Itsesensuuri-Suomea muistellen

JOURNALISTI
14.1.2016

Manu Marttinen, teksti
Heli Saarela, kuva

Lehtikuvaajat kuvasivat, kun Kekkonen liukastui rantakiviltä jokeen Islannissa. Itsesensuurin takia kuvia ei julkaistu Suomen lehdissä.

Lehtikuvaaja Hans Paul odotteli kahden kollegansa Kari Santalan ja Kaj Hagströmin kanssa presidentti Urho Kekkosen lounaan päättymistä Islannin Laxa-joella 1977. Kuvaajat olivat osa lehdistöseuruetta Kekkosen kalastusreissulla.

Lounas kesti ja kesti. Kuvaajat arvelivat, että ulos tulee alkoholia nauttinut presidentti ja mahdollisuus liukastua rantakivillä on huomattava. He miettivät, mitä tapahtuu, jos Kekkonen kaatuu jokeen.

”Jotenkin siinä keskustellessa syntyi häpeällinen päätös, että emme kuvaa, jos hän putoaa sinne,” Paul, 70, sanoo.

”Se oli juuri sitä sen ajan itsesensuuria.”

Kuinka ollakaan, Kekkonen liukastui ja kaatui jokeen. Kekkosen esikunnassa syntyi pieni paniikki, mutta presidentti saatiin ylös ilman suurempia vahinkoja.

Vettä valuva Kekkonen tuli kuvaajien luo ja otti heistä tukea, kun esikunnan väki tyhjensi hänen saappaitaan.

”Ettehän te ottaneet tuosta kuvia”, Kekkonen sanoi Paulille.

”Emmehän me, herra presidentti”, Paul kertoo vastanneensa.

Paul kuitenkin valehteli. Hän oli ottanut lonkalta kuvan, kun Kekkosta autettiin ylös joesta. Itsesensuuriajan Suomessa kuvaa ei kuitenkaan Kekkosen elinaikana julkaistu.

Sanoman kuva-arkistosta löytyy tieto, että kuva on julkaistu ainakin vuonna 1991 Ilta-Sanomissa. Muista julkaisuista ei ole tietoa. Islannissa tapahtumat uutisointiin normaaliin tapaan seuraavaan päivän lehdissä kuvan kanssa.

”Näin se olisi pitänyt kertoa Suomessakin. Se oli inhimillinen juttu. Kuka vain voi liukastua rantakiville ja vanhempi mies vielä helpommin. Ei siinä ole mitään salattavaa.”

Päivälehden museo. Uudistettu näyttely käsittelee sananvapautta ja sensuuria Suomessa ja maailmalla. Ludviginkatu 2 – 4, Helsinki, avoinna ti – su klo 11 – 17



4 2019
Arkisto

Rahahautomo

Valokuvausjärjestö Finnfoto kylpee rahassa, jota se ei ole saanut jaettua kuvaajille.

"Politiikan toimittajat puhuvat liian vähän politiikan sisällöistä"

Vuoden journalistin Vappu Kaarenojan mielestä osa politiikan journalismista tuo mieleen urheilusivut.

Jos sössii lehdistönvapauden, voi heittää hyvästit demokratialle

Kansalaisen kannalta on yhdentekevää, lopettaako journalisti työskentelyn ennakkosensuurin vai netissä käydyn vihakampanjan seurauksena, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Maailma muuttuu vihamielisemmäksi toimittajia kohtaan

Suomi nousi tänä vuonna sananvapaustilaston kakkoseksi, mutta entistä harvemmassa massa tilanne on hyvä tai tyydyttävä. Kymmenen viime vuoden aikana työnsä vuoksi on kuollut yli 700 journalistia.

Freelanceriksi jääminen on heittäytymistä epävarmuuteen, jossa nirsous johtaa konkurssiin

Ennen halusin tehdä ensisijassa yhteiskunnallisesti merkittävää ja lukijaa koskettavaa journalismia. Sittemmin on valjennut yrittäjän arjen totuus, kirjoittaa Lauri Rotko.

Antaisit itse paremmat erätaukohaastattelut, Susanna Luikku

Avun toimittaja Susanna Luikku tähtäsi jääkiekkoilijaksi, mutta päätyi urheilutoimittajaksi. Hän suhtautuu kriittisesti otteluiden erätaukohaastatteluihin.

Haaga-Helian journalismiopiskelijat tarkistivat kansainvälisessä projektissa kuusi EU-väitettä. ”Työssä huomasi, miten paljon asiaa muutamaan lauseeseen saattaa sisältyä”, sanoo Emmi Syrjäniemi (oik.), joka oli mukana tarkistamassa Ville Niinistön (vihr.) twiittiä. Vierellä tarkistustyötä ohjannut lehtori Kaarina Järventaus.

Journalismin opiskelijat tarkistivat EU-väitteitä: enemmistö ”sinne päin”

EU-vaaleihin liittyvä projekti muistuttaa toimittajia tarkistamaan siteerausten faktat ja miettimään otsikoista syntyviä vaikutelmia.

Kom till Afrika, här finns plats!

När det gäller den finska marknaden för Afrikanyheter behöver jag sällan konkurrera med någon, skriver Journalistens nya kolumnist Liselott Lindström, Afrikastringer för Yle.

Ei mitään muttia – vai sittenkin pari?

Verbittömiä lauseita, mutta-sanalla alkavia virkkeitä, ja-sanan pois jättäviä listauksia. Kaikkia näkyy journalistisissa teksteissä jatkuvasti. Mutta saako näin tehdä, pohtii Ville Eloranta.

Pk-media, invandringskritik och andra ord

Vad finns inbyggt i begrepp som politisk korrekt (pk), islamisering, patriot eller i en valseger som liknas vid en tsunami, frågar Jeanette Björkqvist.

Hyvä juttu, ei kauppoja

Tuomo Pirttimaan juttukeikka Norjan vuonolle sujui kuin unelma, kunnes tuli aika kartoittaa aiheen virallista puolta.

Toimittaja aikoo erota päätoimittajan vaaliehdokkuuden takia

Sanomalehti Pohjalaisen päätoimittajan ehdokkuus eduskuntavaaleissa hiertää toimituksen ja johdon välejä.

Nuoret haluavat reunoilta kovettunutta juustosämpylää siinä missä muutkin

Nuorten hupenevaa kiinnostusta ammattiyhdistysliikkeeseen selitetään usein joko sen imago-ongelmalla tai nuorten ideologisilla valinnoilla. Syy on kuitenkin muualla, kirjoittaa liiton opiskelijalähettiläs Martta Kallionpää.

Tervetuloa takaisin

Journalistiliitossa kokeillaan, millaisia tuloksia eronneiden jäsenten takaisin houkutteleminen tuottaa, liiton tiedottaja Manu Haapalainen kirjoittaa.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta