Häh, eikö sulla ole kesätöitä?

JOURNALISTI
11.6.2015

Anna-Sofia Nieminen
sohvi.nieminen@gmail.com
Kirjoittaja on vapaa toimittaja.

Alalla on vallalla niin kova kunnianhimo ja kilpailuhenki, että kesätyöttömyys nolottaa, kirjoittaa Anna-Sofia Nieminen.

Selittelin koko kevään kavereille ja kollegoille, miksi en mene kesätöihin.

Valmistun näillä hetkillä maisteriksi. Takana on nelisen vuotta töitä kesätoimittajana, ttt-läisenä ja monenlaisissa projekteissa. Tätä kesää en vietä toimituksessa.

Syy tulee tässä: haluan pitää ihka oikean kesäloman. Se on vähintään kuukauden mittainen ja oikeasti kesällä, eikä ah-niin-tuttu viikon miniloma ennen tai jälkeen kesärutistuksen. Sitten haluan keskittyä freelance-töihin.


Kyllä, minulle tarjottiin kesätöitä. Ja kyllä, ttt-vuoroja on riittänyt. Olen hokenut tätä jokaiselle kyselijälle. Pelkään, että muuten vaikuttaisin epäonnistujalta.

Pelko liittyy ilmiöön, jota voi kuvata vaikka sanalla kesuriharha. Alalla on vallalla niin kova kunnianhimo ja kilpailuhenki, että kesätyöttömyys nolottaa. Seuraavan kesän pestejä puidaan loppuvuodesta lähtien, eikä aina kovin lämpimään sävyyn.

On helppo harhautua kuvittelemaan, että yksi kesä leimaisi koko loppu-uraa.

Ajattelen kuitenkin, että kesätoimittajuus on vähän yliarvostettua. Se on kolmen kuukauden määräaikaisuus, johon pitää sitoutua puoli vuotta etukäteen. Töissä joutuu olemaan silloin, kun muu Suomi lomailee.

On toki tärkeää päästä uralla alkuun, saada se ensimmäinen ja toinen pesti. Mutta kun opinnot alkavat olla lopuillaan, kesätoimittajuuksia on kertynyt lukuisia ja ttt-vuorot ovat kartuttaneet kokemusta, tuntuu hölmöltä kisata edelleen kolmen kuukauden määräaikaisuudesta.

Freelancer tarvitsee aikaa ideoida, perehtyä erilaisiin aiheisiin ja hankkia toimeksiantoja. Sitä aikaaei tule, jos ei joskus lopeta muita töitä.


Kyselijöiden reaktiot kesätyöttömyyteeni ovat vaihdelleet. Toisten mielestä ratkaisu on yksinkertaisesti siisti. Toiset eivät tunnu ymmärtävän lainkaan, miksi en mene töihin, kun siihen kerran on mahdollisuus.

Olisihan se toki helppoa. Voisikirjoittaa juttuja mansikoista ja helteestä. Voisi jatkaa tuttua valittamista alan huonosta tilanteesta ja vakipaikan puuttumisesta.

Mieluummin kuitenkin teen omia projekteja ja määritän itse aikatauluni. Lomailen, kun Suomen kesä on parhaimmillaan. En halua mennä kesätöihin vain siksi, että niin kuuluisi tehdä.



7 2019
Arkisto

Paluumuuttajat

Viestintätyö houkuttelee journalisteja, mutta kaikki eivät jää sille tielleen. Katri Makkonen ja muut palaajat kertovat nyt, mitä reissu opetti.

Kun sananvapautta loukataan, Suomen media ei puolusta itseään

”Suomi on sananvapauden kärkimaa niin kauan kuin media käyttää sananvapauttaan niin, ettei tärkeää miestä harmita”, kirjoittaa Susanna Kuparinen.

Viestinnän ja journalismin sekoittuminen huolettavat, mutta väärästä syystä

”Viestinnän ja journalismin sekoittuminen on vaarallista ja johtaa journalismin uskottavuuden horjumiseen. Suurin uhka eivät kuitenkaan ole viestintäalalla piipahtaneet toimittajat”, kirjoittaa Maria Pettersson.

On vähän hassua puuhaa lukea uutisia televisiossa, Matti Rönkä

Ylen ykkösuutisankkurin toiveuni on kertoa kansalle vaalituloksista joka sunnuntai. ”Minä en innostu enää mistään”, Rönkä sanoo.

Näin syntyy ruokalehden juttu kauden sienistä

Glorian ruoka & viini tilasi freelance-ruokatoimittaja Anu Braskilta sieniruokajutun. Jutunteko alkoi kesäkuussa 2018. Juttu ilmestyi yli vuotta myöhemmin.

Kikylle ei ole media-alalla perusteita, ja siksi sen on aika mennä

”Media-alalla ei ole paljoa tekemistä Suomen viennin kanssa”, kirjoittaa edunvalvontajohtaja Petri Savolainen.

Ammattiliitot saivat kikystä tarpeekseen

Lisää työpaikkoja ja työlle tekijöitä. Syntyi kilpailukykysopimus eli kiky. Eniten siitä hyötyvät työnantajat.

”Kärpäsenpaskalla” on väliä

”Oikeaoppiset merkinnät osoittavat, että toimitus on kunnioittanut vieraiden kielten ominaispiirteitä”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Vardagen är exotisk – och därför behövs utrikeskorrespondenter

”Publiken vill se vanlig afrikansk vardag, för det är något man sällan ser”, skriver Liselott Lindström.

”Lamppuja pitäisi syttyä päivittäin”

Turo Uskali aloitti Jyväskylän yliopiston journalistiikan apulaisprofessorina.

Kumottu kielteinen päätös on paras palaute turvaa hakevien journalistien auttamisesta

”Olen saanut tutustua arkisen sananvapauden sankareihin, jotka ovat paenneet henkensä edestä”, kirjoittaa Juha Rekola

Pikkukalsarit jalassa, väärä avain kädessä

” Palatessa avain ei käynytkään huoneeni oveen”, muistaa Simo Hyttinen.

Kaukomatkailija ja seikkailija on poissa

Kuolleita: Toimittaja Heikki Haapavaara 26. 3. 1956 Kajaani – 26. 8. 2019 Singapore

Intohimoinen toimittaja

Kuolleita: Toimittaja Janne Salomaa Helsinki 24. 4. 1984 – Helsinki 25. 8. 2019

Toimittaja henkeen ja vereen

Toimittaja Riitta Turunen 3. 4. 1961 Ilomantsi – 21. 7. 2019 Helsinki

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta