Torilla tavataan. Päätoimittaja Janne Arola haluaa pitää verkkolehti Torikokouksen jatkossakin omaäänisenä paikallismediana.

Jyväskylän sielu

JOURNALISTI
14.1.2016

Manu Haapalainen, teksti
Hanna-Kaisa Hämäläinen, kuva

Kaupunkilehti Torikokouksesta ei tullut kannattavaa bisnestä vaan hyvä harrastus. Lehti jatkaa, mutta aiempaa vapaamuotoisemmin.

Torikokouksen tekijäporukalla oli keväällä 2014 hurja visio tuottavasta liiketoiminnasta. Päätoimittaja Janne Arola kävi esittelemässä lehtensä konseptia mediatalo Keskisuomalaisen johtoryhmälle ennen kuin ainuttakaan juttua oli julkaistu. Optimismin tasosta kertoo, että ajatuksena oli myydä Keskisuomalaiselle kymmenen prosentin omistus Torikokouksesta 50 000 eurolla.

Tekijöiden ajatuksena oli laajentaa lehden konseptia Jyväskylän lisäksi muihin kaupunkeihin.

Toisin kävi. Parhaimmillaan 10  000 lukijaa kuukaudessa tavoittanut Torikokous ei koskaan ollut lähelläkään kasvaa taloudellisesti kannattavaksi. Paitsi markkinan pienuus myös myynti- ja markkinointiosaajien puute hankaloitti yhtälöä. Torikokouksen tekijät ovat ammattitoimittajia ja -kuvaajia, kaupallisen puolen ammattilaisia joukossa ei ole.

”Jossain vaiheessa saimme myydyksi viisi bannerimainosta, ja siitä tuli tuhat euroa. Hetken mietin, että onko tämä näin helppoa”, Arola muistelee.

Todellisuus iski, kun lehdentekijät tajusivat käyttäneensä mainosten myymiseen valtavasti aikaa, mutta jutut oli ostettava ulkopuolisilta kirjoittajilta.

”Myimme mainoksia, jotta saimme maksettua toisille palkkioita. Siinä ei ole hirveästi järkeä”, Arola sanoo.

Lopulta tekijäkaarti väsyi julkaisutahtiin. Torikokousta on jouduttu tekemään leivän pöytään tuovien töiden ohessa.

Vuodenvaihteessa 2015 Torikokous päätti jatkaa aiempaa vapaamuotoisemmin, ilman sitoutumista aikatauluihin. Joulukuussa 2015 ilmestynyt näyttävä printtilehti jää yhden vaiheen päätepisteeksi.

Torikokouksesta tulee Arolan sanoin ”ennen kaikkea yhteisö ja alusta erilaisille journalistisille projekteille”. Projektit voivat olla keskustelutilaisuuksia, podcast-sarjoja – mitä tahansa mistä tekijäporukka innostuu.

Ilman kaupallisia paineita Torikokouksen on jatkossakin tarkoitus säilyä omanlaisenaan, tunnistettavana paikallismediana.

”Olemme halunneet tehdä laadukasta jälkeä ilman uutissälää, eikä tästä ole tarvinnut tinkiä. Klikkauksia ei kerry valtavasti, mutta juttuja luetaan pitkään. Totta kai helpompaa ja nopeampaa sisältöä tekemällä isompi osa kaupunkilaisista tietäisi meidät”, Arola sanoo.

Voi olla, että paikallista verkkomediaa ei saa hankalina aikoina kannattavaksi, oli konsepti mikä hyvänsä. Arola sanoo miettineensä, olisiko kohderyhmien miettiminen nostanut Torikokouksen kaupalliseen kukoistukseen.

Pienen empimisen jälkeen päätoimittaja suostuu neuvomaan vastaavia projekteja miettiviä tekijöitä.

”Ensimmäinen asia on tehdä itselleen selväksi, mitä haluaa. Jos halutaan kaupallisesti menestyvä tuote, kaikki kannattaa rakentaa sen ajatuksen mukaan. Torikokouksessa olemme tempoilleet, ei meillä ole ollut selvää strategiaa, ketä tavoitellaan. Konseptin väljyys johtaa ehkä siihen, etteivät ihmiset ymmärrä mikä tällainen julkaisu on”, Arola miettii.

”Jos taas ei ole tarkoitus tehdä bisnestä, kannattaa tehdä sellai-nen julkaisu, jota itse haluaisi lukea.”



5 2020
Arkisto

Tämä voi olla ainoa tilaisuutemme mediatukeen

Ruotsissa, Tanskassa ja Norjassa valtio on jakanut journalismille koronatukea 24 – 66 miljoonaa euroa normaalin mediatuen päälle. Suomessa tiedonvälitystä ei tueta, vielä. Nyt tilanne on kuitenkin lupaavampi kuin vuosikymmeniin, kirjoittaa Maria Pettersson.

Kuohuva toimitus on loistopaikka edetä uralla, Riikka Räisänen

Ylen uutis- ja ajankohtaistoimituksen päätoimittaja tietää jo, kuka kolumnisti seuraavaksi ehdottaa yhtiön rahoituksen leikkaamista.

Koronan mukana kiire katosi ja filosofia palasi

Kodissamme on nukuttu enemmän kuin aikoihin. Yhtenä yönä en saanut unta, kun olin nukkunut niin jumalattoman paljon edellisinä, kirjoittaa Lauri Rotko.

Medier med mössan i hand

”Det är problematiskt om mediernas roll och deras stödbehov villkoras med coronavirusutbrottet”, skriver Dan Lolax.

Mediatuki on demokratiatuki – ja poliitikkojen olisi aika ymmärtää se

”Median asia ei ole vain median asia. Se on kansalaisten asia. Ja tämä tuntuu poliitikoilta unohtuneen”, kirjoittaa Hanne Aho.

Arvoisat kansalaiset, muistakaa resilienssi!

”Lohdullista – mutta samalla oireellista – on se, että moni journalisti pyrkii edelleen selittämään resilienssin”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Verkko toi uutta ay-koulutukseen

”Verkkokoulutus osoittautui yllättävän käteväksi ja vuorovaikutukselliseksi koulutusmuodoksi”, kirjoittaa työehtoasiamies Terhi Tarvainen.

Direktsändningarnas man

Döda: Redaktör Tomas Ek 6. 1.1957 Helsingfors – 2. 5.2020 Helsingfors

Teräväkielinen pomo muisti myös kannustaa

Kuolleita: Päätoimittaja Pekka Hyvärinen 20. 7. 1951 Kuopio – 10. 5. 2020 Helsinki

Uutisia, ei niinkään analyysejä

Kuolleita: Toimittaja Olli Pohjanpalo 21. 3. 1954 Hamilton Kanada – 11. 5. 2020 Helsinki

”Julkaistu kuva oli hyvä kuva”

Kuolleita: Valokuvaaja Mauri Vuorinen 11. 10. 1928 Hämeenkyrö – 30. 3. 2020 Tampere

Oikeutta puolustava marjakapitalisti

Kuolleita: Toimittaja Helena Hyvärinen 6.11. 1950 Tampere – 1.5.2020 Tampere

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta