Viron viranomaiset välttävät Venäjän valtionkanavien haastatteluja

JOURNALISTI
13.8.2015

Verna Leinonen, teksti

Viron viranomaiset sanovat yhä useammin ei venäläismedioiden haastattelupyyntöihin, kertoi Eesti Päevaleht heinäkuun lopulla. Esimerkiksi puolustusministeriön tiedottaja kertoi lehdelle, että ministeriö kieltäytyy antamasta haastatteluja RT-televisiokanavalle, mutta toisaalta se on tehnyt yhteistyötä venäläisten verkko- ja paperimedioiden kanssa.

Viron hallituksen viestintäjohtaja Helin Vaher kertoo Journalistille, ettei valtion virastoille ole kirjattu käskyjä tai kieltoja siitä, minkälaiselle medialle annetaan haastatteluja, koska se olisi sanan- ja medianvapauden periaatteiden vastaista.

”On olemassa yhteisymmärrys, että Venäjältä lähetettäviin kyselyihin tulee suhtautua erittäin kriittisesti. Venäjän valtionmediaa, erityisesti televisiota, ei voi käsitellä vapaana tiedonvälityksenä ja yhteistyössä on riski, että se edistää propagandaa”, Vaher kommentoi.

Venäjänkielisen väestön syrjiminen, natsismisyytökset, Viron valtion väheksyminen ja margi-nalisointi, luettelee suojelupoliisin edustaja Eesti Päevalehelle teemoja, joita Venäjällä jutuissa levitetään.

Virossa aihe nousi keskusteluun, kun Viron yleisradion uuden venäjänkielisen televisiokanavan päätoimittaja antoi haastattelun Rossija 1 -kanavalle, ja uutisjutusta jäi kuva, että uusi kanava on hallituksen äänitorvi.



5 2020
Arkisto

Tämä voi olla ainoa tilaisuutemme mediatukeen

Ruotsissa, Tanskassa ja Norjassa valtio on jakanut journalismille koronatukea 24 – 66 miljoonaa euroa normaalin mediatuen päälle. Suomessa tiedonvälitystä ei tueta, vielä. Nyt tilanne on kuitenkin lupaavampi kuin vuosikymmeniin, kirjoittaa Maria Pettersson.

Kuohuva toimitus on loistopaikka edetä uralla, Riikka Räisänen

Ylen uutis- ja ajankohtaistoimituksen päätoimittaja tietää jo, kuka kolumnisti seuraavaksi ehdottaa yhtiön rahoituksen leikkaamista.

Koronan mukana kiire katosi ja filosofia palasi

Kodissamme on nukuttu enemmän kuin aikoihin. Yhtenä yönä en saanut unta, kun olin nukkunut niin jumalattoman paljon edellisinä, kirjoittaa Lauri Rotko.

Medier med mössan i hand

”Det är problematiskt om mediernas roll och deras stödbehov villkoras med coronavirusutbrottet”, skriver Dan Lolax.

Mediatuki on demokratiatuki – ja poliitikkojen olisi aika ymmärtää se

”Median asia ei ole vain median asia. Se on kansalaisten asia. Ja tämä tuntuu poliitikoilta unohtuneen”, kirjoittaa Hanne Aho.

Arvoisat kansalaiset, muistakaa resilienssi!

”Lohdullista – mutta samalla oireellista – on se, että moni journalisti pyrkii edelleen selittämään resilienssin”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Verkko toi uutta ay-koulutukseen

”Verkkokoulutus osoittautui yllättävän käteväksi ja vuorovaikutukselliseksi koulutusmuodoksi”, kirjoittaa työehtoasiamies Terhi Tarvainen.

Direktsändningarnas man

Döda: Redaktör Tomas Ek 6. 1.1957 Helsingfors – 2. 5.2020 Helsingfors

Teräväkielinen pomo muisti myös kannustaa

Kuolleita: Päätoimittaja Pekka Hyvärinen 20. 7. 1951 Kuopio – 10. 5. 2020 Helsinki

Uutisia, ei niinkään analyysejä

Kuolleita: Toimittaja Olli Pohjanpalo 21. 3. 1954 Hamilton Kanada – 11. 5. 2020 Helsinki

”Julkaistu kuva oli hyvä kuva”

Kuolleita: Valokuvaaja Mauri Vuorinen 11. 10. 1928 Hämeenkyrö – 30. 3. 2020 Tampere

Oikeutta puolustava marjakapitalisti

Kuolleita: Toimittaja Helena Hyvärinen 6.11. 1950 Tampere – 1.5.2020 Tampere

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta