Språkvården på intensiven

JOURNALISTI
14.1.2016

Johan Svenlin, text

Journalisterna i de finlandssvenska mediehusen får från årsskiftet lov att klara sig utan den kontinuerliga handledningen från de tre språkstöden.

Journalisterna i de finlandssvenska mediehusen får från årsskiftet lov att klara sig utan den kontinuerliga handledningen från de tre språkstöden. Svensk Presstjänst (SPT) har nämligen minskat språkstöden från tre till två, vilket innebär att samtliga tidningar som ingår i den finlandssvenska Mediespråksgruppen samt FNB delar på en språkvårdare, medan Svenska Yle och Schildts & Söderströms förlag delar på den andra.

”Språkvårdarna kommer att fungera endast som rådgivare nu när den dagliga handledningen upphör. Det betyder ändå inte att språkvården försämras”, tror SPT:s ordförande Patrik Stenvall.

Samtidigt har SPT utvidgat sin personalstyrka med en reporter för bevakning av Österbotten.

”Den nya reportertjänsten har nyhetsbyrån SPT kunnat tillsätta tack vare att tidningarnas ägare varit beredda att betala mera för journalistiskt innehåll”, förklarar Stenvall.

Det systematiska språkvårdsarbetet inleddes 2003, när de finlandssvenska tidningarna i samarbete med Institutet för de inhemska språken anställde två språkvårdare på deltid. SPT tog över administrationen för språkvårdstjänsterna 2007 och verksamheten har under åren utvidgats.

”Det är synd att man nu prioriterar ner språkvården, eftersom svenskan lever under ett ständigt tryck. Språkstöden har gjort ett fantastiskt bra arbete”, säger Mikael Reuter som tillsammans med Stenvall och Barbro Teir var en av initiativtagarna till samarbetet med Språkörat.

En delorsak till den aktuella förändringen är att Stiftelsen för Åbo Akademi drar sig ur det finlandssvenska språkvårdssamarbetet med hänvisning till ett beslut om att man upphör med bidrag till tredje part.

ÅA:s beslut påverkar även den årliga konferensen Mediespråk, som ordnas för fjortonde och kanske sista gången i januari 2016.

”Stiftelsen har under åren bidragit med 40 deltagaravgifter. I år har vi hittat andra sätt att finansiera seminarieprogrammet”, berättar Stenvall.

Mediespråk har lockat färre deltagare under senare år och SPT har vissa år fått bära en ekonomisk förlust.



4 2019
Arkisto

Rahahautomo

Valokuvausjärjestö Finnfoto kylpee rahassa, jota se ei ole saanut jaettua kuvaajille.

"Politiikan toimittajat puhuvat liian vähän politiikan sisällöistä"

Vuoden journalistin Vappu Kaarenojan mielestä osa politiikan journalismista tuo mieleen urheilusivut.

Jos sössii lehdistönvapauden, voi heittää hyvästit demokratialle

Kansalaisen kannalta on yhdentekevää, lopettaako journalisti työskentelyn ennakkosensuurin vai netissä käydyn vihakampanjan seurauksena, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Maailma muuttuu vihamielisemmäksi toimittajia kohtaan

Suomi nousi tänä vuonna sananvapaustilaston kakkoseksi, mutta entistä harvemmassa massa tilanne on hyvä tai tyydyttävä. Kymmenen viime vuoden aikana työnsä vuoksi on kuollut yli 700 journalistia.

Freelanceriksi jääminen on heittäytymistä epävarmuuteen, jossa nirsous johtaa konkurssiin

Ennen halusin tehdä ensisijassa yhteiskunnallisesti merkittävää ja lukijaa koskettavaa journalismia. Sittemmin on valjennut yrittäjän arjen totuus, kirjoittaa Lauri Rotko.

Antaisit itse paremmat erätaukohaastattelut, Susanna Luikku

Avun toimittaja Susanna Luikku tähtäsi jääkiekkoilijaksi, mutta päätyi urheilutoimittajaksi. Hän suhtautuu kriittisesti otteluiden erätaukohaastatteluihin.

Haaga-Helian journalismiopiskelijat tarkistivat kansainvälisessä projektissa kuusi EU-väitettä. ”Työssä huomasi, miten paljon asiaa muutamaan lauseeseen saattaa sisältyä”, sanoo Emmi Syrjäniemi (oik.), joka oli mukana tarkistamassa Ville Niinistön (vihr.) twiittiä. Vierellä tarkistustyötä ohjannut lehtori Kaarina Järventaus.

Journalismin opiskelijat tarkistivat EU-väitteitä: enemmistö ”sinne päin”

EU-vaaleihin liittyvä projekti muistuttaa toimittajia tarkistamaan siteerausten faktat ja miettimään otsikoista syntyviä vaikutelmia.

Kom till Afrika, här finns plats!

När det gäller den finska marknaden för Afrikanyheter behöver jag sällan konkurrera med någon, skriver Journalistens nya kolumnist Liselott Lindström, Afrikastringer för Yle.

Ei mitään muttia – vai sittenkin pari?

Verbittömiä lauseita, mutta-sanalla alkavia virkkeitä, ja-sanan pois jättäviä listauksia. Kaikkia näkyy journalistisissa teksteissä jatkuvasti. Mutta saako näin tehdä, pohtii Ville Eloranta.

Pk-media, invandringskritik och andra ord

Vad finns inbyggt i begrepp som politisk korrekt (pk), islamisering, patriot eller i en valseger som liknas vid en tsunami, frågar Jeanette Björkqvist.

Hyvä juttu, ei kauppoja

Tuomo Pirttimaan juttukeikka Norjan vuonolle sujui kuin unelma, kunnes tuli aika kartoittaa aiheen virallista puolta.

Toimittaja aikoo erota päätoimittajan vaaliehdokkuuden takia

Sanomalehti Pohjalaisen päätoimittajan ehdokkuus eduskuntavaaleissa hiertää toimituksen ja johdon välejä.

Nuoret haluavat reunoilta kovettunutta juustosämpylää siinä missä muutkin

Nuorten hupenevaa kiinnostusta ammattiyhdistysliikkeeseen selitetään usein joko sen imago-ongelmalla tai nuorten ideologisilla valinnoilla. Syy on kuitenkin muualla, kirjoittaa liiton opiskelijalähettiläs Martta Kallionpää.

Tervetuloa takaisin

Journalistiliitossa kokeillaan, millaisia tuloksia eronneiden jäsenten takaisin houkutteleminen tuottaa, liiton tiedottaja Manu Haapalainen kirjoittaa.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta