Viharunoilijat. Hate Poetry esiintyi Hampurissa 7. toukokuuta 2015. Kuvassa vasemmalta: Özlem Gezer (Der Spiegel), Yassin Musharbash, (Die Zeit), Mely Kiyak, Hasnain Kazim (Spiegel Online) ja Doris Akrap (Tageszeitung).

Vihaviestit kääntyvät kabareeksi Saksassa

JOURNALISTI
21.5.2015

Liisa Niveri, hampuri, teksti
Markus Klingenhäger, kuva

Hate Poetry on toimittajien tuuletus rasismia vastaan.

Hampurin Mojo-klubi on toukokuisena iltana täynnä ihmisiä. Lavalla on kuusi ulkomaalaistaustaista toimittajaa. Turkin lippu, Atatürkin ja Öcalanin kuvat ja halpakauppaketju Aldin muovikassit toimivat lavasteena. Taustalla soivat arabialaisrytmit.

Toimittajat lukevat vuorotellen kirjeitä, sähköposteja ja Twitter-viestejä ääneen ja nauravat: ”Mene haaremiin. Tee siellä likaisia juttuja! Googlasin nimesi. Et näytä saksalaiselta. Kirjoitan päätoimittajalle! Saksalaisuus alkaa nimestä.”

Saksassa valtaväestöstä nimeltään poikkeavat toimittajat saavat erityisen runsaasti vihapostia. He eivät kuitenkaan ole jääneet yksin koneidensa äärelle, vaan ovat kääntäneet vihaviestit riehakkaiksi esityksiksi. Suurimmat aplodit saava toimittaja palkitaan. Myös yleisöllä on hauskaa.

Hate Poetry on kuin käynti turkkilaisessa saunassa. Näytöksen aikana hikoilemme kollektiivisesti sonnan ulos kehosta”, kiteyttää Die Zeitissa työskentelevä toimittaja-kirjailija Yassin Musharbash.

Esitys kestää neljä tuntia. Nauru vapauttaa. Vaikka se välillä juuttuukin kurkkuun.

 

Idea Hate Poetrysta syntyi 2012 Berliinissä, kun vapaa toimittaja Ebru Taşdemir luki Facebookista hämmentävää palautetta. ”Arvoisa rouva persereikä”, todettiin viestin alussa.

”Ensin emme tienneet, miten toteuttaa show. Nyt kierrämme esiintymässä jo kolmatta vuottaympäri maata. Seuraavaksi ovat vuorossa Düsseldorf, Zürich ja München”, kertoo ryhmän perustajajäsen, kroatialaistaustainen Doris Akrap.

Hate Poetryssa toimittajat tuo-vat esiin kaikkein törkeimpiä kirjoituksia. Tabuja ei juuri ole. Murhauhkauksia ei kuitenkaan lueta.

”Mikä ero on Hitlerillä ja Merkelillä? Hitlerin aikaan olisit joutunut kaasukammioon!” raapustaa yksi vihakirjeen kirjoittaja.

”Miksi ulkomaalainen saa kirjoittaa saksalaismediaan, vaikka ulkomaalaiset eivät edes tilaa lehtiä?” kysyy toinen.

Vihapostin kirjoittajat eivät käsitä, kuinka joku, jonka nimi ei ole Müller tai Schmidt, saa ja ylipäätään osaa kirjoittaa saksaksi. Pelkkä ulkomainen nimi jutun tekijänä nostaa lukijan karvat pystyyn. Myös tietyt aiheet, kuten islam, kuohuttavat. Esimerkiksi Musharbashia pidetään muslimina, vaikka hän on kristitty.

Pääkuva: Viharunoilijat. Hate Poetry esiintyi Hampurissa 7. toukokuuta 2015. Kuvassa vasemmalta: Özlem Gezer (Der Spiegel), Yassin Musharbash, (Die Zeit), Mely Kiyak, Hasnain Kazim (Spiegel Online) ja Doris Akrap (Tageszeitung).

Kuva: Markus Klingenhäger

 

Vihapuheesta viihdettä

Hate Poetry on antirasistinen lavashow, joka käsittelee arkipäivän rasismia.
Ryhmän jäsenet saivat erikoispalkinnon vuoden toimittajina 2014 Saksassa

Lisätietoja: hatepoetry.com



5 2019
Arkisto

Toimittaja Aarno Malin tutki ihmismielen sairaimpia puolia ja sairastui itse

Journalistit joutuvat kohtaamaan mieltä järkyttävää materiaalia, mutta sen käsittelyyn on tarjolla vain vähän keinoja. Aarno Malin löysi Tor-verkosta sivuston täynnä lasten kiduttamista. Hän kirjoitti aiheesta jutun ja päätyi traumaterapiaan.

"Musiikkijournalismista on tehty musiikkibisneksen vihollinen"

Nykytilanteesta on syyttäminen erityisesti isoja artisteja ja heidän levy-yhtiöitään, kirjoittaa toimittaja Mervi Vuorela

Ylensyömät

Yle käyttää ohjelmahankinnoissaan paljon rahaa ja valtaa. Freejournalisteille, ohjaajille ja muille sisällöntuottajille yhtiö näyttäytyy joskus kyykyttävänä jättiläisenä. 24 tekijää kertoi Journalistille kokemuksistaan Ylen hankintakoneiston rattaissa.

Hallitusohjelma herättää toivoa – nousemmeko vihdoin pohjoismaiselle tasolle?

Media poikkeaa suurimmasta osasta muuta liiketoimintaa, ja median tukeminen oikeilla tavoilla on demokratian tukemista, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Suosittelet kaikille päätoimittajille politiikkaan lähtemistä, Jouni Kemppainen

Maaseudun Tulevaisuuden päätoimittaja Jouni Kemppainen lähti eurovaaliehdokkaaksi, koska Juha Sipilä pyysi.

Näin käsikirjoituksesta syntyy esikoiskirja

Keväällä 2017 kustannustoimittaja Petra Maisonen avasi Tammen sähköpostista Satu Vasantolan käsikirjoituksen. Kirja valmistui vuodessa, mutta työ sen parissa jatkuu yhä.

Politiikan toimittajien työ muistuttaa scifiä, fantasiaa ja kauhua

Vaalien kaltaisissa julkisissa spektaakkeleissa ihmisten on varsin helppoa tarkistaa itse, mitä tapahtui. Ei siihen väliin tarvita toimittajaa. Sen sijaan asiantuntevaa toimittaja tarvitaan kuvailemaan, mitä muuta olisi voinut tapahtua, kirjoittaa Janne Zareff.

Yritys ja erehdys

On arkipäivää, että oikeinkirjoitusohjeiden vastaiset yritysnimet lipuvat lehteen sellaisenaan kenenkään puuttumatta, vaikka aihetta olisi, kirjoittaa Ville Eloranta.

Vaikka Spleenish-kirjan tekeminen oli voimauttavaa, Ulla Donner pelkäsi, että tulos olisi muiden mielestä itsekeskeinen ja tylsä. ”Siksi olen ollut tosi iloinen, kun lukijat ovat kertoneet tunnistaneensa siitä itseään. Kun huomaa muidenkin pohtivan samoja ongelmia, ne eivät enää tunnu niin hallitsemattomilta.”

Freelancekuvittaja Ulla Donner teki ahdistavista tunteistaan sarjakuvakirjan

Omia kokemuksiaan saa käsitellä juuri niin hilpeästi tai epäkunnioittavasti kuin haluaa. Toisten kokemusten kanssa olisi vaikeampaa, Ulla Donner sanoo.

När FNB lades ner lyfte Ny Tids chefredaktör Janne Wass upp frågan om hur statsstödet för tidningar på minoritetsspråk ska fördelas. ”Jag ansåg då och anser fortfarande att stödet inte ska gå oavkortat till SPT eftersom det är att kanalisera pengarna till KSF Media och HSS Media.”

Statsstöd öppnade dörrar för finlandssvenska medier

I fjol gick hela statsstödet för tidningar på minoritetsspråk för första gången till enbart svenskspråkiga aktörer. För Ny Tid och Nyhetsbyrån SPT är externa stöd ”avgörande”.

Käyttääkö ostaja sinua pankkina? Freelancerin kannattaa olla tarkkana maksuajoista

Laki rajaa maksuajan pituuden yritysten välisessä kaupassa 30 päivään, mutta tästä voidaan poiketa sopimalla. Mediayritykset käyttävät mahdollisuutta kernaasti, kirjoittaa Journalistiliiton freelance-asioista vastaava lakimies Hannu Hallamaa.

I kläm mellan lördagskorven och avokadon

Att skriva om klimatfrågan är bland det känsligaste man kan ta sig för. Det påminner närmast om flyktingfrågan 2016, skriver Journalistens nya kolumnist Mikaela Löv-Alden.

Kun toimittaja kysyy, hänelle vastataan

”Kaupunginjohtajalle kenties syyte sairaalajupakassa. Kukaan ei halua kommentoida” -juttu tuskin olisi nähnyt päivänvaloa Keskisuomalaisessa. Oli siis aika vaihtaa haastattelutaktiikkaa, Heikki Kuutti kirjoittaa.

Etujärjestön sielu

Kuolleita: Asiamies Arja Hellman 6. 2. 1946 Heinola  – 13. 5. 2019 Helsinki

Luonnonvoima

Kuolleita: Toimittaja Anna-Kaisa Hermunen 17. 2. 1948 Laukaa – 3. 5. 2019 Laukaa

Kannustava kulttuuritoimittaja

Kuolleita: toimittaja Oiti Kotamo 5. 8. 1925 Virrat – 10. 2. 2019 Savonlinna

Suurisydäminen toimittaja

Kuolleita: Toimittaja Irene Sillanpää 26. 6. 1958  Helsinki – 12. 1. 2019 Helsinki

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta