Pikakirjoituksen maailmanmestari

Popyhtye Egotripin Niklas ”Skele” Varistolla on ollut kitara kädessään 12-vuotiaasta saakka, mutta mies on myös ammattitoimittaja.

Pikakirjoittaja. Muusikko ja toimittaja Niklas Varisto pystyy tallentamaan paperille jokaisen puhutun sanan. Kuva: Kai Widell

Niklas Varisto

Egotripin kitaristi, toimittaja ja pöytäkirjasihteeri eduskunnassa.
Kaksikielinen, opiskellut toimittajaksi Svenska social- och kommunalhögskolanissa Helsingin yliopistossa.
Suomen Pikakirjoittajayhdistyksen puheenjohtaja.
Pikakirjoituksen monikielisyyden maailmanmestari vuosilta 1998 ja 2003. Kirjoitti nousevan nopeuden kilpailuissa 343 tavua minuutissa suomeksi vuonna 2009 ja 328 tavua minuutissa ruotsiksi vuonna 1998.

JOURNALISTI
11.6.2015

Heidi Pelander, teksti
Kai Widell, kuva

Toimittajaopinnot tulivat Nilkas Varistolle ajankohtaiseksi parikymppisenä, kun piti ”opiskella oikea työ”.

”Kieli ja sanat ovat olleet tärkeä osa elämää jo nuorena. Musiikkia opiskelin erinäisistä kirjoista ja lehdistä omilla ehdoilla.”

Varisto aloitti toimittajaopinnot vuonna 1993, samoihin aikoihin Egotripin perustamisen kanssa. Bändikuviot venyttivät valmistumista vuoteen 2001. Varisto on työskennellyt STT:lle vuodesta 1998, vuosituhannen alussa tiiviimmin ja nykyään satunnaisemmin.

Vaikka toimittajanhommat ovat jääneet taka-alalle, Varistolla on sekä toimittajan että muusikon ammatti-identiteetti. Kitaristina hän on itseoppinut.

Varisto on myös poikkeuksellisen taitava pikakirjoittaja. Hän pystyy taltioimaan paperille suomeksi tai ruotsiksi jokaisen tavallisella puhenopeudella lausutun sanan. Se tarkoittaa yli 300 tavua minuutissa.

Pikakirjoitus on symboleihin ja lyhenteisiin perustuva kielijärjestelmä, joka näyttäytyy maallikolle käsittämättöminä koukeroina. Varisto kuuli siitä äidiltään 14-vuotiaana ja otti asiasta selvää tietosanakirjasta. Ajatus ”salakielestä” sai varhaisteinin innostumaan, ja hän oppi perusteet kirjekurssilla.

”Jos haluaa oppia kirjoittamaan puhenopeutta, siihen menee joitain vuosia.”

Varisto osallistuu säännöllisesti pikakirjoituskilpailuihin. Hän on pikakirjoituksen monikielikilpailun maailmanmestari vuodelta 2003, jolloin hän taltioi paperille puheet 11 eri kielellä.
Variston unelmana oli työ eduskunnassa, joka oli pikakirjoittajien kehto ennen nauhureiden yleistymistä. Varisto ei ehtinyt eduskuntapikakirjoittajaksi, mutta hänellä on osa-aikatyö eduskunnan pöytäkirjatoimistossa. Hän kuuntelee istunnot ja stilisoi istuntopöytäkirjojen kielen.

Pikakirjoituksesta on iso hyöty myös toimittajan työssä: muistiinpanot saa tehtyä tarkasti ja nopeasti ja voi keskittyä enemmän haastateltavaan. Varisto kirjoittaa pikakirjoituksella kaiken, mitä ulkopuolisten ei tarvitse ymmärtää, kauppalaputkin.

Suomalaisten pikakirjoittajien kärki on terävä mutta kapea, ja opettajia on aina vain vähemmän. Varisto toivoo, että yhä useampi innostuisi lajista. Paasata ei voi, koska oppiminen on omasta motivaatiosta kiinni.

Varisto on tottunut elämässään siihen, että elanto tulee monesta paikasta. Nyt musiikkirintamalla on kiire, koska Egotrippi julkaisi uuden Vuosi Nolla -levynsä maaliskuussa.
”Julkaisun jälkeen saattaa olla 50 – 100 keikkaa, jos katsoo vuoden eteenpäin.”

Vaikka kieli ja kirjoittaminen ovat sydäntä lähellä, Varistosta ei tullut laulujen sanoittajaa. Musiikkilyriikoiden runollisen kielen kirjoittaminen ei tunnu omalta. Hän kertoo olleensa fakta-addikti jo lapsena.

”25-osainen tietosanakirjasarja oli Googleni aikoinaan pienenä, etsin siitä päivittäin jotain tietoa.”

Niklas Varisto

Egotripin kitaristi, toimittaja ja pöytäkirjasihteeri eduskunnassa.
Kaksikielinen, opiskellut toimittajaksi Svenska social- och kommunalhögskolanissa Helsingin yliopistossa.
Suomen Pikakirjoittajayhdistyksen puheenjohtaja.
Pikakirjoituksen monikielisyyden maailmanmestari vuosilta 1998 ja 2003. Kirjoitti nousevan nopeuden kilpailuissa 343 tavua minuutissa suomeksi vuonna 2009 ja 328 tavua minuutissa ruotsiksi vuonna 1998.



15 2018
Arkisto

Sanan saattajat

Kristillinen media on huono bisnes, jota tehdään kutsumuksen voimalla. Aivan erityisen hankala sitä on tehdä niin, että se kelpaisi kaikille, sanoo alan konkari Kirsi Rostamo.

Elämäntapajohtaja

Journalistiliiton puheenjohtajaksi uudelleen valittu Hanne Aho uskoo liiton jäsenmäärän kääntyvän nousuun.

Aishi Zidania kiitettiin palkintoperusteissa myös siitä, etteivät painostus, uutistyön vääristely-yritykset ja nettiviha ole lannistaneet häntä. Jarno Liskin todettiin tekevän monin paikoin riskialtista tutkivaa journalismia sinnikkäästi ja peräänantamattomasti ilman työsuhteen turvaa.

Sananvapauden käyttäjät

Kun ympäristö painostaa, Aishi Zidan ja Jarno Liski nojaavat journalistin perustehtävään. Työ palkittiin Sananvapauden miekalla.

KSF Medias fjolårsresultat, ett minus på 4,2 miljoner euro, var bättre än på många år. Nya vd:n Anna Hellersedt litar på att det nu är en bra tidpunkt för bolaget att införa en ny betallösning för digital journalistik.

Efter stormen

KSF Medias nya vd Anna Hellerstedt betonar öppen kommunikation inom bolaget och vill förankra stora linjer hos personalen. Främsta löfte hittills: mer fokus på journalistiken – hur det ska förverkligas har vi inte ännu sett.

Tv-ohjaaja ja toimittaja Marja Jaakola on halunnut olla työvuosien jälkeen kuin kuka tahansa. Hän ei ole työskennellyt eläkkeellä. Kuva: Liisa Huima

Ei ole valtaa loistoa

Eläkkeellä identiteetti on rakennettava uudelleen. Toimittajalle se voi olla vaikeaa.

Liikaa keskustelua

Medioiden verkkokeskusteluissa vihan lietsomisen ja asiallisen kommentoinnin välissä on leveä vyöhyke, jolla delete-nappia painetaan liian harvoin, kirjoittaa Asko Lehtonen.

Älä soita sille enää koskaan!

Mediayhtiö harkitsi kieltävänsä tuurajia käyttämästä lähdesuojan alaisia tietoja muissa töissä. Ajatus lähteiden ”omistamisesta” on omituinen, kokenut oikeustoimittaja sanoo.

Jouluihminen. A-lehtien tuottaja Elisa Miinin aloittaa jouluvalmistelut jo elokuussa ja lopettaa joulunvieton tapaninpäivänä. ”Ajatukseni kääntyvät välipäivinä jo pois joulusta ja kohti uutta vuotta, kun olen jo joulua pitkään siinä vaiheessa viettänyt.”

Glögiä jo elokuussa

A-lehtien tuottaja Elisa Miininin kotona on kaksi joulukuusta. Toiseen niistä saa koskea vain hän.

Pekka Vahvasen Kone kaikkivaltias -kirja on saanut kehuja siitä, että ’joku on tätä järjettömyyttä vastaan’. Toisaalta se on kirvoittanut kritiikkiä etenkin teknologiapiireistä. ”Uskon, että kun tunnepitoista kritiikkiä saa, on osunut johonkin oikeaan kohtaan.”

Kadonneen onnen jäljillä

Tutkimusten valossa teknologis-taloudellinen kehitys ei ole enää vuosikymmeniin tehnyt meistä onnellisempia, sanoo digitalisaation ongelmista kirjan kirjoittanut Pekka Vahvanen.

Milloin freelancer on jäävi?

Mikä on eettinen aikaväli jutulle tiettyyn lehteen ja jutulle saman lehden kustantajasta? Vaikuttaako juttutyyppi asiaan? Vastausten pohtimiseen tarvitaan lisää konkreettisia eväitä, kirjoittaa Anna-Sofia Nieminen.

Edellistä työtä jatkamaan

Tiina Ojutkangas aloittaa tammikuussa Kokkolassa ilmestyvän Keskipohjanmaan päätoimittajana.

Dags att tända lyset

På redaktionerna i Finland finns en hel del att lära av Demokratijouren, om hur man bygger upp konkreta rutiner som förebygger hot och hat, skriver Johan Svenlin.

Perehdy tietoturvaan tänään

Vaikka et työskentelisi erityistä tietoturvaa vaativien lähteiden ja aiheiden parissa, ala perehtyä niiden suojaamiseen nyt. Toimittajan salausopas kertoo, miksi se kannattaa.

75 prosenttia

Mistä tietää, että vaalit ovat lähestymässä? Yksi varma merkki on numerohokemien vyöry journalistisiin teksteihin, kirjoittaa Vesa Heikkinen.

Liftaamalla ehtii paremmin

Kirjaan uppoutunut Juha Mäkinen ei huomannut nousta bussiin, mutta onneksi juttukeikalle ehtii toisellakin tavalla.

Otavamedia jatkaa yt-kierrosta ensi vuonna

Otavamedia aloittaa yt-neuvottelut kuvaryhmässään 2. tammikuuta 2019. Yt-neuvotteluja on viime viikkona päättynyt Otavamediassa, Sanoma Media Finlandissa, Aamulehdessä ja A-lehdissä.

Färre fotografer på Hufvudstadsbladet

”Jag är övertygad om att läsarna inte kommer att uppleva någon försämring av bildjournalistiken i HBL framöver”, säger chefredaktör Susanna Landor.

Håkans leder Studentbladet

Som chefredaktör vill Håkans bland annat närma sig studentkårer som tidigare lämnat Svenska studerandes intresseorganisation.

Takasivu

Provokatiivisia huomioita.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta