Rakkaudesta ihmisiin

Hanne Aho

 

Journalistiliiton ensimmäinen naispuheenjohtaja. Aloitti tammikuussa 2015. 42-vuotias.

Työskenteli aiemmin Suomen Kuvalehden graafikkona. Entinen Aikakauslehdentoimittajain Liiton puheenjohtaja ja Otavamedian pääluottamusmies. Toimi SDP:n kunnanvaltuutettuna Sipoossa 22 vuotta.

Avoliitossa, 23-vuo-tias tytär. Harrastaa puutarhanhoitoa, ratsastusta ja nikkarointia. Asuu Sipoossa omakotitalossa, jota remontoi.

JOURNALISTI
14.1.2016

Johanna Pohjola, teksti
Teemu Kuusimurto, kuva

Liittoa vuoden johtanut Hanne Aho haluaa journalisteista itsenäisempiä.

Ensitunne oli hämmennys.

Hanne Aho oli vuosi sitten juuri aloittanut Journalistiliiton puheenjohtajana, kun Lännen Median toimittaja soitti. Tämä kysyi, miten tuore isku Charlie Hebdo -lehteen vaikuttaisi sananvapauteen Suomessa.

”Mietin, pitääkö työssäni tietää kaikki ja osata vastata silloinkin, kun ei tiedä”, Aho muistelee.

Entinen graafikko piirsi itsensä nopeasti kartalle. Niin nopeasti, että hän ei ole vuodessa järin ehtinyt hengähtää.

Ennen kaikkea puheenjohtaja on tavannut ihmisiä: jäseniä, liittoväkeä ja päättäjiä. Viimeksi haastatteluaamuna hän lobbasi liikenne- ja viestintäministeri Anne Berneriä freelancerien tekijänoikeuksista ja digiarvonlisäveron alentamisesta.

”On mieletöntä, että saan tavata niin paljon ihmisiä. Jos saisin päättää, en tekisi mitään muuta. Ihmisiltä saa paljon ajatuksia”, Aho sanoo työhuoneessaan Helsingin Hakaniemessä.

”Tämä on superlatiivien työ. Sitä ei voi kuvata latteasti. Olen edelleen hirveän innostunut.”

 

Kampanjakierroksellaan toimituksissa Aho havaitsi, että liitolta kaivattiin konkreettisempaa käytännön tukea. Syntyi hanke nimeltään Liitto+.

Plus tarkoittaa, että päätehtävänsä edunvalvonnan lisäksi liitto auttaa jäseniään työmarkkinoilla. Keinoja ovat esimerkiksi uraohjaus, hiotut lisäkoulutukset ja mahdollinen freelancejäsenten palveluyritys. Sen toteutumista selvitetään parhaillaan.

Aho tahtoo journalisteista vahvan yhteisön, joka keskittyy kriisin sijaan kykyihinsä. Hänestä lisäkoulutus vähentää epävarmuutta ja riippuvaisuutta irtisanomisuhan keskellä. Media-alan ongelmat koskevat ansaintalogiikkaa, eivät itse journalismia.

”Ala ei häviä mihinkään. Meidän tulee pitää kiinni tärkeimmästä tehtävästämme eli huippujournalismista. Sitä liitto pyrkii tukemaan.”

Hankkeen myönteinen palautevyöry kertoo Ahon mukaan siitä, että pienetkin teot helpottavat journalistien kriisiturhautumista. Hän myöntää, ettei liitto aina näytä esimerkkiä tulevaisuuden toivosta: ammattiyhdistyksen kuuluukin kaivaa esiin epäkohtia.

”Toimistoon saa myös soittaa, kun menee hyvin tai on jopa hyvä palkka.”

 

Vaikeinta Hanne Aholle on ollut hyväksyä, ettei ehdi vastata kaikkiin odotuksiin.

Liiton toimistolla alaiset toivovat, että esimies olisi enemmän paikalla. Työpaikoilla jäsenet kaipaavat puheenjohtajaa. Lisäksi olisi vaikutettava päättäjiin.

Ahon tavoite elämässä on mielenrauha, mutta kiireessä hän unohtaa sen. Silloin kuuntelemisesta tulee joskus käskemistä, mikä harmittaa pomoa.

”Toimiston johtaminen ei ole irrallinen asia. Henki välittyy jäsenille, ja jäsenet ovat kaiken alku ja loppu.”

Hanne Aho

 

Journalistiliiton ensimmäinen naispuheenjohtaja. Aloitti tammikuussa 2015. 42-vuotias.

Työskenteli aiemmin Suomen Kuvalehden graafikkona. Entinen Aikakauslehdentoimittajain Liiton puheenjohtaja ja Otavamedian pääluottamusmies. Toimi SDP:n kunnanvaltuutettuna Sipoossa 22 vuotta.

Avoliitossa, 23-vuo-tias tytär. Harrastaa puutarhanhoitoa, ratsastusta ja nikkarointia. Asuu Sipoossa omakotitalossa, jota remontoi.



5 2020
Arkisto

Tämä voi olla ainoa tilaisuutemme mediatukeen

Ruotsissa, Tanskassa ja Norjassa valtio on jakanut journalismille koronatukea 24 – 66 miljoonaa euroa normaalin mediatuen päälle. Suomessa tiedonvälitystä ei tueta, vielä. Nyt tilanne on kuitenkin lupaavampi kuin vuosikymmeniin, kirjoittaa Maria Pettersson.

Kuohuva toimitus on loistopaikka edetä uralla, Riikka Räisänen

Ylen uutis- ja ajankohtaistoimituksen päätoimittaja tietää jo, kuka kolumnisti seuraavaksi ehdottaa yhtiön rahoituksen leikkaamista.

Koronan mukana kiire katosi ja filosofia palasi

Kodissamme on nukuttu enemmän kuin aikoihin. Yhtenä yönä en saanut unta, kun olin nukkunut niin jumalattoman paljon edellisinä, kirjoittaa Lauri Rotko.

Medier med mössan i hand

”Det är problematiskt om mediernas roll och deras stödbehov villkoras med coronavirusutbrottet”, skriver Dan Lolax.

Mediatuki on demokratiatuki – ja poliitikkojen olisi aika ymmärtää se

”Median asia ei ole vain median asia. Se on kansalaisten asia. Ja tämä tuntuu poliitikoilta unohtuneen”, kirjoittaa Hanne Aho.

Arvoisat kansalaiset, muistakaa resilienssi!

”Lohdullista – mutta samalla oireellista – on se, että moni journalisti pyrkii edelleen selittämään resilienssin”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Verkko toi uutta ay-koulutukseen

”Verkkokoulutus osoittautui yllättävän käteväksi ja vuorovaikutukselliseksi koulutusmuodoksi”, kirjoittaa työehtoasiamies Terhi Tarvainen.

Direktsändningarnas man

Döda: Redaktör Tomas Ek 6. 1.1957 Helsingfors – 2. 5.2020 Helsingfors

Teräväkielinen pomo muisti myös kannustaa

Kuolleita: Päätoimittaja Pekka Hyvärinen 20. 7. 1951 Kuopio – 10. 5. 2020 Helsinki

Uutisia, ei niinkään analyysejä

Kuolleita: Toimittaja Olli Pohjanpalo 21. 3. 1954 Hamilton Kanada – 11. 5. 2020 Helsinki

”Julkaistu kuva oli hyvä kuva”

Kuolleita: Valokuvaaja Mauri Vuorinen 11. 10. 1928 Hämeenkyrö – 30. 3. 2020 Tampere

Oikeutta puolustava marjakapitalisti

Kuolleita: Toimittaja Helena Hyvärinen 6.11. 1950 Tampere – 1.5.2020 Tampere

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta