Ammattiliiton pitää muuttua

JOURNALISTI
11.6.2015

Markku Lappalainen
markku.lappalainen@journalistiliitto.fi

Pääkirjoitus.

Tanskalainen Mogens Blicher Bjerregård esitti Suomen Journalistiliiton kevätvaltuustossa toukokuun lopulla inspiroivan puheenvuoron. Hän avasi näkymiä nykypäivän ja tulevaisuuden ammattiliitolle. Vanhoilla eväillä ei pitkälle pötkitä, hän sanoi. Pitkä perinne ja pelkät menneisyyden ideaalit eivät vie eteenpäin. Liiton pitää olla tiukasti kiinni ajassa ja katsoa tulevaisuuteen.

Bjerregård on Euroopan Journalistiliiton puheenjohtaja, Tanskan liittoa hän johti yli 15 vuotta. Juuri siltä aikakaudelta hän ammentaa muutoksen manifestinsa. Hänen viestinsä on pohjimmiltaan yksinkertainen: ammattiliiton on muututtava, koska sen toimintaympäristö muuttuu.

Vanhasta kannattaa säilyttää se, mikä on hyvää ja kestävää. Muuttuvan maailman muuttuviin tilanteisiin on kehitettävä uusia, luovia toimintamalleja. On kyettävä palvelemaan jäseniä, tarjoamaan jäsenmaksurahan arvoisia palveluja, olipa kyseessä aineellinen tai ammatillinen edunvalvonta.

Suomessa Journalistiliitto on valvonut varsin hyvin perusjäsenistönsä etuja: työsuhteisten journalistien ja ohjelmatyöntekijöiden edunvalvonta toimii. Ongelmia on työehtosopimusten ulkopuolella olevien jäsenten edunvalvonnassa. Kasvavaa freelancerien ja perinteisistä työnteon muodoista poikkeavien työntekijöiden joukkoa ei ole kyetty palvelemaan yhtä hyvin.

Bjerregårdin vierailu osui hyvään saumaan. Journalistiliiton uudistunut luottamusmieshallinto – hallitus ja valtuusto – linjaa toimintaansa ja hakee uutta suuntaa liiton toiminnalle. Liiton jäsenrajoja on avattu muun muassa viestintäammattilaisille, heillekin pitää tarjota vastiketta jäsenmaksuille.

Bjerregårdin mukaan Tanskassa journalistien ja viestintäväen yhteinen ammattiliitto on vahvistanut liittoa kaikkien jäsentensä palvelijana. Eri jäsenryhmien edut eivät ole ristiriidassa keskenään. Liiton voima edunvalvojana ja yhteiskunnallisena vaikuttajana on kasvanut.

Olennaista on se, että liiton on kyettävä palvelemaan kaikkia jäseniään, jotta se säilyy vahvana ja voimistuu. Tehokas tes-toiminta työsuhteisille, freelancereille käytännöllisiä palveluita, tarvitseville uraneuvontaa, koulutusta, lakipalveluita – sitä liiton pitää tarjota, mitä sen jäsenet oikeasti tarvitsevat. Ammatillista yhteisöllisyyttäkin.

Siksi pitää uudistua, muuttua. Se on ollut mahdollista Tanskassa. Miksei meilläkin?

Hallitusohjelma ei paljon lupaa

Pääministeri Juha Sipilän (kesk.) peräänkuuluttama luottamus on koetuksella. Palkansaajajärjestöt suhtautuvat epäillen hallituksen aikeisiin työelämään liittyvissä asioissa.

Media-alakin odotti hallitukselta enemmän. Digitaalisen sisällön arvonlisäveron alentaminen toteutuu toivottua hitaammin, hallitus tyytyy asiassa EU:n linjauksiin ja aikatauluihin.

Hallitusohjelmassa on toki muutama myönteinen signaali, joka koskee freelancereita ja muita itsensä työllistäjiä. Viiden prosentin yrittäjävähennys ja arvonlisäveron tilityskäytännön muutos huojentavat hieman pienyrittäjän elämää. Sama koskee perustulokokeilua.

Hallituspuolueet ovat ilmaisseet ymmärtävänsä kotimaisen median roolin osana demokraattista yhteiskuntaa. Ne ovat tunnustaneet myös ongelmat. Hallitusohjelmassa se ei vielä näy. Paljon jää kesän aikana laadittavan toimenpideohjelman varaan.



8 2020
Arkisto

Harva meistä on korvaamaton superneuvottelija

Työehtosopimukset ovat siitä käteviä, että niiden ansiosta tavan ihmisen ei juuri koskaan tarvitse huolehtia lomista, työajasta, vähimmäispalkasta tai siitä, maksetaanko sairauden ajalta palkkaa, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Onneksi minä en joudu jakamaan mediatukia

”Mediatukea olisi rehdimpää perustella työpaikkojen säilymisellä kuin demokratialla”, kirjoittavat Annukka Oksanen ja Elina Yrjölä.

Vapaapäivien pitäminen on sinulle lähinnä uuvuttavaa, Minna Holopainen

STT:n vastaava päätoimittaja Minna Holopainen tekee töitä melkein koko ajan ja on mahdollisesti itsekin tekoäly.

Näin syntyy Trendin syysmuotijuttu

Trendi tilasi stylisti ja valokuvaaja -työparilta helmikuussa syysmuotijutun. Kesällä kuvaaja ja malli vaihtuivat koronan takia. Juttu kuvattiin elokuussa kotieläintilalla.

Kielenhuollon päämaja ei ole käymässä turhaksi

”On viisainta, ettei yleiskielessä sooloilu karkaa käsistä. Tämä aika ei varsinaisesti kaipaa lisää ymmärryksen puutetta”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Vi måste respektera – och kredda varandra

”Vi måste respektera varandras arbete och kredda den som kreddas bör”, skriver Felicia Bredenberg.

Koronasta vauhtia muutoksiin

”Voisiko pandemiakurjuuden keskeltä löytyä jotain hyvääkin? Voidaanko esimerkiksi itsensä työllistäjille saada vihdoin pandemian vauhdittamana turvatumpi asema”, kysyy Suomen freelance-journalistien uusi puheenjohtaja Maria Markus.

Munkit ja possut

Kesätoimittaja Ilkka Vänttisen kuvissa näkyi sikoja juuri niin kuin pitikin – ja lisäksi jotain aivan muuta.

Uutistoimistotuki ehkä osaksi median koronatukea – tuen haku on alkanut

Median koronatukea voi saada journalistisen työn kustannuksiin. Myöntämisen ehtona on mainosmyynnin lasku. Erillistä uutistoimintaan suunnattua tukea on saanut aiemmin muun muassa STT.

Etävaltuusto nosti hien otsalle

Kuuluuko? Näkyykö? Journalistiliiton historian ensimmäisessä valtuuston hybridikokouksessa teknisiä pulmia ratkottiin lennosta, kirjoittaa Kira Närhi.

Herrasmies on poissa

Kuolleita: Toimittaja Matti Vainio 20. 6. 1935 Sortavala – 5. 9. 2020 Hämeenlinna

Arvostettu monitoiminainen

Kuolleita: Toimittaja Liisa Laine Oulu 25. 3. 1936 – 8. 8. 2020 Helsinki

Hjärtat klappade för nyheter och rättvisa

Döda: Journalisten Ia Henriksson 5. 1. 1974 Helsingfors – 11. 7. 2020 Helsingfors

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta