Murtamaton lähdesuoja

Päivi Korpisaari

Oikeustieteen tohtori Päivi Korpisaarinimitettiin Helsingin yliopiston viestintäoikeuden professoriksi 1.5. 2014 alkaen.

Häneltä on ilmestynyt lukuisia julkaisuja sananvapauteen liittyvästä juridiikasta, muun muassa Valtteri Niirasen ja Petteri Sotamaan kanssa kirjoitettu Sananvapauslaki – tulkinta ja käytäntö vuodelta 2013.

Väitöskirja vuodelta 2007 käsittelee sananvapautta ja yksilön suojaa valtiosääntöoikeuden sekä vahingonkorvaus- ja rikosoikeuden kannalta.

JOURNALISTI
11.6.2015

Ari Lahdenmäki, teksti
Vesa Laitinen, kuva

Lähdesuojaa ei saa murtaa, vaikka lainmukaiset edellytykset täyttyisivät, sanoo Helsingin yliopiston viestintäoikeuden professori Päivi Korpisaari.

Sananvapauslainsäädännön asiantuntijan Päivi Korpisaaren mielestä lähdesuojalakiin voisi lisätä punnintasäännöksen, joka muistuttaisi ihmisoikeustuomioistuimen harkintakriteereistä.

Kun syyttäjä vaatii, että oikeus purkaa toimittajan lähdesuojan, oikeuden on otettava huomioon myös Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen lähdesuojaa koskeva oikeuskäytäntö. Lähdesuojan murtamisen pitää olla Euroopan ihmisoikeussopimuksen edellyttämin tavoin välttämätöntä demokraattisessa yhteiskunnassa.

”Lakia ei pidä tulkita kirjaimellisesti, niin että lähdesuoja murretaan aina, kun lainmukaiset edellytykset täyttyvät”, Korpisaari sanoo.

 

Kysymys on kohta ajankohtainen Helsingin käräjäoikeudessa. Syyttäjät vaativat MTV:n Pekka Lehtistä ja Suomen Kuvalehden Pekka Anttilaa paljastamaan, mistä nämä saivat tietää, että autourheilija Mika Salo oli kirjattu KRP:n epäiltyjen rekisteriin.

Tuomioistuin voi määrätä todistajana kuultavan toimittajan paljastamaan lähteensä käsitellessään rikosta, josta ankarin rangaistus on vähintään kuusi vuotta vankeutta. Lähdesuoja voidaan murtaa myös, jos epäillään, että tieto on annettu vastoin salassapitovelvollisuutta, jonka rikkominen on säädetty rangaistavaksi.

Helsingin huumepoliisin entisen päällikön Jari Aarnion epäillään rikkoneen salassapitovelvollisuuttaan. Syyttäjien mukaan hän vuoti tiedon Lehtiselle ja Anttilalle.

Oikeuden pitää harkita, onko rikoksen tekijä mahdollista selvittää muilla keinoilla ja miten tarpeellisia lähteellä olevat tiedot rikoksen selvittämiseksi ovat.

Syyttäjä käyttää oikeudessa todisteena muun muassa Aarnion ja toimittajien tiivistä tekstiviestinvaihtoa ennen uutisten julkaisua.

”Tuomioistuimen tulee ottaa huomioon lähteen paljastamista koskevat vaikutukset myös laajemmin harkitsemalla, voiko lähdesuojan murtaminen vaikeuttaa journalistista tiedonhankintaa jatkossa”, Korpisaari sanoo.

”Lähdesuojan keskeisimpänä tarkoituksenaon poliittisen ja yhteiskunnallisen keskustelun turvaaminen.”

 

Oikeuskäytäntöä lähdesuojasta on vähän. Lähdesuojaa ei murrettu Sonera-kirjaan liittyneessä oikeusjutussa 2004. Myöskään kansanedustaja Jyrki Kasvin ei 2010 tarvinnut paljastaa blogikirjoituksensa lähteitä tapauksessa, joka liittyi Helsingin Sanomien kunnianloukkausoikeudenkäyntiin.

Lähdesuoja on niin vahvasti säännelty, ettei sitä ole juuri yritettykään murtaa.

Esitutkintapöytäkirjat osoittavat, että Aarnio on ollut tiiviissä yhteydessä muihinkin kuin MTV:n ja Suomen Kuvalehden toimittajiin. Esimerkiksi Iltalehti ja Alibi ovat tehneet juttuja yhteistyössä Aarnion kanssa vielä siinä vaiheessa, kun Aarniota jo epäiltiin rikoksista.

Lisää aiheesta jutussa "Iso vatkaus".

Päivi Korpisaari

Oikeustieteen tohtori Päivi Korpisaarinimitettiin Helsingin yliopiston viestintäoikeuden professoriksi 1.5. 2014 alkaen.

Häneltä on ilmestynyt lukuisia julkaisuja sananvapauteen liittyvästä juridiikasta, muun muassa Valtteri Niirasen ja Petteri Sotamaan kanssa kirjoitettu Sananvapauslaki – tulkinta ja käytäntö vuodelta 2013.

Väitöskirja vuodelta 2007 käsittelee sananvapautta ja yksilön suojaa valtiosääntöoikeuden sekä vahingonkorvaus- ja rikosoikeuden kannalta.



5 2020
Arkisto

Tämä voi olla ainoa tilaisuutemme mediatukeen

Ruotsissa, Tanskassa ja Norjassa valtio on jakanut journalismille koronatukea 24 – 66 miljoonaa euroa normaalin mediatuen päälle. Suomessa tiedonvälitystä ei tueta, vielä. Nyt tilanne on kuitenkin lupaavampi kuin vuosikymmeniin, kirjoittaa Maria Pettersson.

Kuohuva toimitus on loistopaikka edetä uralla, Riikka Räisänen

Ylen uutis- ja ajankohtaistoimituksen päätoimittaja tietää jo, kuka kolumnisti seuraavaksi ehdottaa yhtiön rahoituksen leikkaamista.

Koronan mukana kiire katosi ja filosofia palasi

Kodissamme on nukuttu enemmän kuin aikoihin. Yhtenä yönä en saanut unta, kun olin nukkunut niin jumalattoman paljon edellisinä, kirjoittaa Lauri Rotko.

Medier med mössan i hand

”Det är problematiskt om mediernas roll och deras stödbehov villkoras med coronavirusutbrottet”, skriver Dan Lolax.

Mediatuki on demokratiatuki – ja poliitikkojen olisi aika ymmärtää se

”Median asia ei ole vain median asia. Se on kansalaisten asia. Ja tämä tuntuu poliitikoilta unohtuneen”, kirjoittaa Hanne Aho.

Arvoisat kansalaiset, muistakaa resilienssi!

”Lohdullista – mutta samalla oireellista – on se, että moni journalisti pyrkii edelleen selittämään resilienssin”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Verkko toi uutta ay-koulutukseen

”Verkkokoulutus osoittautui yllättävän käteväksi ja vuorovaikutukselliseksi koulutusmuodoksi”, kirjoittaa työehtoasiamies Terhi Tarvainen.

Direktsändningarnas man

Döda: Redaktör Tomas Ek 6. 1.1957 Helsingfors – 2. 5.2020 Helsingfors

Teräväkielinen pomo muisti myös kannustaa

Kuolleita: Päätoimittaja Pekka Hyvärinen 20. 7. 1951 Kuopio – 10. 5. 2020 Helsinki

Uutisia, ei niinkään analyysejä

Kuolleita: Toimittaja Olli Pohjanpalo 21. 3. 1954 Hamilton Kanada – 11. 5. 2020 Helsinki

”Julkaistu kuva oli hyvä kuva”

Kuolleita: Valokuvaaja Mauri Vuorinen 11. 10. 1928 Hämeenkyrö – 30. 3. 2020 Tampere

Oikeutta puolustava marjakapitalisti

Kuolleita: Toimittaja Helena Hyvärinen 6.11. 1950 Tampere – 1.5.2020 Tampere

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta