Haaga-Helian koulutusohjelmajohtaja Anne Leppäjärvi on toiminut päätyönsä ohella vastaavana tuottajana Long Playn ja 11-kollektiivin Avaruus- ja seksimatka 2015 -hankkeessa.

Kehitysjohtaja

Anne Leppäjärvi

Haaga-Helian toimittajakoulutuksen koulutusohjelmajohtaja vuodesta 2010 ja sen verkkomedian Tuiman vastaava päätoimittaja, journalismin opettaja.

Työskennellyt eri tehtävissä Turun Sanomissa 1999 – 2010 ja Etelä-Suomen Sanomissa 1998 – 1999 toimittajana. Vastannut molemmissa lehdissä kouluyhteistyöstä.

Opiskellut Tampereen yliopistossa teatterin ja draaman tutkimusta ja journalismia. Auskultoinut myös äidinkielen ja kirjallisuuden opettajaksi.

JOURNALISTI
13.8.2015

Nina Erho, teksti
Aino Huovio, kuva

Koulutusohjelmajohtaja Anne Leppäjärvi haluaa journalistien osaavan enemmän liiketoimintaa. Haaga-Helian uusi ylempi ammattikorkeakoulututkinto opettaa journalisteja kehittämään alan bisnestä.

Ammattikorkeakoulu Haaga-Helian toimittajakoulutus uudistuu keväällä 2017. Silloin aloittaa ensimmäinen kahdenkymmenen opiskelijan ryhmä uuden, journalismin ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opinnot. Samalla medianomitutkinnon aloituspaikat vähenevät kuudestakymmenestä neljäänkymmeneen.

”Päätökseen on vaikuttanut media-alan aloituspaikkakeskustelu, joka on saa-nut miettimään alan tarpeita. Tärkeää ei kuitenkaan ole vain koulutettavien oikea määrä vaan myös valmistuvien osaaminen. Alalla on yhtä aikaa työttömyyttä ja osaamisvajetta”, sanoo toimittajakoulutuksen koulutusohjelmajohtaja Anne Leppäjärvi.

Uusi koulutus opettaa valmiita journalisteja miettimään, miten journalismista saadaan rahaa luopumatta sen ominaislaadusta. Journalistin 4/2013 selvityksen mukaan mediatalojen johtajista vain 15 prosenttia on toimittajataustaisia. Leppäjärven mielestä yhtäläinen ongelma on, jos toimitusten johto ei ymmärrä liiketaloutta. Lisää liiketalouden osaamista tarvitaan myös toimittajien omissa yrityksissä.

Uudelle koulutukselle laaditaan tarkka opetussuunnitelma syksyllä yhdessä alan toimijoiden kanssa. Jo nyt tiedetään, että kehittämismenetelmien lisäksi koulutuksen sisältöä ovat tuoreimmat tiedot digitalisaatiosta ja muusta median toimintaympäristön muutoksesta. Yhdessä ne auttavat ratkomaan vaikeita mutta väistämättömiä kysymyksiä: millaista yhteistyötä bloggaajien ja tubettajien kanssa kannattaa tehdä? Miten yritysten omiin medioihin pitää suhtautua? Voivatko omat toimittajat tehdä myös natiivimarkkinointia ja jos, millä ehdoilla? Mitä kaikkea mainos voi olla?

”Mahdollisuuksia on valtavasti ja silti voidaan pitää journalismi keskiössä”, Leppäjärvi sanoo.

 

Leppäjärvi on henkeen ja vereen journalismin puolustaja mutta korostaa myös, että se ei voi olla vain kirkasotsaista tekemistä journalistien omilla ehdoilla.

”Nyt pitää oikeasti miettiä, mitä yleisö haluaa ja missä muodossa. Media ei kehity vain teknisillä ratkaisuilla vaan niin, että keksitään keinot saada joukot taas haluamaan journalismia niin paljon, että siitä ollaan valmiita maksamaan. Kun yleisö pysyy ja on sitoutunut, on myös mainostuloja. Ja tietenkin yhteiskunta, jossa on aktiivista kansaa ja moniarvoista journalismia.”

Leppäjärveä ärsyttävät voivottelevat keskustelut journalismin tulevaisuudesta, jotka päättyvät toteamukseen: mutta kyllähän me journalismi osataan, ja sehän ei muutu miksikään.

”Onko oikeasti niin? Vai olisiko niin, että myös journalismi muuttuu ja voi vielä olla parhaimmillaan, kun välineet ja yleisön mahdollisuudet muuttuvat?”

Yhtenä keinona palauttaa yleisön kiinnostus journalismiin Leppäjärvi pitää sen välittämän maailmankuvan tasapainottamista. Ajatus on peräisin tanskalaiselta Ulrik Haagerupilta, joka kirjassaan Constructive News kyseenalaistaa konfliktit, draaman, rikolliset ja uhrit uutisten keskeisenä painopisteenä.

”Tietenkin väärinkäytökset pitää tutkia, mutta journalismin pitää myös rakentaa ja inspiroida. Jos ihminen omassa elinpiirissään näkee, että tapahtuu myös hyviä ja onnistuneita asioita, miksi hän haluaisi maksaa vain kielteisistä uutisista? Maailma muuttuu myös paremmaksi.”

Journalismin ikuista pääomaa on luottamus. Sen säilyttäminen vaatii paneutumista suunnitteluun, haastateltavien valintaan ja tiedon prosessointiin. Journalismi ei ole kirjoittamista vaan tutkimista, valintaa ja ajattelua. Kun työ on tehty hyvin, journalismi voi olla osa keskustelua, ei vain raportointia, Leppäjärvi korostaa.

 

Faktojen tarkistamiseksi Leppäjärvi kannustaa toimittajaopiskelijoitaan luettamaan juttujaan toisillaan ja kysymään: missä kohtaa et usko minua, mitä en tässä nyt huomaa.

”Ulkopuolinen havaitsee myös tiedostamattomat arvoasetelmat. Mediakriittisyys lähtee itsestä – oman aseman tunnistamisesta ja sen myöntämisestä, että kukaan meistä ei ole puhdas ennakkoasenteista.”

Leppäjärvi uskoo, että journalisteillejää aikaa huolelliseen tekemiseen, kun alan ruorissa on enemmän uudenlaisia osaajia. Niitä, jotka ymmärtävät kokonaisvaltaisesti toimintaympäristön muutosta, journalismia ja liiketoimintaa ja joilla on taitoa ja rohkeutta luoda tekemiseen selkeät uudet tavoitteet ja suunta.

”Ei ole järkeä yrittää tehdä samaan aikaan kaikkea vanhaa ja uutta ilman kunnon ohjeistuksia. Nyt toimittajat ovat liian yksin mahdollisuuksiensa kanssa. Ei jokaisen toimittajan kannata esimerkiksi somesta pohtia, mitähän näillä välineillä tekisi. Se on ajanhukkaa ja uhkaa brändien linjakkuutta.”

Tämä ei tarkoita, että toimittajat voisivat jättää somettamatta. Viime vuonnaopetussuunnitelmaltaan uudistunut Haaga-Helian medianomikoulutuskaan ei enää opeta yhtä uutisen kärkeä vaan miettimään jo ideointivaiheessa, mitä aiheesta tehdään mihinkin kanavaan ja missä järjestyksessä.

”Some ei ole enää journalismin markkinointia, jossa some-tuottajat toistavat valmiita otsikoita. Se on osa tarinankerronnan palettia, joka jokaisen toimittajan pitää hallita”, Leppäjärvi sanoo.

Keskeistä Haaga-Helian medianomikoulutuksessa ja uudessa ylemmässä tutkinnossa on oppiminen tekemällä. Medianomiopiskelijat ovat viime aikoina tehneet projekteja Long Playn, Faktabaarin, Docventuresin, STT Digihubin ja Journalistirockin kanssa. Uudessa tutkinnossa aletaan heti alussa tehdä käytännön kehittämishanketta, joka voi liittyä omaan journalistiseen tai mediatalon toimintaan.

Kuva: Haaga-Helian koulutusohjelmajohtaja Anne Leppäjärvi on toiminut päätyönsä ohella vastaavana tuottajana Long Playn ja 11-kollektiivin Avaruus- ja seksimatka 2015 -hankkeessa.

Anne Leppäjärvi

Haaga-Helian toimittajakoulutuksen koulutusohjelmajohtaja vuodesta 2010 ja sen verkkomedian Tuiman vastaava päätoimittaja, journalismin opettaja.

Työskennellyt eri tehtävissä Turun Sanomissa 1999 – 2010 ja Etelä-Suomen Sanomissa 1998 – 1999 toimittajana. Vastannut molemmissa lehdissä kouluyhteistyöstä.

Opiskellut Tampereen yliopistossa teatterin ja draaman tutkimusta ja journalismia. Auskultoinut myös äidinkielen ja kirjallisuuden opettajaksi.



5 2019
Arkisto

Toimittaja Aarno Malin tutki ihmismielen sairaimpia puolia ja sairastui itse

Journalistit joutuvat kohtaamaan mieltä järkyttävää materiaalia, mutta sen käsittelyyn on tarjolla vain vähän keinoja. Aarno Malin löysi Tor-verkosta sivuston täynnä lasten kiduttamista. Hän kirjoitti aiheesta jutun ja päätyi traumaterapiaan.

"Musiikkijournalismista on tehty musiikkibisneksen vihollinen"

Nykytilanteesta on syyttäminen erityisesti isoja artisteja ja heidän levy-yhtiöitään, kirjoittaa toimittaja Mervi Vuorela

Ylensyömät

Yle käyttää ohjelmahankinnoissaan paljon rahaa ja valtaa. Freejournalisteille, ohjaajille ja muille sisällöntuottajille yhtiö näyttäytyy joskus kyykyttävänä jättiläisenä. 24 tekijää kertoi Journalistille kokemuksistaan Ylen hankintakoneiston rattaissa.

Hallitusohjelma herättää toivoa – nousemmeko vihdoin pohjoismaiselle tasolle?

Media poikkeaa suurimmasta osasta muuta liiketoimintaa, ja median tukeminen oikeilla tavoilla on demokratian tukemista, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Suosittelet kaikille päätoimittajille politiikkaan lähtemistä, Jouni Kemppainen

Maaseudun Tulevaisuuden päätoimittaja Jouni Kemppainen lähti eurovaaliehdokkaaksi, koska Juha Sipilä pyysi.

Näin käsikirjoituksesta syntyy esikoiskirja

Keväällä 2017 kustannustoimittaja Petra Maisonen avasi Tammen sähköpostista Satu Vasantolan käsikirjoituksen. Kirja valmistui vuodessa, mutta työ sen parissa jatkuu yhä.

Politiikan toimittajien työ muistuttaa scifiä, fantasiaa ja kauhua

Vaalien kaltaisissa julkisissa spektaakkeleissa ihmisten on varsin helppoa tarkistaa itse, mitä tapahtui. Ei siihen väliin tarvita toimittajaa. Sen sijaan asiantuntevaa toimittaja tarvitaan kuvailemaan, mitä muuta olisi voinut tapahtua, kirjoittaa Janne Zareff.

Yritys ja erehdys

On arkipäivää, että oikeinkirjoitusohjeiden vastaiset yritysnimet lipuvat lehteen sellaisenaan kenenkään puuttumatta, vaikka aihetta olisi, kirjoittaa Ville Eloranta.

Vaikka Spleenish-kirjan tekeminen oli voimauttavaa, Ulla Donner pelkäsi, että tulos olisi muiden mielestä itsekeskeinen ja tylsä. ”Siksi olen ollut tosi iloinen, kun lukijat ovat kertoneet tunnistaneensa siitä itseään. Kun huomaa muidenkin pohtivan samoja ongelmia, ne eivät enää tunnu niin hallitsemattomilta.”

Freelancekuvittaja Ulla Donner teki ahdistavista tunteistaan sarjakuvakirjan

Omia kokemuksiaan saa käsitellä juuri niin hilpeästi tai epäkunnioittavasti kuin haluaa. Toisten kokemusten kanssa olisi vaikeampaa, Ulla Donner sanoo.

När FNB lades ner lyfte Ny Tids chefredaktör Janne Wass upp frågan om hur statsstödet för tidningar på minoritetsspråk ska fördelas. ”Jag ansåg då och anser fortfarande att stödet inte ska gå oavkortat till SPT eftersom det är att kanalisera pengarna till KSF Media och HSS Media.”

Statsstöd öppnade dörrar för finlandssvenska medier

I fjol gick hela statsstödet för tidningar på minoritetsspråk för första gången till enbart svenskspråkiga aktörer. För Ny Tid och Nyhetsbyrån SPT är externa stöd ”avgörande”.

Käyttääkö ostaja sinua pankkina? Freelancerin kannattaa olla tarkkana maksuajoista

Laki rajaa maksuajan pituuden yritysten välisessä kaupassa 30 päivään, mutta tästä voidaan poiketa sopimalla. Mediayritykset käyttävät mahdollisuutta kernaasti, kirjoittaa Journalistiliiton freelance-asioista vastaava lakimies Hannu Hallamaa.

I kläm mellan lördagskorven och avokadon

Att skriva om klimatfrågan är bland det känsligaste man kan ta sig för. Det påminner närmast om flyktingfrågan 2016, skriver Journalistens nya kolumnist Mikaela Löv-Alden.

Kun toimittaja kysyy, hänelle vastataan

”Kaupunginjohtajalle kenties syyte sairaalajupakassa. Kukaan ei halua kommentoida” -juttu tuskin olisi nähnyt päivänvaloa Keskisuomalaisessa. Oli siis aika vaihtaa haastattelutaktiikkaa, Heikki Kuutti kirjoittaa.

Etujärjestön sielu

Kuolleita: Asiamies Arja Hellman 6. 2. 1946 Heinola  – 13. 5. 2019 Helsinki

Luonnonvoima

Kuolleita: Toimittaja Anna-Kaisa Hermunen 17. 2. 1948 Laukaa – 3. 5. 2019 Laukaa

Kannustava kulttuuritoimittaja

Kuolleita: toimittaja Oiti Kotamo 5. 8. 1925 Virrat – 10. 2. 2019 Savonlinna

Suurisydäminen toimittaja

Kuolleita: Toimittaja Irene Sillanpää 26. 6. 1958  Helsinki – 12. 1. 2019 Helsinki

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta