Pikakirjoittaja. Muusikko ja toimittaja Niklas Varisto pystyy tallentamaan paperille jokaisen puhutun sanan. Kuva: Kai Widell

Pikakirjoituksen maailmanmestari

Niklas Varisto

Egotripin kitaristi, toimittaja ja pöytäkirjasihteeri eduskunnassa.
Kaksikielinen, opiskellut toimittajaksi Svenska social- och kommunalhögskolanissa Helsingin yliopistossa.
Suomen Pikakirjoittajayhdistyksen puheenjohtaja.
Pikakirjoituksen monikielisyyden maailmanmestari vuosilta 1998 ja 2003. Kirjoitti nousevan nopeuden kilpailuissa 343 tavua minuutissa suomeksi vuonna 2009 ja 328 tavua minuutissa ruotsiksi vuonna 1998.

JOURNALISTI
11.6.2015

Heidi Pelander, teksti
Kai Widell, kuva

Popyhtye Egotripin Niklas ”Skele” Varistolla on ollut kitara kädessään 12-vuotiaasta saakka, mutta mies on myös ammattitoimittaja.

Toimittajaopinnot tulivat Nilkas Varistolle ajankohtaiseksi parikymppisenä, kun piti ”opiskella oikea työ”.

”Kieli ja sanat ovat olleet tärkeä osa elämää jo nuorena. Musiikkia opiskelin erinäisistä kirjoista ja lehdistä omilla ehdoilla.”

Varisto aloitti toimittajaopinnot vuonna 1993, samoihin aikoihin Egotripin perustamisen kanssa. Bändikuviot venyttivät valmistumista vuoteen 2001. Varisto on työskennellyt STT:lle vuodesta 1998, vuosituhannen alussa tiiviimmin ja nykyään satunnaisemmin.

Vaikka toimittajanhommat ovat jääneet taka-alalle, Varistolla on sekä toimittajan että muusikon ammatti-identiteetti. Kitaristina hän on itseoppinut.

Varisto on myös poikkeuksellisen taitava pikakirjoittaja. Hän pystyy taltioimaan paperille suomeksi tai ruotsiksi jokaisen tavallisella puhenopeudella lausutun sanan. Se tarkoittaa yli 300 tavua minuutissa.

Pikakirjoitus on symboleihin ja lyhenteisiin perustuva kielijärjestelmä, joka näyttäytyy maallikolle käsittämättöminä koukeroina. Varisto kuuli siitä äidiltään 14-vuotiaana ja otti asiasta selvää tietosanakirjasta. Ajatus ”salakielestä” sai varhaisteinin innostumaan, ja hän oppi perusteet kirjekurssilla.

”Jos haluaa oppia kirjoittamaan puhenopeutta, siihen menee joitain vuosia.”

Varisto osallistuu säännöllisesti pikakirjoituskilpailuihin. Hän on pikakirjoituksen monikielikilpailun maailmanmestari vuodelta 2003, jolloin hän taltioi paperille puheet 11 eri kielellä.
Variston unelmana oli työ eduskunnassa, joka oli pikakirjoittajien kehto ennen nauhureiden yleistymistä. Varisto ei ehtinyt eduskuntapikakirjoittajaksi, mutta hänellä on osa-aikatyö eduskunnan pöytäkirjatoimistossa. Hän kuuntelee istunnot ja stilisoi istuntopöytäkirjojen kielen.

Pikakirjoituksesta on iso hyöty myös toimittajan työssä: muistiinpanot saa tehtyä tarkasti ja nopeasti ja voi keskittyä enemmän haastateltavaan. Varisto kirjoittaa pikakirjoituksella kaiken, mitä ulkopuolisten ei tarvitse ymmärtää, kauppalaputkin.

Suomalaisten pikakirjoittajien kärki on terävä mutta kapea, ja opettajia on aina vain vähemmän. Varisto toivoo, että yhä useampi innostuisi lajista. Paasata ei voi, koska oppiminen on omasta motivaatiosta kiinni.

Varisto on tottunut elämässään siihen, että elanto tulee monesta paikasta. Nyt musiikkirintamalla on kiire, koska Egotrippi julkaisi uuden Vuosi Nolla -levynsä maaliskuussa.
”Julkaisun jälkeen saattaa olla 50 – 100 keikkaa, jos katsoo vuoden eteenpäin.”

Vaikka kieli ja kirjoittaminen ovat sydäntä lähellä, Varistosta ei tullut laulujen sanoittajaa. Musiikkilyriikoiden runollisen kielen kirjoittaminen ei tunnu omalta. Hän kertoo olleensa fakta-addikti jo lapsena.

”25-osainen tietosanakirjasarja oli Googleni aikoinaan pienenä, etsin siitä päivittäin jotain tietoa.”

Niklas Varisto

Egotripin kitaristi, toimittaja ja pöytäkirjasihteeri eduskunnassa.
Kaksikielinen, opiskellut toimittajaksi Svenska social- och kommunalhögskolanissa Helsingin yliopistossa.
Suomen Pikakirjoittajayhdistyksen puheenjohtaja.
Pikakirjoituksen monikielisyyden maailmanmestari vuosilta 1998 ja 2003. Kirjoitti nousevan nopeuden kilpailuissa 343 tavua minuutissa suomeksi vuonna 2009 ja 328 tavua minuutissa ruotsiksi vuonna 1998.



6 2019
Arkisto
Ylessä työskentelevät Seurin veljekset löysivät toisensa aikuisuuden kynnyksellä. Ville (oik.) vei Ollin alaikäisenä Helsingin baareihin.” kuva: Jaakko Martikainen

Miltä tuntuu, kun haastateltavat kuvittelevat jatkuvasti puhuvansa veljelle?

Tai kun joutuu kilpailemaan perheenjäsenen kanssa saman alan työpaikoista? Toimittajina työskentelevät sisarusparit avasivat perhe- ja työsuhteitaan.

Jos työnantaja ei ole uskollinen, ei työntekijänkään tarvitse olla

”Työntekijän ei ole järkevää sitoutua tai joustaa enempää kuin työpaikka on valmis sitoutumaan ja joustamaan”, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Ylelle vinoilu loppuu sinun vahtivuorollasi, Johanna Lahti?

Johanna Lahti aloittaa marraskuussa Ilta-Sanomien uutena vastaavana päätoimittajana. ”Kiroiluni on asettunut sellaiselle tasolle, että minut voi päästää huoletta myös kalustettuihin huoneisiin.”

Lukijat maksavat luottamuksesta, epäpuhtaasta journalismista ja fermentointikursseista

Journalismia on aina rahoitettu muullakin kuin hardcore-uutisilla. Journalistien on vain vaikea myöntää sitä, kirjoittavat Annukka Oksanen ja Elina Yrjölä.

Näin syntyvät media-alan työehtosopimukset

Paljonko saat palkkaa, kuinka pitkä lomasi on ja joudutko tekemään kiky-tunteja? Muun muassa nämä kysymykset ratkaistaan syksyn ja talven tes-neuvotteluissa. Näin neuvotteluvalmistelut etenevät.

Maryan Abdulkarim on muun muassa kolumnisti, käsikirjoittaja, kirjailija ja taiteilija. ”Tätä urapolkua en osannut suunnitella, vaan asiat ovat seuranneet toisiaan. Kun joku pyytää mukaan johonkin, mietin aina, olenko riittävän hyvä tähän. Mutta kun epäilyistään huolimatta lähtee mukaan, huomaa, että okei – minusta on myös tähän.”

Miksi vähemmistön asiat näyttäytyvät enemmistön kiusana, kysyy Maryan Abdulkarim

”Sysäys ajatusteni sanallistamiseen oli Helsingin Sanomien juttu, jossa lukija kysyi, miksi suihku ja vessanpönttö sijoitetaan kylpyhuoneessa vierekkäin niin, että sukat kastuvat, ja arkkitehti vastasi, että esteettömyysmääräysten takia.”

Pari klikkausta voittaa pään raapimisen

”Arvailu ja kritiikitön googlailu ovat journalismissa edelleen turhan yleisiä menetelmiä varsinkin kiireessä. Ilahduttavan moni toimittaja on kuitenkin vähitellen löytänyt luotettavat verkkopalvelut”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Emojier som journalistik

”Uppdateringen är mångas första kontakt med den journalistik som följer och att fånga läsarens uppmärksamhet är i det här fallet att färga den”, skriver Dan Lolax.

Huolellinen töistä sopiminen helpottaa asiakkaan ja freelancerin elämää

Vaikka ulkoistettaessa työstä halutaan eroon, työn suunnittelu ei saisi päättyä ostajan päässä siihen, kun päätös ulkoistamisesta tehdään, kirjoittaa Hanna Kokkonen.

Raskaus ei ole syy olla jatkamatta määräaikaisuutta

”Raskauden tai äitiyden takia voi tulla helposti syrjityksi huomaamattaan. Aina työnantajakaan ei ymmärrä tekevänsä väärin”, kirjoittaa Journalistiliiton lakimies Rami Lindström.

Tommy Pohjola on kokenut penkoja

Tommy Pohjola aloittaa Journalistin määräaikaisena toimittajana 2. syyskuuta.

Alaston paparazzi nappasi uutiskuvan

”Vielä vettä tippuen kaivoin kameran laukusta, vaihdoin zoomin ja otin matalan tähtäysasennon kylmälle ikkunalaudalle”, kirjoittaa Jukka Järvelä.

Intohimoinen tekniikkatoimittaja

Kuolleita: Toimittaja Tero Lehto 25. 5. 1978 Espoo – 3. 7. 2019 Helsinki

Kotiseutu- ja paikallislehtimies

Kuolleita: paikallislehtimies Kurt Ratia 28. 9. 1943 Lahti – 11. 3. 2019 Hyvinkää

Intohimona radio

Kuolleita: toimittaja Heikki Peltonen 27. 6. 1947 Uusikaupunki – 3. 7. 2019 Merikarvia

Toimittajasta jäi muisto itärajalle

Kuolleita: toimittaja Urho Kinnunen 28. 6. 1930 Ilomantsi – 18. 6. 2019 Ilomantsi

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta