Somali National TV:n Faisal Musse Mohamed juonsi monikamerastudion ensimmäisen uutislähetyksen marraskuussa.

Somalia uutisoi Suomi-kalustolla

JOURNALISTI
14.1.2016

Johanna Pohjola, teksti
Peik Johansson, kuva

Yle lahjoitti vanhoja kameroitaan Somaliaan, jossa kehitysjärjestö Vikes kouluttaa toimittajia.

Pohjoinen idea mullisti Somalian journalismia.

Vuonna 2011 Suomen somali Abdullahi Abdi Farah keksi, että Ylen entisiä tv-kameroita voisi viedä sisällissodan runtelemaan Somaliaan. Maan yleisradioyhtiö Somali National TV (SNTV) oli juuri käynnistetty 20 vuoden tauon jälkeen.

Marraskuussa 2015 SNTV avasi suomalaisvälineillä Somalian ensimmäisen monikamerastudion. Aiemmin uutislähetykset kuvattiin yhdellä, nyt kolmella kameralla. Kuvanlaatu parani.

Lisäksi hankkeen toteuttaja, Viestintä ja kehitys -säätiö Vikes koulutti somalialaistoimittajia esimerkiksi journalismin etiikasta.

”Kanavan kasvot muuttuivat, ja useasta toimittajastamme tuli taitavia. Tunteet ovat korkealla”, kertoo SNTV:n pääjohtaja Abdirahman Yusuf al-Adala sähköpostitse.

Somalia on journalisteille vaarallinen maa. Viime vuonna surmansa sai kolme toimittajaa, ja islamistijärjestö al-Shabaab uhkailee usein hengenriistolla.

Noin 40 SNTV:n työntekijää asuu vartioidulla työpaikallaan turvallisuuden vuoksi. Yusuf kantaa työmatkoillaan pistoolia. Se lisää turvaa, hän perustelee.

 

Hankkeen tavoitteena on edistää toimittajien oikeuksia, turvallisuutta ja ammattitaitoa. Vikes antaa myös viranomaisille ja poliisille sananvapauskoulutusta.

Kameroiden ja editointilaitteiden lisäksi suomalaisteknikot asensivat SNTV:n studioon ilmastoinnin ja sähköt. Se oli somalialaisista ihmeellistä, kertoo hankkeen koordinaattori Wali Hashi.

”Paikalliset eivät olleet koskaan nähneet valkoisia, jotka tulevat poran kanssa ja tekevät itse. Samalla suomalaiset opettivat, miten ilmastointi rakennetaan”, somalialaistaustainen turkulaistoimittaja Hashi sanoo.

Hanke on saanut Somaliassa paljon julkisuutta. Nykyrahoitus jatkuu tämän vuoden loppuun.

Vikesin kouluttajat, kuten Hashi, ovat opettaneet uutistyötä ja tutkivaa journalismia lähes 250 somalialaistoimittajalle. Hashin kurssilla tehtiin puolituntisia tutkivia tv-ohjelmia.

Hänen mukaansa etelän kollegoiden into ja ammatillinen vastuu kasvoivat silmissä. Moni koki ensi kertaa, että voi vaikuttaa työllään.

”He pyytävät yhä uudelleen kouluttamaan. Tarpeita on paljon. Afrikassa opitaan kuuntelemalla tai kädestä pitäen, ei lukemalla.”

 

Syksyisellä koulutusmatkalla Wali Hashin hotellikadulla tehtiin itsemurhaisku. Alueella liikkuu usein YK:n väkeä. Hashin huone tuhoutui, mutta mies selvisi sirpaleilla käsissään.

Työläintä on ollut taata hanke-väen turvallisuus. Hashi selvitti henkivartijoiksi pestattujen sotilaiden taustat tarkkaan.

”Kävin läpi kodit ja tapasin lapset, vaimot ja klaanit. Halusin heidän tietävän, että tiedän, keitä he ovat. Molemminpuolinen luottamus pitää saada.”

Hanketta rahoittavat Ylen lisäksi Suomen ulkoministeriö, Kirkon Ulkomaanapu ja Nenäpäivä-säätiö. Journalistiliiton tukemalla Vikesillä on parhaillaan kehityshankkeita kahdeksassa maassa.

Viime kesänä järjestö kustansi SNTV:n Yusufin Suomeen. Pääjohtaja on taustaltaan journalisti, ja pitää Yleä esikuvanaan. Toiminnan vapaus, työtavat ja ammattitaito tekivät vaikutuksen.

”Journalismi on ainoa keino tehdä maatani läpinäkyvämmäksi. Matka on alussa, mutta teen parhaani”, Yusuf kirjoittaa.



4 2019
Arkisto

Rahahautomo

Valokuvausjärjestö Finnfoto kylpee rahassa, jota se ei ole saanut jaettua kuvaajille.

"Politiikan toimittajat puhuvat liian vähän politiikan sisällöistä"

Vuoden journalistin Vappu Kaarenojan mielestä osa politiikan journalismista tuo mieleen urheilusivut.

Jos sössii lehdistönvapauden, voi heittää hyvästit demokratialle

Kansalaisen kannalta on yhdentekevää, lopettaako journalisti työskentelyn ennakkosensuurin vai netissä käydyn vihakampanjan seurauksena, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Maailma muuttuu vihamielisemmäksi toimittajia kohtaan

Suomi nousi tänä vuonna sananvapaustilaston kakkoseksi, mutta entistä harvemmassa massa tilanne on hyvä tai tyydyttävä. Kymmenen viime vuoden aikana työnsä vuoksi on kuollut yli 700 journalistia.

Freelanceriksi jääminen on heittäytymistä epävarmuuteen, jossa nirsous johtaa konkurssiin

Ennen halusin tehdä ensisijassa yhteiskunnallisesti merkittävää ja lukijaa koskettavaa journalismia. Sittemmin on valjennut yrittäjän arjen totuus, kirjoittaa Lauri Rotko.

Antaisit itse paremmat erätaukohaastattelut, Susanna Luikku

Avun toimittaja Susanna Luikku tähtäsi jääkiekkoilijaksi, mutta päätyi urheilutoimittajaksi. Hän suhtautuu kriittisesti otteluiden erätaukohaastatteluihin.

Haaga-Helian journalismiopiskelijat tarkistivat kansainvälisessä projektissa kuusi EU-väitettä. ”Työssä huomasi, miten paljon asiaa muutamaan lauseeseen saattaa sisältyä”, sanoo Emmi Syrjäniemi (oik.), joka oli mukana tarkistamassa Ville Niinistön (vihr.) twiittiä. Vierellä tarkistustyötä ohjannut lehtori Kaarina Järventaus.

Journalismin opiskelijat tarkistivat EU-väitteitä: enemmistö ”sinne päin”

EU-vaaleihin liittyvä projekti muistuttaa toimittajia tarkistamaan siteerausten faktat ja miettimään otsikoista syntyviä vaikutelmia.

Kom till Afrika, här finns plats!

När det gäller den finska marknaden för Afrikanyheter behöver jag sällan konkurrera med någon, skriver Journalistens nya kolumnist Liselott Lindström, Afrikastringer för Yle.

Ei mitään muttia – vai sittenkin pari?

Verbittömiä lauseita, mutta-sanalla alkavia virkkeitä, ja-sanan pois jättäviä listauksia. Kaikkia näkyy journalistisissa teksteissä jatkuvasti. Mutta saako näin tehdä, pohtii Ville Eloranta.

Pk-media, invandringskritik och andra ord

Vad finns inbyggt i begrepp som politisk korrekt (pk), islamisering, patriot eller i en valseger som liknas vid en tsunami, frågar Jeanette Björkqvist.

Hyvä juttu, ei kauppoja

Tuomo Pirttimaan juttukeikka Norjan vuonolle sujui kuin unelma, kunnes tuli aika kartoittaa aiheen virallista puolta.

Toimittaja aikoo erota päätoimittajan vaaliehdokkuuden takia

Sanomalehti Pohjalaisen päätoimittajan ehdokkuus eduskuntavaaleissa hiertää toimituksen ja johdon välejä.

Nuoret haluavat reunoilta kovettunutta juustosämpylää siinä missä muutkin

Nuorten hupenevaa kiinnostusta ammattiyhdistysliikkeeseen selitetään usein joko sen imago-ongelmalla tai nuorten ideologisilla valinnoilla. Syy on kuitenkin muualla, kirjoittaa liiton opiskelijalähettiläs Martta Kallionpää.

Tervetuloa takaisin

Journalistiliitossa kokeillaan, millaisia tuloksia eronneiden jäsenten takaisin houkutteleminen tuottaa, liiton tiedottaja Manu Haapalainen kirjoittaa.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta