Ruotsin kieli yleistyy Sisuradiossa

JOURNALISTI
11.6.2015

Janne Salomaa, teksti

Ruotsin yleisradioyhtiön Sveriges Radion suomenkielinen toimitus Sisuradio alkaa tehdä aiempaa enemmän kaksikielisiä ohjelmia. Sisuradio toimittaa syksystä alkaen muun muassa osittain ruotsinkielisiä uutisia.

Samalla täysin suomenkieliset ohjelmat katoavat Ruotsin kuunnelluimmalta kanavalta P4:ltä. Sisuradio saa kuitenkin lisää lähetysaikaa P2-taajudelta.

Sisuradion kanavapäällikkö Sofia Taavitsainen sanoo, ettei suomen kieli vähene Ruotsin radioaalloilla. Sekakielisillä ohjelmilla hän toivoo Sisuradion tavoittavan aiempaa enemmän Suomessa syntyneiden lisäksi heidän lapsiaan ja lastenlapsiaan.

”Monella toisen ja kolmannen polven ruotsinsuomalaisella suomen kieli ei ole säilynyt niin vahvana, että he pystyisivät seuraamaan täysin suomenkielisiä lähetyksiä, vaikka he olisivatkin kiinnostuneita sisällöistämme”, Taavitsainen sanoo.

Sisuradiossa on noin 50 ohjelmatyöntekijää. Heistä puolet tekee syksystä alkaen ohjelmia osittain ruotsiksi.

Ruotsissa asuu noin 700 000 suomalaistaustaista. Moni heistä kuitenkin ymmärtää suomen kieltä vain välttävästi. Muuttuuko Sisuradiokin asteittain ruotsinkieliseksi?

Taavitsainen ei usko tähän.

”Kysymys ei ole niinkään siitä, etteivätkö uudet sukupolvet kaipaisi suomenkielisiä sisältöjä, vaan siitä, millä tavoin sisältöjä tarjotaan. Kaksikielisten ohjelmien tarkoitus on, että moni Ruotsissa syntynyt ruotsinsuomalainen voisi alkaa ottaa suomea taas haltuun.”



5 2020
Arkisto

Tämä voi olla ainoa tilaisuutemme mediatukeen

Ruotsissa, Tanskassa ja Norjassa valtio on jakanut journalismille koronatukea 24 – 66 miljoonaa euroa normaalin mediatuen päälle. Suomessa tiedonvälitystä ei tueta, vielä. Nyt tilanne on kuitenkin lupaavampi kuin vuosikymmeniin, kirjoittaa Maria Pettersson.

Kuohuva toimitus on loistopaikka edetä uralla, Riikka Räisänen

Ylen uutis- ja ajankohtaistoimituksen päätoimittaja tietää jo, kuka kolumnisti seuraavaksi ehdottaa yhtiön rahoituksen leikkaamista.

Koronan mukana kiire katosi ja filosofia palasi

Kodissamme on nukuttu enemmän kuin aikoihin. Yhtenä yönä en saanut unta, kun olin nukkunut niin jumalattoman paljon edellisinä, kirjoittaa Lauri Rotko.

Medier med mössan i hand

”Det är problematiskt om mediernas roll och deras stödbehov villkoras med coronavirusutbrottet”, skriver Dan Lolax.

Mediatuki on demokratiatuki – ja poliitikkojen olisi aika ymmärtää se

”Median asia ei ole vain median asia. Se on kansalaisten asia. Ja tämä tuntuu poliitikoilta unohtuneen”, kirjoittaa Hanne Aho.

Arvoisat kansalaiset, muistakaa resilienssi!

”Lohdullista – mutta samalla oireellista – on se, että moni journalisti pyrkii edelleen selittämään resilienssin”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Verkko toi uutta ay-koulutukseen

”Verkkokoulutus osoittautui yllättävän käteväksi ja vuorovaikutukselliseksi koulutusmuodoksi”, kirjoittaa työehtoasiamies Terhi Tarvainen.

Direktsändningarnas man

Döda: Redaktör Tomas Ek 6. 1.1957 Helsingfors – 2. 5.2020 Helsingfors

Teräväkielinen pomo muisti myös kannustaa

Kuolleita: Päätoimittaja Pekka Hyvärinen 20. 7. 1951 Kuopio – 10. 5. 2020 Helsinki

Uutisia, ei niinkään analyysejä

Kuolleita: Toimittaja Olli Pohjanpalo 21. 3. 1954 Hamilton Kanada – 11. 5. 2020 Helsinki

”Julkaistu kuva oli hyvä kuva”

Kuolleita: Valokuvaaja Mauri Vuorinen 11. 10. 1928 Hämeenkyrö – 30. 3. 2020 Tampere

Oikeutta puolustava marjakapitalisti

Kuolleita: Toimittaja Helena Hyvärinen 6.11. 1950 Tampere – 1.5.2020 Tampere

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta