Mediajuristi Galina Arapovan johtama sananvapausjärjestö joutui Venäjän mustalle listalle. Kuva: Salla Nazarenko

Toimittajajärjestöjä päätyy agenttirekisteriin Venäjällä

Agenttirekisteri

Venäjän lain mukaan kaikkien järjestöjen, jotka saavat ulkomaista rahaa ja osallistuvat poliittiseen toimintaan, on rekisteröidyttävä ulkomaisiksi agenteiksi oikeusministeriöön.

Järjestöille se merkitsee tiukempaa viranomaiskontrollia sekä maineen menetystä.

JOURNALISTI
11.6.2015

Salla Nazarenko, teksti ja kuva

”Tilanne Venäjällä on masentava”, sanoo mediajuristi Galina Arapova.

Venäjän Karjalassa toimiva journalistien oikeuksia puolustava järjestö Ekspertno-pravovoje partnerstvo Sojuz päätyi toukokuun alussa Venäjän oikeusministeriön ylläpitämään niin kutsuttuun agenttirekisteriin. Se merkitsi järjestölle toiminnan lopettamista suurten sakkojen uhalla.

Rekisteriin voi joutua järjestö, joka harjoittaa poliittista toimintaa ja saa ulkomaista rahoitusta.

”Mielestäni päätös oli virheellinen”, sanoo Karjalan lehtimiesliiton entinen puheenjohtaja Anatolij Tsygankov puhelimitse Petroskoista.

”Järjestö ei harjoittanut poliittista toimintaa, vaan antoi toimittajille lainopillisia neuvoja ja juridista apua muun muassa oikeudessa, lähinnä kunnianloukkausprosesseihin liittyen.”

Sojuz-järjestön varajohtaja Jelena Paltseva näkee tilanteen hieman toisin.

”Lain tulkinta on niin lavea, että lähes minkä tahansa järjestötoiminnan voi katsoa poliittiseksi, jos niin halutaan. Federaatiotasolta on tullut käsky tarkastaa järjestöjä: emme olleet Karjalassa ainoa haaviin joutunut.”

Ulkomaista rahoitusta Sojuz on saanut Paltsevan mukaan vain vuosina 2012 ja 2013. Ulkomaisin säätiövaroin on muun muassa painettu informaatiolehtisiä ja pidetty seminaareja. Sojuz ei reklamoi oikeusministeriön päätöksestä, mutta sen työntekijät jatkavat toimittajien avustamista ilman järjestöään.

 

Voronežin kaupungissa toiminut sananvapausjärjestö Tsentr zašity prav SMI sen sijaan taistelee oikeusministeriötä vastaan. Järjestö on ollut rekisterissä alkuvuodesta, mutta se ei ole lopettanut toimintaansa. Sen johtaja, tunnettu mediajuristi Galina Arapova toteaa sähköpostihaastattelussa, että hän arvasi järjestönsä joutuvan rekisteriin sen tunnettuuden vuoksi.

”Me valitamme oikeusministeriön päätöksestä. Venäjällä on menossa valtava kampanja meidän puolustamiseksemme. Myös kansainväliset järjestöt tukevat meitä.

Voronežilaisjärjestöä puolustavalla mmdc.me-sivustolla vetoomukseen ovat osallistuneet muun muassa Etyjin sananvapausvaltuutettu sekä tunnetuimmat sanan-vapausjärjestöt.

”Tilanne Venäjällä on niin masentava, että joskus tuntuu, että olemme ongelminemme aivan yksin. Kaikki solidaarisuuden osoitukset ovat meille tärkeitä”, sanoo Arapova.


Kuva: Mediajuristi Galina Arapovan johtama sananvapausjärjestö joutui Venäjän mustalle listalle.

Agenttirekisteri

Venäjän lain mukaan kaikkien järjestöjen, jotka saavat ulkomaista rahaa ja osallistuvat poliittiseen toimintaan, on rekisteröidyttävä ulkomaisiksi agenteiksi oikeusministeriöön.

Järjestöille se merkitsee tiukempaa viranomaiskontrollia sekä maineen menetystä.



5 2019
Arkisto

Toimittaja Aarno Malin tutki ihmismielen sairaimpia puolia ja sairastui itse

Journalistit joutuvat kohtaamaan mieltä järkyttävää materiaalia, mutta sen käsittelyyn on tarjolla vain vähän keinoja. Aarno Malin löysi Tor-verkosta sivuston täynnä lasten kiduttamista. Hän kirjoitti aiheesta jutun ja päätyi traumaterapiaan.

"Musiikkijournalismista on tehty musiikkibisneksen vihollinen"

Nykytilanteesta on syyttäminen erityisesti isoja artisteja ja heidän levy-yhtiöitään, kirjoittaa toimittaja Mervi Vuorela

Ylensyömät

Yle käyttää ohjelmahankinnoissaan paljon rahaa ja valtaa. Freejournalisteille, ohjaajille ja muille sisällöntuottajille yhtiö näyttäytyy joskus kyykyttävänä jättiläisenä. 24 tekijää kertoi Journalistille kokemuksistaan Ylen hankintakoneiston rattaissa.

Hallitusohjelma herättää toivoa – nousemmeko vihdoin pohjoismaiselle tasolle?

Media poikkeaa suurimmasta osasta muuta liiketoimintaa, ja median tukeminen oikeilla tavoilla on demokratian tukemista, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Suosittelet kaikille päätoimittajille politiikkaan lähtemistä, Jouni Kemppainen

Maaseudun Tulevaisuuden päätoimittaja Jouni Kemppainen lähti eurovaaliehdokkaaksi, koska Juha Sipilä pyysi.

Näin käsikirjoituksesta syntyy esikoiskirja

Keväällä 2017 kustannustoimittaja Petra Maisonen avasi Tammen sähköpostista Satu Vasantolan käsikirjoituksen. Kirja valmistui vuodessa, mutta työ sen parissa jatkuu yhä.

Politiikan toimittajien työ muistuttaa scifiä, fantasiaa ja kauhua

Vaalien kaltaisissa julkisissa spektaakkeleissa ihmisten on varsin helppoa tarkistaa itse, mitä tapahtui. Ei siihen väliin tarvita toimittajaa. Sen sijaan asiantuntevaa toimittaja tarvitaan kuvailemaan, mitä muuta olisi voinut tapahtua, kirjoittaa Janne Zareff.

Yritys ja erehdys

On arkipäivää, että oikeinkirjoitusohjeiden vastaiset yritysnimet lipuvat lehteen sellaisenaan kenenkään puuttumatta, vaikka aihetta olisi, kirjoittaa Ville Eloranta.

Vaikka Spleenish-kirjan tekeminen oli voimauttavaa, Ulla Donner pelkäsi, että tulos olisi muiden mielestä itsekeskeinen ja tylsä. ”Siksi olen ollut tosi iloinen, kun lukijat ovat kertoneet tunnistaneensa siitä itseään. Kun huomaa muidenkin pohtivan samoja ongelmia, ne eivät enää tunnu niin hallitsemattomilta.”

Freelancekuvittaja Ulla Donner teki ahdistavista tunteistaan sarjakuvakirjan

Omia kokemuksiaan saa käsitellä juuri niin hilpeästi tai epäkunnioittavasti kuin haluaa. Toisten kokemusten kanssa olisi vaikeampaa, Ulla Donner sanoo.

När FNB lades ner lyfte Ny Tids chefredaktör Janne Wass upp frågan om hur statsstödet för tidningar på minoritetsspråk ska fördelas. ”Jag ansåg då och anser fortfarande att stödet inte ska gå oavkortat till SPT eftersom det är att kanalisera pengarna till KSF Media och HSS Media.”

Statsstöd öppnade dörrar för finlandssvenska medier

I fjol gick hela statsstödet för tidningar på minoritetsspråk för första gången till enbart svenskspråkiga aktörer. För Ny Tid och Nyhetsbyrån SPT är externa stöd ”avgörande”.

Käyttääkö ostaja sinua pankkina? Freelancerin kannattaa olla tarkkana maksuajoista

Laki rajaa maksuajan pituuden yritysten välisessä kaupassa 30 päivään, mutta tästä voidaan poiketa sopimalla. Mediayritykset käyttävät mahdollisuutta kernaasti, kirjoittaa Journalistiliiton freelance-asioista vastaava lakimies Hannu Hallamaa.

I kläm mellan lördagskorven och avokadon

Att skriva om klimatfrågan är bland det känsligaste man kan ta sig för. Det påminner närmast om flyktingfrågan 2016, skriver Journalistens nya kolumnist Mikaela Löv-Alden.

Kun toimittaja kysyy, hänelle vastataan

”Kaupunginjohtajalle kenties syyte sairaalajupakassa. Kukaan ei halua kommentoida” -juttu tuskin olisi nähnyt päivänvaloa Keskisuomalaisessa. Oli siis aika vaihtaa haastattelutaktiikkaa, Heikki Kuutti kirjoittaa.

Etujärjestön sielu

Kuolleita: Asiamies Arja Hellman 6. 2. 1946 Heinola  – 13. 5. 2019 Helsinki

Luonnonvoima

Kuolleita: Toimittaja Anna-Kaisa Hermunen 17. 2. 1948 Laukaa – 3. 5. 2019 Laukaa

Kannustava kulttuuritoimittaja

Kuolleita: toimittaja Oiti Kotamo 5. 8. 1925 Virrat – 10. 2. 2019 Savonlinna

Suurisydäminen toimittaja

Kuolleita: Toimittaja Irene Sillanpää 26. 6. 1958  Helsinki – 12. 1. 2019 Helsinki

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta