Lännen Median yhteistoimitus aloitti vuoden alusta 2015. Kuvassa vasemmalta toimittajat Juha Vainio ja Aki Laurokari, valokuvaaja Joel Maisalmi, toimittaja Kirsi Turkki, uutishuoneen päällikkö Jussi Orell sekä toimittajat Kirsi Hölttä ja Hannamari Ahonen.

Lännen Media nousi siteerauslistan kärkisijoille

Näin selvitys tehtiin

STT-Lehtikuva laski Journalistin pyynnöstä, mitä toimituksia se siteerasi 1. 1. – 3. 12. 2015. Siteeraukseksi laskettiin juttu, jonka STT:n toimittaja teki muun toimituksen julkaiseman uutisen pohjalta. Jatkojuttuja ei laskettu siteeraukseksi. Käytännön selvitystyön teki STT-Lehtikuvan toimittaja Olli Vesala.

JOURNALISTI
14.1.2016

Manu Marttinen, teksti
Aino Huovio, kuva

Vuoden siteeratuimpien viestimien kärki pysyi vuonna 2015 ennallaan. Jättiloikan listalle teki vuosi sitten aloittanut Lännen Media.

STT-Lehtikuvan eniten siteeraamien toimitusten kärki pysyi vuonna 2015 ennallaan. Siteeratuimpia viestimiä ovat Helsingin Sanomat ja Yleisradio. Kaksikko on ollut kärjessä niin kauan kuin STT:n laskemia siteerausmääriä on julkaistu Journalistissa. Muutenkin kärkikymmenikkö pysyi viime vuoteen verrattuna lähes ennallaan.

HS:lle siteerauksia toivat esimerkiksi Alexander Stubbin hallintarekisteripuheiden paikkansapitämättömyys, veroparatiisiuutiset, gallupit, puolustuspolitiikkaan liittyvät aiheet, tiedustelulainsäädäntöjutut, subjektiivisen päivähoito-oikeuden hautaaminen, Talvivaaran käänteet ja Stubbin kodin ilkivalta.

Yle kunnostautui puoluegallupeissa, urheilussa, Antti Rinteen ja Jutta Urpilaisen kiistan paljastamisessa ja päättäjien haastatteluissa.

Täysin uutena viestimenä listalle nousi kahdentoista maakuntalehden perustama sisällöntuotantoyhtiö Lännen Media, joka kipusi listalla viidenneksi.

”Tulos tuntuu hyvältä ottaen huomioon, että olemme toimineet vasta reilun vuoden. Lainaukset kertovat siitä, että LM on onnistunut omien uutisten hankkimisessa”, sanoo Lännen Median uutispäällikkö Jussi Orell, joka on vastannut uutistuotannosta viime lokakuusta lähtien. Siihen asti uutishuonetta johti Veikko Valtonen.

STT:n siteeraamia Lännen Median uutisia olivat esimerkiksi jutut Ahvenanmaan miehitykseen varautumisesta, energiayhtiö Migritin tulemisesta Suomeen ja sen venäläiskytköksistä sekä juttu sote-muistiosta, joka oli kaataa hallituksen.

Lännen Median nousu kärkisijoille pudotti sen osakaslehtien Turun Sanomien, Aamulehden ja Kalevan sijoitusta. Kalevan siteerausmäärä romahti yli sadasta yhdeksään ja se putosi kauas kärkikymmeniköstä.

Syy pudotukseen on kreditointikäytäntöjen muutos. Ennen maakuntalehtien yhteistoimitusten skuupit kreditoitiin isoille lehdille. Nyt kaikki yhteistoimituksen uutisvoitot merkataan Lännen Medialle. Osakaslehtien omat uutiset kreditoidaan edelleen työn tehneelle toimitukselle.

”Näin kunnia jakautuu oikeudenmukaisesti kaikkien kesken. Se parantaa kovasti yhteistyön henkeä”, Lännen Median päätoimittaja Matti Posio sanoo.

 

Siteerauslistan kestonousija on ollut Keskisuomalainen, joka on ainoana toimituksena kasvattanut siteerausmääräänsä vuodesta toiseen. Vuonna 2011, kun listaus julkaistiin Journalistissa ensimmäistä kertaa, KSML oli sijalla seitsemän. Nyt se nousi kolmanneksi.

Keskisuomalaisen uutisvoittoja olivat kansanedustaja Toimi Kankaanniemen seksiviestit, Fennovoiman ydinvoimahankkeen toteutuminen (Juha Sipilän vahvistus), Lauri Ihalaisen ehdokkuus vaaleissa ja Laukaan pitseriasurma.

Myös iltapäivälehdet nostivat reilusti siteerausmääriään. Ilta- Sanomien siteeraukset lisääntyivät 35 prosenttia, Iltalehden reilut 20 prosenttia. IS nousi listalla neljänneksi, IL pysyi yhdeksäntenä.

Siteerausmäärä putosi hieman edellisvuodesta. Viime vuonna siteerauksia oli 1  409, kun edellisessä selvityksessä niitä oli 1  457. Tarkastelujakso oli kaksi viikkoa lyhyempi kuin vuonna 2014.

 

OIKAISUJA:

Painetun Journalistin STT:n Siteeratuimmat viestimet 2015 -taulukossa Savon Sanomien prosenttiluvun edessä on väärä etumerkki. Kasvun sijaan Savon Sanomien siteeraukset vähenivät 7,8 prosenttia. Lehden sijoitukseen (6.) virhe ei vaikuta.

Ilta-Sanomien sijoitus listalla on neljäs eikä viides, kuten painetun lehden jutussa todetaan.

Virheet on korjattu Journalistin verkkolehteen 14. tammikuuta 2016 kello 15.15.

Journalistin toimitus

 

Näin selvitys tehtiin

STT-Lehtikuva laski Journalistin pyynnöstä, mitä toimituksia se siteerasi 1. 1. – 3. 12. 2015. Siteeraukseksi laskettiin juttu, jonka STT:n toimittaja teki muun toimituksen julkaiseman uutisen pohjalta. Jatkojuttuja ei laskettu siteeraukseksi. Käytännön selvitystyön teki STT-Lehtikuvan toimittaja Olli Vesala.



5 2019
Arkisto

Toimittaja Aarno Malin tutki ihmismielen sairaimpia puolia ja sairastui itse

Journalistit joutuvat kohtaamaan mieltä järkyttävää materiaalia, mutta sen käsittelyyn on tarjolla vain vähän keinoja. Aarno Malin löysi Tor-verkosta sivuston täynnä lasten kiduttamista. Hän kirjoitti aiheesta jutun ja päätyi traumaterapiaan.

"Musiikkijournalismista on tehty musiikkibisneksen vihollinen"

Nykytilanteesta on syyttäminen erityisesti isoja artisteja ja heidän levy-yhtiöitään, kirjoittaa toimittaja Mervi Vuorela

Ylensyömät

Yle käyttää ohjelmahankinnoissaan paljon rahaa ja valtaa. Freejournalisteille, ohjaajille ja muille sisällöntuottajille yhtiö näyttäytyy joskus kyykyttävänä jättiläisenä. 24 tekijää kertoi Journalistille kokemuksistaan Ylen hankintakoneiston rattaissa.

Hallitusohjelma herättää toivoa – nousemmeko vihdoin pohjoismaiselle tasolle?

Media poikkeaa suurimmasta osasta muuta liiketoimintaa, ja median tukeminen oikeilla tavoilla on demokratian tukemista, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Suosittelet kaikille päätoimittajille politiikkaan lähtemistä, Jouni Kemppainen

Maaseudun Tulevaisuuden päätoimittaja Jouni Kemppainen lähti eurovaaliehdokkaaksi, koska Juha Sipilä pyysi.

Näin käsikirjoituksesta syntyy esikoiskirja

Keväällä 2017 kustannustoimittaja Petra Maisonen avasi Tammen sähköpostista Satu Vasantolan käsikirjoituksen. Kirja valmistui vuodessa, mutta työ sen parissa jatkuu yhä.

Politiikan toimittajien työ muistuttaa scifiä, fantasiaa ja kauhua

Vaalien kaltaisissa julkisissa spektaakkeleissa ihmisten on varsin helppoa tarkistaa itse, mitä tapahtui. Ei siihen väliin tarvita toimittajaa. Sen sijaan asiantuntevaa toimittaja tarvitaan kuvailemaan, mitä muuta olisi voinut tapahtua, kirjoittaa Janne Zareff.

Yritys ja erehdys

On arkipäivää, että oikeinkirjoitusohjeiden vastaiset yritysnimet lipuvat lehteen sellaisenaan kenenkään puuttumatta, vaikka aihetta olisi, kirjoittaa Ville Eloranta.

Vaikka Spleenish-kirjan tekeminen oli voimauttavaa, Ulla Donner pelkäsi, että tulos olisi muiden mielestä itsekeskeinen ja tylsä. ”Siksi olen ollut tosi iloinen, kun lukijat ovat kertoneet tunnistaneensa siitä itseään. Kun huomaa muidenkin pohtivan samoja ongelmia, ne eivät enää tunnu niin hallitsemattomilta.”

Freelancekuvittaja Ulla Donner teki ahdistavista tunteistaan sarjakuvakirjan

Omia kokemuksiaan saa käsitellä juuri niin hilpeästi tai epäkunnioittavasti kuin haluaa. Toisten kokemusten kanssa olisi vaikeampaa, Ulla Donner sanoo.

När FNB lades ner lyfte Ny Tids chefredaktör Janne Wass upp frågan om hur statsstödet för tidningar på minoritetsspråk ska fördelas. ”Jag ansåg då och anser fortfarande att stödet inte ska gå oavkortat till SPT eftersom det är att kanalisera pengarna till KSF Media och HSS Media.”

Statsstöd öppnade dörrar för finlandssvenska medier

I fjol gick hela statsstödet för tidningar på minoritetsspråk för första gången till enbart svenskspråkiga aktörer. För Ny Tid och Nyhetsbyrån SPT är externa stöd ”avgörande”.

Käyttääkö ostaja sinua pankkina? Freelancerin kannattaa olla tarkkana maksuajoista

Laki rajaa maksuajan pituuden yritysten välisessä kaupassa 30 päivään, mutta tästä voidaan poiketa sopimalla. Mediayritykset käyttävät mahdollisuutta kernaasti, kirjoittaa Journalistiliiton freelance-asioista vastaava lakimies Hannu Hallamaa.

I kläm mellan lördagskorven och avokadon

Att skriva om klimatfrågan är bland det känsligaste man kan ta sig för. Det påminner närmast om flyktingfrågan 2016, skriver Journalistens nya kolumnist Mikaela Löv-Alden.

Kun toimittaja kysyy, hänelle vastataan

”Kaupunginjohtajalle kenties syyte sairaalajupakassa. Kukaan ei halua kommentoida” -juttu tuskin olisi nähnyt päivänvaloa Keskisuomalaisessa. Oli siis aika vaihtaa haastattelutaktiikkaa, Heikki Kuutti kirjoittaa.

Etujärjestön sielu

Kuolleita: Asiamies Arja Hellman 6. 2. 1946 Heinola  – 13. 5. 2019 Helsinki

Luonnonvoima

Kuolleita: Toimittaja Anna-Kaisa Hermunen 17. 2. 1948 Laukaa – 3. 5. 2019 Laukaa

Kannustava kulttuuritoimittaja

Kuolleita: toimittaja Oiti Kotamo 5. 8. 1925 Virrat – 10. 2. 2019 Savonlinna

Suurisydäminen toimittaja

Kuolleita: Toimittaja Irene Sillanpää 26. 6. 1958  Helsinki – 12. 1. 2019 Helsinki

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta