Ammattiliiton pitää muuttua

JOURNALISTI
11.6.2015

Markku Lappalainen
markku.lappalainen@journalistiliitto.fi

Pääkirjoitus.

Tanskalainen Mogens Blicher Bjerregård esitti Suomen Journalistiliiton kevätvaltuustossa toukokuun lopulla inspiroivan puheenvuoron. Hän avasi näkymiä nykypäivän ja tulevaisuuden ammattiliitolle. Vanhoilla eväillä ei pitkälle pötkitä, hän sanoi. Pitkä perinne ja pelkät menneisyyden ideaalit eivät vie eteenpäin. Liiton pitää olla tiukasti kiinni ajassa ja katsoa tulevaisuuteen.

Bjerregård on Euroopan Journalistiliiton puheenjohtaja, Tanskan liittoa hän johti yli 15 vuotta. Juuri siltä aikakaudelta hän ammentaa muutoksen manifestinsa. Hänen viestinsä on pohjimmiltaan yksinkertainen: ammattiliiton on muututtava, koska sen toimintaympäristö muuttuu.

Vanhasta kannattaa säilyttää se, mikä on hyvää ja kestävää. Muuttuvan maailman muuttuviin tilanteisiin on kehitettävä uusia, luovia toimintamalleja. On kyettävä palvelemaan jäseniä, tarjoamaan jäsenmaksurahan arvoisia palveluja, olipa kyseessä aineellinen tai ammatillinen edunvalvonta.

Suomessa Journalistiliitto on valvonut varsin hyvin perusjäsenistönsä etuja: työsuhteisten journalistien ja ohjelmatyöntekijöiden edunvalvonta toimii. Ongelmia on työehtosopimusten ulkopuolella olevien jäsenten edunvalvonnassa. Kasvavaa freelancerien ja perinteisistä työnteon muodoista poikkeavien työntekijöiden joukkoa ei ole kyetty palvelemaan yhtä hyvin.

Bjerregårdin vierailu osui hyvään saumaan. Journalistiliiton uudistunut luottamusmieshallinto – hallitus ja valtuusto – linjaa toimintaansa ja hakee uutta suuntaa liiton toiminnalle. Liiton jäsenrajoja on avattu muun muassa viestintäammattilaisille, heillekin pitää tarjota vastiketta jäsenmaksuille.

Bjerregårdin mukaan Tanskassa journalistien ja viestintäväen yhteinen ammattiliitto on vahvistanut liittoa kaikkien jäsentensä palvelijana. Eri jäsenryhmien edut eivät ole ristiriidassa keskenään. Liiton voima edunvalvojana ja yhteiskunnallisena vaikuttajana on kasvanut.

Olennaista on se, että liiton on kyettävä palvelemaan kaikkia jäseniään, jotta se säilyy vahvana ja voimistuu. Tehokas tes-toiminta työsuhteisille, freelancereille käytännöllisiä palveluita, tarvitseville uraneuvontaa, koulutusta, lakipalveluita – sitä liiton pitää tarjota, mitä sen jäsenet oikeasti tarvitsevat. Ammatillista yhteisöllisyyttäkin.

Siksi pitää uudistua, muuttua. Se on ollut mahdollista Tanskassa. Miksei meilläkin?

Hallitusohjelma ei paljon lupaa

Pääministeri Juha Sipilän (kesk.) peräänkuuluttama luottamus on koetuksella. Palkansaajajärjestöt suhtautuvat epäillen hallituksen aikeisiin työelämään liittyvissä asioissa.

Media-alakin odotti hallitukselta enemmän. Digitaalisen sisällön arvonlisäveron alentaminen toteutuu toivottua hitaammin, hallitus tyytyy asiassa EU:n linjauksiin ja aikatauluihin.

Hallitusohjelmassa on toki muutama myönteinen signaali, joka koskee freelancereita ja muita itsensä työllistäjiä. Viiden prosentin yrittäjävähennys ja arvonlisäveron tilityskäytännön muutos huojentavat hieman pienyrittäjän elämää. Sama koskee perustulokokeilua.

Hallituspuolueet ovat ilmaisseet ymmärtävänsä kotimaisen median roolin osana demokraattista yhteiskuntaa. Ne ovat tunnustaneet myös ongelmat. Hallitusohjelmassa se ei vielä näy. Paljon jää kesän aikana laadittavan toimenpideohjelman varaan.



3 2020
Arkisto

Kriisioloissa medialta vaaditaan malttia

Koronauutisoinnissa sekä toimittajien että yleisön on pakko oppia sietämään epävarmuutta ja muuttuvia tilanteita. Ja myös mediayhtiöiden on joustettava, kirjoittaa Maria Pettersson.

Päivi Anttikoski otti selfien Valtio­neuvoston linnan wc-tiloissa. Ennen ­koronaviruksen leviämistä ja valmiuslain käyttöönottoa siihen oli vielä aikaa.

Suosittelet kaikille toimittajille viestintäjohtajan uraa, Päivi Anttikoski

Valtioneuvoston viestintäjohtaja haluaa järjestää tiedotustilaisuuksia ihmisille eikä toimittajille.

Uutissatiiri viihdyttää ja viettelee, mutta se ei ole journalismia

”Satiirissa voidaan myös tarjota oikeamielistä identiteettiä katsojille”, kirjoittaa Janne Zareff.

Finländska medier dryper av vita räddare

När medierna lyfter upp en enskild person som hjälte kan det bidra till ökad volontärturism, skriver Liselott Lindström.

Koronaviruksen lyhennys voi olla uhkapeliä

”Vaikka 'koronan uhrien' ei tulkittaisikaan viittaavan pöytäpeliriippuvuuteen, myös otsikoissa olisi tyylikkäintä puhua (korona)viruksesta”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Hovioikeus pohtii Janitskinin kuoleman vaikutusta tuomioon

MV-lehteen liittyvä oikeudenkäynti saattaa venyä jopa syksyyn.

Freelancer sairastaa omaan laskuunsa

”Freelancerin pitäisi saada työstään riittävä korvaus, joka riittää työterveyshuollon ja sairauspäivärahan maksamiseen”, kirjoittaa Hanna Kaisa Hellsten.

Yt-neuvottelut ovat neuvottelut, eivät sanelua, muistutti käräjäoikeus

Helsingin käräjäoikeus tuomitsi helmikuussa Helsingin Evankelisen Opiston maksamaan korvauksia journalistisen alan opettajan työsuhteen päättämisriidassa. Oikeus arvioi sitä, käytiinkö yt-neuvottelut laillisesti.

Monipuolinen toimittaja ja tarkka vesipallotuomari

Kuolleita: Toimittaja Pasi Natunen 15. 7. 1967 Kuopio – 4. 2. 2020 Tuusula

Sanojen taitaja ja älykäs keskustelija

Kuolleita: Kulttuuritoimittaja Katriina Laine 27. 8. 1943 Pori – 4. 2. 2020 Pori

Uutisia Raumalta viideltä vuosikymmeneltä

Kuolleita: Uutispäällikkö Maija-Liisa Tuominen 5. 4. 1926 Kokemäki – 22. 2. 2020 Rauma

Ahkera ja leppoisa elävän kuvan ammattilainen

Kuolleita: Ohjaaja ja leikkaaja Matti Markkanen 26. 8. 1945 Kotka – 6. 11. 2019 Mikkeli

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta