Häh, eikö sulla ole kesätöitä?

JOURNALISTI
11.6.2015

Anna-Sofia Nieminen
sohvi.nieminen@gmail.com
Kirjoittaja on vapaa toimittaja.

Alalla on vallalla niin kova kunnianhimo ja kilpailuhenki, että kesätyöttömyys nolottaa, kirjoittaa Anna-Sofia Nieminen.

Selittelin koko kevään kavereille ja kollegoille, miksi en mene kesätöihin.

Valmistun näillä hetkillä maisteriksi. Takana on nelisen vuotta töitä kesätoimittajana, ttt-läisenä ja monenlaisissa projekteissa. Tätä kesää en vietä toimituksessa.

Syy tulee tässä: haluan pitää ihka oikean kesäloman. Se on vähintään kuukauden mittainen ja oikeasti kesällä, eikä ah-niin-tuttu viikon miniloma ennen tai jälkeen kesärutistuksen. Sitten haluan keskittyä freelance-töihin.


Kyllä, minulle tarjottiin kesätöitä. Ja kyllä, ttt-vuoroja on riittänyt. Olen hokenut tätä jokaiselle kyselijälle. Pelkään, että muuten vaikuttaisin epäonnistujalta.

Pelko liittyy ilmiöön, jota voi kuvata vaikka sanalla kesuriharha. Alalla on vallalla niin kova kunnianhimo ja kilpailuhenki, että kesätyöttömyys nolottaa. Seuraavan kesän pestejä puidaan loppuvuodesta lähtien, eikä aina kovin lämpimään sävyyn.

On helppo harhautua kuvittelemaan, että yksi kesä leimaisi koko loppu-uraa.

Ajattelen kuitenkin, että kesätoimittajuus on vähän yliarvostettua. Se on kolmen kuukauden määräaikaisuus, johon pitää sitoutua puoli vuotta etukäteen. Töissä joutuu olemaan silloin, kun muu Suomi lomailee.

On toki tärkeää päästä uralla alkuun, saada se ensimmäinen ja toinen pesti. Mutta kun opinnot alkavat olla lopuillaan, kesätoimittajuuksia on kertynyt lukuisia ja ttt-vuorot ovat kartuttaneet kokemusta, tuntuu hölmöltä kisata edelleen kolmen kuukauden määräaikaisuudesta.

Freelancer tarvitsee aikaa ideoida, perehtyä erilaisiin aiheisiin ja hankkia toimeksiantoja. Sitä aikaaei tule, jos ei joskus lopeta muita töitä.


Kyselijöiden reaktiot kesätyöttömyyteeni ovat vaihdelleet. Toisten mielestä ratkaisu on yksinkertaisesti siisti. Toiset eivät tunnu ymmärtävän lainkaan, miksi en mene töihin, kun siihen kerran on mahdollisuus.

Olisihan se toki helppoa. Voisikirjoittaa juttuja mansikoista ja helteestä. Voisi jatkaa tuttua valittamista alan huonosta tilanteesta ja vakipaikan puuttumisesta.

Mieluummin kuitenkin teen omia projekteja ja määritän itse aikatauluni. Lomailen, kun Suomen kesä on parhaimmillaan. En halua mennä kesätöihin vain siksi, että niin kuuluisi tehdä.



3 2021
Arkisto

Vaalikoneet vaikuttavat äänestyspäätöksiin. Millaista valtaa käyttävät koneiden tekijät?

Vaalikone ei ole lelu, vaan journalistinen tuote. Esimerkiksi Ylen vaalikoneen takana on kymmeniä tekijöitä, kymmeniä sivuja väitteitä ja yli puolen vuoden työ. Miten vaalikone rakennetaan reilusti? Miten siitä pitäisi kertoa käyttäjille?

Journalistiliitto on aina vaatinut mahdottomia

Loma, viisipäiväinen työviikko tai työehtosopimukset tuntuivat mahdottomilta ajatuksilta ennen kuin riittävä määrä ihmisiä alkoi vaatia niitä. ”Ei riitä, että jäämme vain puolustamaan saavutettuja etuja”, kirjoittaa Maria Pettersson.

Ilahduit, kun viisi alaistasi lähti kilpailevaan lehteen, Arno Ahosniemi

Kauppalehden vastaava päätoimittaja esittää olevansa ikäistään vanhempi mies, joka odottaa turhaan työtarjousta Etelärannasta.

Koskelan surman uutisoinnissa jäi kertomatta, kuka leikkasi lapsilta

”Helsingistä piirtyy uutisten kautta omituinen kuva kaupunkina, jossa jokin mystinen luonnonvoima kasvattaa luokkakokoja ja näkymätön käsi silppuaa erityisopetuksen kelvottomaan kuntoon”, kirjoittaa Susanna Kuparinen.

Historian ensimmäinen toimittajien työehtosopimus on ­allekirjoitettu! Edessä työnantajan Åke Heiniö ja Arvi V. Mäkinen sekä työntekijöitä edustanut Jyrki Juuti, takana Pauli Strandén ja Esko Muinonen vuonna 1967. Kuva: Uuskuva. SJL. KA.

Satavuotias Journalistiliitto aloitti pienenä herrakerhona ja kasvoi vahvaksi ammattiliitoksi

Journalistiliitto on taistellut journalistien oikeuksien ja paremman journalismin puolesta jo vuosisadan - työnantajan ja itse tsaarin vastustuksesta huolimatta.

Konflikten tar kontextens plats

”Nyhetsmedier kan inte bortförklara sitt ansvar för förvirringen genom att peka finger mot myndigheter och politiker”, skriver Dan Lolax.

Auttaisiko työvälinepooli, jos etätyö jää pysyväksi?

Ergonomisen työskentelyn järjestäminen ei ole yksin työntekijän vastuulla – ei työpaikalla eikä kotona työskennellessä, kirjoittaa Journalistiliiton juristi Tuomas Aalto.

Virus muuntuu, mutta sitä ei muunneta

”Joskus kieleen vakiintuu yhdyssanoja, jotka tarkoittavat keskenään samaa, vaikka niiden osat ovat eri järjestyksessä ja toinen on muutenkin saattanut vaikuttaa toista epäloogisemmalta”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Pikkukengillä potku omaan takapuoleen

Kiitos siististä sisätyöstä, ajatteli Heikki Kuutti hyisenä pakkaspäivänä. Sitten uutispäällikkö sai juttuidean.

Journalistien työttömyyskassa Finka sulautuu osaksi uutta jättikassaa

Uudesta kassasta tulee Suomen kolmanneksi suurin työttömyyskassa. Kolmen kassan yhdistyminen tuo liitolle säästöjä ja lisää kassan yhteiskunnallista vaikutusvaltaa.

Näin tekijänoikeusrahat kiertävät

Tekijänoikeusjärjestö Kopioston kautta kulkee vuosittain noin 50 miljoonaa euroa, jotka se jakaa eteenpäin tekijänoikeuksien haltijoille.

Nitrodiskotaiteilija on poissa

Taittaja-graafikko Hannu Marttinen 12. 9. 1945 Helsinki – 10. 2. 2021 Hämeenlinna

Pienestä naisesta jäi iso jälki

Toimittaja Leena Seretin 11. 11. 1959 Kemi – 28. 1. 2021 Sipoo

Päätoimittaja puolusti koskiluontoa ja periaatteitaan

Päätoimittaja Seppo Vento 13. 6. 1930 Vesanto – 9. 2. 2021 Joensuu

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta