Murtamaton lähdesuoja

Päivi Korpisaari

Oikeustieteen tohtori Päivi Korpisaarinimitettiin Helsingin yliopiston viestintäoikeuden professoriksi 1.5. 2014 alkaen.

Häneltä on ilmestynyt lukuisia julkaisuja sananvapauteen liittyvästä juridiikasta, muun muassa Valtteri Niirasen ja Petteri Sotamaan kanssa kirjoitettu Sananvapauslaki – tulkinta ja käytäntö vuodelta 2013.

Väitöskirja vuodelta 2007 käsittelee sananvapautta ja yksilön suojaa valtiosääntöoikeuden sekä vahingonkorvaus- ja rikosoikeuden kannalta.

JOURNALISTI
11.6.2015

Ari Lahdenmäki, teksti
Vesa Laitinen, kuva

Lähdesuojaa ei saa murtaa, vaikka lainmukaiset edellytykset täyttyisivät, sanoo Helsingin yliopiston viestintäoikeuden professori Päivi Korpisaari.

Sananvapauslainsäädännön asiantuntijan Päivi Korpisaaren mielestä lähdesuojalakiin voisi lisätä punnintasäännöksen, joka muistuttaisi ihmisoikeustuomioistuimen harkintakriteereistä.

Kun syyttäjä vaatii, että oikeus purkaa toimittajan lähdesuojan, oikeuden on otettava huomioon myös Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen lähdesuojaa koskeva oikeuskäytäntö. Lähdesuojan murtamisen pitää olla Euroopan ihmisoikeussopimuksen edellyttämin tavoin välttämätöntä demokraattisessa yhteiskunnassa.

”Lakia ei pidä tulkita kirjaimellisesti, niin että lähdesuoja murretaan aina, kun lainmukaiset edellytykset täyttyvät”, Korpisaari sanoo.

 

Kysymys on kohta ajankohtainen Helsingin käräjäoikeudessa. Syyttäjät vaativat MTV:n Pekka Lehtistä ja Suomen Kuvalehden Pekka Anttilaa paljastamaan, mistä nämä saivat tietää, että autourheilija Mika Salo oli kirjattu KRP:n epäiltyjen rekisteriin.

Tuomioistuin voi määrätä todistajana kuultavan toimittajan paljastamaan lähteensä käsitellessään rikosta, josta ankarin rangaistus on vähintään kuusi vuotta vankeutta. Lähdesuoja voidaan murtaa myös, jos epäillään, että tieto on annettu vastoin salassapitovelvollisuutta, jonka rikkominen on säädetty rangaistavaksi.

Helsingin huumepoliisin entisen päällikön Jari Aarnion epäillään rikkoneen salassapitovelvollisuuttaan. Syyttäjien mukaan hän vuoti tiedon Lehtiselle ja Anttilalle.

Oikeuden pitää harkita, onko rikoksen tekijä mahdollista selvittää muilla keinoilla ja miten tarpeellisia lähteellä olevat tiedot rikoksen selvittämiseksi ovat.

Syyttäjä käyttää oikeudessa todisteena muun muassa Aarnion ja toimittajien tiivistä tekstiviestinvaihtoa ennen uutisten julkaisua.

”Tuomioistuimen tulee ottaa huomioon lähteen paljastamista koskevat vaikutukset myös laajemmin harkitsemalla, voiko lähdesuojan murtaminen vaikeuttaa journalistista tiedonhankintaa jatkossa”, Korpisaari sanoo.

”Lähdesuojan keskeisimpänä tarkoituksenaon poliittisen ja yhteiskunnallisen keskustelun turvaaminen.”

 

Oikeuskäytäntöä lähdesuojasta on vähän. Lähdesuojaa ei murrettu Sonera-kirjaan liittyneessä oikeusjutussa 2004. Myöskään kansanedustaja Jyrki Kasvin ei 2010 tarvinnut paljastaa blogikirjoituksensa lähteitä tapauksessa, joka liittyi Helsingin Sanomien kunnianloukkausoikeudenkäyntiin.

Lähdesuoja on niin vahvasti säännelty, ettei sitä ole juuri yritettykään murtaa.

Esitutkintapöytäkirjat osoittavat, että Aarnio on ollut tiiviissä yhteydessä muihinkin kuin MTV:n ja Suomen Kuvalehden toimittajiin. Esimerkiksi Iltalehti ja Alibi ovat tehneet juttuja yhteistyössä Aarnion kanssa vielä siinä vaiheessa, kun Aarniota jo epäiltiin rikoksista.

Lisää aiheesta jutussa "Iso vatkaus".

Päivi Korpisaari

Oikeustieteen tohtori Päivi Korpisaarinimitettiin Helsingin yliopiston viestintäoikeuden professoriksi 1.5. 2014 alkaen.

Häneltä on ilmestynyt lukuisia julkaisuja sananvapauteen liittyvästä juridiikasta, muun muassa Valtteri Niirasen ja Petteri Sotamaan kanssa kirjoitettu Sananvapauslaki – tulkinta ja käytäntö vuodelta 2013.

Väitöskirja vuodelta 2007 käsittelee sananvapautta ja yksilön suojaa valtiosääntöoikeuden sekä vahingonkorvaus- ja rikosoikeuden kannalta.



8 2020
Arkisto

Harva meistä on korvaamaton superneuvottelija

Työehtosopimukset ovat siitä käteviä, että niiden ansiosta tavan ihmisen ei juuri koskaan tarvitse huolehtia lomista, työajasta, vähimmäispalkasta tai siitä, maksetaanko sairauden ajalta palkkaa, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Onneksi minä en joudu jakamaan mediatukia

”Mediatukea olisi rehdimpää perustella työpaikkojen säilymisellä kuin demokratialla”, kirjoittavat Annukka Oksanen ja Elina Yrjölä.

Vapaapäivien pitäminen on sinulle lähinnä uuvuttavaa, Minna Holopainen

STT:n vastaava päätoimittaja Minna Holopainen tekee töitä melkein koko ajan ja on mahdollisesti itsekin tekoäly.

Näin syntyy Trendin syysmuotijuttu

Trendi tilasi stylisti ja valokuvaaja -työparilta helmikuussa syysmuotijutun. Kesällä kuvaaja ja malli vaihtuivat koronan takia. Juttu kuvattiin elokuussa kotieläintilalla.

Kielenhuollon päämaja ei ole käymässä turhaksi

”On viisainta, ettei yleiskielessä sooloilu karkaa käsistä. Tämä aika ei varsinaisesti kaipaa lisää ymmärryksen puutetta”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Vi måste respektera – och kredda varandra

”Vi måste respektera varandras arbete och kredda den som kreddas bör”, skriver Felicia Bredenberg.

Koronasta vauhtia muutoksiin

”Voisiko pandemiakurjuuden keskeltä löytyä jotain hyvääkin? Voidaanko esimerkiksi itsensä työllistäjille saada vihdoin pandemian vauhdittamana turvatumpi asema”, kysyy Suomen freelance-journalistien uusi puheenjohtaja Maria Markus.

Munkit ja possut

Kesätoimittaja Ilkka Vänttisen kuvissa näkyi sikoja juuri niin kuin pitikin – ja lisäksi jotain aivan muuta.

Uutistoimistotuki ehkä osaksi median koronatukea – tuen haku on alkanut

Median koronatukea voi saada journalistisen työn kustannuksiin. Myöntämisen ehtona on mainosmyynnin lasku. Erillistä uutistoimintaan suunnattua tukea on saanut aiemmin muun muassa STT.

Etävaltuusto nosti hien otsalle

Kuuluuko? Näkyykö? Journalistiliiton historian ensimmäisessä valtuuston hybridikokouksessa teknisiä pulmia ratkottiin lennosta, kirjoittaa Kira Närhi.

Herrasmies on poissa

Kuolleita: Toimittaja Matti Vainio 20. 6. 1935 Sortavala – 5. 9. 2020 Hämeenlinna

Arvostettu monitoiminainen

Kuolleita: Toimittaja Liisa Laine Oulu 25. 3. 1936 – 8. 8. 2020 Helsinki

Hjärtat klappade för nyheter och rättvisa

Döda: Journalisten Ia Henriksson 5. 1. 1974 Helsingfors – 11. 7. 2020 Helsingfors

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta