Oikeus määräsi HKL:ää lopettamaan metroasiakirjojen salailun

Kaksi oikeudenkäyntiä asiakirjajulkisuudesta päättyi toukokuussa toimittajan voittoon. HKL ja sisäministeriö hävisivät.

Helsingin hallinto-oikeus tuomitsi Helsingin kaupungin Liikennelaitoksen (HKL) luovuttamaan noin 70 asiakirjaa toimittaja Tommy Pohjolalle. Hufvudstadsbladetissa työskentelevä Pohjola oli pyytänyt marraskuussa 2012 kopioita HKL:n ja Siemensin välisestä kirjeenvaihdosta liittyen metron automatisoinnin ongelmiin.

Journalistiliiton lakimies Jussi Salokangas pitää molempia oikeusvoittoja merkittävinä.

”Viranomainen salaa herkästi julkisen asiakirjan, jos hän löytää perusteen julkisuuslaista. Näin ei saisi olla, vaan viranomaisten pitäisi noudattaa julkisuusmyönteistä tulkintaa.”

Salokangas avusti Tommy Pohjolaa HKL-oikeudenkäynnissä. HKL perusteli oikeudessa kirjeiden salailua sillä, että ne sisälsivät Siemensin mukaan liikesalaisuuksia.

”Hallinto-oikeuden mukaan viranomainen ei voi ulkoistaa päätäntävastuuta yksityiselle yritykselle, vaan hänen on arvioitava virkavastuulla asiakirjojen julkisuutta”, Salokangas sanoo.

Pohjolan mielestä HKL:n virkamiesjohto rikkoi tietoisesti julkisuuslakia.

”Korkein hallinto-oikeus teki vuonna 1982 vastaavan päätöksen metron suuren junakauppasopimuksen julkisuudesta. Silloinkin liikesalaisuudeksi luokiteltiin ainoastaan tietyt tekniset erittelyt.”

 

Pohjola on tehnyt myös rikosilmoituksen kahdesta HKL:n virkamiehestä. Heitä syytetään syyskuussa Helsingin käräjäoikeudessa tuottamuksellisesta virkavelvollisuuden rikkomisesta. Salokangas avustaa Pohjolaa myös tulevassa oikeudenkäynnissä. Salokangas toivoo oikeudenkäynnistä tärkeää ennakkotapausta.

”Yleensä vastoin julkisuuslakia oleva salailu johtaa vain siihen, että viranomaisten pitää usean vuoden viivyttelyn jälkeen luovuttaa toimittajan pyytämät asiakirjat. Nyt haemme viranomaisille sakkorangaistusta.”

 

Korkein hallinto-oikeus puolestaan tuomitsi sisäministeriön luovuttamaan rahapelipoliittisen taustamuistionsa Ilta-Sanomien toimittajalle Tero Karjalaiselle.

Sisäministeriö pyrki salaamaan muistion sen perusteella, että Euroopan komissio kävi rikkomusmenettelyä Suomen rahapelimonopolia vastaan vuosina 2006 – 20 13. Menettely olisi ollut aiheellinen salausperuste, jos se olisi ollut yhä kesken. Karjalainen pyysi kuitenkin muistiota keväällä 2014, jolloin prosessi oli jo päättynyt.

”Hassua tässä on, että joudun maksamaan – tai IS maksaa – 244 euron oikeudenkäyntimaksun, vaikka voitin jutun”, Karjalainen kummastelee.

KHO:n mukaan maksu peritään ministeriöiden asiakirjojen julkisuuteen liittyvistä ratkaisuista lopputuloksesta riippumatta.

11.6.2015
Facebook

Janne Salomaa, teksti

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
93. vuosikerta