Yrittäjäjournalisti näkee mahdollisuuksia

JOURNALISTI
14.1.2016

Anna-Sofia Nieminen
sohvi.nieminen@gmail.com
Kirjoittaja on vapaa toimittaja.

Vuonna 2016 media-alalla nähdään uusia toimijoita, rohkeita kokeiluja ja hyvää journalismia, uskoo Anna-Sofia Nieminen.

Vuonna 2016 media-alalla nähdään uusia toimijoita, rohkeita kokeiluja ja hyvää journalismia.

Näin uskovat tai vähintään toivovat monet median ammattilaiset, jotka vastasivat Janne Saarikon ja Elina Yrjölän sähköpostikyselyyn. Yrittäjät Saarikko ja Yrjölä koostivat 29 vastaajan näkemyksistä Suomalainen journalismi 2016 -raportin.

Muutamat vastaajat – minä mukaan lukien – arvelevat, että kiinnostavimmat avaukset tulevat muualta kuin suurista mediataloista. Ehkä syntyy kokonaan uusia julkaisuja. Ehkä syntyy uusia yrityksiä muutenkin kuin vain itsensä työllistämisen mielessä.

Tutkijatohtori Laura Ahva kirjoittaa vastauksessaan juuri tästä, yrittäjyysjournalismista: ”Olen tulkinnut, että tämä (ainakin anglo-amerikkalaisen) tutkimuksen piirissä jo hetken pyöritetty ajatus ’yrittäjyysjournalismista’ eroaa tavallisesta freelancejournalismista siten, että journalistiseen yrittäjyyteen voi liittyä paljon muidenkin palveluiden kehittämistä, tuottamista ja myymistä kuin perinteisten juttujen tekemistä ja myymistä.”

Ahva näkee, että toimittajilla on tällaisessa tilanteessa mahdollisuus erikoistua aiempaa vapaammin, on kyse sitten uusista menetelmistä, kanavista, alustoista, työtavoista tai sisällöistä. Kaikkea tätä media-ala tarvitsee.

Ensimmäisen kerran kuulin termin yrittäjyysjournalismi joulukuussa Suomen freelancejournalistien seminaarissa. Mediayrittäjä ja -konsultti Marjaana Toiminen perusteli puheenvuorossaan, mitä hyötyä on ajatella itseään yrittäjänä eikä freelancerina: Yrittäjä on omillaan ja sitoutuu omaan menestykseensä. Yrittäjällä on valtavasti mahdollisuuksia. Yrittäjä voi kokeilla uusia asioita ja tarvittaessa muuttaa suuntaa. Vain juttuja perinteisille mediataloille myyvä freelancer on enemmän muiden armoilla.

Kiteytettynä voi sanoa, että yrittäjä miettii isommin. Isompi ajattelu puolestaan ruokkii koko toimialan uudistumista.

Seminaarin tärkein anti oli, että se haastoi ajattelemaan media-alaa mahdollisuuksien, ei ongelmien kautta. Samaa ajatusta henkii Saarikon ja Yrjölän raportti.

En tehnyt lupauksia uudelle vuodelle, mutta esitän nyt toiveen: saisiko tänä vuonna media-alalle lisää innostusta, yrittäjähenkeä ja kekseliäisyyttä?



5 2019
Arkisto

Toimittaja Aarno Malin tutki ihmismielen sairaimpia puolia ja sairastui itse

Journalistit joutuvat kohtaamaan mieltä järkyttävää materiaalia, mutta sen käsittelyyn on tarjolla vain vähän keinoja. Aarno Malin löysi Tor-verkosta sivuston täynnä lasten kiduttamista. Hän kirjoitti aiheesta jutun ja päätyi traumaterapiaan.

"Musiikkijournalismista on tehty musiikkibisneksen vihollinen"

Nykytilanteesta on syyttäminen erityisesti isoja artisteja ja heidän levy-yhtiöitään, kirjoittaa toimittaja Mervi Vuorela

Ylensyömät

Yle käyttää ohjelmahankinnoissaan paljon rahaa ja valtaa. Freejournalisteille, ohjaajille ja muille sisällöntuottajille yhtiö näyttäytyy joskus kyykyttävänä jättiläisenä. 24 tekijää kertoi Journalistille kokemuksistaan Ylen hankintakoneiston rattaissa.

Hallitusohjelma herättää toivoa – nousemmeko vihdoin pohjoismaiselle tasolle?

Media poikkeaa suurimmasta osasta muuta liiketoimintaa, ja median tukeminen oikeilla tavoilla on demokratian tukemista, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Suosittelet kaikille päätoimittajille politiikkaan lähtemistä, Jouni Kemppainen

Maaseudun Tulevaisuuden päätoimittaja Jouni Kemppainen lähti eurovaaliehdokkaaksi, koska Juha Sipilä pyysi.

Näin käsikirjoituksesta syntyy esikoiskirja

Keväällä 2017 kustannustoimittaja Petra Maisonen avasi Tammen sähköpostista Satu Vasantolan käsikirjoituksen. Kirja valmistui vuodessa, mutta työ sen parissa jatkuu yhä.

Politiikan toimittajien työ muistuttaa scifiä, fantasiaa ja kauhua

Vaalien kaltaisissa julkisissa spektaakkeleissa ihmisten on varsin helppoa tarkistaa itse, mitä tapahtui. Ei siihen väliin tarvita toimittajaa. Sen sijaan asiantuntevaa toimittaja tarvitaan kuvailemaan, mitä muuta olisi voinut tapahtua, kirjoittaa Janne Zareff.

Yritys ja erehdys

On arkipäivää, että oikeinkirjoitusohjeiden vastaiset yritysnimet lipuvat lehteen sellaisenaan kenenkään puuttumatta, vaikka aihetta olisi, kirjoittaa Ville Eloranta.

Vaikka Spleenish-kirjan tekeminen oli voimauttavaa, Ulla Donner pelkäsi, että tulos olisi muiden mielestä itsekeskeinen ja tylsä. ”Siksi olen ollut tosi iloinen, kun lukijat ovat kertoneet tunnistaneensa siitä itseään. Kun huomaa muidenkin pohtivan samoja ongelmia, ne eivät enää tunnu niin hallitsemattomilta.”

Freelancekuvittaja Ulla Donner teki ahdistavista tunteistaan sarjakuvakirjan

Omia kokemuksiaan saa käsitellä juuri niin hilpeästi tai epäkunnioittavasti kuin haluaa. Toisten kokemusten kanssa olisi vaikeampaa, Ulla Donner sanoo.

När FNB lades ner lyfte Ny Tids chefredaktör Janne Wass upp frågan om hur statsstödet för tidningar på minoritetsspråk ska fördelas. ”Jag ansåg då och anser fortfarande att stödet inte ska gå oavkortat till SPT eftersom det är att kanalisera pengarna till KSF Media och HSS Media.”

Statsstöd öppnade dörrar för finlandssvenska medier

I fjol gick hela statsstödet för tidningar på minoritetsspråk för första gången till enbart svenskspråkiga aktörer. För Ny Tid och Nyhetsbyrån SPT är externa stöd ”avgörande”.

Käyttääkö ostaja sinua pankkina? Freelancerin kannattaa olla tarkkana maksuajoista

Laki rajaa maksuajan pituuden yritysten välisessä kaupassa 30 päivään, mutta tästä voidaan poiketa sopimalla. Mediayritykset käyttävät mahdollisuutta kernaasti, kirjoittaa Journalistiliiton freelance-asioista vastaava lakimies Hannu Hallamaa.

I kläm mellan lördagskorven och avokadon

Att skriva om klimatfrågan är bland det känsligaste man kan ta sig för. Det påminner närmast om flyktingfrågan 2016, skriver Journalistens nya kolumnist Mikaela Löv-Alden.

Kun toimittaja kysyy, hänelle vastataan

”Kaupunginjohtajalle kenties syyte sairaalajupakassa. Kukaan ei halua kommentoida” -juttu tuskin olisi nähnyt päivänvaloa Keskisuomalaisessa. Oli siis aika vaihtaa haastattelutaktiikkaa, Heikki Kuutti kirjoittaa.

Etujärjestön sielu

Kuolleita: Asiamies Arja Hellman 6. 2. 1946 Heinola  – 13. 5. 2019 Helsinki

Luonnonvoima

Kuolleita: Toimittaja Anna-Kaisa Hermunen 17. 2. 1948 Laukaa – 3. 5. 2019 Laukaa

Kannustava kulttuuritoimittaja

Kuolleita: toimittaja Oiti Kotamo 5. 8. 1925 Virrat – 10. 2. 2019 Savonlinna

Suurisydäminen toimittaja

Kuolleita: Toimittaja Irene Sillanpää 26. 6. 1958  Helsinki – 12. 1. 2019 Helsinki

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta