Timo Soini, Juha Sipilä ja Alexander Stubb esittelivät hallitusohjelmansa toukokuun lopulla. Kuva: Markku Ulander/Lehtikuva

Hallitus sivuutti media-alan

Hallitusohjelman mediamaininnat

Yleisradion asemasta mainitaan hallitusohjelman liitteessä 6, jonka otsikko on Hallituksen päättämät julkisen talouden välttämättömät sopeutustoimet: ”Hallitus asettaa parlamentaarisen työryhmän arvioimaan Ylen tehtäviä ja rahoitusta”.

Digi-alv:sta mainitaan liitteessä 1 otsikolla Selvitettäväksi asetettavat veromuutokset: ”Vaikutetaan EU:ssa, jotta arvonlisäverodirektiivi mahdollistaisi alennetun verokannan soveltamisen myös digitaalisiin sisältöihin”.

JOURNALISTI
11.6.2015

Manu Marttinen, teksti
Markku Ulander/Lehtikuva, kuva

Sipilän hallituksen ohjelma sivuaa media-alaa vain kahdella maininnalla. SJL:n Hanne Aho ihmettelee miksi Ylen rahoitusta ja tehtäviä pitää taas miettiä.

Juha Sipilän (kesk.) johtama hallitus esitteli toukokuun lopulla eduskunnalle hallitusohjelmansa. Ohjelmasta löytyy vain kaksi kohtaa, joissa media-ala mainitaan. Ylen asemasta todetaan, että ”hallitus asettaa parlamentaarisen työryhmän arvioimaan Ylen tehtäviä ja rahoitusta.”

Digilehtiä koskettavasta alv-kannasta todetaan, että ”vaikutetaan EU:ssa, jotta arvonlisäverodirektiivi mahdollistaisi alennetun verokannan soveltamisen myös digitaalisiin sisältöihin.”

Journalistiliiton puheenjohtaja Hanne Aho ihmettelee, miksi Ylen aseman ja rahoituksen arviointi on nostettu strategiseen hallitusohjelmaan.

”Siitä on neljä vuotta kun Ylen asemaa mietittiin ja pari vuotta, kun Yle-vero otettiin käyttöön. Onko Ylen asema todella tarpeen arvioida taas uudestaan”, Aho kysyy.

 

Aho kysyy myös, miksi mediaa ja sen asemaa ei ole ohjelmassa nostettu esiin arvokysymyksenä. Kaikki uudet hallituspuolueet ovat selkeästi ilmaisseet, että kotimainen media on olennainen osa demokraattista järjestelmää.

”Lausetta jossa todetaan, että media-alan toimintaedellytyksiä parannetaan, hallitusohjelmasta ei löydy”, Aho sanoo.

”Onko media-ala jätetty tietoisesti pois?”

Aho pitää hallitusohjelman myönteisinä asioina digi-alv-mainintaa ja kirjauksia pienyrittäjän aseman parantamisesta. Myös esimerkiksi postilain uudistus voi koitua eduksi sanomalehdille, jotka ovat kärsineet jakelukustannusten rajusta noususta.

Journalisti kysyi sähköpostilla hallituspuolueiden puheenjohtajilta, miksi media-ala käytännössäsivuutettiin hallitusohjelmasta. Puheenjohtajat eivät vastanneet Journalistin kysymyksiin. Valtioneuvoston viestintäjohtaja MarkkuMantila viestitti pääministerin puolesta, että Juha Sipilä ei ehdi vastaamaan.

 

Työntajia edustavan Viestinnän keskusliiton vt. toimitusjohtaja, Sanomalehtien Liiton liittojohtaja Jukka Holmberg pitää hallitusohjelmaa media-alan toimintaympäristöä vakauttavana.

”On tärkeää, että arvonlisävero ei kuulu korotettavien verojen joukkoon edes siinä tapauksessa, että yhteiskuntasopimus epäonnistuisi”, Holmberg sanoo.

Hän peräänkuuluttaa nopeita toimia digi-alvin alentamiseksi,jotta media-alan ansaintamahdollisuudet leviäisivät myös digijulkaisuihin. Yleisradion aseman arvioimista Holmberg pitää myönteisenä asiana.

”Ylen rooli on päivitettävä median nykytilaan niin, että kokonaistarjonnan monipuolisuus kansalaisille turvataan.”

Hän pitää Sipilän hallitusohjelmaa puutteistaan huolimatta media-alan kannalta parempana kuin Jyrki Kataisen (kok.) neljän vuoden takaista hallitusohjelmaa. Holmberg uskoo, että media-alan asioiden käsittely voi tarkentua myöhemmin toimenpidesuunnitelmassa.

Hallitus on linjannut parantavansa yritysten asemaa. Hanne Aho pitää ratkaisevana sitä, miten mediayritykset hyödyntävät tästä mahdollisesti syntyvän liikkumavaran.

”Ryhtyvätkö ne jakamaan osinkoja ja palkitsemaan johtajia vai kehittämään tuotteitaan. Se on tärkein kysymys”, Aho sanoo.


Kuva: Timo Soini, Juha Sipilä ja Alexander Stubb esittelivät hallitusohjelmansa toukokuun lopulla.

Hallitusohjelman mediamaininnat

Yleisradion asemasta mainitaan hallitusohjelman liitteessä 6, jonka otsikko on Hallituksen päättämät julkisen talouden välttämättömät sopeutustoimet: ”Hallitus asettaa parlamentaarisen työryhmän arvioimaan Ylen tehtäviä ja rahoitusta”.

Digi-alv:sta mainitaan liitteessä 1 otsikolla Selvitettäväksi asetettavat veromuutokset: ”Vaikutetaan EU:ssa, jotta arvonlisäverodirektiivi mahdollistaisi alennetun verokannan soveltamisen myös digitaalisiin sisältöihin”.



7 2019
Arkisto

Paluumuuttajat

Viestintätyö houkuttelee journalisteja, mutta kaikki eivät jää sille tielleen. Katri Makkonen ja muut palaajat kertovat nyt, mitä reissu opetti.

Kun sananvapautta loukataan, Suomen media ei puolusta itseään

”Suomi on sananvapauden kärkimaa niin kauan kuin media käyttää sananvapauttaan niin, ettei tärkeää miestä harmita”, kirjoittaa Susanna Kuparinen.

Viestinnän ja journalismin sekoittuminen huolettavat, mutta väärästä syystä

”Viestinnän ja journalismin sekoittuminen on vaarallista ja johtaa journalismin uskottavuuden horjumiseen. Suurin uhka eivät kuitenkaan ole viestintäalalla piipahtaneet toimittajat”, kirjoittaa Maria Pettersson.

On vähän hassua puuhaa lukea uutisia televisiossa, Matti Rönkä

Ylen ykkösuutisankkurin toiveuni on kertoa kansalle vaalituloksista joka sunnuntai. ”Minä en innostu enää mistään”, Rönkä sanoo.

Näin syntyy ruokalehden juttu kauden sienistä

Glorian ruoka & viini tilasi freelance-ruokatoimittaja Anu Braskilta sieniruokajutun. Jutunteko alkoi kesäkuussa 2018. Juttu ilmestyi yli vuotta myöhemmin.

Kikylle ei ole media-alalla perusteita, ja siksi sen on aika mennä

”Media-alalla ei ole paljoa tekemistä Suomen viennin kanssa”, kirjoittaa edunvalvontajohtaja Petri Savolainen.

Ammattiliitot saivat kikystä tarpeekseen

Lisää työpaikkoja ja työlle tekijöitä. Syntyi kilpailukykysopimus eli kiky. Eniten siitä hyötyvät työnantajat.

”Kärpäsenpaskalla” on väliä

”Oikeaoppiset merkinnät osoittavat, että toimitus on kunnioittanut vieraiden kielten ominaispiirteitä”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Vardagen är exotisk – och därför behövs utrikeskorrespondenter

”Publiken vill se vanlig afrikansk vardag, för det är något man sällan ser”, skriver Liselott Lindström.

”Lamppuja pitäisi syttyä päivittäin”

Turo Uskali aloitti Jyväskylän yliopiston journalistiikan apulaisprofessorina.

Kumottu kielteinen päätös on paras palaute turvaa hakevien journalistien auttamisesta

”Olen saanut tutustua arkisen sananvapauden sankareihin, jotka ovat paenneet henkensä edestä”, kirjoittaa Juha Rekola

Pikkukalsarit jalassa, väärä avain kädessä

” Palatessa avain ei käynytkään huoneeni oveen”, muistaa Simo Hyttinen.

Kaukomatkailija ja seikkailija on poissa

Kuolleita: Toimittaja Heikki Haapavaara 26. 3. 1956 Kajaani – 26. 8. 2019 Singapore

Intohimoinen toimittaja

Kuolleita: Toimittaja Janne Salomaa Helsinki 24. 4. 1984 – Helsinki 25. 8. 2019

Toimittaja henkeen ja vereen

Toimittaja Riitta Turunen 3. 4. 1961 Ilomantsi – 21. 7. 2019 Helsinki

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta