Paluumuuttaja

Elinkeinoelämän keskusliiton viestintäjohtaja Jouni Kemppainen, 52, aloittaa 1. maaliskuuta Maaseudun Tulevaisuuden vastaavana päätoimittajana.

Elinkeinoelämän keskusliiton viestintäjohtaja Jouni Kemppainen, 52, aloittaa 1. maaliskuuta Maaseudun Tulevaisuuden vastaavana päätoimittajana. Kemppainen on työskennellyt aiemmin Ylessä uutispäätoimittajana, toimituspäällikkönä ja taloustoimittajana sekä Turun Sanomissa toimittajana. MT:n nykyinen päätoimittaja Mikael Pentikäinen aloittaa toukokuussa Suomen Yrittäjien toimitusjohtajana.

JOURNALISTI
14.1.2016

Janne Salomaa, teksti

Pestisi EK:n viestintäjohtajana jää reilun vuoden mittaiseksi. Miten pitkään aiot viihtyä Maaseudun Tulevaisuudessa?

Minulla on kaikki syy uskoa viihtyväni Maaseudun Tulevaisuudessa oikein hyvin. MT on erityislaatuinen – vinkeä – lehti, joka yllättää myönteisesti lähes kaikki. Se edustaa satavuotista perinnettä, uskoo vankasti omaan aihepiiriinsä ja on positiivinen.

 

Miten palkanmaksaja vaikuttaa journalistiseen riippumattomuuteen?

Journalismia tehdään aina yleisölle. Tehtäväni on tuottaa MT:n asiakkaille niin arvokasta sisältöä, että he kokevat saavansa tilausmaksuilleen vastinetta ja tietysti vielä vähän sen ylikin. Journalismin on oltava rohkeaa ja totuuteen pyrkivää. Aihevalinnat ja käsittelytavat on tehtävä niin, että ne ovat lukijoiden mielestä relevantteja.

 

Onko Maaseudun Tulevaisuuden linja yhtä kuin MTK:n linja?

MT on lukijoidensa asialla. Samalla se on MTK:n äänenkannattaja. Monet lukijat ovat MTK:n jäseniä, mutta yhä suurempi osa on muita maa- ja metsätaloudesta, ympäristöasioista, luonnosta tai vaikkapa maakuntien monipuolisesta elämästä kiinnostuneita. Tehtävänäni on huolehtia siitä, että sekä MTK:n jäsenet että muut lukijat ovat tyytyväisiä lehden linjaan.

 

Edeltäjäsi Mikael Pentikäinen ja Lauri Kontro ovat keskustalaisia, ja Kontro johti päätoimittaja-aikanaan Suomen Metsästäjäliittoa. Onko sinulla sidonnaisuuksia?

Työhöni EK:ssa liittyy joitakin luottamustehtäviä, joista luovun, kun aloitan MT:ssa. Minkään puolueen jäsen en ole. Metsästän lintuja, mutta en kuulu mihinkään hirviporukkaan.

 

Aiotko uudistaa Maaseudun Tulevaisuutta?

Uudistuksista en halua sanoa mitään, ennen kuin olen keskustellut niistä toimituksen kanssa. Tähänkin asti lehteä on uudistettu ja tehty taiten.

 

Mitä ominaisuuksia vaaditaan Maaseudun Tulevaisuuden toimittajalta? Pitääkö hallita maatilan työt?

Ei se pahitteeksi ole, mutta tärkeämpi on hallita toimittajan työ. Toimittajan pitää ymmärtää relevanssin ja kiinnostavuuden yhteisvaikutus, muut asiat ovat opittavissa.

 

Osaatko itse käyttää puimuria tai lypsykonetta?

Asuin 10-vuotiaaksi asti maatilalla Huittisissa ja vaimoni isällä on maatila. Uusia puimureita en ole käyttänyt, mutta osaan toki ajaa traktoria ja tehdä monia peltotöitä. Kotieläinten hoidosta minulla ei ole kokemusta. Metsätöitä taas olen tehnyt nuoresta pitäen.

Elinkeinoelämän keskusliiton viestintäjohtaja Jouni Kemppainen, 52, aloittaa 1. maaliskuuta Maaseudun Tulevaisuuden vastaavana päätoimittajana. Kemppainen on työskennellyt aiemmin Ylessä uutispäätoimittajana, toimituspäällikkönä ja taloustoimittajana sekä Turun Sanomissa toimittajana. MT:n nykyinen päätoimittaja Mikael Pentikäinen aloittaa toukokuussa Suomen Yrittäjien toimitusjohtajana.



14 2018
Arkisto

Synkkä salaisuus

Toimittaja Ari Lahdenmäki on kirjoittanut lukuisia juttuja etiikasta ja naisten oikeuksista. Marraskuussa hän sai kaksi tuomiota seksuaalirikoksista. Journalisti haastatteli kahtatoista naista, jotka kertovat lisää Lahdenmäen pimeästä puolesta.

Akateeminen iltapäivälehtimies

Pasi Kivioja ennustaa väitöskirjassaan painettujen iltapäivälehtien loppua.

Villille tv-alalle toivotaan tes-suitsia

Elokuva- ja tv-alan työehtosopimuksesta halutaan yleissitova. Journalistiliitto toivoo päätöksen kohentavan alan palkkatasoa.

Utu-uutiset sumentavat todellisuuden

Uutiset kauppakeskuksen vaikeuksista tai alhaisen syntyvyyden aiheuttamasta huoltosuhdehuolesta eivät ole valheita. Silti ne vääristävät asioiden mittakaavan valeuutisille ominaiseen tapaan, kirjoittaa Janne Saarikivi.

Stor i truten. Mikael Sjövall är tillbaka i rollen som journalist och uppskattar möjligheten att ställa också de obekväma frågorna. ”Jag har alltid haft svårt att arbeta med tillrättalagd information där man på skyler över obekväma saker och bäddar in sanningen i begreppsliga rökridåer.”

En reporter som skyr rökridåer

Propagandabranschen kändes som en tvångströja för Mikael Sjövall. Som journalist får han ställa de besvärliga frågorna och berätta sanningen utan att bädda in den.

Vaikuttajasta vuorovaikuttajaksi

Yle tavoittelee tiiviimpää yleisösuhdetta sallimalla uutisten kommentoinnin. Suunnitelmissa on, että toimittajat käyttävät jatkossa osan työajastaan yleisön kanssa keskusteluun. Kyse voi olla uutistyön murroksesta, jossa toimittajien ammatti-identiteettiä määritellään uudelleen.

Toimittaja Tapio Mainio (oik.) työskentelee eläkeläisenä yhtä paljon kuin päivätyössä Helsingin Sanomissa. Nyt toimeksiantajia on useita. Yksi niistä on Kauppalehti, johon hän haastatteli metsänomistaja Jorma Seppästä Suomussalmella.

Samalla viivalla

Moni toimittaja jatkaa työntekoa eläkkeelle jäätyään. Töitä tekemällä voi päästä samaan ansiotasoon kuin aktiiviuran aikana.

Valokuvan puolustaja. Marina Ekroos perusti startupin suojellakseen valokuvakulttuuria, mutta ei ehdi itse enää juurikaan kuvata.

Oikeutta valokuville

Valokuvaaja Marina Ekroos haluaa pelastaa maailman huonosti rajatuilta valokuvilta.

Av kärlek till värvet

I Sverige visar en utredning att mediehusen de senaste åren kraftigt har dumpat frilansarnas arvoden. Något stort engagemang från dem som har fasta jobb har veterligen inte hörts av, skriver Jeannette Björkvist.

Raimo Tyykiluodon on 12 diktaattoria -sarjaa tehdessään pitänyt miettiä, miten kertoa diktaattorien teoista sekä aiheen vaatimalla vakavuudella että koukuttaen kuuntelijat. ”Kaikkea ei pidä kertoa paasaten sormi pystyssä, vaan kuuntelijalle pitää antaa mahdollisuus oivaltaa. Silloin asiat jäävät parhaiten mieleen.”

Sairaan kiinnostavat diktaattorit

Raimo Tyykiluoto mietti aloittaessaan 12 diktaattoria -radiosarjan tekemistä, miten kertoa julmuuksista pröystäilemättä. ”Sarjassa on myös tragikoomisuutta, joka tekee siitä kuunneltavan”, hän kertoo.

Vaarallinen suhde

Kriitikot usein tuntevat oman taiteenlajinsa tekijöitä. Milloin suhde on liian läheinen?

Koska Anni Kuittisen kansantanssiryhmän Motoran Pelmakat jäsenet asuvat eri paikkakunnilla ryhmä harjoittelee vain kerran kuussa. Intensiivisinä tanssiviikonloppuina harjoitustunteja kertyy yhteensä 10 – 14.

Ylpeästi kansantanssija

Anni Kuittinen haluaa murtaa kansantanssia koskevia ennakkoluuloja.

Nopea paluu journalistiksi

Sanna Keskinen, 44, aloittaa tammikuussa Kainuun Sanomien päätoimittajana.

Mediakunta hallituksen tärkein onnistuminen

Journalistiliitto saa joulukuussa uuden valtuuston ja hallituksen. Journalisti selvitti, missä nykyinen hallitus on mielestään onnistunut ja missä jäi parantamisen varaa.

Lapsuuden loppu

Kolmas kerta voisi sanoa toden, mutta sitä toimittaja Simo Ahtee ei uskalla Don Rosan haastattelussa yrittää.

Kieli, alkeet

Se että ihmiset käyttävät vapaamuotoisessa ilmaisussaan englanninkielisiä sanoja ja puhekielisiä muotoja, ei ole kielen rappiota. Se on tavallista kielellistä vaihtelua, kielen rikkautta, kirjoittaa Vesa Heikkinen.

Karhea kirja rikostoimittamisesta

Mielenkiintoisinta Oikeustoimittajien 30-vuotisjuhlakirjassa, Etusivun rikoksissa on juttuprosessien avaaminen ja toimittajan työhön liittyvät inhimilliset yksityiskohdat, kirjoittaa Marja Honkonen.

Höga inkomster med två roller

Personer som både är vd och chefredaktör, så kallade publishers, ligger på topp när man jämför förvärvsinkomsterna 2017 bland mediecheferna i Svenskfinland.

Othman fortsätter skriva

I veckan firades Henrik ”Otis” Othmans sista arbetsdag på Österbottens Tidning (ÖT). Othman hann jobba på ÖT, tidigare Jakobstads Tidning, i nästan 40 år. Han kommer som pensionär att titulera sig publicist.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta