Vanhan viisaudella

JOURNALISTI
21.5.2015

Manu Marttinen, teksti
Heli Saarela, kuva

”Pakko on kolumnistin muusa: jokaviikkoinen deadline, johon mennessä tekstin on valmistuttava”, sanoo Talouselämän toimittaja Esko Rantanen.

”Pakko on kolumnistin muusa: jokaviikkoinen deadline, johon mennessä tekstin on valmistuttava”, sanoo Talouselämän toimittaja Esko Rantanen.

”Idea tähän kolumniin (Risukasa, johon päivä ei paista) tuli päivittäisestä uutisvirrasta, joka tulvii yksittäisiä tilasto- ja muita tietoja eri asioista.

Kirjoittamiseen meni osapuilleen aamupäivä. Monesti työskentelen niin, että kerään päivittäisestä uutisvirrasta erilaista tietoa, jota säilön omaan tiedostooni ’raaka-ainevarastoksi’. Jossain vaiheessa tiedon palasista kypsyy ajatus ja siitä teksti. Näin kävi nytkin.

Tätä kirjoitusta ei tarvinnut erikseen taustoittaa. Neljänkymmenen vuoden kokemukseni on koko ajan taustana, jota vasten tulkitsen maailman menoa. Koska teen nelipäiväistä työviikkoa ja pari muuta juttua kolumnin lisäksi, ei aikani useinkaan riitä erityiseen taustoittamiseen.

Vältän puoluepolitiikkaa, eikä tämäkään kirjoitus sisällä puoluepoliittista kannanottoa, vaikka siinä sivutaan agraariperäisen puolueen vaalimenestystä. Agraarisuus on minulle sosiologinen käsite.

Taloustoimittajalla voi olla (mutta ei pidä olla) puoluekanta. Monella kanta onkin, mutta moni on sitä vaihtanutkin, osa jopa useita kertoja. Minusta puoluepolitiikka on ahdistavaa eikä se sovi mielenlaadulleni. Puolueideologioihin nojaava talouspolitiikka ei voi muuttaa maailman menoa tai nostaa Suomea tästä liemestä, jossa nyt olemme.

Talouselämän tärkein tehtävä on tarjota älyllistä tyydytystä lukijalleen – ei lukijan perseen nuoleminen. Lehtemme on pärjännyt hyvin viime aikoina kovan työmoraalin ansiosta. Meillä on myös ollut tapana tukea kollegoja eikä potkia heitä nilkoille ja kampittaa.

Saan suoraa palautetta harvoin, mutta lehdennumerokohtaisista kyselyistä ilmenee, että minulla on joukko uskollisia lukijoita. Olen jo vanha enkä usko, että voin paljonkaan tarjota idealistisille nuorille. Luulen, että lukijoillani on melko paljon elämänkokemusta.”

Kuva: Kokemuksen ääni. Neljäkymmentä vuotta Talouselämässä työskennellyt toimittaja Esko Rantanen haluaa tarjota lukijoilleen älyllistä tyydytystä.

Ainolan valinta

Iltalehden toimittaja Olli Ainola valitsi palstalla esiteltäväksi taloustoimittaja Esko Rantasen.

”Hänellä on ikää kunnioitettavat 68 ja suoltaa juttuja enemmän kuin normit määräävät. Esimerkillinen, varma, hötkyilemätön kollega, jolla on valtava tuntemus ja sivistys. Hänen
jokaviikkoiset kolumninsa Talouselämässä saavat ajatukset hyrräämään. Ne ovat kutkuttavia ja koukuttavia.

Esimerkiksi nostan Talouselämässä 17. huhtikuuta julkaistun kolumnin Risukasa, johon päivä ei paista. Rantanen murskaa lakonisella mutta viiltävällä tyylillään suomalaisia myyttejä, tässä tapauksessa myytin pohjoismaisesta hyvinvointiyhteiskunnasta. Suomi kuuluu pikemmin kaalimaihin kuin kehittyneiden länsinaapureidemme rinnalle.”

Esko Rantanen

Talouselämän toimittaja, joka seuraa erityisesti metsäyhtiöitä, EU:ta, finanssitoimialaa, Nokiaa, julkistaloutta ja talouspolitiikkaa.

Talouselämässä vuodesta 1975. Sitä ennen tiedottajana Eläketurvakeskuksessa ja Suomen Pankkiyhdistyksessä.

Yhteiskuntatieteiden maisteri 1969, pääaine lehdistö- ja tiedotusoppi.

Taloustoimittajat ry:n kunniajäsen, SAL:n tunnustuspalkinto vuonna 2007.



9 2019
Arkisto

Kuolema toimituksessa

Kollegan kuolema pysäyttää toimituksen ja tuo työyhteisön hoidettavaksi paljon käytännön asioita. Surun hoitamiseen ei sen sijaan ole valmista reseptiä.

Daniel Nissén, Lukas Kallenberg,  Mathilda Kull och Karolina Åsmus jobbar på Vasabladet. De unga journalisterna upplever att inhoppare och fast anställda behandlas likvärdigt. Alla är inbjudna till samma personalfester och interna fortbildningar och ingår i samma diskussionsforum. ”Man är en i gänget. Det är viktigt att man får vara med i gemenskapen för att trivas på jobbet”, säger Mathilda Kull.

Journalistförbundet ifrågasätter en praxis där många inhoppare jobbar heltid länge

Under vilka villkor jobbar inhopparna och hur mycket av jobbet görs egentligen av dem? Journalisten utredde en brokig praxis.

Naistenlehdet laajentavat naiskuvaa

”Juuri naistenlehdet ovat tehneet naisia näkyviksi ja laajentaneet naiskuvaa sekä lisänneet ylipäänsä suvaitsevaisuutta kertomalla erilaisuudesta”, kirjoittaa Iina Artima-Kyrki.

Työnantaja esittää poikkeuksellisen törkeitä muutoksia työehtosopimuksiin

Mitä tapahtuu, jos työntekijä marssii neuvottelupöytään samanlaisin esityksin kuin työnantaja? kysyy Maria Pettersson.

Politiikkaa on helpompi tehdä, kun toimittajat eivät kyttää, Veli Liikanen

Vihreät päätti lopettaa puoluelehtensä rahoittamisen toimitusta kuulematta. Puoluesihteeri Veli Liikanen ei halua avata aiheesta käymiään keskusteluja.

Moraalittomien väitteiden jyrkkä tuomitseminen ei välttämättä ole tehokasta

Jos jatkuvasti puhumme jostain radikaalina pidetystä ajatuksesta, tuolla ajatuksella on hyvät mahdollisuudet muuttua yhteiskunnan silmissä hiljalleen maltilliseksi ja mahdolliseksi, Janne Zareff pohtii kolumnissaan.

Du skall icke normalisera

Dan Lolax har svårt att acceptera tanken att det finns ämnen som journalister inte ska gå och peta i.

Työehdoista neuvotellaan salassa – miksiköhän?

Neuvottelut työn ehdoista pitävät Journalistiliiton puheenjohtajan kiireisenä. Eräs pimeä perinne mietityttää Hanne Ahoa.

Näin syntyy MTV:n meteorologin sääennuste

Forecan ja MTV:n meteorologi Miina Manninen tietää viikonlopun sään ennen kuin muu Suomi herää.

Olen Retail Manager, sanoi haastateltava

Yhä suurempi osuus yritysväestä tuntuu uskovan, että englanti parantaa menestyksen mahdollisuuksia kotimaassakin, Ville Eloranta kirjoittaa.

”Ilmastonmuutos trendaa nyt kaikkialla, ja ihan syystä. Mutta järjestöt ja brändit käyttävät ilmastoahdistusta keppihevosena omalle asialleen. Joskus on vaikea erottaa, mikä on aiheellista ja mikä ei”, Maria Veitola sanoo.

Maria Veitola kysyy tyhmiä ja se kannattaa

”Se ei aina ole helppoa, mutta usein toimittajan kannattaisi tekeytyä vähän hölmöksi. Katselijat ja kuuntelijat kiittävät, kun tulee parempi ohjelma”, toimittaja Maria Veitola sanoo.

Moni maalittamiseen soveltuva rikosnimike on asianomistajarikos. Yksittäisen virkamiehen kynnys rikosilmoituksen tekemiseen voi olla korkea. Muiden muassa poliisi, syyttäjät, tuomarit ja käräjäoikeuksien laamannit toivovat asiaan pikaista muutosta.

Maalittaminen halutaan kriminalisoida, mutta asia etenee hitaasti

Päättäjät puhuvat julkisuudessa asian kiireellisyydestä, mutta oikeusministeriössä mitään hanketta ei ole käynnissä.

Tapahtumien ”sivutuotteena” syntyy yhteisöllisyyttä

”Jo Helsingin Sanomalehtimiesyhdistyksen ja Aikakauslehdentoimittajien yhdistyksen yhdistymistä suunniteltaessa tavoitteeksi otettiin hyvät jäsentilaisuudet”, kirjoittaa toiminnanjohtaja Kaija Plit.

Tinkimätön toimittaja ja aktiivinen osallistuja

Kuolleita: Toimittaja Tuula Helariutta 24. 4. 1949 Punkalaidun – 10. 9. 2019 Huittinen

”Journalistin tehtävä on kysyä miksi”

Kuolleita: Toimittaja Martti ”Maxi” Kaukonen 15. 9. 1947 Rovaniemi – 12. 10. 2019 Kuopio

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta