Yrittäjäjournalisti näkee mahdollisuuksia

JOURNALISTI
14.1.2016

Anna-Sofia Nieminen
sohvi.nieminen@gmail.com
Kirjoittaja on vapaa toimittaja.

Vuonna 2016 media-alalla nähdään uusia toimijoita, rohkeita kokeiluja ja hyvää journalismia, uskoo Anna-Sofia Nieminen.

Vuonna 2016 media-alalla nähdään uusia toimijoita, rohkeita kokeiluja ja hyvää journalismia.

Näin uskovat tai vähintään toivovat monet median ammattilaiset, jotka vastasivat Janne Saarikon ja Elina Yrjölän sähköpostikyselyyn. Yrittäjät Saarikko ja Yrjölä koostivat 29 vastaajan näkemyksistä Suomalainen journalismi 2016 -raportin.

Muutamat vastaajat – minä mukaan lukien – arvelevat, että kiinnostavimmat avaukset tulevat muualta kuin suurista mediataloista. Ehkä syntyy kokonaan uusia julkaisuja. Ehkä syntyy uusia yrityksiä muutenkin kuin vain itsensä työllistämisen mielessä.

Tutkijatohtori Laura Ahva kirjoittaa vastauksessaan juuri tästä, yrittäjyysjournalismista: ”Olen tulkinnut, että tämä (ainakin anglo-amerikkalaisen) tutkimuksen piirissä jo hetken pyöritetty ajatus ’yrittäjyysjournalismista’ eroaa tavallisesta freelancejournalismista siten, että journalistiseen yrittäjyyteen voi liittyä paljon muidenkin palveluiden kehittämistä, tuottamista ja myymistä kuin perinteisten juttujen tekemistä ja myymistä.”

Ahva näkee, että toimittajilla on tällaisessa tilanteessa mahdollisuus erikoistua aiempaa vapaammin, on kyse sitten uusista menetelmistä, kanavista, alustoista, työtavoista tai sisällöistä. Kaikkea tätä media-ala tarvitsee.

Ensimmäisen kerran kuulin termin yrittäjyysjournalismi joulukuussa Suomen freelancejournalistien seminaarissa. Mediayrittäjä ja -konsultti Marjaana Toiminen perusteli puheenvuorossaan, mitä hyötyä on ajatella itseään yrittäjänä eikä freelancerina: Yrittäjä on omillaan ja sitoutuu omaan menestykseensä. Yrittäjällä on valtavasti mahdollisuuksia. Yrittäjä voi kokeilla uusia asioita ja tarvittaessa muuttaa suuntaa. Vain juttuja perinteisille mediataloille myyvä freelancer on enemmän muiden armoilla.

Kiteytettynä voi sanoa, että yrittäjä miettii isommin. Isompi ajattelu puolestaan ruokkii koko toimialan uudistumista.

Seminaarin tärkein anti oli, että se haastoi ajattelemaan media-alaa mahdollisuuksien, ei ongelmien kautta. Samaa ajatusta henkii Saarikon ja Yrjölän raportti.

En tehnyt lupauksia uudelle vuodelle, mutta esitän nyt toiveen: saisiko tänä vuonna media-alalle lisää innostusta, yrittäjähenkeä ja kekseliäisyyttä?



4 2019
Arkisto

Rahahautomo

Valokuvausjärjestö Finnfoto kylpee rahassa, jota se ei ole saanut jaettua kuvaajille.

"Politiikan toimittajat puhuvat liian vähän politiikan sisällöistä"

Vuoden journalistin Vappu Kaarenojan mielestä osa politiikan journalismista tuo mieleen urheilusivut.

Jos sössii lehdistönvapauden, voi heittää hyvästit demokratialle

Kansalaisen kannalta on yhdentekevää, lopettaako journalisti työskentelyn ennakkosensuurin vai netissä käydyn vihakampanjan seurauksena, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Maailma muuttuu vihamielisemmäksi toimittajia kohtaan

Suomi nousi tänä vuonna sananvapaustilaston kakkoseksi, mutta entistä harvemmassa massa tilanne on hyvä tai tyydyttävä. Kymmenen viime vuoden aikana työnsä vuoksi on kuollut yli 700 journalistia.

Freelanceriksi jääminen on heittäytymistä epävarmuuteen, jossa nirsous johtaa konkurssiin

Ennen halusin tehdä ensisijassa yhteiskunnallisesti merkittävää ja lukijaa koskettavaa journalismia. Sittemmin on valjennut yrittäjän arjen totuus, kirjoittaa Lauri Rotko.

Antaisit itse paremmat erätaukohaastattelut, Susanna Luikku

Avun toimittaja Susanna Luikku tähtäsi jääkiekkoilijaksi, mutta päätyi urheilutoimittajaksi. Hän suhtautuu kriittisesti otteluiden erätaukohaastatteluihin.

Haaga-Helian journalismiopiskelijat tarkistivat kansainvälisessä projektissa kuusi EU-väitettä. ”Työssä huomasi, miten paljon asiaa muutamaan lauseeseen saattaa sisältyä”, sanoo Emmi Syrjäniemi (oik.), joka oli mukana tarkistamassa Ville Niinistön (vihr.) twiittiä. Vierellä tarkistustyötä ohjannut lehtori Kaarina Järventaus.

Journalismin opiskelijat tarkistivat EU-väitteitä: enemmistö ”sinne päin”

EU-vaaleihin liittyvä projekti muistuttaa toimittajia tarkistamaan siteerausten faktat ja miettimään otsikoista syntyviä vaikutelmia.

Kom till Afrika, här finns plats!

När det gäller den finska marknaden för Afrikanyheter behöver jag sällan konkurrera med någon, skriver Journalistens nya kolumnist Liselott Lindström, Afrikastringer för Yle.

Ei mitään muttia – vai sittenkin pari?

Verbittömiä lauseita, mutta-sanalla alkavia virkkeitä, ja-sanan pois jättäviä listauksia. Kaikkia näkyy journalistisissa teksteissä jatkuvasti. Mutta saako näin tehdä, pohtii Ville Eloranta.

Pk-media, invandringskritik och andra ord

Vad finns inbyggt i begrepp som politisk korrekt (pk), islamisering, patriot eller i en valseger som liknas vid en tsunami, frågar Jeanette Björkqvist.

Hyvä juttu, ei kauppoja

Tuomo Pirttimaan juttukeikka Norjan vuonolle sujui kuin unelma, kunnes tuli aika kartoittaa aiheen virallista puolta.

Toimittaja aikoo erota päätoimittajan vaaliehdokkuuden takia

Sanomalehti Pohjalaisen päätoimittajan ehdokkuus eduskuntavaaleissa hiertää toimituksen ja johdon välejä.

Nuoret haluavat reunoilta kovettunutta juustosämpylää siinä missä muutkin

Nuorten hupenevaa kiinnostusta ammattiyhdistysliikkeeseen selitetään usein joko sen imago-ongelmalla tai nuorten ideologisilla valinnoilla. Syy on kuitenkin muualla, kirjoittaa liiton opiskelijalähettiläs Martta Kallionpää.

Tervetuloa takaisin

Journalistiliitossa kokeillaan, millaisia tuloksia eronneiden jäsenten takaisin houkutteleminen tuottaa, liiton tiedottaja Manu Haapalainen kirjoittaa.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta