Mogens Bjerregård suosii sovittelevaa lähestymistapaa työnantajapuoleen. Kuva: Heli Saarela

Ovi auki kaikille

Mogens Blicher Bjerregård

Syntynyt 1957.

Johti Dansk Journalistforbundia vuodesta 1999 vuoden 2015 huhtikuuhun, jatkaa liiton konsulttina.

Euroopan journalistiliiton puheenjohtaja vuodesta 2013 alkaen.

Työskennellyt aiemmin muun muassa Tanskan yleisradiossa DR:ssä.

JOURNALISTI
11.6.2015

Manu Haapalainen, teksti
Heli Saarela, kuva

Tanskan Journalistiliiton ex-puheenjohtaja Mogens Blicher Bjerregård kävi Suomessa kertomassa, miten ay-liike menestyy tulevaisuudessa: Jäsenyydestä pitää olla konkreettista hyötyä. Ylevät arvot eivät enää riitä.

Vaikka journalismin vai-keista ajoista puhutaan koko Euroopassa enemmän kuin tarpeeksi, Tanskan journalistiliiton jäsenmäärä kasvaa joka vuosi. Sen tavoite on viidensadan uuden jäsenen hankkiminen vuosittain. Liitto on kokoonsakin nähden vahva yhteiskunnallinen toimija. Liiton jäsenten työttömyysprosentti on jatkuvasti laskenut.

Tanskan liiton pitkäaikainen puheenjohtaja Mogens Blicher Bjerregård piipahti Suomen Journalistiliiton valtuuston kevätkokouksessa puhumassa siitä, mitä tanskalaiset tekevät eri lailla. Euroopan journalistiliiton johdossa edelleen jatkava Bjerregård veti Tanskan liittoa vuodesta 1999 aina tämän vuoden alkupuolelle saakka. SJL:n puheenjohtajana tämän vuoden alussa aloittanut Hanne Aho sanoo Journalistille, että Tanskan mallissa on paljon miettimisen arvoista myös omaa muutosprosessiaan aloittelevalle Suomen liitolle.

 

”Totuus on, että jos ajattelemme vain ’oikeiden’ journalistien voivan olla liiton jäseniä, tämä liitto ei voi kovin kauan ollaolemassa. Heidän määränsä laskee niin nopeasti”, sanoo Hanne Aho.

”Jäsenethän liiton linjan tietenkin määrittelevät. Mutta jos ajatellaan, miten paljon journalismi on muuttunut liiton satavuotisen olemassaolon aikana, näen,että liiton pitää hyväksyä ja ymmärtää muutos.”

Puhe on Mogens Bjerregårdin keskeisimmästä teesistä. Tanskan liitto avasi jäsenrajansa jo Bjerregårdin kauden alkupuolella. Viestintäihmiset otetaan mukaan ilomielin, samoin ovat tervetulleita niin bloggarit kuin kaikki muutkin, jotka liittoon haluavat kuulua – ja maksaa noin 60 euron suuruisen kuukausimaksun.

Suomessa jäsenyyden avaaminen viestintäihmisille on herättänyt paikoin kiivasta keskustelua. Bjerregård hehkuttaa laajempaa lähestymistapaa toimivaksi, ainakin Tanskassa.

”PR-ihmisiä on liitossa nyt kolme tuhatta. Se on tehnyt meistä vahvempia. Koskajäseniä on enemmän, liitolla on enemmän vaikutusvaltaa ja jäsenmaksutuloja.”

Eivätkö viestinnän intressit ja vapaan tiedonvälityksen ideaali ole pahassa ristiriidassa keskenään?

”Eivät”, Bjerregård tuhahtaa.

”Jos tarkoitat, että esimerkiksi yritysviestinnän tarkoituksena olisi sumuttaa ihmisiä kertomalla yrityksistä valheel-lista tietoa, olet väärässä. Sellainen ei ole kenenkään etu, ja viestintäpuolen ihmiset ymmärtävät sen kyllä. Kyse on samasta tarinankerronnan taidosta kuin journalismissakin.”

Hanne Aho myöntää huomanneensa, että moni on orastavista muutoksista kauhuissaan.

”Mutta tekeekö meistä porukkana huonompia se, että meihin voi liittyä joku, jota me emme ole määritelleet toimittajaksi? Kun vielä ajatellaan, miten monimuotoisia journalistien työurat nykyisin ovat, kuka määrittelyä voi tehdä?”

Jäsenrajojen avaamiseen liittyy ajatus siitä, että jäseneksi liittymisen on oltava helppoa. Bjerregård kertoo, että Tanskassa liittoon pystyy nykyisin liittymään jopa tekstiviestillä. Jäsenhankintaa tehdään aktiivisesti muun muassa alan oppilaitoksissa.

”Emme voi vain odottaa lisäjäseniä. Jos opiskelijat eivät liity meihin, he menevät muualle. Jäsenten on tunnettava saavansa konkreettisia hyötyjä. Yksi menestys on ollut jäsenyyteemme kuuluva polkupyörävakuutus – Kööpenhaminassa varastetaan niin paljon pyöriä!”

Aho sanoo, että SJL:llä olisi myös tästä paljon opittavaa, joskin on huomioitava, että tanskalaiset ovat meikäläisiä tottuneempia maksamaan erinäisiä työelämämaksuja.

”Siellähän työntekijä maksaa kaikki kulut itse, täällä taas työnantaja. Vakituisessa työpaikassa ay-maksukin menee suoraan palkasta. En tiedä miten sen sopiminen tekstarilla onnistuu, mutta joka tapauksessa sekä liittymisen helppous että aktiivinen rekrytointi ovat meillä kehitettäviä asioita.”

 

Bjerregård huomauttaa, että nykyihmiselle tärkeää on liitosta saatava konkreettinen hyöty. Ay-liikkeeseen ei niinkään haluta kuulua ylevien aatteiden vuoksi.Siksi on tärkeää, että liitto ensinnäkin pystyy tarjoamaan jäsenilleen konkreettisia etuja, ja toiseksi pitämään jäsenistön niistä tietoisina.

”Jäsenille ei saa tulla sellainen olo, että he ovat liiton lypsylehmiä.”

Bjerregård puhui Suomessa ennen kaikkea henkilökohtaisen urasuunnit-telun tärkeydestä muuttuvien, monimuotoisten ja pätkävoittoisten työsopimusten maailmassa.

Onko SJL:sta konkreettista hyötyä kaikilleen jäsenilleen?

”Liitto on edelleen vahva”, Aho sanoo.

”Jäsenistä suuri osa on yhä tiukkojen työehtosopimusten piirissä. Ilman neuvottelujamme sopimukset olisivat ajat sitten rapistuneet olemattomiksi. Se pitää muistaa. Juristit auttavat jäseniä joka päivä. Esimerkiksi uraohjaus kiinnostaa jäseniämme paljon. Sitä voisimme jatkossa ehkä tarjota. Samoin koulutustoimintaa on monipuolistettava.”

 

Bjerregårdin teesit ovat kaikki johdettavissa hänen liittonsa tausta-ajatukseen: Liittoa on johdettava kuten yritystä, SWOT-analyyseineen ja liiketoimintasuunnitelmineen. Hanne Ahon tavoitteena on liiton vieminen reilusti uuteen suuntaan.

Tähtääkö prosessi Bjerregårdin bisnesmalliin?

”Olen nähnyt ay-liikkeen tavan elää, kuntien tavan ja yritysten tavan. Ammattiyhdistyksessä ollaan hyvin kaukana yritysmaailmasta. Ay-maailma on jäsenten luoma yhteisö. Sen ei tarvitse olla yhtä kova. Mutta on paljon asioita, jotka pitää tuoda ay-maailmaan. Kyllä liittoa pitää johtaa enemmän kuin yritystä.”

Aho sanoo SJL:n muutosprosessin olevan alkuvaiheessaan.

”Haluaisin liiton olevan niin vahva, että se pystyy toimimaan ja auttamaan kaikkia jäseniään, pystyy sekä työsisällöllisesti että esimerkiksi urasuunnittelussa olemaan oikeasti avuksi. Liiton tehtävä on tukea ihmisiä, etteivät he olisi työelämässä yksin. Olen samaa mieltä kuin Bjerregård: Tulevaisuus ja muutos ovat valtava mahdollisuus.”

Mogens Blicher Bjerregård

Syntynyt 1957.

Johti Dansk Journalistforbundia vuodesta 1999 vuoden 2015 huhtikuuhun, jatkaa liiton konsulttina.

Euroopan journalistiliiton puheenjohtaja vuodesta 2013 alkaen.

Työskennellyt aiemmin muun muassa Tanskan yleisradiossa DR:ssä.



8 2020
Arkisto

Harva meistä on korvaamaton superneuvottelija

Työehtosopimukset ovat siitä käteviä, että niiden ansiosta tavan ihmisen ei juuri koskaan tarvitse huolehtia lomista, työajasta, vähimmäispalkasta tai siitä, maksetaanko sairauden ajalta palkkaa, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Onneksi minä en joudu jakamaan mediatukia

”Mediatukea olisi rehdimpää perustella työpaikkojen säilymisellä kuin demokratialla”, kirjoittavat Annukka Oksanen ja Elina Yrjölä.

Vapaapäivien pitäminen on sinulle lähinnä uuvuttavaa, Minna Holopainen

STT:n vastaava päätoimittaja Minna Holopainen tekee töitä melkein koko ajan ja on mahdollisesti itsekin tekoäly.

Näin syntyy Trendin syysmuotijuttu

Trendi tilasi stylisti ja valokuvaaja -työparilta helmikuussa syysmuotijutun. Kesällä kuvaaja ja malli vaihtuivat koronan takia. Juttu kuvattiin elokuussa kotieläintilalla.

Kielenhuollon päämaja ei ole käymässä turhaksi

”On viisainta, ettei yleiskielessä sooloilu karkaa käsistä. Tämä aika ei varsinaisesti kaipaa lisää ymmärryksen puutetta”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Vi måste respektera – och kredda varandra

”Vi måste respektera varandras arbete och kredda den som kreddas bör”, skriver Felicia Bredenberg.

Koronasta vauhtia muutoksiin

”Voisiko pandemiakurjuuden keskeltä löytyä jotain hyvääkin? Voidaanko esimerkiksi itsensä työllistäjille saada vihdoin pandemian vauhdittamana turvatumpi asema”, kysyy Suomen freelance-journalistien uusi puheenjohtaja Maria Markus.

Munkit ja possut

Kesätoimittaja Ilkka Vänttisen kuvissa näkyi sikoja juuri niin kuin pitikin – ja lisäksi jotain aivan muuta.

Uutistoimistotuki ehkä osaksi median koronatukea – tuen haku on alkanut

Median koronatukea voi saada journalistisen työn kustannuksiin. Myöntämisen ehtona on mainosmyynnin lasku. Erillistä uutistoimintaan suunnattua tukea on saanut aiemmin muun muassa STT.

Etävaltuusto nosti hien otsalle

Kuuluuko? Näkyykö? Journalistiliiton historian ensimmäisessä valtuuston hybridikokouksessa teknisiä pulmia ratkottiin lennosta, kirjoittaa Kira Närhi.

Herrasmies on poissa

Kuolleita: Toimittaja Matti Vainio 20. 6. 1935 Sortavala – 5. 9. 2020 Hämeenlinna

Arvostettu monitoiminainen

Kuolleita: Toimittaja Liisa Laine Oulu 25. 3. 1936 – 8. 8. 2020 Helsinki

Hjärtat klappade för nyheter och rättvisa

Döda: Journalisten Ia Henriksson 5. 1. 1974 Helsingfors – 11. 7. 2020 Helsingfors

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta