Kehitysjohtaja

Koulutusohjelmajohtaja Anne Leppäjärvi haluaa journalistien osaavan enemmän liiketoimintaa. Haaga-Helian uusi ylempi ammattikorkeakoulututkinto opettaa journalisteja kehittämään alan bisnestä.

Haaga-Helian koulutusohjelmajohtaja Anne Leppäjärvi on toiminut päätyönsä ohella vastaavana tuottajana Long Playn ja 11-kollektiivin Avaruus- ja seksimatka 2015 -hankkeessa.

Anne Leppäjärvi

Haaga-Helian toimittajakoulutuksen koulutusohjelmajohtaja vuodesta 2010 ja sen verkkomedian Tuiman vastaava päätoimittaja, journalismin opettaja.

Työskennellyt eri tehtävissä Turun Sanomissa 1999 – 2010 ja Etelä-Suomen Sanomissa 1998 – 1999 toimittajana. Vastannut molemmissa lehdissä kouluyhteistyöstä.

Opiskellut Tampereen yliopistossa teatterin ja draaman tutkimusta ja journalismia. Auskultoinut myös äidinkielen ja kirjallisuuden opettajaksi.

JOURNALISTI
13.8.2015

Nina Erho, teksti
Aino Huovio, kuva

Ammattikorkeakoulu Haaga-Helian toimittajakoulutus uudistuu keväällä 2017. Silloin aloittaa ensimmäinen kahdenkymmenen opiskelijan ryhmä uuden, journalismin ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opinnot. Samalla medianomitutkinnon aloituspaikat vähenevät kuudestakymmenestä neljäänkymmeneen.

”Päätökseen on vaikuttanut media-alan aloituspaikkakeskustelu, joka on saa-nut miettimään alan tarpeita. Tärkeää ei kuitenkaan ole vain koulutettavien oikea määrä vaan myös valmistuvien osaaminen. Alalla on yhtä aikaa työttömyyttä ja osaamisvajetta”, sanoo toimittajakoulutuksen koulutusohjelmajohtaja Anne Leppäjärvi.

Uusi koulutus opettaa valmiita journalisteja miettimään, miten journalismista saadaan rahaa luopumatta sen ominaislaadusta. Journalistin 4/2013 selvityksen mukaan mediatalojen johtajista vain 15 prosenttia on toimittajataustaisia. Leppäjärven mielestä yhtäläinen ongelma on, jos toimitusten johto ei ymmärrä liiketaloutta. Lisää liiketalouden osaamista tarvitaan myös toimittajien omissa yrityksissä.

Uudelle koulutukselle laaditaan tarkka opetussuunnitelma syksyllä yhdessä alan toimijoiden kanssa. Jo nyt tiedetään, että kehittämismenetelmien lisäksi koulutuksen sisältöä ovat tuoreimmat tiedot digitalisaatiosta ja muusta median toimintaympäristön muutoksesta. Yhdessä ne auttavat ratkomaan vaikeita mutta väistämättömiä kysymyksiä: millaista yhteistyötä bloggaajien ja tubettajien kanssa kannattaa tehdä? Miten yritysten omiin medioihin pitää suhtautua? Voivatko omat toimittajat tehdä myös natiivimarkkinointia ja jos, millä ehdoilla? Mitä kaikkea mainos voi olla?

”Mahdollisuuksia on valtavasti ja silti voidaan pitää journalismi keskiössä”, Leppäjärvi sanoo.

 

Leppäjärvi on henkeen ja vereen journalismin puolustaja mutta korostaa myös, että se ei voi olla vain kirkasotsaista tekemistä journalistien omilla ehdoilla.

”Nyt pitää oikeasti miettiä, mitä yleisö haluaa ja missä muodossa. Media ei kehity vain teknisillä ratkaisuilla vaan niin, että keksitään keinot saada joukot taas haluamaan journalismia niin paljon, että siitä ollaan valmiita maksamaan. Kun yleisö pysyy ja on sitoutunut, on myös mainostuloja. Ja tietenkin yhteiskunta, jossa on aktiivista kansaa ja moniarvoista journalismia.”

Leppäjärveä ärsyttävät voivottelevat keskustelut journalismin tulevaisuudesta, jotka päättyvät toteamukseen: mutta kyllähän me journalismi osataan, ja sehän ei muutu miksikään.

”Onko oikeasti niin? Vai olisiko niin, että myös journalismi muuttuu ja voi vielä olla parhaimmillaan, kun välineet ja yleisön mahdollisuudet muuttuvat?”

Yhtenä keinona palauttaa yleisön kiinnostus journalismiin Leppäjärvi pitää sen välittämän maailmankuvan tasapainottamista. Ajatus on peräisin tanskalaiselta Ulrik Haagerupilta, joka kirjassaan Constructive News kyseenalaistaa konfliktit, draaman, rikolliset ja uhrit uutisten keskeisenä painopisteenä.

”Tietenkin väärinkäytökset pitää tutkia, mutta journalismin pitää myös rakentaa ja inspiroida. Jos ihminen omassa elinpiirissään näkee, että tapahtuu myös hyviä ja onnistuneita asioita, miksi hän haluaisi maksaa vain kielteisistä uutisista? Maailma muuttuu myös paremmaksi.”

Journalismin ikuista pääomaa on luottamus. Sen säilyttäminen vaatii paneutumista suunnitteluun, haastateltavien valintaan ja tiedon prosessointiin. Journalismi ei ole kirjoittamista vaan tutkimista, valintaa ja ajattelua. Kun työ on tehty hyvin, journalismi voi olla osa keskustelua, ei vain raportointia, Leppäjärvi korostaa.

 

Faktojen tarkistamiseksi Leppäjärvi kannustaa toimittajaopiskelijoitaan luettamaan juttujaan toisillaan ja kysymään: missä kohtaa et usko minua, mitä en tässä nyt huomaa.

”Ulkopuolinen havaitsee myös tiedostamattomat arvoasetelmat. Mediakriittisyys lähtee itsestä – oman aseman tunnistamisesta ja sen myöntämisestä, että kukaan meistä ei ole puhdas ennakkoasenteista.”

Leppäjärvi uskoo, että journalisteillejää aikaa huolelliseen tekemiseen, kun alan ruorissa on enemmän uudenlaisia osaajia. Niitä, jotka ymmärtävät kokonaisvaltaisesti toimintaympäristön muutosta, journalismia ja liiketoimintaa ja joilla on taitoa ja rohkeutta luoda tekemiseen selkeät uudet tavoitteet ja suunta.

”Ei ole järkeä yrittää tehdä samaan aikaan kaikkea vanhaa ja uutta ilman kunnon ohjeistuksia. Nyt toimittajat ovat liian yksin mahdollisuuksiensa kanssa. Ei jokaisen toimittajan kannata esimerkiksi somesta pohtia, mitähän näillä välineillä tekisi. Se on ajanhukkaa ja uhkaa brändien linjakkuutta.”

Tämä ei tarkoita, että toimittajat voisivat jättää somettamatta. Viime vuonnaopetussuunnitelmaltaan uudistunut Haaga-Helian medianomikoulutuskaan ei enää opeta yhtä uutisen kärkeä vaan miettimään jo ideointivaiheessa, mitä aiheesta tehdään mihinkin kanavaan ja missä järjestyksessä.

”Some ei ole enää journalismin markkinointia, jossa some-tuottajat toistavat valmiita otsikoita. Se on osa tarinankerronnan palettia, joka jokaisen toimittajan pitää hallita”, Leppäjärvi sanoo.

Keskeistä Haaga-Helian medianomikoulutuksessa ja uudessa ylemmässä tutkinnossa on oppiminen tekemällä. Medianomiopiskelijat ovat viime aikoina tehneet projekteja Long Playn, Faktabaarin, Docventuresin, STT Digihubin ja Journalistirockin kanssa. Uudessa tutkinnossa aletaan heti alussa tehdä käytännön kehittämishanketta, joka voi liittyä omaan journalistiseen tai mediatalon toimintaan.

Kuva: Haaga-Helian koulutusohjelmajohtaja Anne Leppäjärvi on toiminut päätyönsä ohella vastaavana tuottajana Long Playn ja 11-kollektiivin Avaruus- ja seksimatka 2015 -hankkeessa.

Anne Leppäjärvi

Haaga-Helian toimittajakoulutuksen koulutusohjelmajohtaja vuodesta 2010 ja sen verkkomedian Tuiman vastaava päätoimittaja, journalismin opettaja.

Työskennellyt eri tehtävissä Turun Sanomissa 1999 – 2010 ja Etelä-Suomen Sanomissa 1998 – 1999 toimittajana. Vastannut molemmissa lehdissä kouluyhteistyöstä.

Opiskellut Tampereen yliopistossa teatterin ja draaman tutkimusta ja journalismia. Auskultoinut myös äidinkielen ja kirjallisuuden opettajaksi.



15 2018
Arkisto

Sanan saattajat

Kristillinen media on huono bisnes, jota tehdään kutsumuksen voimalla. Aivan erityisen hankala sitä on tehdä niin, että se kelpaisi kaikille, sanoo alan konkari Kirsi Rostamo.

Elämäntapajohtaja

Journalistiliiton puheenjohtajaksi uudelleen valittu Hanne Aho uskoo liiton jäsenmäärän kääntyvän nousuun.

Aishi Zidania kiitettiin palkintoperusteissa myös siitä, etteivät painostus, uutistyön vääristely-yritykset ja nettiviha ole lannistaneet häntä. Jarno Liskin todettiin tekevän monin paikoin riskialtista tutkivaa journalismia sinnikkäästi ja peräänantamattomasti ilman työsuhteen turvaa.

Sananvapauden käyttäjät

Kun ympäristö painostaa, Aishi Zidan ja Jarno Liski nojaavat journalistin perustehtävään. Työ palkittiin Sananvapauden miekalla.

KSF Medias fjolårsresultat, ett minus på 4,2 miljoner euro, var bättre än på många år. Nya vd:n Anna Hellersedt litar på att det nu är en bra tidpunkt för bolaget att införa en ny betallösning för digital journalistik.

Efter stormen

KSF Medias nya vd Anna Hellerstedt betonar öppen kommunikation inom bolaget och vill förankra stora linjer hos personalen. Främsta löfte hittills: mer fokus på journalistiken – hur det ska förverkligas har vi inte ännu sett.

Tv-ohjaaja ja toimittaja Marja Jaakola on halunnut olla työvuosien jälkeen kuin kuka tahansa. Hän ei ole työskennellyt eläkkeellä. Kuva: Liisa Huima

Ei ole valtaa loistoa

Eläkkeellä identiteetti on rakennettava uudelleen. Toimittajalle se voi olla vaikeaa.

Liikaa keskustelua

Medioiden verkkokeskusteluissa vihan lietsomisen ja asiallisen kommentoinnin välissä on leveä vyöhyke, jolla delete-nappia painetaan liian harvoin, kirjoittaa Asko Lehtonen.

Älä soita sille enää koskaan!

Mediayhtiö harkitsi kieltävänsä tuurajia käyttämästä lähdesuojan alaisia tietoja muissa töissä. Ajatus lähteiden ”omistamisesta” on omituinen, kokenut oikeustoimittaja sanoo.

Jouluihminen. A-lehtien tuottaja Elisa Miinin aloittaa jouluvalmistelut jo elokuussa ja lopettaa joulunvieton tapaninpäivänä. ”Ajatukseni kääntyvät välipäivinä jo pois joulusta ja kohti uutta vuotta, kun olen jo joulua pitkään siinä vaiheessa viettänyt.”

Glögiä jo elokuussa

A-lehtien tuottaja Elisa Miininin kotona on kaksi joulukuusta. Toiseen niistä saa koskea vain hän.

Pekka Vahvasen Kone kaikkivaltias -kirja on saanut kehuja siitä, että ’joku on tätä järjettömyyttä vastaan’. Toisaalta se on kirvoittanut kritiikkiä etenkin teknologiapiireistä. ”Uskon, että kun tunnepitoista kritiikkiä saa, on osunut johonkin oikeaan kohtaan.”

Kadonneen onnen jäljillä

Tutkimusten valossa teknologis-taloudellinen kehitys ei ole enää vuosikymmeniin tehnyt meistä onnellisempia, sanoo digitalisaation ongelmista kirjan kirjoittanut Pekka Vahvanen.

Milloin freelancer on jäävi?

Mikä on eettinen aikaväli jutulle tiettyyn lehteen ja jutulle saman lehden kustantajasta? Vaikuttaako juttutyyppi asiaan? Vastausten pohtimiseen tarvitaan lisää konkreettisia eväitä, kirjoittaa Anna-Sofia Nieminen.

Edellistä työtä jatkamaan

Tiina Ojutkangas aloittaa tammikuussa Kokkolassa ilmestyvän Keskipohjanmaan päätoimittajana.

Dags att tända lyset

På redaktionerna i Finland finns en hel del att lära av Demokratijouren, om hur man bygger upp konkreta rutiner som förebygger hot och hat, skriver Johan Svenlin.

Perehdy tietoturvaan tänään

Vaikka et työskentelisi erityistä tietoturvaa vaativien lähteiden ja aiheiden parissa, ala perehtyä niiden suojaamiseen nyt. Toimittajan salausopas kertoo, miksi se kannattaa.

75 prosenttia

Mistä tietää, että vaalit ovat lähestymässä? Yksi varma merkki on numerohokemien vyöry journalistisiin teksteihin, kirjoittaa Vesa Heikkinen.

Liftaamalla ehtii paremmin

Kirjaan uppoutunut Juha Mäkinen ei huomannut nousta bussiin, mutta onneksi juttukeikalle ehtii toisellakin tavalla.

Otavamedia jatkaa yt-kierrosta ensi vuonna

Otavamedia aloittaa yt-neuvottelut kuvaryhmässään 2. tammikuuta 2019. Yt-neuvotteluja on viime viikkona päättynyt Otavamediassa, Sanoma Media Finlandissa, Aamulehdessä ja A-lehdissä.

Färre fotografer på Hufvudstadsbladet

”Jag är övertygad om att läsarna inte kommer att uppleva någon försämring av bildjournalistiken i HBL framöver”, säger chefredaktör Susanna Landor.

Håkans leder Studentbladet

Som chefredaktör vill Håkans bland annat närma sig studentkårer som tidigare lämnat Svenska studerandes intresseorganisation.

Takasivu

Provokatiivisia huomioita.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta