Rakkaudesta ihmisiin

Hanne Aho

 

Journalistiliiton ensimmäinen naispuheenjohtaja. Aloitti tammikuussa 2015. 42-vuotias.

Työskenteli aiemmin Suomen Kuvalehden graafikkona. Entinen Aikakauslehdentoimittajain Liiton puheenjohtaja ja Otavamedian pääluottamusmies. Toimi SDP:n kunnanvaltuutettuna Sipoossa 22 vuotta.

Avoliitossa, 23-vuo-tias tytär. Harrastaa puutarhanhoitoa, ratsastusta ja nikkarointia. Asuu Sipoossa omakotitalossa, jota remontoi.

JOURNALISTI
14.1.2016

Johanna Pohjola, teksti
Teemu Kuusimurto, kuva

Liittoa vuoden johtanut Hanne Aho haluaa journalisteista itsenäisempiä.

Ensitunne oli hämmennys.

Hanne Aho oli vuosi sitten juuri aloittanut Journalistiliiton puheenjohtajana, kun Lännen Median toimittaja soitti. Tämä kysyi, miten tuore isku Charlie Hebdo -lehteen vaikuttaisi sananvapauteen Suomessa.

”Mietin, pitääkö työssäni tietää kaikki ja osata vastata silloinkin, kun ei tiedä”, Aho muistelee.

Entinen graafikko piirsi itsensä nopeasti kartalle. Niin nopeasti, että hän ei ole vuodessa järin ehtinyt hengähtää.

Ennen kaikkea puheenjohtaja on tavannut ihmisiä: jäseniä, liittoväkeä ja päättäjiä. Viimeksi haastatteluaamuna hän lobbasi liikenne- ja viestintäministeri Anne Berneriä freelancerien tekijänoikeuksista ja digiarvonlisäveron alentamisesta.

”On mieletöntä, että saan tavata niin paljon ihmisiä. Jos saisin päättää, en tekisi mitään muuta. Ihmisiltä saa paljon ajatuksia”, Aho sanoo työhuoneessaan Helsingin Hakaniemessä.

”Tämä on superlatiivien työ. Sitä ei voi kuvata latteasti. Olen edelleen hirveän innostunut.”

 

Kampanjakierroksellaan toimituksissa Aho havaitsi, että liitolta kaivattiin konkreettisempaa käytännön tukea. Syntyi hanke nimeltään Liitto+.

Plus tarkoittaa, että päätehtävänsä edunvalvonnan lisäksi liitto auttaa jäseniään työmarkkinoilla. Keinoja ovat esimerkiksi uraohjaus, hiotut lisäkoulutukset ja mahdollinen freelancejäsenten palveluyritys. Sen toteutumista selvitetään parhaillaan.

Aho tahtoo journalisteista vahvan yhteisön, joka keskittyy kriisin sijaan kykyihinsä. Hänestä lisäkoulutus vähentää epävarmuutta ja riippuvaisuutta irtisanomisuhan keskellä. Media-alan ongelmat koskevat ansaintalogiikkaa, eivät itse journalismia.

”Ala ei häviä mihinkään. Meidän tulee pitää kiinni tärkeimmästä tehtävästämme eli huippujournalismista. Sitä liitto pyrkii tukemaan.”

Hankkeen myönteinen palautevyöry kertoo Ahon mukaan siitä, että pienetkin teot helpottavat journalistien kriisiturhautumista. Hän myöntää, ettei liitto aina näytä esimerkkiä tulevaisuuden toivosta: ammattiyhdistyksen kuuluukin kaivaa esiin epäkohtia.

”Toimistoon saa myös soittaa, kun menee hyvin tai on jopa hyvä palkka.”

 

Vaikeinta Hanne Aholle on ollut hyväksyä, ettei ehdi vastata kaikkiin odotuksiin.

Liiton toimistolla alaiset toivovat, että esimies olisi enemmän paikalla. Työpaikoilla jäsenet kaipaavat puheenjohtajaa. Lisäksi olisi vaikutettava päättäjiin.

Ahon tavoite elämässä on mielenrauha, mutta kiireessä hän unohtaa sen. Silloin kuuntelemisesta tulee joskus käskemistä, mikä harmittaa pomoa.

”Toimiston johtaminen ei ole irrallinen asia. Henki välittyy jäsenille, ja jäsenet ovat kaiken alku ja loppu.”

Hanne Aho

 

Journalistiliiton ensimmäinen naispuheenjohtaja. Aloitti tammikuussa 2015. 42-vuotias.

Työskenteli aiemmin Suomen Kuvalehden graafikkona. Entinen Aikakauslehdentoimittajain Liiton puheenjohtaja ja Otavamedian pääluottamusmies. Toimi SDP:n kunnanvaltuutettuna Sipoossa 22 vuotta.

Avoliitossa, 23-vuo-tias tytär. Harrastaa puutarhanhoitoa, ratsastusta ja nikkarointia. Asuu Sipoossa omakotitalossa, jota remontoi.



7 2019
Arkisto

Paluumuuttajat

Viestintätyö houkuttelee journalisteja, mutta kaikki eivät jää sille tielleen. Katri Makkonen ja muut palaajat kertovat nyt, mitä reissu opetti.

Kun sananvapautta loukataan, Suomen media ei puolusta itseään

”Suomi on sananvapauden kärkimaa niin kauan kuin media käyttää sananvapauttaan niin, ettei tärkeää miestä harmita”, kirjoittaa Susanna Kuparinen.

Viestinnän ja journalismin sekoittuminen huolettavat, mutta väärästä syystä

”Viestinnän ja journalismin sekoittuminen on vaarallista ja johtaa journalismin uskottavuuden horjumiseen. Suurin uhka eivät kuitenkaan ole viestintäalalla piipahtaneet toimittajat”, kirjoittaa Maria Pettersson.

On vähän hassua puuhaa lukea uutisia televisiossa, Matti Rönkä

Ylen ykkösuutisankkurin toiveuni on kertoa kansalle vaalituloksista joka sunnuntai. ”Minä en innostu enää mistään”, Rönkä sanoo.

Näin syntyy ruokalehden juttu kauden sienistä

Glorian ruoka & viini tilasi freelance-ruokatoimittaja Anu Braskilta sieniruokajutun. Jutunteko alkoi kesäkuussa 2018. Juttu ilmestyi yli vuotta myöhemmin.

Kikylle ei ole media-alalla perusteita, ja siksi sen on aika mennä

”Media-alalla ei ole paljoa tekemistä Suomen viennin kanssa”, kirjoittaa edunvalvontajohtaja Petri Savolainen.

Ammattiliitot saivat kikystä tarpeekseen

Lisää työpaikkoja ja työlle tekijöitä. Syntyi kilpailukykysopimus eli kiky. Eniten siitä hyötyvät työnantajat.

”Kärpäsenpaskalla” on väliä

”Oikeaoppiset merkinnät osoittavat, että toimitus on kunnioittanut vieraiden kielten ominaispiirteitä”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Vardagen är exotisk – och därför behövs utrikeskorrespondenter

”Publiken vill se vanlig afrikansk vardag, för det är något man sällan ser”, skriver Liselott Lindström.

”Lamppuja pitäisi syttyä päivittäin”

Turo Uskali aloitti Jyväskylän yliopiston journalistiikan apulaisprofessorina.

Kumottu kielteinen päätös on paras palaute turvaa hakevien journalistien auttamisesta

”Olen saanut tutustua arkisen sananvapauden sankareihin, jotka ovat paenneet henkensä edestä”, kirjoittaa Juha Rekola

Pikkukalsarit jalassa, väärä avain kädessä

” Palatessa avain ei käynytkään huoneeni oveen”, muistaa Simo Hyttinen.

Kaukomatkailija ja seikkailija on poissa

Kuolleita: Toimittaja Heikki Haapavaara 26. 3. 1956 Kajaani – 26. 8. 2019 Singapore

Intohimoinen toimittaja

Kuolleita: Toimittaja Janne Salomaa Helsinki 24. 4. 1984 – Helsinki 25. 8. 2019

Toimittaja henkeen ja vereen

Toimittaja Riitta Turunen 3. 4. 1961 Ilomantsi – 21. 7. 2019 Helsinki

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta