Pikakirjoittaja. Muusikko ja toimittaja Niklas Varisto pystyy tallentamaan paperille jokaisen puhutun sanan. Kuva: Kai Widell

Pikakirjoituksen maailmanmestari

Niklas Varisto

Egotripin kitaristi, toimittaja ja pöytäkirjasihteeri eduskunnassa.
Kaksikielinen, opiskellut toimittajaksi Svenska social- och kommunalhögskolanissa Helsingin yliopistossa.
Suomen Pikakirjoittajayhdistyksen puheenjohtaja.
Pikakirjoituksen monikielisyyden maailmanmestari vuosilta 1998 ja 2003. Kirjoitti nousevan nopeuden kilpailuissa 343 tavua minuutissa suomeksi vuonna 2009 ja 328 tavua minuutissa ruotsiksi vuonna 1998.

JOURNALISTI
11.6.2015

Heidi Pelander, teksti
Kai Widell, kuva

Popyhtye Egotripin Niklas ”Skele” Varistolla on ollut kitara kädessään 12-vuotiaasta saakka, mutta mies on myös ammattitoimittaja.

Toimittajaopinnot tulivat Nilkas Varistolle ajankohtaiseksi parikymppisenä, kun piti ”opiskella oikea työ”.

”Kieli ja sanat ovat olleet tärkeä osa elämää jo nuorena. Musiikkia opiskelin erinäisistä kirjoista ja lehdistä omilla ehdoilla.”

Varisto aloitti toimittajaopinnot vuonna 1993, samoihin aikoihin Egotripin perustamisen kanssa. Bändikuviot venyttivät valmistumista vuoteen 2001. Varisto on työskennellyt STT:lle vuodesta 1998, vuosituhannen alussa tiiviimmin ja nykyään satunnaisemmin.

Vaikka toimittajanhommat ovat jääneet taka-alalle, Varistolla on sekä toimittajan että muusikon ammatti-identiteetti. Kitaristina hän on itseoppinut.

Varisto on myös poikkeuksellisen taitava pikakirjoittaja. Hän pystyy taltioimaan paperille suomeksi tai ruotsiksi jokaisen tavallisella puhenopeudella lausutun sanan. Se tarkoittaa yli 300 tavua minuutissa.

Pikakirjoitus on symboleihin ja lyhenteisiin perustuva kielijärjestelmä, joka näyttäytyy maallikolle käsittämättöminä koukeroina. Varisto kuuli siitä äidiltään 14-vuotiaana ja otti asiasta selvää tietosanakirjasta. Ajatus ”salakielestä” sai varhaisteinin innostumaan, ja hän oppi perusteet kirjekurssilla.

”Jos haluaa oppia kirjoittamaan puhenopeutta, siihen menee joitain vuosia.”

Varisto osallistuu säännöllisesti pikakirjoituskilpailuihin. Hän on pikakirjoituksen monikielikilpailun maailmanmestari vuodelta 2003, jolloin hän taltioi paperille puheet 11 eri kielellä.
Variston unelmana oli työ eduskunnassa, joka oli pikakirjoittajien kehto ennen nauhureiden yleistymistä. Varisto ei ehtinyt eduskuntapikakirjoittajaksi, mutta hänellä on osa-aikatyö eduskunnan pöytäkirjatoimistossa. Hän kuuntelee istunnot ja stilisoi istuntopöytäkirjojen kielen.

Pikakirjoituksesta on iso hyöty myös toimittajan työssä: muistiinpanot saa tehtyä tarkasti ja nopeasti ja voi keskittyä enemmän haastateltavaan. Varisto kirjoittaa pikakirjoituksella kaiken, mitä ulkopuolisten ei tarvitse ymmärtää, kauppalaputkin.

Suomalaisten pikakirjoittajien kärki on terävä mutta kapea, ja opettajia on aina vain vähemmän. Varisto toivoo, että yhä useampi innostuisi lajista. Paasata ei voi, koska oppiminen on omasta motivaatiosta kiinni.

Varisto on tottunut elämässään siihen, että elanto tulee monesta paikasta. Nyt musiikkirintamalla on kiire, koska Egotrippi julkaisi uuden Vuosi Nolla -levynsä maaliskuussa.
”Julkaisun jälkeen saattaa olla 50 – 100 keikkaa, jos katsoo vuoden eteenpäin.”

Vaikka kieli ja kirjoittaminen ovat sydäntä lähellä, Varistosta ei tullut laulujen sanoittajaa. Musiikkilyriikoiden runollisen kielen kirjoittaminen ei tunnu omalta. Hän kertoo olleensa fakta-addikti jo lapsena.

”25-osainen tietosanakirjasarja oli Googleni aikoinaan pienenä, etsin siitä päivittäin jotain tietoa.”

Niklas Varisto

Egotripin kitaristi, toimittaja ja pöytäkirjasihteeri eduskunnassa.
Kaksikielinen, opiskellut toimittajaksi Svenska social- och kommunalhögskolanissa Helsingin yliopistossa.
Suomen Pikakirjoittajayhdistyksen puheenjohtaja.
Pikakirjoituksen monikielisyyden maailmanmestari vuosilta 1998 ja 2003. Kirjoitti nousevan nopeuden kilpailuissa 343 tavua minuutissa suomeksi vuonna 2009 ja 328 tavua minuutissa ruotsiksi vuonna 1998.



5 2020
Arkisto

Tämä voi olla ainoa tilaisuutemme mediatukeen

Ruotsissa, Tanskassa ja Norjassa valtio on jakanut journalismille koronatukea 24 – 66 miljoonaa euroa normaalin mediatuen päälle. Suomessa tiedonvälitystä ei tueta, vielä. Nyt tilanne on kuitenkin lupaavampi kuin vuosikymmeniin, kirjoittaa Maria Pettersson.

Kuohuva toimitus on loistopaikka edetä uralla, Riikka Räisänen

Ylen uutis- ja ajankohtaistoimituksen päätoimittaja tietää jo, kuka kolumnisti seuraavaksi ehdottaa yhtiön rahoituksen leikkaamista.

Koronan mukana kiire katosi ja filosofia palasi

Kodissamme on nukuttu enemmän kuin aikoihin. Yhtenä yönä en saanut unta, kun olin nukkunut niin jumalattoman paljon edellisinä, kirjoittaa Lauri Rotko.

Medier med mössan i hand

”Det är problematiskt om mediernas roll och deras stödbehov villkoras med coronavirusutbrottet”, skriver Dan Lolax.

Mediatuki on demokratiatuki – ja poliitikkojen olisi aika ymmärtää se

”Median asia ei ole vain median asia. Se on kansalaisten asia. Ja tämä tuntuu poliitikoilta unohtuneen”, kirjoittaa Hanne Aho.

Arvoisat kansalaiset, muistakaa resilienssi!

”Lohdullista – mutta samalla oireellista – on se, että moni journalisti pyrkii edelleen selittämään resilienssin”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Verkko toi uutta ay-koulutukseen

”Verkkokoulutus osoittautui yllättävän käteväksi ja vuorovaikutukselliseksi koulutusmuodoksi”, kirjoittaa työehtoasiamies Terhi Tarvainen.

Direktsändningarnas man

Döda: Redaktör Tomas Ek 6. 1.1957 Helsingfors – 2. 5.2020 Helsingfors

Teräväkielinen pomo muisti myös kannustaa

Kuolleita: Päätoimittaja Pekka Hyvärinen 20. 7. 1951 Kuopio – 10. 5. 2020 Helsinki

Uutisia, ei niinkään analyysejä

Kuolleita: Toimittaja Olli Pohjanpalo 21. 3. 1954 Hamilton Kanada – 11. 5. 2020 Helsinki

”Julkaistu kuva oli hyvä kuva”

Kuolleita: Valokuvaaja Mauri Vuorinen 11. 10. 1928 Hämeenkyrö – 30. 3. 2020 Tampere

Oikeutta puolustava marjakapitalisti

Kuolleita: Toimittaja Helena Hyvärinen 6.11. 1950 Tampere – 1.5.2020 Tampere

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta