Erilaiset nuoret

Reetta Rönkä ja Henry Tikkanen

 

Juontavat YleX Etusivua, joka on Suomen ainoa nuorille suunnattu asiaohjelma valtakunnallisella radiokanavalla. Kirjoittavat myös kolumneja.

Reetta Rönkä on työskennellyt Etusivussa keväästä 2014. Hän on tehnyt kesä- ja kausitöitä Nelosen uutisissa ja Helsingin Sanomissa sekä avustanut Hesaria. Ylessä hän on tehnyt televisiota, radiota ja kolumneja. Hän opiskelee tiedotusoppia Tampereella.

Henry Tikkanen on työskennellyt Etusivussalokakuusta 2013. Hän on tehnyt kesä- ja kausitöitä Ylen eri toimituksissa ja Nelosen uutisissa sekä lehdissä. Hän on medianomi ja filosofian maisteri.

JOURNALISTI
11.6.2015

Nina Erho, teksti
Teemu Kuusimurto, kuva

Reetta Rönkä ja Henry Tikkanen yrittävät ymmärtää maailmaa ja toisiaan. Siitä syntyy nuorten asiaohjelma YleX Etusivu.

Reetta Röngän ja Henry Tikkasen shoutboxin palaute näyttää välillä tältä: Mitä te oikein tappelette siellä!?

Vaikutelmaan on parikin syytä. YleX:n Etusivu haluaa selittää maailmaa mutta myös yllyttää ajattelemaan sitä, mitä uutiset kertovat. Argumentointia vauhdittaa se, että toimittajat ovat keskenään ”ihan sairaan erilaisia”.

Tikkasta kiehtovat tiede ja historia, hän puhuu painokkaasti ja rakentelee pitkiä ajatusketjuja. Rönkä rakastaa selkeyttä, puhuu nopeasti, provosoi hyvin ja reagoi itsekin hiki päässä.

Parijuontoon perustuvalle radio-ohjelmalle erilaisuus on käyttövoimaa. Kun jännite on parhaimmillaan, shoutboxissa voi lukea: Sä olet niin väärässä ja supertyhmä, koska...

”Kun kuulija keksii uuden näkökulman ja perustelun, olemme onnistuneet. Onnistuminen on myös, kun samoja spiikkejä kommentoidaan: te olette tupakkateollisuuden puolestapuhujia ja te kritisoitte tupakkateollisuutta ihan liikaa!

 

Osa palautteesta on painokelvotonta. Rönkä sanoo, että tuulestatemmatut syytökset tuntuivat aluksi tosi pahalta, kuten myös todelliset mokat lähetyksessä, mutta vuosi suoraa on kasvattanut kuorta.

Syksyllä pari vuotta Etusivua tehnyt Tikkanen sai heti aluksi kokeneelta kollegalta laastarin: Jos tulee moka, ei se mitään. Signaali on jo matkalla Marsiin ja elämää jatketaan. Tiimin yhteinen tavoite on kehittyä työssä koko ajan, mikä voi tarkoittaa relaamistakin.

”Kun opitaan myös hellittämään mailasta, ohjelma voi useammin olla sekä tosissaan että hauska”, Tikkanen sanoo.

Radio, nuoret ja asia kuulostavat vaikealta yhdistelmältä, mutta Rönkää ja Tikkasta ajatus tuntuu kummastuttavan. Molemmat ovat kanavansa kohderyhmää ja kokevat saavansa käsitellä työkseen aiheita, joita ihmettelisivät mielellään muuallakin kuin radiossa.

Toisaalta luokittelu on ärsyttävänkin tuttua: esimerkiksi poliitikot saattavat yllättyä, kun haastattelun henki onkin tiukka eikä ”nuorille höpisemään”.

Omasta mielestään Rönkä ja Tikkanen eivät tappele vaan keskustelevat ja yrittävät saada toisensa ymmärtämään, mitä tarkoittavat. Kun mikit ovat kiinni, sanailua voi tulla toisen kuuntelemisen ja yhteisen suorituksen laadusta, mutta yleensä nillittäväkään sävy ei loukkaa. Siinä auttaa samanlainen tausta.

”Olimme molemmat pari kesää töissä tv-uutisissa. Siellä oppi, että kiireessä ei ole aikaa jäädä lässyttämään”, Rönkä sanoo.

Kiirettä pitää myös radiossa. Arkipäivisin kahdeksalta tutustutaan päivän uutisiin, yhdeksältä päätetään lähetyksen aiheet. Kymmeneltä kirjoitetaan viitteelliset käsikset, ja yhdestätoista yhteen on lähetys, jonka tekninen ajo hoidetaan vuorotellen.

Vaikka Rönkä ja Tikkanen ovat usein eri mieltä, he ovat myös kavereita ja samanlaisia uteliaisuudessaan uutta kohtaan. Kun toiselle sattuu ”aivot jäässä” -päivä, häntä harmittaa, että se haittaa molempien työtä. Henkilökohtaisuuksiin ei lähetyksessä mennä, eikä toiselle järjestetä väittelyssäkään pohjatonta noloutta.

”Sen verran voi mattoa vetää jalkojen alta, että toinen horjahtaa. Mutta ei koskaan niin, että hän oikeasti kaatuu tai hänelle nauretaan”, Rönkä sanoo.

Kuva: Kohti täydellistä. Henry Tikkanen ja Reetta Rönkä tarkkailevat yhteistyönsä laatua sekä studiossa että lähetysten välillä.

Reetta Rönkä ja Henry Tikkanen

 

Juontavat YleX Etusivua, joka on Suomen ainoa nuorille suunnattu asiaohjelma valtakunnallisella radiokanavalla. Kirjoittavat myös kolumneja.

Reetta Rönkä on työskennellyt Etusivussa keväästä 2014. Hän on tehnyt kesä- ja kausitöitä Nelosen uutisissa ja Helsingin Sanomissa sekä avustanut Hesaria. Ylessä hän on tehnyt televisiota, radiota ja kolumneja. Hän opiskelee tiedotusoppia Tampereella.

Henry Tikkanen on työskennellyt Etusivussalokakuusta 2013. Hän on tehnyt kesä- ja kausitöitä Ylen eri toimituksissa ja Nelosen uutisissa sekä lehdissä. Hän on medianomi ja filosofian maisteri.



4 2019
Arkisto

Rahahautomo

Valokuvausjärjestö Finnfoto kylpee rahassa, jota se ei ole saanut jaettua kuvaajille.

"Politiikan toimittajat puhuvat liian vähän politiikan sisällöistä"

Vuoden journalistin Vappu Kaarenojan mielestä osa politiikan journalismista tuo mieleen urheilusivut.

Jos sössii lehdistönvapauden, voi heittää hyvästit demokratialle

Kansalaisen kannalta on yhdentekevää, lopettaako journalisti työskentelyn ennakkosensuurin vai netissä käydyn vihakampanjan seurauksena, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Maailma muuttuu vihamielisemmäksi toimittajia kohtaan

Suomi nousi tänä vuonna sananvapaustilaston kakkoseksi, mutta entistä harvemmassa massa tilanne on hyvä tai tyydyttävä. Kymmenen viime vuoden aikana työnsä vuoksi on kuollut yli 700 journalistia.

Freelanceriksi jääminen on heittäytymistä epävarmuuteen, jossa nirsous johtaa konkurssiin

Ennen halusin tehdä ensisijassa yhteiskunnallisesti merkittävää ja lukijaa koskettavaa journalismia. Sittemmin on valjennut yrittäjän arjen totuus, kirjoittaa Lauri Rotko.

Antaisit itse paremmat erätaukohaastattelut, Susanna Luikku

Avun toimittaja Susanna Luikku tähtäsi jääkiekkoilijaksi, mutta päätyi urheilutoimittajaksi. Hän suhtautuu kriittisesti otteluiden erätaukohaastatteluihin.

Haaga-Helian journalismiopiskelijat tarkistivat kansainvälisessä projektissa kuusi EU-väitettä. ”Työssä huomasi, miten paljon asiaa muutamaan lauseeseen saattaa sisältyä”, sanoo Emmi Syrjäniemi (oik.), joka oli mukana tarkistamassa Ville Niinistön (vihr.) twiittiä. Vierellä tarkistustyötä ohjannut lehtori Kaarina Järventaus.

Journalismin opiskelijat tarkistivat EU-väitteitä: enemmistö ”sinne päin”

EU-vaaleihin liittyvä projekti muistuttaa toimittajia tarkistamaan siteerausten faktat ja miettimään otsikoista syntyviä vaikutelmia.

Kom till Afrika, här finns plats!

När det gäller den finska marknaden för Afrikanyheter behöver jag sällan konkurrera med någon, skriver Journalistens nya kolumnist Liselott Lindström, Afrikastringer för Yle.

Ei mitään muttia – vai sittenkin pari?

Verbittömiä lauseita, mutta-sanalla alkavia virkkeitä, ja-sanan pois jättäviä listauksia. Kaikkia näkyy journalistisissa teksteissä jatkuvasti. Mutta saako näin tehdä, pohtii Ville Eloranta.

Pk-media, invandringskritik och andra ord

Vad finns inbyggt i begrepp som politisk korrekt (pk), islamisering, patriot eller i en valseger som liknas vid en tsunami, frågar Jeanette Björkqvist.

Hyvä juttu, ei kauppoja

Tuomo Pirttimaan juttukeikka Norjan vuonolle sujui kuin unelma, kunnes tuli aika kartoittaa aiheen virallista puolta.

Toimittaja aikoo erota päätoimittajan vaaliehdokkuuden takia

Sanomalehti Pohjalaisen päätoimittajan ehdokkuus eduskuntavaaleissa hiertää toimituksen ja johdon välejä.

Nuoret haluavat reunoilta kovettunutta juustosämpylää siinä missä muutkin

Nuorten hupenevaa kiinnostusta ammattiyhdistysliikkeeseen selitetään usein joko sen imago-ongelmalla tai nuorten ideologisilla valinnoilla. Syy on kuitenkin muualla, kirjoittaa liiton opiskelijalähettiläs Martta Kallionpää.

Tervetuloa takaisin

Journalistiliitossa kokeillaan, millaisia tuloksia eronneiden jäsenten takaisin houkutteleminen tuottaa, liiton tiedottaja Manu Haapalainen kirjoittaa.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta