Ruotsin kieli yleistyy Sisuradiossa

JOURNALISTI
11.6.2015

Janne Salomaa, teksti

Ruotsin yleisradioyhtiön Sveriges Radion suomenkielinen toimitus Sisuradio alkaa tehdä aiempaa enemmän kaksikielisiä ohjelmia. Sisuradio toimittaa syksystä alkaen muun muassa osittain ruotsinkielisiä uutisia.

Samalla täysin suomenkieliset ohjelmat katoavat Ruotsin kuunnelluimmalta kanavalta P4:ltä. Sisuradio saa kuitenkin lisää lähetysaikaa P2-taajudelta.

Sisuradion kanavapäällikkö Sofia Taavitsainen sanoo, ettei suomen kieli vähene Ruotsin radioaalloilla. Sekakielisillä ohjelmilla hän toivoo Sisuradion tavoittavan aiempaa enemmän Suomessa syntyneiden lisäksi heidän lapsiaan ja lastenlapsiaan.

”Monella toisen ja kolmannen polven ruotsinsuomalaisella suomen kieli ei ole säilynyt niin vahvana, että he pystyisivät seuraamaan täysin suomenkielisiä lähetyksiä, vaikka he olisivatkin kiinnostuneita sisällöistämme”, Taavitsainen sanoo.

Sisuradiossa on noin 50 ohjelmatyöntekijää. Heistä puolet tekee syksystä alkaen ohjelmia osittain ruotsiksi.

Ruotsissa asuu noin 700 000 suomalaistaustaista. Moni heistä kuitenkin ymmärtää suomen kieltä vain välttävästi. Muuttuuko Sisuradiokin asteittain ruotsinkieliseksi?

Taavitsainen ei usko tähän.

”Kysymys ei ole niinkään siitä, etteivätkö uudet sukupolvet kaipaisi suomenkielisiä sisältöjä, vaan siitä, millä tavoin sisältöjä tarjotaan. Kaksikielisten ohjelmien tarkoitus on, että moni Ruotsissa syntynyt ruotsinsuomalainen voisi alkaa ottaa suomea taas haltuun.”



4 2019
Arkisto

Rahahautomo

Valokuvausjärjestö Finnfoto kylpee rahassa, jota se ei ole saanut jaettua kuvaajille.

"Politiikan toimittajat puhuvat liian vähän politiikan sisällöistä"

Vuoden journalistin Vappu Kaarenojan mielestä osa politiikan journalismista tuo mieleen urheilusivut.

Jos sössii lehdistönvapauden, voi heittää hyvästit demokratialle

Kansalaisen kannalta on yhdentekevää, lopettaako journalisti työskentelyn ennakkosensuurin vai netissä käydyn vihakampanjan seurauksena, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Maailma muuttuu vihamielisemmäksi toimittajia kohtaan

Suomi nousi tänä vuonna sananvapaustilaston kakkoseksi, mutta entistä harvemmassa massa tilanne on hyvä tai tyydyttävä. Kymmenen viime vuoden aikana työnsä vuoksi on kuollut yli 700 journalistia.

Freelanceriksi jääminen on heittäytymistä epävarmuuteen, jossa nirsous johtaa konkurssiin

Ennen halusin tehdä ensisijassa yhteiskunnallisesti merkittävää ja lukijaa koskettavaa journalismia. Sittemmin on valjennut yrittäjän arjen totuus, kirjoittaa Lauri Rotko.

Antaisit itse paremmat erätaukohaastattelut, Susanna Luikku

Avun toimittaja Susanna Luikku tähtäsi jääkiekkoilijaksi, mutta päätyi urheilutoimittajaksi. Hän suhtautuu kriittisesti otteluiden erätaukohaastatteluihin.

Haaga-Helian journalismiopiskelijat tarkistivat kansainvälisessä projektissa kuusi EU-väitettä. ”Työssä huomasi, miten paljon asiaa muutamaan lauseeseen saattaa sisältyä”, sanoo Emmi Syrjäniemi (oik.), joka oli mukana tarkistamassa Ville Niinistön (vihr.) twiittiä. Vierellä tarkistustyötä ohjannut lehtori Kaarina Järventaus.

Journalismin opiskelijat tarkistivat EU-väitteitä: enemmistö ”sinne päin”

EU-vaaleihin liittyvä projekti muistuttaa toimittajia tarkistamaan siteerausten faktat ja miettimään otsikoista syntyviä vaikutelmia.

Kom till Afrika, här finns plats!

När det gäller den finska marknaden för Afrikanyheter behöver jag sällan konkurrera med någon, skriver Journalistens nya kolumnist Liselott Lindström, Afrikastringer för Yle.

Ei mitään muttia – vai sittenkin pari?

Verbittömiä lauseita, mutta-sanalla alkavia virkkeitä, ja-sanan pois jättäviä listauksia. Kaikkia näkyy journalistisissa teksteissä jatkuvasti. Mutta saako näin tehdä, pohtii Ville Eloranta.

Pk-media, invandringskritik och andra ord

Vad finns inbyggt i begrepp som politisk korrekt (pk), islamisering, patriot eller i en valseger som liknas vid en tsunami, frågar Jeanette Björkqvist.

Hyvä juttu, ei kauppoja

Tuomo Pirttimaan juttukeikka Norjan vuonolle sujui kuin unelma, kunnes tuli aika kartoittaa aiheen virallista puolta.

Toimittaja aikoo erota päätoimittajan vaaliehdokkuuden takia

Sanomalehti Pohjalaisen päätoimittajan ehdokkuus eduskuntavaaleissa hiertää toimituksen ja johdon välejä.

Nuoret haluavat reunoilta kovettunutta juustosämpylää siinä missä muutkin

Nuorten hupenevaa kiinnostusta ammattiyhdistysliikkeeseen selitetään usein joko sen imago-ongelmalla tai nuorten ideologisilla valinnoilla. Syy on kuitenkin muualla, kirjoittaa liiton opiskelijalähettiläs Martta Kallionpää.

Tervetuloa takaisin

Journalistiliitossa kokeillaan, millaisia tuloksia eronneiden jäsenten takaisin houkutteleminen tuottaa, liiton tiedottaja Manu Haapalainen kirjoittaa.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta