Elisa Juholin valittiin Viestinnän Eettisen Neuvottelukunnan ensimmäiseksi puheenjohtajaksi. Kuva: Heli Blåfield

Viestinnän virallinen valvoja

JOURNALISTI
21.5.2015

Janne Salomaa, teksti
Heli Blåfield, kuva

Dosentti Elisa Juholin uudistaa vapaaehtoistyönä viestinnän ammattilaisten eettisiä ohjeita.

Luotettavuuden ja rehellisyyden periaatteet ovat säilyneet, mutta moni asia on muuttunut viestintäalalla parissakymmenessä vuodessa.

”Aiemmin organisaatioviestintäoli kontrollihakuista. Nyt illuusio kontrollin mahdollisuudesta on kadonnut”, sanoo Elisa Juholin, joka on työskennellyt organisaatioviestinnän parissa yli 30 vuotta muun muassa tutkijana, kouluttajana ja konsulttina. Maaliskuussa hänet nimitettiin Viestinnän Eettisen Neuvottelukunnan (VEN) ensimmäiseksi puheenjohtajaksi.

”Viestinnän täytyy olla rehellistä ja luotettavaa. Esitettyjen asioiden on pidettävä paikkansa.” Tämä on Juholinin mielestä yhteisöviestinnän tärkein periaate.

Juholinin johtaman VEN:n on tarkoitus ottaa kantaa viestintäalan ajankohtaisiin eettisiin kysymyksiin Julkisen sanan neuvoston tapaan. Neuvottelukunnan taustalla on kaksi viestintäammattilaisten järjestöä: ProCom ja akavalainen Viesti. Ensimmäiseksi VEN uudistaa ProComin jäseniä sitovat eettiset ohjeet, jotka on päivitetty viimeksi vuonna 2005.

 

Uudistustyössä VEN:n jäsenet keskustelevat monien viestinnän kanssa tekemisissä olevien ammattilaisten, myös journalistien, kanssa. Juholinin mukaan viestijöitä ja toimittajia mietityttävät useinsamat eettiset kysymykset, kuten virheellisten tietojen oikaiseminen sekä viestinnän ja mainonnan välisen rajan hämärtyminen.

”Joistakin kaikki viestintä on markkinointia. Omasta mielestäni viestintä ja markkinointi ovat eri asioita. Viestinnän pitää yleensä olla neutraalia, ei myyvää.”

Vaikka VEN tulee pohtimaan osittain samoja kysymyksiä kuin JSN, elimet eroavat monin tavoin. JSN:llä on palkattuja työntekijöitä, mutta VEN toimii täysin vapaaehtoispohjalta.

Neuvottelukunta ei myöskään jaa JSN:n tapaan huomautuksia eikä käsittele yksittäisiä tapauksia julkisesti.

”VEN on tarkoitettu ProComin ja Viestin jäsenten tueksi. Organisaatioiden viestintäasiat ovat luottamuksellisia.”

Siksi Juholin ei myöskään halua mainita yhtään esimerkkiä todellisista tapauksista, jotka olisi-vat voineet päätyä VEN:n käsit-telyyn.

Olisiko sellainen voinut olla Supercellin toiminta maaliskuussa, jolloin yhtiön viestintäjohtaja yritti estää MTV:tä esittämästä toimitusjohtaja Ilkka Paanasen haastattelun?

”Ehkä. Onneksi tällaiset tapaukset ovat todella harvinaisia.”


Kuva: Elisa Juholin valittiin Viestinnän Eettisen Neuvottelukunnan ensimmäiseksi puheenjohtajaksi.

Elisa Juholin

Valtiotieteiden tohtori, viestinnän dosentti Helsingin ja Jyväskylän yliopistoissa. Työskennellyt pitkään tutkijana, kouluttajana ja konsulttina.
Viestinnän Eettisen Neuvottelukunnan puheenjohtaja. Neuvottelukunnan muut jäsenet ovat professorit Pekka Aula ja Leif Åberg, etiikkatutkija Henrik Rydenfelt, Ilmarisen viestintäjohtaja Päivi Sihvola, Suomen Asianajajaliiton viestintäjohtaja Janne Laukkanen, Viesti ry:n toiminnanjohtaja Pia Valtonen sekä ProCom ry:n toimitusjohtaja Elina Melgin.



4 2019
Arkisto

Rahahautomo

Valokuvausjärjestö Finnfoto kylpee rahassa, jota se ei ole saanut jaettua kuvaajille.

"Politiikan toimittajat puhuvat liian vähän politiikan sisällöistä"

Vuoden journalistin Vappu Kaarenojan mielestä osa politiikan journalismista tuo mieleen urheilusivut.

Jos sössii lehdistönvapauden, voi heittää hyvästit demokratialle

Kansalaisen kannalta on yhdentekevää, lopettaako journalisti työskentelyn ennakkosensuurin vai netissä käydyn vihakampanjan seurauksena, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Maailma muuttuu vihamielisemmäksi toimittajia kohtaan

Suomi nousi tänä vuonna sananvapaustilaston kakkoseksi, mutta entistä harvemmassa massa tilanne on hyvä tai tyydyttävä. Kymmenen viime vuoden aikana työnsä vuoksi on kuollut yli 700 journalistia.

Freelanceriksi jääminen on heittäytymistä epävarmuuteen, jossa nirsous johtaa konkurssiin

Ennen halusin tehdä ensisijassa yhteiskunnallisesti merkittävää ja lukijaa koskettavaa journalismia. Sittemmin on valjennut yrittäjän arjen totuus, kirjoittaa Lauri Rotko.

Antaisit itse paremmat erätaukohaastattelut, Susanna Luikku

Avun toimittaja Susanna Luikku tähtäsi jääkiekkoilijaksi, mutta päätyi urheilutoimittajaksi. Hän suhtautuu kriittisesti otteluiden erätaukohaastatteluihin.

Haaga-Helian journalismiopiskelijat tarkistivat kansainvälisessä projektissa kuusi EU-väitettä. ”Työssä huomasi, miten paljon asiaa muutamaan lauseeseen saattaa sisältyä”, sanoo Emmi Syrjäniemi (oik.), joka oli mukana tarkistamassa Ville Niinistön (vihr.) twiittiä. Vierellä tarkistustyötä ohjannut lehtori Kaarina Järventaus.

Journalismin opiskelijat tarkistivat EU-väitteitä: enemmistö ”sinne päin”

EU-vaaleihin liittyvä projekti muistuttaa toimittajia tarkistamaan siteerausten faktat ja miettimään otsikoista syntyviä vaikutelmia.

Kom till Afrika, här finns plats!

När det gäller den finska marknaden för Afrikanyheter behöver jag sällan konkurrera med någon, skriver Journalistens nya kolumnist Liselott Lindström, Afrikastringer för Yle.

Ei mitään muttia – vai sittenkin pari?

Verbittömiä lauseita, mutta-sanalla alkavia virkkeitä, ja-sanan pois jättäviä listauksia. Kaikkia näkyy journalistisissa teksteissä jatkuvasti. Mutta saako näin tehdä, pohtii Ville Eloranta.

Pk-media, invandringskritik och andra ord

Vad finns inbyggt i begrepp som politisk korrekt (pk), islamisering, patriot eller i en valseger som liknas vid en tsunami, frågar Jeanette Björkqvist.

Hyvä juttu, ei kauppoja

Tuomo Pirttimaan juttukeikka Norjan vuonolle sujui kuin unelma, kunnes tuli aika kartoittaa aiheen virallista puolta.

Toimittaja aikoo erota päätoimittajan vaaliehdokkuuden takia

Sanomalehti Pohjalaisen päätoimittajan ehdokkuus eduskuntavaaleissa hiertää toimituksen ja johdon välejä.

Nuoret haluavat reunoilta kovettunutta juustosämpylää siinä missä muutkin

Nuorten hupenevaa kiinnostusta ammattiyhdistysliikkeeseen selitetään usein joko sen imago-ongelmalla tai nuorten ideologisilla valinnoilla. Syy on kuitenkin muualla, kirjoittaa liiton opiskelijalähettiläs Martta Kallionpää.

Tervetuloa takaisin

Journalistiliitossa kokeillaan, millaisia tuloksia eronneiden jäsenten takaisin houkutteleminen tuottaa, liiton tiedottaja Manu Haapalainen kirjoittaa.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta