Kaksi Venäjää

JOURNALISTI
13.8.2015

Janne Zareff
janne.zareff@yle.fi
Kirjoittaja on Yleisradion toimittaja.

Valtiojohtomme tapaa puhua itäisestä naapuristamme kuin se olisi kaksi erillistä valtiota, kirjoittaa Janne Zareff.

Fennovoiman ydinvoimahanke toteutuu venäläisen Rosatomin kanssa. Rosatom on käytännössä osa Venäjän hallintoa. Esimerkiksi sen johdon nimittää maan presidentti. Fortumin osake-enemmistön taas omistaa Suomen valtio. Yhtiö lähti ydinvoimahankkeeseen, vaikkei se yhtiön oman tiedotteen mukaan ”ole ollut sen tavoitteena”. Tämä siksi, että yhtiö haluaa auttaa hallitusta pitämään asettamansa aikataulun.

On aika ilmeistä, ettei kyseessä ole pelkkä yhtiöiden välinen asia. Kyseessä on samalla Suomen ja Venäjän valtionjohtojen välinen asia ja sen myötä myös Suomen ja Venäjän valtioiden. Tämä on tietenkin jossain määrin kiusallista Suomen kannalta, ottaen huomioon Venäjän viime vuosina harrastaman aseellisen ulkopolitiikan. Tietysti se voisi olla kiusallista jo Venäjän vähemmistöjen oikeuksien ja sananvapaustilanteen vuoksi, mutta moiset nyt harvoin ovat kauppasuhteiden tiellä olleet. Sota ja EU:n pakotteet kuitenkin pakottavat vähän ryhdistäytymään.

Kiusallisesta tilanteesta on olemassa ulospääsy: kahden Venäjän retoriikka. Siis valtionjohtomme tapa puhua itäisestä naapuristamme kuin se olisi kaksi erillistä valtiota. Ensinnäkin on Venäjä, joka sortaa vähemmistöjään, vaientaa opposition äänet ja satunnaisesti sotii naapuriensa kanssa. Tämä kaikki voidaan tuomita. Toiseksi on Talous-Venäjä, joka halutaan ymmärtää edellisestä erilliseksi. Talous-Venäjä on moraalisesti neutraali, joten sen kanssa tehtävään yhteistyöhön ei Venäjän toimien tarvitse vaikuttaa.

Keskeiseksi työkaluksi kahden Venäjän retoriikan käytössä on noussut EU:n pakotteisiin vetoaminen. Koska viralliset pakotteet eivät koske energiayhteistyötä, ei moraalistakaan ongelmaa voi yhteistyössä olla. Näin siitä huolimatta, että Suomen ja Venäjän yhteinen hanke tukee monella tavalla Venäjän sotaisaa ja vähemmistöjään sortavaa hallintoa. Hanke on Venäjän hallinnon mainos sekä sisä- että ulkopoliittisesti, eikä sen taloudellinen merkityskään aivan olematon ole. Päätös ydinvoimayhteistyöstä oli mitä suurimmassa määrin moraalinen päätös, yritettäköön sitä peitellä millaisella retoriikalla tahansa.

Venäjän vaakunassa komeilee kaksipäinen kotka, mikä onkin osuvaa. Voimme aina jutella toisen pään kanssa, kätevästi unohtaen mitä toinen tekee.



3 2020
Arkisto

Kriisioloissa medialta vaaditaan malttia

Koronauutisoinnissa sekä toimittajien että yleisön on pakko oppia sietämään epävarmuutta ja muuttuvia tilanteita. Ja myös mediayhtiöiden on joustettava, kirjoittaa Maria Pettersson.

Päivi Anttikoski otti selfien Valtio­neuvoston linnan wc-tiloissa. Ennen ­koronaviruksen leviämistä ja valmiuslain käyttöönottoa siihen oli vielä aikaa.

Suosittelet kaikille toimittajille viestintäjohtajan uraa, Päivi Anttikoski

Valtioneuvoston viestintäjohtaja haluaa järjestää tiedotustilaisuuksia ihmisille eikä toimittajille.

Uutissatiiri viihdyttää ja viettelee, mutta se ei ole journalismia

”Satiirissa voidaan myös tarjota oikeamielistä identiteettiä katsojille”, kirjoittaa Janne Zareff.

Finländska medier dryper av vita räddare

När medierna lyfter upp en enskild person som hjälte kan det bidra till ökad volontärturism, skriver Liselott Lindström.

Koronaviruksen lyhennys voi olla uhkapeliä

”Vaikka 'koronan uhrien' ei tulkittaisikaan viittaavan pöytäpeliriippuvuuteen, myös otsikoissa olisi tyylikkäintä puhua (korona)viruksesta”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Hovioikeus pohtii Janitskinin kuoleman vaikutusta tuomioon

MV-lehteen liittyvä oikeudenkäynti saattaa venyä jopa syksyyn.

Freelancer sairastaa omaan laskuunsa

”Freelancerin pitäisi saada työstään riittävä korvaus, joka riittää työterveyshuollon ja sairauspäivärahan maksamiseen”, kirjoittaa Hanna Kaisa Hellsten.

Yt-neuvottelut ovat neuvottelut, eivät sanelua, muistutti käräjäoikeus

Helsingin käräjäoikeus tuomitsi helmikuussa Helsingin Evankelisen Opiston maksamaan korvauksia journalistisen alan opettajan työsuhteen päättämisriidassa. Oikeus arvioi sitä, käytiinkö yt-neuvottelut laillisesti.

Monipuolinen toimittaja ja tarkka vesipallotuomari

Kuolleita: Toimittaja Pasi Natunen 15. 7. 1967 Kuopio – 4. 2. 2020 Tuusula

Sanojen taitaja ja älykäs keskustelija

Kuolleita: Kulttuuritoimittaja Katriina Laine 27. 8. 1943 Pori – 4. 2. 2020 Pori

Uutisia Raumalta viideltä vuosikymmeneltä

Kuolleita: Uutispäällikkö Maija-Liisa Tuominen 5. 4. 1926 Kokemäki – 22. 2. 2020 Rauma

Ahkera ja leppoisa elävän kuvan ammattilainen

Kuolleita: Ohjaaja ja leikkaaja Matti Markkanen 26. 8. 1945 Kotka – 6. 11. 2019 Mikkeli

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta