Mediajuristi Galina Arapovan johtama sananvapausjärjestö joutui Venäjän mustalle listalle. Kuva: Salla Nazarenko

Toimittajajärjestöjä päätyy agenttirekisteriin Venäjällä

Agenttirekisteri

Venäjän lain mukaan kaikkien järjestöjen, jotka saavat ulkomaista rahaa ja osallistuvat poliittiseen toimintaan, on rekisteröidyttävä ulkomaisiksi agenteiksi oikeusministeriöön.

Järjestöille se merkitsee tiukempaa viranomaiskontrollia sekä maineen menetystä.

JOURNALISTI
11.6.2015

Salla Nazarenko, teksti ja kuva

”Tilanne Venäjällä on masentava”, sanoo mediajuristi Galina Arapova.

Venäjän Karjalassa toimiva journalistien oikeuksia puolustava järjestö Ekspertno-pravovoje partnerstvo Sojuz päätyi toukokuun alussa Venäjän oikeusministeriön ylläpitämään niin kutsuttuun agenttirekisteriin. Se merkitsi järjestölle toiminnan lopettamista suurten sakkojen uhalla.

Rekisteriin voi joutua järjestö, joka harjoittaa poliittista toimintaa ja saa ulkomaista rahoitusta.

”Mielestäni päätös oli virheellinen”, sanoo Karjalan lehtimiesliiton entinen puheenjohtaja Anatolij Tsygankov puhelimitse Petroskoista.

”Järjestö ei harjoittanut poliittista toimintaa, vaan antoi toimittajille lainopillisia neuvoja ja juridista apua muun muassa oikeudessa, lähinnä kunnianloukkausprosesseihin liittyen.”

Sojuz-järjestön varajohtaja Jelena Paltseva näkee tilanteen hieman toisin.

”Lain tulkinta on niin lavea, että lähes minkä tahansa järjestötoiminnan voi katsoa poliittiseksi, jos niin halutaan. Federaatiotasolta on tullut käsky tarkastaa järjestöjä: emme olleet Karjalassa ainoa haaviin joutunut.”

Ulkomaista rahoitusta Sojuz on saanut Paltsevan mukaan vain vuosina 2012 ja 2013. Ulkomaisin säätiövaroin on muun muassa painettu informaatiolehtisiä ja pidetty seminaareja. Sojuz ei reklamoi oikeusministeriön päätöksestä, mutta sen työntekijät jatkavat toimittajien avustamista ilman järjestöään.

 

Voronežin kaupungissa toiminut sananvapausjärjestö Tsentr zašity prav SMI sen sijaan taistelee oikeusministeriötä vastaan. Järjestö on ollut rekisterissä alkuvuodesta, mutta se ei ole lopettanut toimintaansa. Sen johtaja, tunnettu mediajuristi Galina Arapova toteaa sähköpostihaastattelussa, että hän arvasi järjestönsä joutuvan rekisteriin sen tunnettuuden vuoksi.

”Me valitamme oikeusministeriön päätöksestä. Venäjällä on menossa valtava kampanja meidän puolustamiseksemme. Myös kansainväliset järjestöt tukevat meitä.

Voronežilaisjärjestöä puolustavalla mmdc.me-sivustolla vetoomukseen ovat osallistuneet muun muassa Etyjin sananvapausvaltuutettu sekä tunnetuimmat sanan-vapausjärjestöt.

”Tilanne Venäjällä on niin masentava, että joskus tuntuu, että olemme ongelminemme aivan yksin. Kaikki solidaarisuuden osoitukset ovat meille tärkeitä”, sanoo Arapova.


Kuva: Mediajuristi Galina Arapovan johtama sananvapausjärjestö joutui Venäjän mustalle listalle.

Agenttirekisteri

Venäjän lain mukaan kaikkien järjestöjen, jotka saavat ulkomaista rahaa ja osallistuvat poliittiseen toimintaan, on rekisteröidyttävä ulkomaisiksi agenteiksi oikeusministeriöön.

Järjestöille se merkitsee tiukempaa viranomaiskontrollia sekä maineen menetystä.



5 2020
Arkisto

Tämä voi olla ainoa tilaisuutemme mediatukeen

Ruotsissa, Tanskassa ja Norjassa valtio on jakanut journalismille koronatukea 24 – 66 miljoonaa euroa normaalin mediatuen päälle. Suomessa tiedonvälitystä ei tueta, vielä. Nyt tilanne on kuitenkin lupaavampi kuin vuosikymmeniin, kirjoittaa Maria Pettersson.

Kuohuva toimitus on loistopaikka edetä uralla, Riikka Räisänen

Ylen uutis- ja ajankohtaistoimituksen päätoimittaja tietää jo, kuka kolumnisti seuraavaksi ehdottaa yhtiön rahoituksen leikkaamista.

Koronan mukana kiire katosi ja filosofia palasi

Kodissamme on nukuttu enemmän kuin aikoihin. Yhtenä yönä en saanut unta, kun olin nukkunut niin jumalattoman paljon edellisinä, kirjoittaa Lauri Rotko.

Medier med mössan i hand

”Det är problematiskt om mediernas roll och deras stödbehov villkoras med coronavirusutbrottet”, skriver Dan Lolax.

Mediatuki on demokratiatuki – ja poliitikkojen olisi aika ymmärtää se

”Median asia ei ole vain median asia. Se on kansalaisten asia. Ja tämä tuntuu poliitikoilta unohtuneen”, kirjoittaa Hanne Aho.

Arvoisat kansalaiset, muistakaa resilienssi!

”Lohdullista – mutta samalla oireellista – on se, että moni journalisti pyrkii edelleen selittämään resilienssin”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Verkko toi uutta ay-koulutukseen

”Verkkokoulutus osoittautui yllättävän käteväksi ja vuorovaikutukselliseksi koulutusmuodoksi”, kirjoittaa työehtoasiamies Terhi Tarvainen.

Direktsändningarnas man

Döda: Redaktör Tomas Ek 6. 1.1957 Helsingfors – 2. 5.2020 Helsingfors

Teräväkielinen pomo muisti myös kannustaa

Kuolleita: Päätoimittaja Pekka Hyvärinen 20. 7. 1951 Kuopio – 10. 5. 2020 Helsinki

Uutisia, ei niinkään analyysejä

Kuolleita: Toimittaja Olli Pohjanpalo 21. 3. 1954 Hamilton Kanada – 11. 5. 2020 Helsinki

”Julkaistu kuva oli hyvä kuva”

Kuolleita: Valokuvaaja Mauri Vuorinen 11. 10. 1928 Hämeenkyrö – 30. 3. 2020 Tampere

Oikeutta puolustava marjakapitalisti

Kuolleita: Toimittaja Helena Hyvärinen 6.11. 1950 Tampere – 1.5.2020 Tampere

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta