Teknikko vai talentti?

JOURNALISTI
21.5.2015

Kari Kuukka
kari@docimages.fi
Kirjoittaja on kuvaaja ja multimediatuottaja.

Mitä opettaa tulevaisuuden kuvajournalisteille ja tekijöille, jotka ovat vasta tulemassa alalle, Kari Kuukka pohtii.

Työni on nykyään suurelta osin opettamista. Sen myötä pohdin jatkuvasti, mitä opettaa tulevaisuuden kuvajournalisteille ja tekijöille, jotka ovat vasta tulemassa alalle. Mitä taitoja ja ohjelmistoja kannattaa ottaa haltuun? Miten opastaa pitämään oikeuksistaan kiinni, mitä sopimuksia allekirjoittaa ja mitä jättää allekirjoittamatta? Miten löytää oma tiensä tilanteessa, jossa vanha maailma on jo murentunut ympäriltä, mutta uusi ei ole vielä muodostunut?

”Mutta eihän nykyään voi työskennellä, ellei allekirjoita noita riistosopimuksia”, totesi minulle vierailuluennollani eräs kuulija. Olin sanaton.

Esitän usein omille opiskelijoilleni valinnan: haluatko olla viivan yllä vai alla?

Viivan alla olet kustannus. Tuotat ja teet sen, mitä sinun käsketään tehdä. Toteutat toisten visioita ja näkemyksiä, kuvitat muiden juttuja.

Valintasi: olet kuvausteknikko.

Viivan yläpuolella teet asioita tavallasi, parhaimmillaan pyrit ja pääset keskittymään asioihin ja teemoihin, jotka koet tärkeiksi ja mielekkäiksi. Kuvaat ne omalla tavallasi, omalla tyylilläsi, usein jopa intohimolla.

Tulevaisuutesi on vähintäänkin epävarma. Jos kukaan ei lämpene tekemisellesi, niin ei ole edes kortistoa, johon mennä.

Valintasi: olet luova talentti.

Molempia teitä voi kulkea. Molemmista voi kunniallisesti saada elantonsa. Kyse on valinnasta. Viivan alla se leipä kapenee koko ajan. Viivan yllä kärki valikoituu koko ajan enemmän ja enemmän.

Opettajana pohdin: koulutanko alan nykyisiin tarpeisiin, tekemään mitä pyydetään ”pysty- ja vaakaversio, video ois kiva” -ohjeistuksen mukaan?

Vai rohkaisenko yrittämään jotain ihan muuta? Kannustanko Raymondin tai Uuden Inarin suuntaan? Varautumaan tarpeisiin ja maailmaan, joista voin parhaimmillaankin antaa vain hyviä arvailuja.

Vuonna 1947 perustettu Suomen Lehtikuvaajat siirtyi nyt toukokuussa sääntö- ja nimimuutoksen myötä historiaan. Myöskään vuoden lehtikuvia ei tänä vuonna valittu. Tämä kertoo ajastamme, mutta ei kuvajournalismin tulevaisuudesta. On joku kutsunut aikaamme jopa kuvajournalismin renessanssiksikin.

Kumpaa visuaalista ammattilaista – kutsutaan häntä vaikka Kuvaaja 2.0 – alamme tarvitsee jatkossa? Teknikkoa vai talenttia?



4 2019
Arkisto

Rahahautomo

Valokuvausjärjestö Finnfoto kylpee rahassa, jota se ei ole saanut jaettua kuvaajille.

"Politiikan toimittajat puhuvat liian vähän politiikan sisällöistä"

Vuoden journalistin Vappu Kaarenojan mielestä osa politiikan journalismista tuo mieleen urheilusivut.

Jos sössii lehdistönvapauden, voi heittää hyvästit demokratialle

Kansalaisen kannalta on yhdentekevää, lopettaako journalisti työskentelyn ennakkosensuurin vai netissä käydyn vihakampanjan seurauksena, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Maailma muuttuu vihamielisemmäksi toimittajia kohtaan

Suomi nousi tänä vuonna sananvapaustilaston kakkoseksi, mutta entistä harvemmassa massa tilanne on hyvä tai tyydyttävä. Kymmenen viime vuoden aikana työnsä vuoksi on kuollut yli 700 journalistia.

Freelanceriksi jääminen on heittäytymistä epävarmuuteen, jossa nirsous johtaa konkurssiin

Ennen halusin tehdä ensisijassa yhteiskunnallisesti merkittävää ja lukijaa koskettavaa journalismia. Sittemmin on valjennut yrittäjän arjen totuus, kirjoittaa Lauri Rotko.

Antaisit itse paremmat erätaukohaastattelut, Susanna Luikku

Avun toimittaja Susanna Luikku tähtäsi jääkiekkoilijaksi, mutta päätyi urheilutoimittajaksi. Hän suhtautuu kriittisesti otteluiden erätaukohaastatteluihin.

Haaga-Helian journalismiopiskelijat tarkistivat kansainvälisessä projektissa kuusi EU-väitettä. ”Työssä huomasi, miten paljon asiaa muutamaan lauseeseen saattaa sisältyä”, sanoo Emmi Syrjäniemi (oik.), joka oli mukana tarkistamassa Ville Niinistön (vihr.) twiittiä. Vierellä tarkistustyötä ohjannut lehtori Kaarina Järventaus.

Journalismin opiskelijat tarkistivat EU-väitteitä: enemmistö ”sinne päin”

EU-vaaleihin liittyvä projekti muistuttaa toimittajia tarkistamaan siteerausten faktat ja miettimään otsikoista syntyviä vaikutelmia.

Kom till Afrika, här finns plats!

När det gäller den finska marknaden för Afrikanyheter behöver jag sällan konkurrera med någon, skriver Journalistens nya kolumnist Liselott Lindström, Afrikastringer för Yle.

Ei mitään muttia – vai sittenkin pari?

Verbittömiä lauseita, mutta-sanalla alkavia virkkeitä, ja-sanan pois jättäviä listauksia. Kaikkia näkyy journalistisissa teksteissä jatkuvasti. Mutta saako näin tehdä, pohtii Ville Eloranta.

Pk-media, invandringskritik och andra ord

Vad finns inbyggt i begrepp som politisk korrekt (pk), islamisering, patriot eller i en valseger som liknas vid en tsunami, frågar Jeanette Björkqvist.

Hyvä juttu, ei kauppoja

Tuomo Pirttimaan juttukeikka Norjan vuonolle sujui kuin unelma, kunnes tuli aika kartoittaa aiheen virallista puolta.

Toimittaja aikoo erota päätoimittajan vaaliehdokkuuden takia

Sanomalehti Pohjalaisen päätoimittajan ehdokkuus eduskuntavaaleissa hiertää toimituksen ja johdon välejä.

Nuoret haluavat reunoilta kovettunutta juustosämpylää siinä missä muutkin

Nuorten hupenevaa kiinnostusta ammattiyhdistysliikkeeseen selitetään usein joko sen imago-ongelmalla tai nuorten ideologisilla valinnoilla. Syy on kuitenkin muualla, kirjoittaa liiton opiskelijalähettiläs Martta Kallionpää.

Tervetuloa takaisin

Journalistiliitossa kokeillaan, millaisia tuloksia eronneiden jäsenten takaisin houkutteleminen tuottaa, liiton tiedottaja Manu Haapalainen kirjoittaa.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta