Kaksi Venäjää

JOURNALISTI
13.8.2015

Janne Zareff
janne.zareff@yle.fi
Kirjoittaja on Yleisradion toimittaja.

Valtiojohtomme tapaa puhua itäisestä naapuristamme kuin se olisi kaksi erillistä valtiota, kirjoittaa Janne Zareff.

Fennovoiman ydinvoimahanke toteutuu venäläisen Rosatomin kanssa. Rosatom on käytännössä osa Venäjän hallintoa. Esimerkiksi sen johdon nimittää maan presidentti. Fortumin osake-enemmistön taas omistaa Suomen valtio. Yhtiö lähti ydinvoimahankkeeseen, vaikkei se yhtiön oman tiedotteen mukaan ”ole ollut sen tavoitteena”. Tämä siksi, että yhtiö haluaa auttaa hallitusta pitämään asettamansa aikataulun.

On aika ilmeistä, ettei kyseessä ole pelkkä yhtiöiden välinen asia. Kyseessä on samalla Suomen ja Venäjän valtionjohtojen välinen asia ja sen myötä myös Suomen ja Venäjän valtioiden. Tämä on tietenkin jossain määrin kiusallista Suomen kannalta, ottaen huomioon Venäjän viime vuosina harrastaman aseellisen ulkopolitiikan. Tietysti se voisi olla kiusallista jo Venäjän vähemmistöjen oikeuksien ja sananvapaustilanteen vuoksi, mutta moiset nyt harvoin ovat kauppasuhteiden tiellä olleet. Sota ja EU:n pakotteet kuitenkin pakottavat vähän ryhdistäytymään.

Kiusallisesta tilanteesta on olemassa ulospääsy: kahden Venäjän retoriikka. Siis valtionjohtomme tapa puhua itäisestä naapuristamme kuin se olisi kaksi erillistä valtiota. Ensinnäkin on Venäjä, joka sortaa vähemmistöjään, vaientaa opposition äänet ja satunnaisesti sotii naapuriensa kanssa. Tämä kaikki voidaan tuomita. Toiseksi on Talous-Venäjä, joka halutaan ymmärtää edellisestä erilliseksi. Talous-Venäjä on moraalisesti neutraali, joten sen kanssa tehtävään yhteistyöhön ei Venäjän toimien tarvitse vaikuttaa.

Keskeiseksi työkaluksi kahden Venäjän retoriikan käytössä on noussut EU:n pakotteisiin vetoaminen. Koska viralliset pakotteet eivät koske energiayhteistyötä, ei moraalistakaan ongelmaa voi yhteistyössä olla. Näin siitä huolimatta, että Suomen ja Venäjän yhteinen hanke tukee monella tavalla Venäjän sotaisaa ja vähemmistöjään sortavaa hallintoa. Hanke on Venäjän hallinnon mainos sekä sisä- että ulkopoliittisesti, eikä sen taloudellinen merkityskään aivan olematon ole. Päätös ydinvoimayhteistyöstä oli mitä suurimmassa määrin moraalinen päätös, yritettäköön sitä peitellä millaisella retoriikalla tahansa.

Venäjän vaakunassa komeilee kaksipäinen kotka, mikä onkin osuvaa. Voimme aina jutella toisen pään kanssa, kätevästi unohtaen mitä toinen tekee.



5 2019
Arkisto

Toimittaja Aarno Malin tutki ihmismielen sairaimpia puolia ja sairastui itse

Journalistit joutuvat kohtaamaan mieltä järkyttävää materiaalia, mutta sen käsittelyyn on tarjolla vain vähän keinoja. Aarno Malin löysi Tor-verkosta sivuston täynnä lasten kiduttamista. Hän kirjoitti aiheesta jutun ja päätyi traumaterapiaan.

"Musiikkijournalismista on tehty musiikkibisneksen vihollinen"

Nykytilanteesta on syyttäminen erityisesti isoja artisteja ja heidän levy-yhtiöitään, kirjoittaa toimittaja Mervi Vuorela

Ylensyömät

Yle käyttää ohjelmahankinnoissaan paljon rahaa ja valtaa. Freejournalisteille, ohjaajille ja muille sisällöntuottajille yhtiö näyttäytyy joskus kyykyttävänä jättiläisenä. 24 tekijää kertoi Journalistille kokemuksistaan Ylen hankintakoneiston rattaissa.

Hallitusohjelma herättää toivoa – nousemmeko vihdoin pohjoismaiselle tasolle?

Media poikkeaa suurimmasta osasta muuta liiketoimintaa, ja median tukeminen oikeilla tavoilla on demokratian tukemista, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Suosittelet kaikille päätoimittajille politiikkaan lähtemistä, Jouni Kemppainen

Maaseudun Tulevaisuuden päätoimittaja Jouni Kemppainen lähti eurovaaliehdokkaaksi, koska Juha Sipilä pyysi.

Näin käsikirjoituksesta syntyy esikoiskirja

Keväällä 2017 kustannustoimittaja Petra Maisonen avasi Tammen sähköpostista Satu Vasantolan käsikirjoituksen. Kirja valmistui vuodessa, mutta työ sen parissa jatkuu yhä.

Politiikan toimittajien työ muistuttaa scifiä, fantasiaa ja kauhua

Vaalien kaltaisissa julkisissa spektaakkeleissa ihmisten on varsin helppoa tarkistaa itse, mitä tapahtui. Ei siihen väliin tarvita toimittajaa. Sen sijaan asiantuntevaa toimittaja tarvitaan kuvailemaan, mitä muuta olisi voinut tapahtua, kirjoittaa Janne Zareff.

Yritys ja erehdys

On arkipäivää, että oikeinkirjoitusohjeiden vastaiset yritysnimet lipuvat lehteen sellaisenaan kenenkään puuttumatta, vaikka aihetta olisi, kirjoittaa Ville Eloranta.

Vaikka Spleenish-kirjan tekeminen oli voimauttavaa, Ulla Donner pelkäsi, että tulos olisi muiden mielestä itsekeskeinen ja tylsä. ”Siksi olen ollut tosi iloinen, kun lukijat ovat kertoneet tunnistaneensa siitä itseään. Kun huomaa muidenkin pohtivan samoja ongelmia, ne eivät enää tunnu niin hallitsemattomilta.”

Freelancekuvittaja Ulla Donner teki ahdistavista tunteistaan sarjakuvakirjan

Omia kokemuksiaan saa käsitellä juuri niin hilpeästi tai epäkunnioittavasti kuin haluaa. Toisten kokemusten kanssa olisi vaikeampaa, Ulla Donner sanoo.

När FNB lades ner lyfte Ny Tids chefredaktör Janne Wass upp frågan om hur statsstödet för tidningar på minoritetsspråk ska fördelas. ”Jag ansåg då och anser fortfarande att stödet inte ska gå oavkortat till SPT eftersom det är att kanalisera pengarna till KSF Media och HSS Media.”

Statsstöd öppnade dörrar för finlandssvenska medier

I fjol gick hela statsstödet för tidningar på minoritetsspråk för första gången till enbart svenskspråkiga aktörer. För Ny Tid och Nyhetsbyrån SPT är externa stöd ”avgörande”.

Käyttääkö ostaja sinua pankkina? Freelancerin kannattaa olla tarkkana maksuajoista

Laki rajaa maksuajan pituuden yritysten välisessä kaupassa 30 päivään, mutta tästä voidaan poiketa sopimalla. Mediayritykset käyttävät mahdollisuutta kernaasti, kirjoittaa Journalistiliiton freelance-asioista vastaava lakimies Hannu Hallamaa.

I kläm mellan lördagskorven och avokadon

Att skriva om klimatfrågan är bland det känsligaste man kan ta sig för. Det påminner närmast om flyktingfrågan 2016, skriver Journalistens nya kolumnist Mikaela Löv-Alden.

Kun toimittaja kysyy, hänelle vastataan

”Kaupunginjohtajalle kenties syyte sairaalajupakassa. Kukaan ei halua kommentoida” -juttu tuskin olisi nähnyt päivänvaloa Keskisuomalaisessa. Oli siis aika vaihtaa haastattelutaktiikkaa, Heikki Kuutti kirjoittaa.

Etujärjestön sielu

Kuolleita: Asiamies Arja Hellman 6. 2. 1946 Heinola  – 13. 5. 2019 Helsinki

Luonnonvoima

Kuolleita: Toimittaja Anna-Kaisa Hermunen 17. 2. 1948 Laukaa – 3. 5. 2019 Laukaa

Kannustava kulttuuritoimittaja

Kuolleita: toimittaja Oiti Kotamo 5. 8. 1925 Virrat – 10. 2. 2019 Savonlinna

Suurisydäminen toimittaja

Kuolleita: Toimittaja Irene Sillanpää 26. 6. 1958  Helsinki – 12. 1. 2019 Helsinki

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta