedier kan inte bortförklara sitt ansvar för förvirringen genom att peka finger mot myndigheter och politiker”, skriver Dan Lolax.

Auttaisiko työvälinepooli, jos etätyö jää pysyväksi?

Ergonomisen työskentelyn järjestäminen ei ole yksin työntekijän vastuulla – ei työpaikalla eikä kotona työskennellessä, kirjoittaa Journalistiliiton juristi Tuomas Aalto.

Virus muuntuu, mutta sitä ei muunneta

”Joskus kieleen vakiintuu yhdyssanoja, jotka tarkoittavat keskenään samaa, vaikka niiden osat ovat eri järjestyksessä ja toinen on muutenkin saattanut vaikuttaa toista epäloogisemmalta”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Pikkukengillä potku omaan takapuoleen

Kiitos siististä sisätyöstä, ajatteli Heikki Kuutti hyisenä pakkaspäivänä. Sitten uutispäällikkö sai juttuidean.

Journalistien työttömyyskassa Finka sulautuu osaksi uutta jättikassaa

Uudesta kassasta tulee Suomen kolmanneksi suurin työttömyyskassa. Kolmen kassan yhdistyminen tuo liitolle säästöjä ja lisää kassan yhteiskunnallista vaikutusvaltaa.

Näin tekijänoikeusrahat kiertävät

Tekijänoikeusjärjestö Kopioston kautta kulkee vuosittain noin 50 miljoonaa euroa, jotka se jakaa eteenpäin tekijänoikeuksien haltijoille.

Nitrodiskotaiteilija on poissa

Taittaja-graafikko Hannu Marttinen 12. 9. 1945 Helsinki – 10. 2. 2021 Hämeenlinna

Pienestä naisesta jäi iso jälki

Toimittaja Leena Seretin 11. 11. 1959 Kemi – 28. 1. 2021 Sipoo

Päätoimittaja puolusti koskiluontoa ja periaatteitaan

Päätoimittaja Seppo Vento 13. 6. 1930 Vesanto – 9. 2. 2021 Joensuu

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta