Mediajuristi Galina Arapovan johtama sananvapausjärjestö joutui Venäjän mustalle listalle. Kuva: Salla Nazarenko

Toimittajajärjestöjä päätyy agenttirekisteriin Venäjällä

Agenttirekisteri

Venäjän lain mukaan kaikkien järjestöjen, jotka saavat ulkomaista rahaa ja osallistuvat poliittiseen toimintaan, on rekisteröidyttävä ulkomaisiksi agenteiksi oikeusministeriöön.

Järjestöille se merkitsee tiukempaa viranomaiskontrollia sekä maineen menetystä.

JOURNALISTI
11.6.2015

Salla Nazarenko, teksti ja kuva

”Tilanne Venäjällä on masentava”, sanoo mediajuristi Galina Arapova.

Venäjän Karjalassa toimiva journalistien oikeuksia puolustava järjestö Ekspertno-pravovoje partnerstvo Sojuz päätyi toukokuun alussa Venäjän oikeusministeriön ylläpitämään niin kutsuttuun agenttirekisteriin. Se merkitsi järjestölle toiminnan lopettamista suurten sakkojen uhalla.

Rekisteriin voi joutua järjestö, joka harjoittaa poliittista toimintaa ja saa ulkomaista rahoitusta.

”Mielestäni päätös oli virheellinen”, sanoo Karjalan lehtimiesliiton entinen puheenjohtaja Anatolij Tsygankov puhelimitse Petroskoista.

”Järjestö ei harjoittanut poliittista toimintaa, vaan antoi toimittajille lainopillisia neuvoja ja juridista apua muun muassa oikeudessa, lähinnä kunnianloukkausprosesseihin liittyen.”

Sojuz-järjestön varajohtaja Jelena Paltseva näkee tilanteen hieman toisin.

”Lain tulkinta on niin lavea, että lähes minkä tahansa järjestötoiminnan voi katsoa poliittiseksi, jos niin halutaan. Federaatiotasolta on tullut käsky tarkastaa järjestöjä: emme olleet Karjalassa ainoa haaviin joutunut.”

Ulkomaista rahoitusta Sojuz on saanut Paltsevan mukaan vain vuosina 2012 ja 2013. Ulkomaisin säätiövaroin on muun muassa painettu informaatiolehtisiä ja pidetty seminaareja. Sojuz ei reklamoi oikeusministeriön päätöksestä, mutta sen työntekijät jatkavat toimittajien avustamista ilman järjestöään.

 

Voronežin kaupungissa toiminut sananvapausjärjestö Tsentr zašity prav SMI sen sijaan taistelee oikeusministeriötä vastaan. Järjestö on ollut rekisterissä alkuvuodesta, mutta se ei ole lopettanut toimintaansa. Sen johtaja, tunnettu mediajuristi Galina Arapova toteaa sähköpostihaastattelussa, että hän arvasi järjestönsä joutuvan rekisteriin sen tunnettuuden vuoksi.

”Me valitamme oikeusministeriön päätöksestä. Venäjällä on menossa valtava kampanja meidän puolustamiseksemme. Myös kansainväliset järjestöt tukevat meitä.

Voronežilaisjärjestöä puolustavalla mmdc.me-sivustolla vetoomukseen ovat osallistuneet muun muassa Etyjin sananvapausvaltuutettu sekä tunnetuimmat sanan-vapausjärjestöt.

”Tilanne Venäjällä on niin masentava, että joskus tuntuu, että olemme ongelminemme aivan yksin. Kaikki solidaarisuuden osoitukset ovat meille tärkeitä”, sanoo Arapova.


Kuva: Mediajuristi Galina Arapovan johtama sananvapausjärjestö joutui Venäjän mustalle listalle.

Agenttirekisteri

Venäjän lain mukaan kaikkien järjestöjen, jotka saavat ulkomaista rahaa ja osallistuvat poliittiseen toimintaan, on rekisteröidyttävä ulkomaisiksi agenteiksi oikeusministeriöön.

Järjestöille se merkitsee tiukempaa viranomaiskontrollia sekä maineen menetystä.



4 2019
Arkisto

Rahahautomo

Valokuvausjärjestö Finnfoto kylpee rahassa, jota se ei ole saanut jaettua kuvaajille.

"Politiikan toimittajat puhuvat liian vähän politiikan sisällöistä"

Vuoden journalistin Vappu Kaarenojan mielestä osa politiikan journalismista tuo mieleen urheilusivut.

Jos sössii lehdistönvapauden, voi heittää hyvästit demokratialle

Kansalaisen kannalta on yhdentekevää, lopettaako journalisti työskentelyn ennakkosensuurin vai netissä käydyn vihakampanjan seurauksena, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Maailma muuttuu vihamielisemmäksi toimittajia kohtaan

Suomi nousi tänä vuonna sananvapaustilaston kakkoseksi, mutta entistä harvemmassa massa tilanne on hyvä tai tyydyttävä. Kymmenen viime vuoden aikana työnsä vuoksi on kuollut yli 700 journalistia.

Freelanceriksi jääminen on heittäytymistä epävarmuuteen, jossa nirsous johtaa konkurssiin

Ennen halusin tehdä ensisijassa yhteiskunnallisesti merkittävää ja lukijaa koskettavaa journalismia. Sittemmin on valjennut yrittäjän arjen totuus, kirjoittaa Lauri Rotko.

Antaisit itse paremmat erätaukohaastattelut, Susanna Luikku

Avun toimittaja Susanna Luikku tähtäsi jääkiekkoilijaksi, mutta päätyi urheilutoimittajaksi. Hän suhtautuu kriittisesti otteluiden erätaukohaastatteluihin.

Haaga-Helian journalismiopiskelijat tarkistivat kansainvälisessä projektissa kuusi EU-väitettä. ”Työssä huomasi, miten paljon asiaa muutamaan lauseeseen saattaa sisältyä”, sanoo Emmi Syrjäniemi (oik.), joka oli mukana tarkistamassa Ville Niinistön (vihr.) twiittiä. Vierellä tarkistustyötä ohjannut lehtori Kaarina Järventaus.

Journalismin opiskelijat tarkistivat EU-väitteitä: enemmistö ”sinne päin”

EU-vaaleihin liittyvä projekti muistuttaa toimittajia tarkistamaan siteerausten faktat ja miettimään otsikoista syntyviä vaikutelmia.

Kom till Afrika, här finns plats!

När det gäller den finska marknaden för Afrikanyheter behöver jag sällan konkurrera med någon, skriver Journalistens nya kolumnist Liselott Lindström, Afrikastringer för Yle.

Ei mitään muttia – vai sittenkin pari?

Verbittömiä lauseita, mutta-sanalla alkavia virkkeitä, ja-sanan pois jättäviä listauksia. Kaikkia näkyy journalistisissa teksteissä jatkuvasti. Mutta saako näin tehdä, pohtii Ville Eloranta.

Pk-media, invandringskritik och andra ord

Vad finns inbyggt i begrepp som politisk korrekt (pk), islamisering, patriot eller i en valseger som liknas vid en tsunami, frågar Jeanette Björkqvist.

Hyvä juttu, ei kauppoja

Tuomo Pirttimaan juttukeikka Norjan vuonolle sujui kuin unelma, kunnes tuli aika kartoittaa aiheen virallista puolta.

Toimittaja aikoo erota päätoimittajan vaaliehdokkuuden takia

Sanomalehti Pohjalaisen päätoimittajan ehdokkuus eduskuntavaaleissa hiertää toimituksen ja johdon välejä.

Nuoret haluavat reunoilta kovettunutta juustosämpylää siinä missä muutkin

Nuorten hupenevaa kiinnostusta ammattiyhdistysliikkeeseen selitetään usein joko sen imago-ongelmalla tai nuorten ideologisilla valinnoilla. Syy on kuitenkin muualla, kirjoittaa liiton opiskelijalähettiläs Martta Kallionpää.

Tervetuloa takaisin

Journalistiliitossa kokeillaan, millaisia tuloksia eronneiden jäsenten takaisin houkutteleminen tuottaa, liiton tiedottaja Manu Haapalainen kirjoittaa.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta