Kaksi Venäjää

JOURNALISTI
13.8.2015

Janne Zareff
janne.zareff@yle.fi
Kirjoittaja on Yleisradion toimittaja.

Valtiojohtomme tapaa puhua itäisestä naapuristamme kuin se olisi kaksi erillistä valtiota, kirjoittaa Janne Zareff.

Fennovoiman ydinvoimahanke toteutuu venäläisen Rosatomin kanssa. Rosatom on käytännössä osa Venäjän hallintoa. Esimerkiksi sen johdon nimittää maan presidentti. Fortumin osake-enemmistön taas omistaa Suomen valtio. Yhtiö lähti ydinvoimahankkeeseen, vaikkei se yhtiön oman tiedotteen mukaan ”ole ollut sen tavoitteena”. Tämä siksi, että yhtiö haluaa auttaa hallitusta pitämään asettamansa aikataulun.

On aika ilmeistä, ettei kyseessä ole pelkkä yhtiöiden välinen asia. Kyseessä on samalla Suomen ja Venäjän valtionjohtojen välinen asia ja sen myötä myös Suomen ja Venäjän valtioiden. Tämä on tietenkin jossain määrin kiusallista Suomen kannalta, ottaen huomioon Venäjän viime vuosina harrastaman aseellisen ulkopolitiikan. Tietysti se voisi olla kiusallista jo Venäjän vähemmistöjen oikeuksien ja sananvapaustilanteen vuoksi, mutta moiset nyt harvoin ovat kauppasuhteiden tiellä olleet. Sota ja EU:n pakotteet kuitenkin pakottavat vähän ryhdistäytymään.

Kiusallisesta tilanteesta on olemassa ulospääsy: kahden Venäjän retoriikka. Siis valtionjohtomme tapa puhua itäisestä naapuristamme kuin se olisi kaksi erillistä valtiota. Ensinnäkin on Venäjä, joka sortaa vähemmistöjään, vaientaa opposition äänet ja satunnaisesti sotii naapuriensa kanssa. Tämä kaikki voidaan tuomita. Toiseksi on Talous-Venäjä, joka halutaan ymmärtää edellisestä erilliseksi. Talous-Venäjä on moraalisesti neutraali, joten sen kanssa tehtävään yhteistyöhön ei Venäjän toimien tarvitse vaikuttaa.

Keskeiseksi työkaluksi kahden Venäjän retoriikan käytössä on noussut EU:n pakotteisiin vetoaminen. Koska viralliset pakotteet eivät koske energiayhteistyötä, ei moraalistakaan ongelmaa voi yhteistyössä olla. Näin siitä huolimatta, että Suomen ja Venäjän yhteinen hanke tukee monella tavalla Venäjän sotaisaa ja vähemmistöjään sortavaa hallintoa. Hanke on Venäjän hallinnon mainos sekä sisä- että ulkopoliittisesti, eikä sen taloudellinen merkityskään aivan olematon ole. Päätös ydinvoimayhteistyöstä oli mitä suurimmassa määrin moraalinen päätös, yritettäköön sitä peitellä millaisella retoriikalla tahansa.

Venäjän vaakunassa komeilee kaksipäinen kotka, mikä onkin osuvaa. Voimme aina jutella toisen pään kanssa, kätevästi unohtaen mitä toinen tekee.



9 2019
Arkisto

Kuolema toimituksessa

Kollegan kuolema pysäyttää toimituksen ja tuo työyhteisön hoidettavaksi paljon käytännön asioita. Surun hoitamiseen ei sen sijaan ole valmista reseptiä.

Daniel Nissén, Lukas Kallenberg,  Mathilda Kull och Karolina Åsmus jobbar på Vasabladet. De unga journalisterna upplever att inhoppare och fast anställda behandlas likvärdigt. Alla är inbjudna till samma personalfester och interna fortbildningar och ingår i samma diskussionsforum. ”Man är en i gänget. Det är viktigt att man får vara med i gemenskapen för att trivas på jobbet”, säger Mathilda Kull.

Journalistförbundet ifrågasätter en praxis där många inhoppare jobbar heltid länge

Under vilka villkor jobbar inhopparna och hur mycket av jobbet görs egentligen av dem? Journalisten utredde en brokig praxis.

Naistenlehdet laajentavat naiskuvaa

”Juuri naistenlehdet ovat tehneet naisia näkyviksi ja laajentaneet naiskuvaa sekä lisänneet ylipäänsä suvaitsevaisuutta kertomalla erilaisuudesta”, kirjoittaa Iina Artima-Kyrki.

Työnantaja esittää poikkeuksellisen törkeitä muutoksia työehtosopimuksiin

Mitä tapahtuu, jos työntekijä marssii neuvottelupöytään samanlaisin esityksin kuin työnantaja? kysyy Maria Pettersson.

Politiikkaa on helpompi tehdä, kun toimittajat eivät kyttää, Veli Liikanen

Vihreät päätti lopettaa puoluelehtensä rahoittamisen toimitusta kuulematta. Puoluesihteeri Veli Liikanen ei halua avata aiheesta käymiään keskusteluja.

Moraalittomien väitteiden jyrkkä tuomitseminen ei välttämättä ole tehokasta

Jos jatkuvasti puhumme jostain radikaalina pidetystä ajatuksesta, tuolla ajatuksella on hyvät mahdollisuudet muuttua yhteiskunnan silmissä hiljalleen maltilliseksi ja mahdolliseksi, Janne Zareff pohtii kolumnissaan.

Du skall icke normalisera

Dan Lolax har svårt att acceptera tanken att det finns ämnen som journalister inte ska gå och peta i.

Työehdoista neuvotellaan salassa – miksiköhän?

Neuvottelut työn ehdoista pitävät Journalistiliiton puheenjohtajan kiireisenä. Eräs pimeä perinne mietityttää Hanne Ahoa.

Näin syntyy MTV:n meteorologin sääennuste

Forecan ja MTV:n meteorologi Miina Manninen tietää viikonlopun sään ennen kuin muu Suomi herää.

Olen Retail Manager, sanoi haastateltava

Yhä suurempi osuus yritysväestä tuntuu uskovan, että englanti parantaa menestyksen mahdollisuuksia kotimaassakin, Ville Eloranta kirjoittaa.

”Ilmastonmuutos trendaa nyt kaikkialla, ja ihan syystä. Mutta järjestöt ja brändit käyttävät ilmastoahdistusta keppihevosena omalle asialleen. Joskus on vaikea erottaa, mikä on aiheellista ja mikä ei”, Maria Veitola sanoo.

Maria Veitola kysyy tyhmiä ja se kannattaa

”Se ei aina ole helppoa, mutta usein toimittajan kannattaisi tekeytyä vähän hölmöksi. Katselijat ja kuuntelijat kiittävät, kun tulee parempi ohjelma”, toimittaja Maria Veitola sanoo.

Moni maalittamiseen soveltuva rikosnimike on asianomistajarikos. Yksittäisen virkamiehen kynnys rikosilmoituksen tekemiseen voi olla korkea. Muiden muassa poliisi, syyttäjät, tuomarit ja käräjäoikeuksien laamannit toivovat asiaan pikaista muutosta.

Maalittaminen halutaan kriminalisoida, mutta asia etenee hitaasti

Päättäjät puhuvat julkisuudessa asian kiireellisyydestä, mutta oikeusministeriössä mitään hanketta ei ole käynnissä.

Tapahtumien ”sivutuotteena” syntyy yhteisöllisyyttä

”Jo Helsingin Sanomalehtimiesyhdistyksen ja Aikakauslehdentoimittajien yhdistyksen yhdistymistä suunniteltaessa tavoitteeksi otettiin hyvät jäsentilaisuudet”, kirjoittaa toiminnanjohtaja Kaija Plit.

Tinkimätön toimittaja ja aktiivinen osallistuja

Kuolleita: Toimittaja Tuula Helariutta 24. 4. 1949 Punkalaidun – 10. 9. 2019 Huittinen

”Journalistin tehtävä on kysyä miksi”

Kuolleita: Toimittaja Martti ”Maxi” Kaukonen 15. 9. 1947 Rovaniemi – 12. 10. 2019 Kuopio

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta