Teknikko vai talentti?

JOURNALISTI
21.5.2015

Kari Kuukka
kari@docimages.fi
Kirjoittaja on kuvaaja ja multimediatuottaja.

Mitä opettaa tulevaisuuden kuvajournalisteille ja tekijöille, jotka ovat vasta tulemassa alalle, Kari Kuukka pohtii.

Työni on nykyään suurelta osin opettamista. Sen myötä pohdin jatkuvasti, mitä opettaa tulevaisuuden kuvajournalisteille ja tekijöille, jotka ovat vasta tulemassa alalle. Mitä taitoja ja ohjelmistoja kannattaa ottaa haltuun? Miten opastaa pitämään oikeuksistaan kiinni, mitä sopimuksia allekirjoittaa ja mitä jättää allekirjoittamatta? Miten löytää oma tiensä tilanteessa, jossa vanha maailma on jo murentunut ympäriltä, mutta uusi ei ole vielä muodostunut?

”Mutta eihän nykyään voi työskennellä, ellei allekirjoita noita riistosopimuksia”, totesi minulle vierailuluennollani eräs kuulija. Olin sanaton.

Esitän usein omille opiskelijoilleni valinnan: haluatko olla viivan yllä vai alla?

Viivan alla olet kustannus. Tuotat ja teet sen, mitä sinun käsketään tehdä. Toteutat toisten visioita ja näkemyksiä, kuvitat muiden juttuja.

Valintasi: olet kuvausteknikko.

Viivan yläpuolella teet asioita tavallasi, parhaimmillaan pyrit ja pääset keskittymään asioihin ja teemoihin, jotka koet tärkeiksi ja mielekkäiksi. Kuvaat ne omalla tavallasi, omalla tyylilläsi, usein jopa intohimolla.

Tulevaisuutesi on vähintäänkin epävarma. Jos kukaan ei lämpene tekemisellesi, niin ei ole edes kortistoa, johon mennä.

Valintasi: olet luova talentti.

Molempia teitä voi kulkea. Molemmista voi kunniallisesti saada elantonsa. Kyse on valinnasta. Viivan alla se leipä kapenee koko ajan. Viivan yllä kärki valikoituu koko ajan enemmän ja enemmän.

Opettajana pohdin: koulutanko alan nykyisiin tarpeisiin, tekemään mitä pyydetään ”pysty- ja vaakaversio, video ois kiva” -ohjeistuksen mukaan?

Vai rohkaisenko yrittämään jotain ihan muuta? Kannustanko Raymondin tai Uuden Inarin suuntaan? Varautumaan tarpeisiin ja maailmaan, joista voin parhaimmillaankin antaa vain hyviä arvailuja.

Vuonna 1947 perustettu Suomen Lehtikuvaajat siirtyi nyt toukokuussa sääntö- ja nimimuutoksen myötä historiaan. Myöskään vuoden lehtikuvia ei tänä vuonna valittu. Tämä kertoo ajastamme, mutta ei kuvajournalismin tulevaisuudesta. On joku kutsunut aikaamme jopa kuvajournalismin renessanssiksikin.

Kumpaa visuaalista ammattilaista – kutsutaan häntä vaikka Kuvaaja 2.0 – alamme tarvitsee jatkossa? Teknikkoa vai talenttia?



3 2021
Arkisto

Vaalikoneet vaikuttavat äänestyspäätöksiin. Millaista valtaa käyttävät koneiden tekijät?

Vaalikone ei ole lelu, vaan journalistinen tuote. Esimerkiksi Ylen vaalikoneen takana on kymmeniä tekijöitä, kymmeniä sivuja väitteitä ja yli puolen vuoden työ. Miten vaalikone rakennetaan reilusti? Miten siitä pitäisi kertoa käyttäjille?

Journalistiliitto on aina vaatinut mahdottomia

Loma, viisipäiväinen työviikko tai työehtosopimukset tuntuivat mahdottomilta ajatuksilta ennen kuin riittävä määrä ihmisiä alkoi vaatia niitä. ”Ei riitä, että jäämme vain puolustamaan saavutettuja etuja”, kirjoittaa Maria Pettersson.

Ilahduit, kun viisi alaistasi lähti kilpailevaan lehteen, Arno Ahosniemi

Kauppalehden vastaava päätoimittaja esittää olevansa ikäistään vanhempi mies, joka odottaa turhaan työtarjousta Etelärannasta.

Koskelan surman uutisoinnissa jäi kertomatta, kuka leikkasi lapsilta

”Helsingistä piirtyy uutisten kautta omituinen kuva kaupunkina, jossa jokin mystinen luonnonvoima kasvattaa luokkakokoja ja näkymätön käsi silppuaa erityisopetuksen kelvottomaan kuntoon”, kirjoittaa Susanna Kuparinen.

Historian ensimmäinen toimittajien työehtosopimus on ­allekirjoitettu! Edessä työnantajan Åke Heiniö ja Arvi V. Mäkinen sekä työntekijöitä edustanut Jyrki Juuti, takana Pauli Strandén ja Esko Muinonen vuonna 1967. Kuva: Uuskuva. SJL. KA.

Satavuotias Journalistiliitto aloitti pienenä herrakerhona ja kasvoi vahvaksi ammattiliitoksi

Journalistiliitto on taistellut journalistien oikeuksien ja paremman journalismin puolesta jo vuosisadan - työnantajan ja itse tsaarin vastustuksesta huolimatta.

Konflikten tar kontextens plats

”Nyhetsmedier kan inte bortförklara sitt ansvar för förvirringen genom att peka finger mot myndigheter och politiker”, skriver Dan Lolax.

Auttaisiko työvälinepooli, jos etätyö jää pysyväksi?

Ergonomisen työskentelyn järjestäminen ei ole yksin työntekijän vastuulla – ei työpaikalla eikä kotona työskennellessä, kirjoittaa Journalistiliiton juristi Tuomas Aalto.

Virus muuntuu, mutta sitä ei muunneta

”Joskus kieleen vakiintuu yhdyssanoja, jotka tarkoittavat keskenään samaa, vaikka niiden osat ovat eri järjestyksessä ja toinen on muutenkin saattanut vaikuttaa toista epäloogisemmalta”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Pikkukengillä potku omaan takapuoleen

Kiitos siististä sisätyöstä, ajatteli Heikki Kuutti hyisenä pakkaspäivänä. Sitten uutispäällikkö sai juttuidean.

Journalistien työttömyyskassa Finka sulautuu osaksi uutta jättikassaa

Uudesta kassasta tulee Suomen kolmanneksi suurin työttömyyskassa. Kolmen kassan yhdistyminen tuo liitolle säästöjä ja lisää kassan yhteiskunnallista vaikutusvaltaa.

Näin tekijänoikeusrahat kiertävät

Tekijänoikeusjärjestö Kopioston kautta kulkee vuosittain noin 50 miljoonaa euroa, jotka se jakaa eteenpäin tekijänoikeuksien haltijoille.

Nitrodiskotaiteilija on poissa

Taittaja-graafikko Hannu Marttinen 12. 9. 1945 Helsinki – 10. 2. 2021 Hämeenlinna

Pienestä naisesta jäi iso jälki

Toimittaja Leena Seretin 11. 11. 1959 Kemi – 28. 1. 2021 Sipoo

Päätoimittaja puolusti koskiluontoa ja periaatteitaan

Päätoimittaja Seppo Vento 13. 6. 1930 Vesanto – 9. 2. 2021 Joensuu

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta