Timo Soini, Juha Sipilä ja Alexander Stubb esittelivät hallitusohjelmansa toukokuun lopulla. Kuva: Markku Ulander/Lehtikuva

Hallitus sivuutti media-alan

Hallitusohjelman mediamaininnat

Yleisradion asemasta mainitaan hallitusohjelman liitteessä 6, jonka otsikko on Hallituksen päättämät julkisen talouden välttämättömät sopeutustoimet: ”Hallitus asettaa parlamentaarisen työryhmän arvioimaan Ylen tehtäviä ja rahoitusta”.

Digi-alv:sta mainitaan liitteessä 1 otsikolla Selvitettäväksi asetettavat veromuutokset: ”Vaikutetaan EU:ssa, jotta arvonlisäverodirektiivi mahdollistaisi alennetun verokannan soveltamisen myös digitaalisiin sisältöihin”.

JOURNALISTI
11.6.2015

Manu Marttinen, teksti
Markku Ulander/Lehtikuva, kuva

Sipilän hallituksen ohjelma sivuaa media-alaa vain kahdella maininnalla. SJL:n Hanne Aho ihmettelee miksi Ylen rahoitusta ja tehtäviä pitää taas miettiä.

Juha Sipilän (kesk.) johtama hallitus esitteli toukokuun lopulla eduskunnalle hallitusohjelmansa. Ohjelmasta löytyy vain kaksi kohtaa, joissa media-ala mainitaan. Ylen asemasta todetaan, että ”hallitus asettaa parlamentaarisen työryhmän arvioimaan Ylen tehtäviä ja rahoitusta.”

Digilehtiä koskettavasta alv-kannasta todetaan, että ”vaikutetaan EU:ssa, jotta arvonlisäverodirektiivi mahdollistaisi alennetun verokannan soveltamisen myös digitaalisiin sisältöihin.”

Journalistiliiton puheenjohtaja Hanne Aho ihmettelee, miksi Ylen aseman ja rahoituksen arviointi on nostettu strategiseen hallitusohjelmaan.

”Siitä on neljä vuotta kun Ylen asemaa mietittiin ja pari vuotta, kun Yle-vero otettiin käyttöön. Onko Ylen asema todella tarpeen arvioida taas uudestaan”, Aho kysyy.

 

Aho kysyy myös, miksi mediaa ja sen asemaa ei ole ohjelmassa nostettu esiin arvokysymyksenä. Kaikki uudet hallituspuolueet ovat selkeästi ilmaisseet, että kotimainen media on olennainen osa demokraattista järjestelmää.

”Lausetta jossa todetaan, että media-alan toimintaedellytyksiä parannetaan, hallitusohjelmasta ei löydy”, Aho sanoo.

”Onko media-ala jätetty tietoisesti pois?”

Aho pitää hallitusohjelman myönteisinä asioina digi-alv-mainintaa ja kirjauksia pienyrittäjän aseman parantamisesta. Myös esimerkiksi postilain uudistus voi koitua eduksi sanomalehdille, jotka ovat kärsineet jakelukustannusten rajusta noususta.

Journalisti kysyi sähköpostilla hallituspuolueiden puheenjohtajilta, miksi media-ala käytännössäsivuutettiin hallitusohjelmasta. Puheenjohtajat eivät vastanneet Journalistin kysymyksiin. Valtioneuvoston viestintäjohtaja MarkkuMantila viestitti pääministerin puolesta, että Juha Sipilä ei ehdi vastaamaan.

 

Työntajia edustavan Viestinnän keskusliiton vt. toimitusjohtaja, Sanomalehtien Liiton liittojohtaja Jukka Holmberg pitää hallitusohjelmaa media-alan toimintaympäristöä vakauttavana.

”On tärkeää, että arvonlisävero ei kuulu korotettavien verojen joukkoon edes siinä tapauksessa, että yhteiskuntasopimus epäonnistuisi”, Holmberg sanoo.

Hän peräänkuuluttaa nopeita toimia digi-alvin alentamiseksi,jotta media-alan ansaintamahdollisuudet leviäisivät myös digijulkaisuihin. Yleisradion aseman arvioimista Holmberg pitää myönteisenä asiana.

”Ylen rooli on päivitettävä median nykytilaan niin, että kokonaistarjonnan monipuolisuus kansalaisille turvataan.”

Hän pitää Sipilän hallitusohjelmaa puutteistaan huolimatta media-alan kannalta parempana kuin Jyrki Kataisen (kok.) neljän vuoden takaista hallitusohjelmaa. Holmberg uskoo, että media-alan asioiden käsittely voi tarkentua myöhemmin toimenpidesuunnitelmassa.

Hallitus on linjannut parantavansa yritysten asemaa. Hanne Aho pitää ratkaisevana sitä, miten mediayritykset hyödyntävät tästä mahdollisesti syntyvän liikkumavaran.

”Ryhtyvätkö ne jakamaan osinkoja ja palkitsemaan johtajia vai kehittämään tuotteitaan. Se on tärkein kysymys”, Aho sanoo.


Kuva: Timo Soini, Juha Sipilä ja Alexander Stubb esittelivät hallitusohjelmansa toukokuun lopulla.

Hallitusohjelman mediamaininnat

Yleisradion asemasta mainitaan hallitusohjelman liitteessä 6, jonka otsikko on Hallituksen päättämät julkisen talouden välttämättömät sopeutustoimet: ”Hallitus asettaa parlamentaarisen työryhmän arvioimaan Ylen tehtäviä ja rahoitusta”.

Digi-alv:sta mainitaan liitteessä 1 otsikolla Selvitettäväksi asetettavat veromuutokset: ”Vaikutetaan EU:ssa, jotta arvonlisäverodirektiivi mahdollistaisi alennetun verokannan soveltamisen myös digitaalisiin sisältöihin”.



4 2019
Arkisto

Rahahautomo

Valokuvausjärjestö Finnfoto kylpee rahassa, jota se ei ole saanut jaettua kuvaajille.

"Politiikan toimittajat puhuvat liian vähän politiikan sisällöistä"

Vuoden journalistin Vappu Kaarenojan mielestä osa politiikan journalismista tuo mieleen urheilusivut.

Jos sössii lehdistönvapauden, voi heittää hyvästit demokratialle

Kansalaisen kannalta on yhdentekevää, lopettaako journalisti työskentelyn ennakkosensuurin vai netissä käydyn vihakampanjan seurauksena, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Maailma muuttuu vihamielisemmäksi toimittajia kohtaan

Suomi nousi tänä vuonna sananvapaustilaston kakkoseksi, mutta entistä harvemmassa massa tilanne on hyvä tai tyydyttävä. Kymmenen viime vuoden aikana työnsä vuoksi on kuollut yli 700 journalistia.

Freelanceriksi jääminen on heittäytymistä epävarmuuteen, jossa nirsous johtaa konkurssiin

Ennen halusin tehdä ensisijassa yhteiskunnallisesti merkittävää ja lukijaa koskettavaa journalismia. Sittemmin on valjennut yrittäjän arjen totuus, kirjoittaa Lauri Rotko.

Antaisit itse paremmat erätaukohaastattelut, Susanna Luikku

Avun toimittaja Susanna Luikku tähtäsi jääkiekkoilijaksi, mutta päätyi urheilutoimittajaksi. Hän suhtautuu kriittisesti otteluiden erätaukohaastatteluihin.

Haaga-Helian journalismiopiskelijat tarkistivat kansainvälisessä projektissa kuusi EU-väitettä. ”Työssä huomasi, miten paljon asiaa muutamaan lauseeseen saattaa sisältyä”, sanoo Emmi Syrjäniemi (oik.), joka oli mukana tarkistamassa Ville Niinistön (vihr.) twiittiä. Vierellä tarkistustyötä ohjannut lehtori Kaarina Järventaus.

Journalismin opiskelijat tarkistivat EU-väitteitä: enemmistö ”sinne päin”

EU-vaaleihin liittyvä projekti muistuttaa toimittajia tarkistamaan siteerausten faktat ja miettimään otsikoista syntyviä vaikutelmia.

Kom till Afrika, här finns plats!

När det gäller den finska marknaden för Afrikanyheter behöver jag sällan konkurrera med någon, skriver Journalistens nya kolumnist Liselott Lindström, Afrikastringer för Yle.

Ei mitään muttia – vai sittenkin pari?

Verbittömiä lauseita, mutta-sanalla alkavia virkkeitä, ja-sanan pois jättäviä listauksia. Kaikkia näkyy journalistisissa teksteissä jatkuvasti. Mutta saako näin tehdä, pohtii Ville Eloranta.

Pk-media, invandringskritik och andra ord

Vad finns inbyggt i begrepp som politisk korrekt (pk), islamisering, patriot eller i en valseger som liknas vid en tsunami, frågar Jeanette Björkqvist.

Hyvä juttu, ei kauppoja

Tuomo Pirttimaan juttukeikka Norjan vuonolle sujui kuin unelma, kunnes tuli aika kartoittaa aiheen virallista puolta.

Toimittaja aikoo erota päätoimittajan vaaliehdokkuuden takia

Sanomalehti Pohjalaisen päätoimittajan ehdokkuus eduskuntavaaleissa hiertää toimituksen ja johdon välejä.

Nuoret haluavat reunoilta kovettunutta juustosämpylää siinä missä muutkin

Nuorten hupenevaa kiinnostusta ammattiyhdistysliikkeeseen selitetään usein joko sen imago-ongelmalla tai nuorten ideologisilla valinnoilla. Syy on kuitenkin muualla, kirjoittaa liiton opiskelijalähettiläs Martta Kallionpää.

Tervetuloa takaisin

Journalistiliitossa kokeillaan, millaisia tuloksia eronneiden jäsenten takaisin houkutteleminen tuottaa, liiton tiedottaja Manu Haapalainen kirjoittaa.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta