Lännen Median yhteistoimitus aloitti vuoden alusta 2015. Kuvassa vasemmalta toimittajat Juha Vainio ja Aki Laurokari, valokuvaaja Joel Maisalmi, toimittaja Kirsi Turkki, uutishuoneen päällikkö Jussi Orell sekä toimittajat Kirsi Hölttä ja Hannamari Ahonen.

Lännen Media nousi siteerauslistan kärkisijoille

Näin selvitys tehtiin

STT-Lehtikuva laski Journalistin pyynnöstä, mitä toimituksia se siteerasi 1. 1. – 3. 12. 2015. Siteeraukseksi laskettiin juttu, jonka STT:n toimittaja teki muun toimituksen julkaiseman uutisen pohjalta. Jatkojuttuja ei laskettu siteeraukseksi. Käytännön selvitystyön teki STT-Lehtikuvan toimittaja Olli Vesala.

JOURNALISTI
14.1.2016

Manu Marttinen, teksti
Aino Huovio, kuva

Vuoden siteeratuimpien viestimien kärki pysyi vuonna 2015 ennallaan. Jättiloikan listalle teki vuosi sitten aloittanut Lännen Media.

STT-Lehtikuvan eniten siteeraamien toimitusten kärki pysyi vuonna 2015 ennallaan. Siteeratuimpia viestimiä ovat Helsingin Sanomat ja Yleisradio. Kaksikko on ollut kärjessä niin kauan kuin STT:n laskemia siteerausmääriä on julkaistu Journalistissa. Muutenkin kärkikymmenikkö pysyi viime vuoteen verrattuna lähes ennallaan.

HS:lle siteerauksia toivat esimerkiksi Alexander Stubbin hallintarekisteripuheiden paikkansapitämättömyys, veroparatiisiuutiset, gallupit, puolustuspolitiikkaan liittyvät aiheet, tiedustelulainsäädäntöjutut, subjektiivisen päivähoito-oikeuden hautaaminen, Talvivaaran käänteet ja Stubbin kodin ilkivalta.

Yle kunnostautui puoluegallupeissa, urheilussa, Antti Rinteen ja Jutta Urpilaisen kiistan paljastamisessa ja päättäjien haastatteluissa.

Täysin uutena viestimenä listalle nousi kahdentoista maakuntalehden perustama sisällöntuotantoyhtiö Lännen Media, joka kipusi listalla viidenneksi.

”Tulos tuntuu hyvältä ottaen huomioon, että olemme toimineet vasta reilun vuoden. Lainaukset kertovat siitä, että LM on onnistunut omien uutisten hankkimisessa”, sanoo Lännen Median uutispäällikkö Jussi Orell, joka on vastannut uutistuotannosta viime lokakuusta lähtien. Siihen asti uutishuonetta johti Veikko Valtonen.

STT:n siteeraamia Lännen Median uutisia olivat esimerkiksi jutut Ahvenanmaan miehitykseen varautumisesta, energiayhtiö Migritin tulemisesta Suomeen ja sen venäläiskytköksistä sekä juttu sote-muistiosta, joka oli kaataa hallituksen.

Lännen Median nousu kärkisijoille pudotti sen osakaslehtien Turun Sanomien, Aamulehden ja Kalevan sijoitusta. Kalevan siteerausmäärä romahti yli sadasta yhdeksään ja se putosi kauas kärkikymmeniköstä.

Syy pudotukseen on kreditointikäytäntöjen muutos. Ennen maakuntalehtien yhteistoimitusten skuupit kreditoitiin isoille lehdille. Nyt kaikki yhteistoimituksen uutisvoitot merkataan Lännen Medialle. Osakaslehtien omat uutiset kreditoidaan edelleen työn tehneelle toimitukselle.

”Näin kunnia jakautuu oikeudenmukaisesti kaikkien kesken. Se parantaa kovasti yhteistyön henkeä”, Lännen Median päätoimittaja Matti Posio sanoo.

 

Siteerauslistan kestonousija on ollut Keskisuomalainen, joka on ainoana toimituksena kasvattanut siteerausmääräänsä vuodesta toiseen. Vuonna 2011, kun listaus julkaistiin Journalistissa ensimmäistä kertaa, KSML oli sijalla seitsemän. Nyt se nousi kolmanneksi.

Keskisuomalaisen uutisvoittoja olivat kansanedustaja Toimi Kankaanniemen seksiviestit, Fennovoiman ydinvoimahankkeen toteutuminen (Juha Sipilän vahvistus), Lauri Ihalaisen ehdokkuus vaaleissa ja Laukaan pitseriasurma.

Myös iltapäivälehdet nostivat reilusti siteerausmääriään. Ilta- Sanomien siteeraukset lisääntyivät 35 prosenttia, Iltalehden reilut 20 prosenttia. IS nousi listalla neljänneksi, IL pysyi yhdeksäntenä.

Siteerausmäärä putosi hieman edellisvuodesta. Viime vuonna siteerauksia oli 1  409, kun edellisessä selvityksessä niitä oli 1  457. Tarkastelujakso oli kaksi viikkoa lyhyempi kuin vuonna 2014.

 

OIKAISUJA:

Painetun Journalistin STT:n Siteeratuimmat viestimet 2015 -taulukossa Savon Sanomien prosenttiluvun edessä on väärä etumerkki. Kasvun sijaan Savon Sanomien siteeraukset vähenivät 7,8 prosenttia. Lehden sijoitukseen (6.) virhe ei vaikuta.

Ilta-Sanomien sijoitus listalla on neljäs eikä viides, kuten painetun lehden jutussa todetaan.

Virheet on korjattu Journalistin verkkolehteen 14. tammikuuta 2016 kello 15.15.

Journalistin toimitus

 

Näin selvitys tehtiin

STT-Lehtikuva laski Journalistin pyynnöstä, mitä toimituksia se siteerasi 1. 1. – 3. 12. 2015. Siteeraukseksi laskettiin juttu, jonka STT:n toimittaja teki muun toimituksen julkaiseman uutisen pohjalta. Jatkojuttuja ei laskettu siteeraukseksi. Käytännön selvitystyön teki STT-Lehtikuvan toimittaja Olli Vesala.



4 2019
Arkisto

Rahahautomo

Valokuvausjärjestö Finnfoto kylpee rahassa, jota se ei ole saanut jaettua kuvaajille.

"Politiikan toimittajat puhuvat liian vähän politiikan sisällöistä"

Vuoden journalistin Vappu Kaarenojan mielestä osa politiikan journalismista tuo mieleen urheilusivut.

Jos sössii lehdistönvapauden, voi heittää hyvästit demokratialle

Kansalaisen kannalta on yhdentekevää, lopettaako journalisti työskentelyn ennakkosensuurin vai netissä käydyn vihakampanjan seurauksena, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Maailma muuttuu vihamielisemmäksi toimittajia kohtaan

Suomi nousi tänä vuonna sananvapaustilaston kakkoseksi, mutta entistä harvemmassa massa tilanne on hyvä tai tyydyttävä. Kymmenen viime vuoden aikana työnsä vuoksi on kuollut yli 700 journalistia.

Freelanceriksi jääminen on heittäytymistä epävarmuuteen, jossa nirsous johtaa konkurssiin

Ennen halusin tehdä ensisijassa yhteiskunnallisesti merkittävää ja lukijaa koskettavaa journalismia. Sittemmin on valjennut yrittäjän arjen totuus, kirjoittaa Lauri Rotko.

Antaisit itse paremmat erätaukohaastattelut, Susanna Luikku

Avun toimittaja Susanna Luikku tähtäsi jääkiekkoilijaksi, mutta päätyi urheilutoimittajaksi. Hän suhtautuu kriittisesti otteluiden erätaukohaastatteluihin.

Haaga-Helian journalismiopiskelijat tarkistivat kansainvälisessä projektissa kuusi EU-väitettä. ”Työssä huomasi, miten paljon asiaa muutamaan lauseeseen saattaa sisältyä”, sanoo Emmi Syrjäniemi (oik.), joka oli mukana tarkistamassa Ville Niinistön (vihr.) twiittiä. Vierellä tarkistustyötä ohjannut lehtori Kaarina Järventaus.

Journalismin opiskelijat tarkistivat EU-väitteitä: enemmistö ”sinne päin”

EU-vaaleihin liittyvä projekti muistuttaa toimittajia tarkistamaan siteerausten faktat ja miettimään otsikoista syntyviä vaikutelmia.

Kom till Afrika, här finns plats!

När det gäller den finska marknaden för Afrikanyheter behöver jag sällan konkurrera med någon, skriver Journalistens nya kolumnist Liselott Lindström, Afrikastringer för Yle.

Ei mitään muttia – vai sittenkin pari?

Verbittömiä lauseita, mutta-sanalla alkavia virkkeitä, ja-sanan pois jättäviä listauksia. Kaikkia näkyy journalistisissa teksteissä jatkuvasti. Mutta saako näin tehdä, pohtii Ville Eloranta.

Pk-media, invandringskritik och andra ord

Vad finns inbyggt i begrepp som politisk korrekt (pk), islamisering, patriot eller i en valseger som liknas vid en tsunami, frågar Jeanette Björkqvist.

Hyvä juttu, ei kauppoja

Tuomo Pirttimaan juttukeikka Norjan vuonolle sujui kuin unelma, kunnes tuli aika kartoittaa aiheen virallista puolta.

Toimittaja aikoo erota päätoimittajan vaaliehdokkuuden takia

Sanomalehti Pohjalaisen päätoimittajan ehdokkuus eduskuntavaaleissa hiertää toimituksen ja johdon välejä.

Nuoret haluavat reunoilta kovettunutta juustosämpylää siinä missä muutkin

Nuorten hupenevaa kiinnostusta ammattiyhdistysliikkeeseen selitetään usein joko sen imago-ongelmalla tai nuorten ideologisilla valinnoilla. Syy on kuitenkin muualla, kirjoittaa liiton opiskelijalähettiläs Martta Kallionpää.

Tervetuloa takaisin

Journalistiliitossa kokeillaan, millaisia tuloksia eronneiden jäsenten takaisin houkutteleminen tuottaa, liiton tiedottaja Manu Haapalainen kirjoittaa.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta