Erilaiset nuoret

Reetta Rönkä ja Henry Tikkanen yrittävät ymmärtää maailmaa ja toisiaan. Siitä syntyy nuorten asiaohjelma YleX Etusivu.

Reetta Rönkä ja Henry Tikkanen

 

Juontavat YleX Etusivua, joka on Suomen ainoa nuorille suunnattu asiaohjelma valtakunnallisella radiokanavalla. Kirjoittavat myös kolumneja.

Reetta Rönkä on työskennellyt Etusivussa keväästä 2014. Hän on tehnyt kesä- ja kausitöitä Nelosen uutisissa ja Helsingin Sanomissa sekä avustanut Hesaria. Ylessä hän on tehnyt televisiota, radiota ja kolumneja. Hän opiskelee tiedotusoppia Tampereella.

Henry Tikkanen on työskennellyt Etusivussalokakuusta 2013. Hän on tehnyt kesä- ja kausitöitä Ylen eri toimituksissa ja Nelosen uutisissa sekä lehdissä. Hän on medianomi ja filosofian maisteri.

JOURNALISTI
11.6.2015

Nina Erho, teksti
Teemu Kuusimurto, kuva

Reetta Röngän ja Henry Tikkasen shoutboxin palaute näyttää välillä tältä: Mitä te oikein tappelette siellä!?

Vaikutelmaan on parikin syytä. YleX:n Etusivu haluaa selittää maailmaa mutta myös yllyttää ajattelemaan sitä, mitä uutiset kertovat. Argumentointia vauhdittaa se, että toimittajat ovat keskenään ”ihan sairaan erilaisia”.

Tikkasta kiehtovat tiede ja historia, hän puhuu painokkaasti ja rakentelee pitkiä ajatusketjuja. Rönkä rakastaa selkeyttä, puhuu nopeasti, provosoi hyvin ja reagoi itsekin hiki päässä.

Parijuontoon perustuvalle radio-ohjelmalle erilaisuus on käyttövoimaa. Kun jännite on parhaimmillaan, shoutboxissa voi lukea: Sä olet niin väärässä ja supertyhmä, koska...

”Kun kuulija keksii uuden näkökulman ja perustelun, olemme onnistuneet. Onnistuminen on myös, kun samoja spiikkejä kommentoidaan: te olette tupakkateollisuuden puolestapuhujia ja te kritisoitte tupakkateollisuutta ihan liikaa!

 

Osa palautteesta on painokelvotonta. Rönkä sanoo, että tuulestatemmatut syytökset tuntuivat aluksi tosi pahalta, kuten myös todelliset mokat lähetyksessä, mutta vuosi suoraa on kasvattanut kuorta.

Syksyllä pari vuotta Etusivua tehnyt Tikkanen sai heti aluksi kokeneelta kollegalta laastarin: Jos tulee moka, ei se mitään. Signaali on jo matkalla Marsiin ja elämää jatketaan. Tiimin yhteinen tavoite on kehittyä työssä koko ajan, mikä voi tarkoittaa relaamistakin.

”Kun opitaan myös hellittämään mailasta, ohjelma voi useammin olla sekä tosissaan että hauska”, Tikkanen sanoo.

Radio, nuoret ja asia kuulostavat vaikealta yhdistelmältä, mutta Rönkää ja Tikkasta ajatus tuntuu kummastuttavan. Molemmat ovat kanavansa kohderyhmää ja kokevat saavansa käsitellä työkseen aiheita, joita ihmettelisivät mielellään muuallakin kuin radiossa.

Toisaalta luokittelu on ärsyttävänkin tuttua: esimerkiksi poliitikot saattavat yllättyä, kun haastattelun henki onkin tiukka eikä ”nuorille höpisemään”.

Omasta mielestään Rönkä ja Tikkanen eivät tappele vaan keskustelevat ja yrittävät saada toisensa ymmärtämään, mitä tarkoittavat. Kun mikit ovat kiinni, sanailua voi tulla toisen kuuntelemisen ja yhteisen suorituksen laadusta, mutta yleensä nillittäväkään sävy ei loukkaa. Siinä auttaa samanlainen tausta.

”Olimme molemmat pari kesää töissä tv-uutisissa. Siellä oppi, että kiireessä ei ole aikaa jäädä lässyttämään”, Rönkä sanoo.

Kiirettä pitää myös radiossa. Arkipäivisin kahdeksalta tutustutaan päivän uutisiin, yhdeksältä päätetään lähetyksen aiheet. Kymmeneltä kirjoitetaan viitteelliset käsikset, ja yhdestätoista yhteen on lähetys, jonka tekninen ajo hoidetaan vuorotellen.

Vaikka Rönkä ja Tikkanen ovat usein eri mieltä, he ovat myös kavereita ja samanlaisia uteliaisuudessaan uutta kohtaan. Kun toiselle sattuu ”aivot jäässä” -päivä, häntä harmittaa, että se haittaa molempien työtä. Henkilökohtaisuuksiin ei lähetyksessä mennä, eikä toiselle järjestetä väittelyssäkään pohjatonta noloutta.

”Sen verran voi mattoa vetää jalkojen alta, että toinen horjahtaa. Mutta ei koskaan niin, että hän oikeasti kaatuu tai hänelle nauretaan”, Rönkä sanoo.

Kuva: Kohti täydellistä. Henry Tikkanen ja Reetta Rönkä tarkkailevat yhteistyönsä laatua sekä studiossa että lähetysten välillä.

Reetta Rönkä ja Henry Tikkanen

 

Juontavat YleX Etusivua, joka on Suomen ainoa nuorille suunnattu asiaohjelma valtakunnallisella radiokanavalla. Kirjoittavat myös kolumneja.

Reetta Rönkä on työskennellyt Etusivussa keväästä 2014. Hän on tehnyt kesä- ja kausitöitä Nelosen uutisissa ja Helsingin Sanomissa sekä avustanut Hesaria. Ylessä hän on tehnyt televisiota, radiota ja kolumneja. Hän opiskelee tiedotusoppia Tampereella.

Henry Tikkanen on työskennellyt Etusivussalokakuusta 2013. Hän on tehnyt kesä- ja kausitöitä Ylen eri toimituksissa ja Nelosen uutisissa sekä lehdissä. Hän on medianomi ja filosofian maisteri.



15 2018
Arkisto

Sanan saattajat

Kristillinen media on huono bisnes, jota tehdään kutsumuksen voimalla. Aivan erityisen hankala sitä on tehdä niin, että se kelpaisi kaikille, sanoo alan konkari Kirsi Rostamo.

Elämäntapajohtaja

Journalistiliiton puheenjohtajaksi uudelleen valittu Hanne Aho uskoo liiton jäsenmäärän kääntyvän nousuun.

Aishi Zidania kiitettiin palkintoperusteissa myös siitä, etteivät painostus, uutistyön vääristely-yritykset ja nettiviha ole lannistaneet häntä. Jarno Liskin todettiin tekevän monin paikoin riskialtista tutkivaa journalismia sinnikkäästi ja peräänantamattomasti ilman työsuhteen turvaa.

Sananvapauden käyttäjät

Kun ympäristö painostaa, Aishi Zidan ja Jarno Liski nojaavat journalistin perustehtävään. Työ palkittiin Sananvapauden miekalla.

KSF Medias fjolårsresultat, ett minus på 4,2 miljoner euro, var bättre än på många år. Nya vd:n Anna Hellersedt litar på att det nu är en bra tidpunkt för bolaget att införa en ny betallösning för digital journalistik.

Efter stormen

KSF Medias nya vd Anna Hellerstedt betonar öppen kommunikation inom bolaget och vill förankra stora linjer hos personalen. Främsta löfte hittills: mer fokus på journalistiken – hur det ska förverkligas har vi inte ännu sett.

Tv-ohjaaja ja toimittaja Marja Jaakola on halunnut olla työvuosien jälkeen kuin kuka tahansa. Hän ei ole työskennellyt eläkkeellä. Kuva: Liisa Huima

Ei ole valtaa loistoa

Eläkkeellä identiteetti on rakennettava uudelleen. Toimittajalle se voi olla vaikeaa.

Liikaa keskustelua

Medioiden verkkokeskusteluissa vihan lietsomisen ja asiallisen kommentoinnin välissä on leveä vyöhyke, jolla delete-nappia painetaan liian harvoin, kirjoittaa Asko Lehtonen.

Älä soita sille enää koskaan!

Mediayhtiö harkitsi kieltävänsä tuurajia käyttämästä lähdesuojan alaisia tietoja muissa töissä. Ajatus lähteiden ”omistamisesta” on omituinen, kokenut oikeustoimittaja sanoo.

Jouluihminen. A-lehtien tuottaja Elisa Miinin aloittaa jouluvalmistelut jo elokuussa ja lopettaa joulunvieton tapaninpäivänä. ”Ajatukseni kääntyvät välipäivinä jo pois joulusta ja kohti uutta vuotta, kun olen jo joulua pitkään siinä vaiheessa viettänyt.”

Glögiä jo elokuussa

A-lehtien tuottaja Elisa Miininin kotona on kaksi joulukuusta. Toiseen niistä saa koskea vain hän.

Pekka Vahvasen Kone kaikkivaltias -kirja on saanut kehuja siitä, että ’joku on tätä järjettömyyttä vastaan’. Toisaalta se on kirvoittanut kritiikkiä etenkin teknologiapiireistä. ”Uskon, että kun tunnepitoista kritiikkiä saa, on osunut johonkin oikeaan kohtaan.”

Kadonneen onnen jäljillä

Tutkimusten valossa teknologis-taloudellinen kehitys ei ole enää vuosikymmeniin tehnyt meistä onnellisempia, sanoo digitalisaation ongelmista kirjan kirjoittanut Pekka Vahvanen.

Milloin freelancer on jäävi?

Mikä on eettinen aikaväli jutulle tiettyyn lehteen ja jutulle saman lehden kustantajasta? Vaikuttaako juttutyyppi asiaan? Vastausten pohtimiseen tarvitaan lisää konkreettisia eväitä, kirjoittaa Anna-Sofia Nieminen.

Edellistä työtä jatkamaan

Tiina Ojutkangas aloittaa tammikuussa Kokkolassa ilmestyvän Keskipohjanmaan päätoimittajana.

Dags att tända lyset

På redaktionerna i Finland finns en hel del att lära av Demokratijouren, om hur man bygger upp konkreta rutiner som förebygger hot och hat, skriver Johan Svenlin.

Perehdy tietoturvaan tänään

Vaikka et työskentelisi erityistä tietoturvaa vaativien lähteiden ja aiheiden parissa, ala perehtyä niiden suojaamiseen nyt. Toimittajan salausopas kertoo, miksi se kannattaa.

75 prosenttia

Mistä tietää, että vaalit ovat lähestymässä? Yksi varma merkki on numerohokemien vyöry journalistisiin teksteihin, kirjoittaa Vesa Heikkinen.

Liftaamalla ehtii paremmin

Kirjaan uppoutunut Juha Mäkinen ei huomannut nousta bussiin, mutta onneksi juttukeikalle ehtii toisellakin tavalla.

Otavamedia jatkaa yt-kierrosta ensi vuonna

Otavamedia aloittaa yt-neuvottelut kuvaryhmässään 2. tammikuuta 2019. Yt-neuvotteluja on viime viikkona päättynyt Otavamediassa, Sanoma Media Finlandissa, Aamulehdessä ja A-lehdissä.

Färre fotografer på Hufvudstadsbladet

”Jag är övertygad om att läsarna inte kommer att uppleva någon försämring av bildjournalistiken i HBL framöver”, säger chefredaktör Susanna Landor.

Håkans leder Studentbladet

Som chefredaktör vill Håkans bland annat närma sig studentkårer som tidigare lämnat Svenska studerandes intresseorganisation.

Takasivu

Provokatiivisia huomioita.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta