Oikeus määräsi HKL:ää lopettamaan metroasiakirjojen salailun

JOURNALISTI
11.6.2015

Janne Salomaa, teksti

Kaksi oikeudenkäyntiä asiakirjajulkisuudesta päättyi toukokuussa toimittajan voittoon. HKL ja sisäministeriö hävisivät.

Helsingin hallinto-oikeus tuomitsi Helsingin kaupungin Liikennelaitoksen (HKL) luovuttamaan noin 70 asiakirjaa toimittaja Tommy Pohjolalle. Hufvudstadsbladetissa työskentelevä Pohjola oli pyytänyt marraskuussa 2012 kopioita HKL:n ja Siemensin välisestä kirjeenvaihdosta liittyen metron automatisoinnin ongelmiin.

Journalistiliiton lakimies Jussi Salokangas pitää molempia oikeusvoittoja merkittävinä.

”Viranomainen salaa herkästi julkisen asiakirjan, jos hän löytää perusteen julkisuuslaista. Näin ei saisi olla, vaan viranomaisten pitäisi noudattaa julkisuusmyönteistä tulkintaa.”

Salokangas avusti Tommy Pohjolaa HKL-oikeudenkäynnissä. HKL perusteli oikeudessa kirjeiden salailua sillä, että ne sisälsivät Siemensin mukaan liikesalaisuuksia.

”Hallinto-oikeuden mukaan viranomainen ei voi ulkoistaa päätäntävastuuta yksityiselle yritykselle, vaan hänen on arvioitava virkavastuulla asiakirjojen julkisuutta”, Salokangas sanoo.

Pohjolan mielestä HKL:n virkamiesjohto rikkoi tietoisesti julkisuuslakia.

”Korkein hallinto-oikeus teki vuonna 1982 vastaavan päätöksen metron suuren junakauppasopimuksen julkisuudesta. Silloinkin liikesalaisuudeksi luokiteltiin ainoastaan tietyt tekniset erittelyt.”

 

Pohjola on tehnyt myös rikosilmoituksen kahdesta HKL:n virkamiehestä. Heitä syytetään syyskuussa Helsingin käräjäoikeudessa tuottamuksellisesta virkavelvollisuuden rikkomisesta. Salokangas avustaa Pohjolaa myös tulevassa oikeudenkäynnissä. Salokangas toivoo oikeudenkäynnistä tärkeää ennakkotapausta.

”Yleensä vastoin julkisuuslakia oleva salailu johtaa vain siihen, että viranomaisten pitää usean vuoden viivyttelyn jälkeen luovuttaa toimittajan pyytämät asiakirjat. Nyt haemme viranomaisille sakkorangaistusta.”

 

Korkein hallinto-oikeus puolestaan tuomitsi sisäministeriön luovuttamaan rahapelipoliittisen taustamuistionsa Ilta-Sanomien toimittajalle Tero Karjalaiselle.

Sisäministeriö pyrki salaamaan muistion sen perusteella, että Euroopan komissio kävi rikkomusmenettelyä Suomen rahapelimonopolia vastaan vuosina 2006 – 20 13. Menettely olisi ollut aiheellinen salausperuste, jos se olisi ollut yhä kesken. Karjalainen pyysi kuitenkin muistiota keväällä 2014, jolloin prosessi oli jo päättynyt.

”Hassua tässä on, että joudun maksamaan – tai IS maksaa – 244 euron oikeudenkäyntimaksun, vaikka voitin jutun”, Karjalainen kummastelee.

KHO:n mukaan maksu peritään ministeriöiden asiakirjojen julkisuuteen liittyvistä ratkaisuista lopputuloksesta riippumatta.



7 2019
Arkisto

Paluumuuttajat

Viestintätyö houkuttelee journalisteja, mutta kaikki eivät jää sille tielleen. Katri Makkonen ja muut palaajat kertovat nyt, mitä reissu opetti.

Kun sananvapautta loukataan, Suomen media ei puolusta itseään

”Suomi on sananvapauden kärkimaa niin kauan kuin media käyttää sananvapauttaan niin, ettei tärkeää miestä harmita”, kirjoittaa Susanna Kuparinen.

Viestinnän ja journalismin sekoittuminen huolettavat, mutta väärästä syystä

”Viestinnän ja journalismin sekoittuminen on vaarallista ja johtaa journalismin uskottavuuden horjumiseen. Suurin uhka eivät kuitenkaan ole viestintäalalla piipahtaneet toimittajat”, kirjoittaa Maria Pettersson.

On vähän hassua puuhaa lukea uutisia televisiossa, Matti Rönkä

Ylen ykkösuutisankkurin toiveuni on kertoa kansalle vaalituloksista joka sunnuntai. ”Minä en innostu enää mistään”, Rönkä sanoo.

Näin syntyy ruokalehden juttu kauden sienistä

Glorian ruoka & viini tilasi freelance-ruokatoimittaja Anu Braskilta sieniruokajutun. Jutunteko alkoi kesäkuussa 2018. Juttu ilmestyi yli vuotta myöhemmin.

Kikylle ei ole media-alalla perusteita, ja siksi sen on aika mennä

”Media-alalla ei ole paljoa tekemistä Suomen viennin kanssa”, kirjoittaa edunvalvontajohtaja Petri Savolainen.

Ammattiliitot saivat kikystä tarpeekseen

Lisää työpaikkoja ja työlle tekijöitä. Syntyi kilpailukykysopimus eli kiky. Eniten siitä hyötyvät työnantajat.

”Kärpäsenpaskalla” on väliä

”Oikeaoppiset merkinnät osoittavat, että toimitus on kunnioittanut vieraiden kielten ominaispiirteitä”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Vardagen är exotisk – och därför behövs utrikeskorrespondenter

”Publiken vill se vanlig afrikansk vardag, för det är något man sällan ser”, skriver Liselott Lindström.

”Lamppuja pitäisi syttyä päivittäin”

Turo Uskali aloitti Jyväskylän yliopiston journalistiikan apulaisprofessorina.

Kumottu kielteinen päätös on paras palaute turvaa hakevien journalistien auttamisesta

”Olen saanut tutustua arkisen sananvapauden sankareihin, jotka ovat paenneet henkensä edestä”, kirjoittaa Juha Rekola

Pikkukalsarit jalassa, väärä avain kädessä

” Palatessa avain ei käynytkään huoneeni oveen”, muistaa Simo Hyttinen.

Kaukomatkailija ja seikkailija on poissa

Kuolleita: Toimittaja Heikki Haapavaara 26. 3. 1956 Kajaani – 26. 8. 2019 Singapore

Intohimoinen toimittaja

Kuolleita: Toimittaja Janne Salomaa Helsinki 24. 4. 1984 – Helsinki 25. 8. 2019

Toimittaja henkeen ja vereen

Toimittaja Riitta Turunen 3. 4. 1961 Ilomantsi – 21. 7. 2019 Helsinki

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta