Pikakirjoituksen maailmanmestari

Popyhtye Egotripin Niklas ”Skele” Varistolla on ollut kitara kädessään 12-vuotiaasta saakka, mutta mies on myös ammattitoimittaja.

Pikakirjoittaja. Muusikko ja toimittaja Niklas Varisto pystyy tallentamaan paperille jokaisen puhutun sanan. Kuva: Kai Widell

Niklas Varisto

Egotripin kitaristi, toimittaja ja pöytäkirjasihteeri eduskunnassa.
Kaksikielinen, opiskellut toimittajaksi Svenska social- och kommunalhögskolanissa Helsingin yliopistossa.
Suomen Pikakirjoittajayhdistyksen puheenjohtaja.
Pikakirjoituksen monikielisyyden maailmanmestari vuosilta 1998 ja 2003. Kirjoitti nousevan nopeuden kilpailuissa 343 tavua minuutissa suomeksi vuonna 2009 ja 328 tavua minuutissa ruotsiksi vuonna 1998.

JOURNALISTI
11.6.2015

Heidi Pelander, teksti
Kai Widell, kuva

Toimittajaopinnot tulivat Nilkas Varistolle ajankohtaiseksi parikymppisenä, kun piti ”opiskella oikea työ”.

”Kieli ja sanat ovat olleet tärkeä osa elämää jo nuorena. Musiikkia opiskelin erinäisistä kirjoista ja lehdistä omilla ehdoilla.”

Varisto aloitti toimittajaopinnot vuonna 1993, samoihin aikoihin Egotripin perustamisen kanssa. Bändikuviot venyttivät valmistumista vuoteen 2001. Varisto on työskennellyt STT:lle vuodesta 1998, vuosituhannen alussa tiiviimmin ja nykyään satunnaisemmin.

Vaikka toimittajanhommat ovat jääneet taka-alalle, Varistolla on sekä toimittajan että muusikon ammatti-identiteetti. Kitaristina hän on itseoppinut.

Varisto on myös poikkeuksellisen taitava pikakirjoittaja. Hän pystyy taltioimaan paperille suomeksi tai ruotsiksi jokaisen tavallisella puhenopeudella lausutun sanan. Se tarkoittaa yli 300 tavua minuutissa.

Pikakirjoitus on symboleihin ja lyhenteisiin perustuva kielijärjestelmä, joka näyttäytyy maallikolle käsittämättöminä koukeroina. Varisto kuuli siitä äidiltään 14-vuotiaana ja otti asiasta selvää tietosanakirjasta. Ajatus ”salakielestä” sai varhaisteinin innostumaan, ja hän oppi perusteet kirjekurssilla.

”Jos haluaa oppia kirjoittamaan puhenopeutta, siihen menee joitain vuosia.”

Varisto osallistuu säännöllisesti pikakirjoituskilpailuihin. Hän on pikakirjoituksen monikielikilpailun maailmanmestari vuodelta 2003, jolloin hän taltioi paperille puheet 11 eri kielellä.
Variston unelmana oli työ eduskunnassa, joka oli pikakirjoittajien kehto ennen nauhureiden yleistymistä. Varisto ei ehtinyt eduskuntapikakirjoittajaksi, mutta hänellä on osa-aikatyö eduskunnan pöytäkirjatoimistossa. Hän kuuntelee istunnot ja stilisoi istuntopöytäkirjojen kielen.

Pikakirjoituksesta on iso hyöty myös toimittajan työssä: muistiinpanot saa tehtyä tarkasti ja nopeasti ja voi keskittyä enemmän haastateltavaan. Varisto kirjoittaa pikakirjoituksella kaiken, mitä ulkopuolisten ei tarvitse ymmärtää, kauppalaputkin.

Suomalaisten pikakirjoittajien kärki on terävä mutta kapea, ja opettajia on aina vain vähemmän. Varisto toivoo, että yhä useampi innostuisi lajista. Paasata ei voi, koska oppiminen on omasta motivaatiosta kiinni.

Varisto on tottunut elämässään siihen, että elanto tulee monesta paikasta. Nyt musiikkirintamalla on kiire, koska Egotrippi julkaisi uuden Vuosi Nolla -levynsä maaliskuussa.
”Julkaisun jälkeen saattaa olla 50 – 100 keikkaa, jos katsoo vuoden eteenpäin.”

Vaikka kieli ja kirjoittaminen ovat sydäntä lähellä, Varistosta ei tullut laulujen sanoittajaa. Musiikkilyriikoiden runollisen kielen kirjoittaminen ei tunnu omalta. Hän kertoo olleensa fakta-addikti jo lapsena.

”25-osainen tietosanakirjasarja oli Googleni aikoinaan pienenä, etsin siitä päivittäin jotain tietoa.”

Niklas Varisto

Egotripin kitaristi, toimittaja ja pöytäkirjasihteeri eduskunnassa.
Kaksikielinen, opiskellut toimittajaksi Svenska social- och kommunalhögskolanissa Helsingin yliopistossa.
Suomen Pikakirjoittajayhdistyksen puheenjohtaja.
Pikakirjoituksen monikielisyyden maailmanmestari vuosilta 1998 ja 2003. Kirjoitti nousevan nopeuden kilpailuissa 343 tavua minuutissa suomeksi vuonna 2009 ja 328 tavua minuutissa ruotsiksi vuonna 1998.



2 2019
Arkisto
Suomenmaan Pekka Pohjolainen ja Demokraatin Johannes Ijäs Eduskuntatalon mediatiloissa. Toimittajat kiittelevät talon työskentelyolosuhteita.

Politiikkaa 24/7

Vaalikeväänä käyvät kuumina sekä poliitikot että puoluelehdet. ”Aatteellisissa mutta itsenäisissä” lehdissä työpaikan tulevaisuuden saattaa ratkaista vaalitulos tai viestintätuen uudelleenjärjestely. Journalisti seurasi Demokraatin ja Suomenmaan toimittajien päivää eduskunnassa.

Peili konfliktille

Pertti Pesosen dokumentin televisioesitys sensuroitiin Venezuelassa. Espanjassa somekohina alkoi Katalonian poliittisia vankeja käsittelevästä dokumentista.

Kalevan palkaton harjoittelu kummastuttaa

Ilmaista harjoittelijaa etsii usein järjestö tai pieni yritys, ei suuri lehtitalo. Kesäsijaisia palkataan kuten aiemminkin.

Mihin ylioppilaslehtiä tarvitaan?

Suomen lehdistössä on meneillään uuvuttava samankaltaistumiskehitys. Omistus keskittyy, samoin uutistuotanto. Tällaisessa ilmapiirissä soisi edes omaäänisten ylioppilaslehtien menestyvän, kirjoittaa Johanna Vehkoo.

Meidän puolesta kyselijät

Tiia Rantanen ja Anna Karhunen ovat ystäviä, joista tuli työkavereita. Läheisyydestä on hyötyä, kun työ on jutustella noloista aiheista kaiken kansan kuullen.

Sexualbrotten, som blev en invandringsdebatt

De stora finländska medierna utmärkte sig inte i rapporteringen om sexualbrotten i Uleåborg. Det säger professor och medieforskare Anu Koivunen, som analyserat en del av materialet.

Sanonta on Antti Grundsténin mielestä ärsyttävä mutta hänen tekemisen tapaansa hyvin kuvaava. Kuva otettiin A-lehtien studiolla ”rakennusnurkassa”, jossa Grundstén tapaa nojailla tikkaisiin ja miettiä seuraavia kuvauksia lavastaja Tuomas Norteman kanssa.

Yllätyksiä olla pitää

Imagen AD Antti Grundstén on valmis perustelemaan haastateltaville, miksi jutun kuvat ovat juuri sellaiset kuin ovat.

Sankari ja nolla

Matti Nykäsen viimeinen palvelus medialle oli tarjota kierros itsetutkiskelua. Enää tuskin tulee julkkista, joka saisi synkän puolensa samaan tapaan anteeksi, sanoo kulttuurihistorian tutkija.

Vaikka kaikki laukut ovat Emmi Tuomistolle käyttöesineitä, Louis Vuittoneitaan hän ei viskaa auton lattialle tai anna koiriensa Ollin ja Mimin talloa. Vuittonin ruudullisen ”Alman” hän hankki marraskuussa, etualan ”Neverfullin” vuodelta 2011 ihan hiljattain.

Liekeissä laukuista

Emmi Tuomisto osti viime vuonna 16 laukkua. Silti arjen juhlaksi riittää myös ihanuuksien bongailu netistä ja toisten olkapäiltä.

Tuuraajasta päätoimittajaksi

Satu Kangas-Viljamäki aloitti 11. helmikuuta päätoimittajana kaupunkilehti Selänteessä.

Kati Koivikko on ollut Sanoma Prolla 11 vuotta. Entisestä kuvatoimittajasta on tullut ”hybridituotteiden” tekijä. ”Oman työn aikatauluttamista vaaditaan aiempaa enemmän, mutta minusta on ihana ajatella isoja kokonaisuuksia.”

Kuvin kiinni ajassa

Oppimateriaalikuvittamisen rima on noussut, väittää visualisti Kati Koivikko. ”Aapinen on herkin tuote”, hän sanoo.

Liitto vei oikeuteen 50 riitaa

Vanhin liiton viime vuonna selvittämä riita sai alkunsa vuonna 2013.

Aina ei mene putkeen

”Usein kaikki menee kuvauskeikalla putkeen. Joskus taas ei mene.” Lauri Rotko kertaa kolumnissaan kolme klassikkoa.

Ontuva taleban

Kun poliitikkojen sanomisista kerrotaan, avattakoon riittävästi, millaista myrkkyä sanat ovat syöneet, kirjoittaa Vesa Heikkinen.

Hullun hommaa

Ajattelin että jestas; nyt on aamiaisaika ja minä könyän 300 metrin syvyydessä ikiroudan alla seuranani ventovieras kaivosmies, kirjoittaa Maria Paldanius.

Painavia rivejä johtamisesta

Siinä missä moni johtamiskirja kertoo ”keissejä”, Teija Rantalan Pieni kirja johtamisesta kertoo vain sen, mitä niistä on opittu, kirjoittaa Nina Erho.

Vem visar vägen i klimatjournalistiken?

Kan ett mediehus på en sida uppmana till större och fler åtgärder för att minska klimatavtrycket och på en annan uppmana samma läsare att resa iväg på en nöjesresa till andra sidan jorden, frågar Lina Laurent.

Klimatkris och bränder när svenska Gräv firar 30 år

Affischnamnet är Martha Mendoza från AP. Som vanligt kommer det att delas ut guldspadar inom olika kategorier för insatser inom grävande journalistik.

Dahlén tar över på Ålandstidningen

Daniel Dahlén kommer närmast från Ålcom, där han varit VD. Han har ingen tidigare erfarenhet av att leda publicistisk verksamhet.

Yhdistykset

Journalistiliiton jäsenyhdistykset tiedottavat.

Takasivu

Provokatiivisia huomioita.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta