Venäjän ymmärtäjä

Anna-Lena Laurén päätyi Venäjälle saatuaan opiskelijevaihdon kautta ystäviä Pietarissa. Kuva: Leksei Mjakishev

Anna-Lena Laurén, 39

Hufvudstadsbladetin ja Svenska Dagsbladetin Moskovan-kirjeenvaihtaja vuodesta 2011.

Toiminut mm. SvenskaDagsbladetin Helsingin-kirjeenvaihtajana 2003 – 2006 ja Ylen Moskovan-kirjeenvaihtajana 2006 – 2010.

Julkaissut useita Venäjää ja Kaukasiaa käsitteleviä kirjoja.

Suomen Kuvalehden Journalismipalkinto 2013. Bonnierin Vuoden Journalisti -ehdokas 2014.

JOURNALISTI
11.6.2015

Manu Marttinen, teksti
Leksei Mjakishev, kuva

”Venäjällä itse keskustelu (obsjtjenie) on paljon tärkeämpää kuin se, saadaanko konkreettisiin kysymyksiin konkreettisia vastauksia. Prosessi on tärkeämpi kuin perille pääseminen. Venäläiset eivät luota siihen, että jokaista asiaa voisi ymmärtää täydellisesti. Sen sijaan on kiinnostavaa puhua, riidellä, oivaltaa”, sanoo Hufvudstadsbladetin Venäjän-kirjeenvaihtaja Anna-Lena Laurén.

”Venäjällä haastateltava ei useinkaan kuuntele tarkasti mitä sanot, vaan vastaa ihan toisiin kysymyksiin: niihin, jotka hänen mielestään olisi pitänyt esittää. Havaintoni perustuu lukemattomiin haastatteluihin, joita olen venäläisten kanssa tehnyt.

Jos antaa haastateltavan puhua, esille voi nousta todella kiinnostavia juttuja. Yritän siteerata juuri sellaisia yksityiskohtia, jotka voivat valaista asioita yllättävällä tavalla.

Suurin ero Suomessa työskentelyyn on se, että Venäjällä täällä on paljon vaikeampi saada tietoja viranomaisilta. Tilanne on huonontunut viime vuosina. Jos heiltä aikaisemmin oli vaikea saada kommentteja, nyt se on käytännössä mahdotonta. Se on sääli, sillä tasapainon vuoksi olisi tärkeää saada enemmän informaatiota suoraan duumalta tai virkamiehiltä.

Ulkomaalaisen kirjeenvaihtajan arki ei ole suuresti muuttunut viime vuosina, mutta viisumi- ja akkreditointiasioissa Venäjällä ollaan nyt tarkempia. Meiltä vaaditaan nykyään esimerkiksi sellaisia dokumentteja, joita ei aikaisemmin ole vaadittu.

Suomessa Venäjä-raportointi on mielestäni suhteellisen laadukasta. Moskovassa on monta suomalaista kirjeenvaihtajaa, joilla on erilaisia näkemyksiä. Meillä on täällä edelleen viisi kirjeenvaihtajaa, enemmän kuin muilla Pohjoismailla. Ruotsalaisia ja norjalaisia on kaksi ja tanskalaisia tietääkseni kolme.

Palaan Suomeen, kun lapseni aloittaa koulun, sillä jokaisella lapsella on oikeus juuriinsa. Sain itse turvallisen lapsuuden Paraisilla. Olen vasta nyt ymmärtänyt, että juuri se teki minusta vahvan ihmisen.”


Kuva: Anna-Lena Laurén päätyi Venäjälle saatuaan opiskelijevaihdon kautta ystäviä Pietarissa.

Anna-Lena Laurén, 39

Hufvudstadsbladetin ja Svenska Dagsbladetin Moskovan-kirjeenvaihtaja vuodesta 2011.

Toiminut mm. SvenskaDagsbladetin Helsingin-kirjeenvaihtajana 2003 – 2006 ja Ylen Moskovan-kirjeenvaihtajana 2006 – 2010.

Julkaissut useita Venäjää ja Kaukasiaa käsitteleviä kirjoja.

Suomen Kuvalehden Journalismipalkinto 2013. Bonnierin Vuoden Journalisti -ehdokas 2014.

Rantasen valinta

Talouselämän toimittaja Esko Rantanen valitsi palstalla esiteltäväksi Hufvudstadsbladetin Venäjän-kirjeenvaihtajan Anna-Lena Laurénin.

”Ihastelen, miten hän kuvaa venäläistä ihmistä kolumnissaan (Ryssar svarar bara sina egna frågor, Hbl 3. 5.): kuinka venäläinen ei vastaa koskaan kysymykseen, vaan siihen kysymykseen, joka toimittajan olisi pitänyt esittää. Laurén luonnehtii venäläistä ihmistä hauskalla, rehellisellämutta silti sympaattisella tavalla.

Hänen journalistinen hyveensä on näyttää, miten asiat ovat. Se, ettei sormi pystyssä tuomitse Putinia tai venäläisiä, ei tee hänestä mielestäni diktatuurin kannattajaa. Päinvastoin, uskon että hän edustaa asiallisuutta ja todellista suvaitsevaisuutta paremmin kuin moni muu toimittaja.”



15 2018
Arkisto

Sanan saattajat

Kristillinen media on huono bisnes, jota tehdään kutsumuksen voimalla. Aivan erityisen hankala sitä on tehdä niin, että se kelpaisi kaikille, sanoo alan konkari Kirsi Rostamo.

Elämäntapajohtaja

Journalistiliiton puheenjohtajaksi uudelleen valittu Hanne Aho uskoo liiton jäsenmäärän kääntyvän nousuun.

Aishi Zidania kiitettiin palkintoperusteissa myös siitä, etteivät painostus, uutistyön vääristely-yritykset ja nettiviha ole lannistaneet häntä. Jarno Liskin todettiin tekevän monin paikoin riskialtista tutkivaa journalismia sinnikkäästi ja peräänantamattomasti ilman työsuhteen turvaa.

Sananvapauden käyttäjät

Kun ympäristö painostaa, Aishi Zidan ja Jarno Liski nojaavat journalistin perustehtävään. Työ palkittiin Sananvapauden miekalla.

KSF Medias fjolårsresultat, ett minus på 4,2 miljoner euro, var bättre än på många år. Nya vd:n Anna Hellersedt litar på att det nu är en bra tidpunkt för bolaget att införa en ny betallösning för digital journalistik.

Efter stormen

KSF Medias nya vd Anna Hellerstedt betonar öppen kommunikation inom bolaget och vill förankra stora linjer hos personalen. Främsta löfte hittills: mer fokus på journalistiken – hur det ska förverkligas har vi inte ännu sett.

Tv-ohjaaja ja toimittaja Marja Jaakola on halunnut olla työvuosien jälkeen kuin kuka tahansa. Hän ei ole työskennellyt eläkkeellä. Kuva: Liisa Huima

Ei ole valtaa loistoa

Eläkkeellä identiteetti on rakennettava uudelleen. Toimittajalle se voi olla vaikeaa.

Liikaa keskustelua

Medioiden verkkokeskusteluissa vihan lietsomisen ja asiallisen kommentoinnin välissä on leveä vyöhyke, jolla delete-nappia painetaan liian harvoin, kirjoittaa Asko Lehtonen.

Älä soita sille enää koskaan!

Mediayhtiö harkitsi kieltävänsä tuurajia käyttämästä lähdesuojan alaisia tietoja muissa töissä. Ajatus lähteiden ”omistamisesta” on omituinen, kokenut oikeustoimittaja sanoo.

Jouluihminen. A-lehtien tuottaja Elisa Miinin aloittaa jouluvalmistelut jo elokuussa ja lopettaa joulunvieton tapaninpäivänä. ”Ajatukseni kääntyvät välipäivinä jo pois joulusta ja kohti uutta vuotta, kun olen jo joulua pitkään siinä vaiheessa viettänyt.”

Glögiä jo elokuussa

A-lehtien tuottaja Elisa Miininin kotona on kaksi joulukuusta. Toiseen niistä saa koskea vain hän.

Pekka Vahvasen Kone kaikkivaltias -kirja on saanut kehuja siitä, että ’joku on tätä järjettömyyttä vastaan’. Toisaalta se on kirvoittanut kritiikkiä etenkin teknologiapiireistä. ”Uskon, että kun tunnepitoista kritiikkiä saa, on osunut johonkin oikeaan kohtaan.”

Kadonneen onnen jäljillä

Tutkimusten valossa teknologis-taloudellinen kehitys ei ole enää vuosikymmeniin tehnyt meistä onnellisempia, sanoo digitalisaation ongelmista kirjan kirjoittanut Pekka Vahvanen.

Milloin freelancer on jäävi?

Mikä on eettinen aikaväli jutulle tiettyyn lehteen ja jutulle saman lehden kustantajasta? Vaikuttaako juttutyyppi asiaan? Vastausten pohtimiseen tarvitaan lisää konkreettisia eväitä, kirjoittaa Anna-Sofia Nieminen.

Edellistä työtä jatkamaan

Tiina Ojutkangas aloittaa tammikuussa Kokkolassa ilmestyvän Keskipohjanmaan päätoimittajana.

Dags att tända lyset

På redaktionerna i Finland finns en hel del att lära av Demokratijouren, om hur man bygger upp konkreta rutiner som förebygger hot och hat, skriver Johan Svenlin.

Perehdy tietoturvaan tänään

Vaikka et työskentelisi erityistä tietoturvaa vaativien lähteiden ja aiheiden parissa, ala perehtyä niiden suojaamiseen nyt. Toimittajan salausopas kertoo, miksi se kannattaa.

75 prosenttia

Mistä tietää, että vaalit ovat lähestymässä? Yksi varma merkki on numerohokemien vyöry journalistisiin teksteihin, kirjoittaa Vesa Heikkinen.

Liftaamalla ehtii paremmin

Kirjaan uppoutunut Juha Mäkinen ei huomannut nousta bussiin, mutta onneksi juttukeikalle ehtii toisellakin tavalla.

Otavamedia jatkaa yt-kierrosta ensi vuonna

Otavamedia aloittaa yt-neuvottelut kuvaryhmässään 2. tammikuuta 2019. Yt-neuvotteluja on viime viikkona päättynyt Otavamediassa, Sanoma Media Finlandissa, Aamulehdessä ja A-lehdissä.

Färre fotografer på Hufvudstadsbladet

”Jag är övertygad om att läsarna inte kommer att uppleva någon försämring av bildjournalistiken i HBL framöver”, säger chefredaktör Susanna Landor.

Håkans leder Studentbladet

Som chefredaktör vill Håkans bland annat närma sig studentkårer som tidigare lämnat Svenska studerandes intresseorganisation.

Takasivu

Provokatiivisia huomioita.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta