Kurkistusreikä. Creat.fi:n vastaava toimittaja Janne Flinkkilä luonnehtii sivustoa ”kurkistusreiäksi jälkiteolliseen rasvamonttuun”, jossa sen ympärille perustettu osuuskunta paiskoo vaihtelevia duunejaan. Creatin konkreettisin olomuoto on Helsingin Albertinkadulla sijaitseva Creat Space -näyttelytila.

Intohimojen alusta

Janne Flinkkilä, 38

Creat.fi-sivuston vastaava toimittaja, freelancetoimittaja, mediakonsultti.

Työskennellyt aiemmin Rumban toimituspäällikkönä ja verkkotuottajana sekä Ylioppilaslehden toimitussihteerinä.

Kirjoittanut kirjan Rautaiset rakastajat – Matkani Erika Eiffelin maailmaan (Like, 2012) ja toimittanut kirjan Tee tulevaisuus! – pk-yrityksen ennakointiopas (Diges ry, 2014).

JOURNALISTI
1.9.2016

Nina Erho, teksti
Creat.fi, kuvat

Koska emme ole mistään riippuvaisia, itseään ei tarvitse pidätellä, ja mukaan mahtuu kaikki, mikä ei riko humaaneja arvoja, sanoo Creat.fi:n vastaava toimittaja Janne Flinkkilä.

”Minä ja joukko alan tekijöitä perustimme sivuston julkaisualustaksi ideoille, joille mediakentän lokerot tuntuivat liian ahtailta. Emme ajatelleet tiukasti konseptia tai ansaintalogiikkaa vaan sitä, että kerätään hyvä porukka tekemään sitä, mihin on intohimoa”, sanoo Creat.fi:n vastaava toimittaja Janne Flinkkilä.

”Sivusto avattiin jouluaattona 2014. Saman vuoden Magazine Symposiumissa oli puhetta blogiyhteisö Lilystä, jonne voi tulla kuin ystävien turvalliseen seuraan. Ajattelimme tehdä päinvastoin eli paikan, jonne tullessa ennemmin vähän pelottaa, mitä siellä nyt on.

Creati.fi:n ääni ja tyyli syntyvät sen tekijäporukan hengailusta yhdessä, toki myös editoidessa. Koska emme ole mistään riippuvaisia, itseään ei tarvitse pidätellä, ja mukaan mahtuu kaikki, mikä ei riko humaaneja arvoja. Mottomme kuuluukin ”Skaala on mieletön”.

Skaalan yhdessä päässä on Cisse-soundboard, josta voi kuunnella sitaatteja legedaarisesta Cisse Häkkisen haastattelusta. Idea saatiin yhtenä päivänä ja homma oli valmis seuraavana päivänä. Ei tarvittu Power Pointia eikä palaveripullia.

Toista päätä on vaikka Teemu Kammosen Hesyleaks. Kun julkaisimme ensimmäisen tutkivan jutun Helsingin eläinsuojeluyhdistyksen sotkuista, Kammonen sai paljon yhteydenottoja. Kun yhdistys syytti meitä propagandasta, päätimme julkaista koko materiaalin ja antaa lukijoiden itse arvioida.

Meiltä on usein kysytty, kuka teitä rahoittaa. Kysymys on sikäli hauska, että sivuston ylläpito ei maksanut juuri mitään ennen kuin perustimme sen oheen näyttely- ja työtilan. Varsinkaan, kun tekijät olivat paljolti vapaaehtoisia.

Jossain vaiheessa ansaintalogiikan pitää kuitenkin löytyä, koska kukaan ei jaksa loputtomiin innostua talkoista. Osaltaan ongelmaa ratkovat jo viestintä- ja tapahtumaprojektit, joita perustamamme kolmen jäsenen hallinnoima osuuskunta kymmenine tekijöineen konseptoi ja toteuttaa.

Uskon, että sisältö imee rahan luokseen: kun saamme tarpeeksi sitoutuneita kävijöitä ja faneja, sivustokin alkaa tuottaa. Vuodet media-alalla ovat opettaneet, että se, mistä asiakkaat tekijöille maksavat, ovat ideat, verkostot ja sisäänpääsy ihmisten maailmaan.”

Janne Flinkkilä, 38

Creat.fi-sivuston vastaava toimittaja, freelancetoimittaja, mediakonsultti.

Työskennellyt aiemmin Rumban toimituspäällikkönä ja verkkotuottajana sekä Ylioppilaslehden toimitussihteerinä.

Kirjoittanut kirjan Rautaiset rakastajat – Matkani Erika Eiffelin maailmaan (Like, 2012) ja toimittanut kirjan Tee tulevaisuus! – pk-yrityksen ennakointiopas (Diges ry, 2014).

Rikard Lasseniuksen valinta

Graafikko ja tuottaja Rikard Lassenius valitsi esiteltäväksi verkkomedia Creat.fi:n.

”Creat on anarkistisuudessaan tosi kiinnostava ja fressi ja maistuu oikealta elämältä. Jutut on tehty vimpan päälle hyvin (tai huonosti), ja ote on aina just eikä vähän sinne päin. Mennään täysillä, vaikka sitten metsään. Jo menun otsikot ”ny!, pihvi, vhs, cisse, hä?...” kertovat, missä mennään.

Koska vietin varhaisnuoruuteni Hurriganesin seurassa, Cisse-osio on ylitse muiden. Mieleen ovat jääneet myös hypetyksen ohittava Paluu Flow-festivaalille, tutkiva Hesyleaks ja maalle matkaava Juhannustanssit, jonka tarinaa kuvat hienosti tukevat.”



5 2021
Arkisto

Ensin ne hakivat journalistit. Silloin me sanoimme, että tämä ei käy.

Meidän suomalaisten pitää auttaa kollegoja muissa maissa. Se on oikein, mutta samalla autamme myös itseämme, kirjoittaa päätoimittaja Maria Pettersson.

Teit paikallisesta varuskunnasta 46-sivuisen erikoisliitteen, koska fanitat armeijaa, Pasi Koivumaa

Karjalaisen päätoimittaja on toimituksessa pidetty hahmo, mutta epäilee Stalinin ja Hitlerin ajatelleen itsestään samoin.

Näin saat kesätyöstäsi kaiken irti

Kokeneet toimittajat jakavat vinkit kesätyöntekijöille. Näillä pääset paremmin alkuun kesätöissä ja kenties koko urallasi.

Mitä journalistin pitää ymmärtää työnantajansa taloudesta?

Iso osinko voi olla hälytysmerkki – tai törkeilyä, jos yrityksessä on samaan aikaan menossa rankka säästöohjelma, kirjoittavat Annukka Oksanen ja Elina Yrjölä.

Journalisternas och hjälporganisationernas relation är problematisk

För några år sedan jobbade jag som frivillig informatör för en finsk organisation i Uganda. Det var en upplevelse jag aldrig skulle vilja ha ogjord – men inte heller göra om, skriver Liselott Lindström.

En onnistunut pilaamaan suomen kielen sääntöjä

Kun minut pyydettiin median edustajaksi suomen kielen lautakuntaan, eräs Helsingin Sanomien lukija ei vaikuttanut vilpittömän ilahtuneelta, kirjoittaa Ville Eloranta.

Kyselytunnilla valtuutetut kysyivät hallitukselta ja toimistolta liiton toimintaan ja linjauksiin liittyviä kysymyksiä. Puheenjohtaja Hanne Aho vastaa etäyhteyksin osallistuneille valtuutetuille.

Journalistiliiton kevätvaltuusto toivoi joustoa työhön

Valtuutetut toivoivat liiton edistävän etätyömahdollisuuksia myös korona-ajan jälkeen.

Media keskittyi – pitäisikö myös Journalistiliiton jäsenyhdistysten yhdistää voimansa?

Median ja työn muutokset vähentävät sijainnin merkitystä toiminnan järjestämisessä, kirjoittaa Tapio Räihä.

Kova kiire tarkastajan juttusille

Kun poliisi pysäytti toimittajan ja kuvaajan nopeusratsiaan, Mika Heikkilä turvautui pieneen valkoiseen valheeseen.

Luja ja luotettava pohjalainen

Toimittaja Päivi Leppilahti 23. 6. 1960 Teuva – 21. 3. 2021 Kankaanpää

Lehtikuvauksen uranuurtaja

Kuolleita: Kuvapäällikkö Antti Suominen 16. 9. 1938 Pori – 9. 4. 2021 Ulvila

Laajasti urheilusta ja liikunnasta

Kuolleita: Urheilutoimittaja Erkki Poutanen 19. 11. 1950 Jyväskylä – 4. 4. 2021 Tuusula

Monen lajin mestari

Kuolleita: Toimittaja Matti Korhonen 28. 11. 1928 Liminka – 1. 3. 2021 Oulu

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta