Viestinnän virallinen valvoja

Dosentti Elisa Juholin uudistaa vapaaehtoistyönä viestinnän ammattilaisten eettisiä ohjeita.

Elisa Juholin valittiin Viestinnän Eettisen Neuvottelukunnan ensimmäiseksi puheenjohtajaksi. Kuva: Heli Blåfield

JOURNALISTI
21.5.2015

Janne Salomaa, teksti
Heli Blåfield, kuva

Luotettavuuden ja rehellisyyden periaatteet ovat säilyneet, mutta moni asia on muuttunut viestintäalalla parissakymmenessä vuodessa.

”Aiemmin organisaatioviestintäoli kontrollihakuista. Nyt illuusio kontrollin mahdollisuudesta on kadonnut”, sanoo Elisa Juholin, joka on työskennellyt organisaatioviestinnän parissa yli 30 vuotta muun muassa tutkijana, kouluttajana ja konsulttina. Maaliskuussa hänet nimitettiin Viestinnän Eettisen Neuvottelukunnan (VEN) ensimmäiseksi puheenjohtajaksi.

”Viestinnän täytyy olla rehellistä ja luotettavaa. Esitettyjen asioiden on pidettävä paikkansa.” Tämä on Juholinin mielestä yhteisöviestinnän tärkein periaate.

Juholinin johtaman VEN:n on tarkoitus ottaa kantaa viestintäalan ajankohtaisiin eettisiin kysymyksiin Julkisen sanan neuvoston tapaan. Neuvottelukunnan taustalla on kaksi viestintäammattilaisten järjestöä: ProCom ja akavalainen Viesti. Ensimmäiseksi VEN uudistaa ProComin jäseniä sitovat eettiset ohjeet, jotka on päivitetty viimeksi vuonna 2005.

 

Uudistustyössä VEN:n jäsenet keskustelevat monien viestinnän kanssa tekemisissä olevien ammattilaisten, myös journalistien, kanssa. Juholinin mukaan viestijöitä ja toimittajia mietityttävät useinsamat eettiset kysymykset, kuten virheellisten tietojen oikaiseminen sekä viestinnän ja mainonnan välisen rajan hämärtyminen.

”Joistakin kaikki viestintä on markkinointia. Omasta mielestäni viestintä ja markkinointi ovat eri asioita. Viestinnän pitää yleensä olla neutraalia, ei myyvää.”

Vaikka VEN tulee pohtimaan osittain samoja kysymyksiä kuin JSN, elimet eroavat monin tavoin. JSN:llä on palkattuja työntekijöitä, mutta VEN toimii täysin vapaaehtoispohjalta.

Neuvottelukunta ei myöskään jaa JSN:n tapaan huomautuksia eikä käsittele yksittäisiä tapauksia julkisesti.

”VEN on tarkoitettu ProComin ja Viestin jäsenten tueksi. Organisaatioiden viestintäasiat ovat luottamuksellisia.”

Siksi Juholin ei myöskään halua mainita yhtään esimerkkiä todellisista tapauksista, jotka olisi-vat voineet päätyä VEN:n käsit-telyyn.

Olisiko sellainen voinut olla Supercellin toiminta maaliskuussa, jolloin yhtiön viestintäjohtaja yritti estää MTV:tä esittämästä toimitusjohtaja Ilkka Paanasen haastattelun?

”Ehkä. Onneksi tällaiset tapaukset ovat todella harvinaisia.”


Kuva: Elisa Juholin valittiin Viestinnän Eettisen Neuvottelukunnan ensimmäiseksi puheenjohtajaksi.

Elisa Juholin

Valtiotieteiden tohtori, viestinnän dosentti Helsingin ja Jyväskylän yliopistoissa. Työskennellyt pitkään tutkijana, kouluttajana ja konsulttina.
Viestinnän Eettisen Neuvottelukunnan puheenjohtaja. Neuvottelukunnan muut jäsenet ovat professorit Pekka Aula ja Leif Åberg, etiikkatutkija Henrik Rydenfelt, Ilmarisen viestintäjohtaja Päivi Sihvola, Suomen Asianajajaliiton viestintäjohtaja Janne Laukkanen, Viesti ry:n toiminnanjohtaja Pia Valtonen sekä ProCom ry:n toimitusjohtaja Elina Melgin.



15 2018
Arkisto

Sanan saattajat

Kristillinen media on huono bisnes, jota tehdään kutsumuksen voimalla. Aivan erityisen hankala sitä on tehdä niin, että se kelpaisi kaikille, sanoo alan konkari Kirsi Rostamo.

Elämäntapajohtaja

Journalistiliiton puheenjohtajaksi uudelleen valittu Hanne Aho uskoo liiton jäsenmäärän kääntyvän nousuun.

Aishi Zidania kiitettiin palkintoperusteissa myös siitä, etteivät painostus, uutistyön vääristely-yritykset ja nettiviha ole lannistaneet häntä. Jarno Liskin todettiin tekevän monin paikoin riskialtista tutkivaa journalismia sinnikkäästi ja peräänantamattomasti ilman työsuhteen turvaa.

Sananvapauden käyttäjät

Kun ympäristö painostaa, Aishi Zidan ja Jarno Liski nojaavat journalistin perustehtävään. Työ palkittiin Sananvapauden miekalla.

KSF Medias fjolårsresultat, ett minus på 4,2 miljoner euro, var bättre än på många år. Nya vd:n Anna Hellersedt litar på att det nu är en bra tidpunkt för bolaget att införa en ny betallösning för digital journalistik.

Efter stormen

KSF Medias nya vd Anna Hellerstedt betonar öppen kommunikation inom bolaget och vill förankra stora linjer hos personalen. Främsta löfte hittills: mer fokus på journalistiken – hur det ska förverkligas har vi inte ännu sett.

Tv-ohjaaja ja toimittaja Marja Jaakola on halunnut olla työvuosien jälkeen kuin kuka tahansa. Hän ei ole työskennellyt eläkkeellä. Kuva: Liisa Huima

Ei ole valtaa loistoa

Eläkkeellä identiteetti on rakennettava uudelleen. Toimittajalle se voi olla vaikeaa.

Liikaa keskustelua

Medioiden verkkokeskusteluissa vihan lietsomisen ja asiallisen kommentoinnin välissä on leveä vyöhyke, jolla delete-nappia painetaan liian harvoin, kirjoittaa Asko Lehtonen.

Älä soita sille enää koskaan!

Mediayhtiö harkitsi kieltävänsä tuurajia käyttämästä lähdesuojan alaisia tietoja muissa töissä. Ajatus lähteiden ”omistamisesta” on omituinen, kokenut oikeustoimittaja sanoo.

Jouluihminen. A-lehtien tuottaja Elisa Miinin aloittaa jouluvalmistelut jo elokuussa ja lopettaa joulunvieton tapaninpäivänä. ”Ajatukseni kääntyvät välipäivinä jo pois joulusta ja kohti uutta vuotta, kun olen jo joulua pitkään siinä vaiheessa viettänyt.”

Glögiä jo elokuussa

A-lehtien tuottaja Elisa Miininin kotona on kaksi joulukuusta. Toiseen niistä saa koskea vain hän.

Pekka Vahvasen Kone kaikkivaltias -kirja on saanut kehuja siitä, että ’joku on tätä järjettömyyttä vastaan’. Toisaalta se on kirvoittanut kritiikkiä etenkin teknologiapiireistä. ”Uskon, että kun tunnepitoista kritiikkiä saa, on osunut johonkin oikeaan kohtaan.”

Kadonneen onnen jäljillä

Tutkimusten valossa teknologis-taloudellinen kehitys ei ole enää vuosikymmeniin tehnyt meistä onnellisempia, sanoo digitalisaation ongelmista kirjan kirjoittanut Pekka Vahvanen.

Milloin freelancer on jäävi?

Mikä on eettinen aikaväli jutulle tiettyyn lehteen ja jutulle saman lehden kustantajasta? Vaikuttaako juttutyyppi asiaan? Vastausten pohtimiseen tarvitaan lisää konkreettisia eväitä, kirjoittaa Anna-Sofia Nieminen.

Edellistä työtä jatkamaan

Tiina Ojutkangas aloittaa tammikuussa Kokkolassa ilmestyvän Keskipohjanmaan päätoimittajana.

Dags att tända lyset

På redaktionerna i Finland finns en hel del att lära av Demokratijouren, om hur man bygger upp konkreta rutiner som förebygger hot och hat, skriver Johan Svenlin.

Perehdy tietoturvaan tänään

Vaikka et työskentelisi erityistä tietoturvaa vaativien lähteiden ja aiheiden parissa, ala perehtyä niiden suojaamiseen nyt. Toimittajan salausopas kertoo, miksi se kannattaa.

75 prosenttia

Mistä tietää, että vaalit ovat lähestymässä? Yksi varma merkki on numerohokemien vyöry journalistisiin teksteihin, kirjoittaa Vesa Heikkinen.

Liftaamalla ehtii paremmin

Kirjaan uppoutunut Juha Mäkinen ei huomannut nousta bussiin, mutta onneksi juttukeikalle ehtii toisellakin tavalla.

Otavamedia jatkaa yt-kierrosta ensi vuonna

Otavamedia aloittaa yt-neuvottelut kuvaryhmässään 2. tammikuuta 2019. Yt-neuvotteluja on viime viikkona päättynyt Otavamediassa, Sanoma Media Finlandissa, Aamulehdessä ja A-lehdissä.

Färre fotografer på Hufvudstadsbladet

”Jag är övertygad om att läsarna inte kommer att uppleva någon försämring av bildjournalistiken i HBL framöver”, säger chefredaktör Susanna Landor.

Håkans leder Studentbladet

Som chefredaktör vill Håkans bland annat närma sig studentkårer som tidigare lämnat Svenska studerandes intresseorganisation.

Takasivu

Provokatiivisia huomioita.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta