Elisa Juholin valittiin Viestinnän Eettisen Neuvottelukunnan ensimmäiseksi puheenjohtajaksi. Kuva: Heli Blåfield

Viestinnän virallinen valvoja

JOURNALISTI
21.5.2015

Janne Salomaa, teksti
Heli Blåfield, kuva

Dosentti Elisa Juholin uudistaa vapaaehtoistyönä viestinnän ammattilaisten eettisiä ohjeita.

Luotettavuuden ja rehellisyyden periaatteet ovat säilyneet, mutta moni asia on muuttunut viestintäalalla parissakymmenessä vuodessa.

”Aiemmin organisaatioviestintäoli kontrollihakuista. Nyt illuusio kontrollin mahdollisuudesta on kadonnut”, sanoo Elisa Juholin, joka on työskennellyt organisaatioviestinnän parissa yli 30 vuotta muun muassa tutkijana, kouluttajana ja konsulttina. Maaliskuussa hänet nimitettiin Viestinnän Eettisen Neuvottelukunnan (VEN) ensimmäiseksi puheenjohtajaksi.

”Viestinnän täytyy olla rehellistä ja luotettavaa. Esitettyjen asioiden on pidettävä paikkansa.” Tämä on Juholinin mielestä yhteisöviestinnän tärkein periaate.

Juholinin johtaman VEN:n on tarkoitus ottaa kantaa viestintäalan ajankohtaisiin eettisiin kysymyksiin Julkisen sanan neuvoston tapaan. Neuvottelukunnan taustalla on kaksi viestintäammattilaisten järjestöä: ProCom ja akavalainen Viesti. Ensimmäiseksi VEN uudistaa ProComin jäseniä sitovat eettiset ohjeet, jotka on päivitetty viimeksi vuonna 2005.

 

Uudistustyössä VEN:n jäsenet keskustelevat monien viestinnän kanssa tekemisissä olevien ammattilaisten, myös journalistien, kanssa. Juholinin mukaan viestijöitä ja toimittajia mietityttävät useinsamat eettiset kysymykset, kuten virheellisten tietojen oikaiseminen sekä viestinnän ja mainonnan välisen rajan hämärtyminen.

”Joistakin kaikki viestintä on markkinointia. Omasta mielestäni viestintä ja markkinointi ovat eri asioita. Viestinnän pitää yleensä olla neutraalia, ei myyvää.”

Vaikka VEN tulee pohtimaan osittain samoja kysymyksiä kuin JSN, elimet eroavat monin tavoin. JSN:llä on palkattuja työntekijöitä, mutta VEN toimii täysin vapaaehtoispohjalta.

Neuvottelukunta ei myöskään jaa JSN:n tapaan huomautuksia eikä käsittele yksittäisiä tapauksia julkisesti.

”VEN on tarkoitettu ProComin ja Viestin jäsenten tueksi. Organisaatioiden viestintäasiat ovat luottamuksellisia.”

Siksi Juholin ei myöskään halua mainita yhtään esimerkkiä todellisista tapauksista, jotka olisi-vat voineet päätyä VEN:n käsit-telyyn.

Olisiko sellainen voinut olla Supercellin toiminta maaliskuussa, jolloin yhtiön viestintäjohtaja yritti estää MTV:tä esittämästä toimitusjohtaja Ilkka Paanasen haastattelun?

”Ehkä. Onneksi tällaiset tapaukset ovat todella harvinaisia.”


Kuva: Elisa Juholin valittiin Viestinnän Eettisen Neuvottelukunnan ensimmäiseksi puheenjohtajaksi.

Elisa Juholin

Valtiotieteiden tohtori, viestinnän dosentti Helsingin ja Jyväskylän yliopistoissa. Työskennellyt pitkään tutkijana, kouluttajana ja konsulttina.
Viestinnän Eettisen Neuvottelukunnan puheenjohtaja. Neuvottelukunnan muut jäsenet ovat professorit Pekka Aula ja Leif Åberg, etiikkatutkija Henrik Rydenfelt, Ilmarisen viestintäjohtaja Päivi Sihvola, Suomen Asianajajaliiton viestintäjohtaja Janne Laukkanen, Viesti ry:n toiminnanjohtaja Pia Valtonen sekä ProCom ry:n toimitusjohtaja Elina Melgin.



6 2019
Arkisto
Ylessä työskentelevät Seurin veljekset löysivät toisensa aikuisuuden kynnyksellä. Ville (oik.) vei Ollin alaikäisenä Helsingin baareihin.” kuva: Jaakko Martikainen

Miltä tuntuu, kun haastateltavat kuvittelevat jatkuvasti puhuvansa veljelle?

Tai kun joutuu kilpailemaan perheenjäsenen kanssa saman alan työpaikoista? Toimittajina työskentelevät sisarusparit avasivat perhe- ja työsuhteitaan.

Jos työnantaja ei ole uskollinen, ei työntekijänkään tarvitse olla

”Työntekijän ei ole järkevää sitoutua tai joustaa enempää kuin työpaikka on valmis sitoutumaan ja joustamaan”, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Ylelle vinoilu loppuu sinun vahtivuorollasi, Johanna Lahti?

Johanna Lahti aloittaa marraskuussa Ilta-Sanomien uutena vastaavana päätoimittajana. ”Kiroiluni on asettunut sellaiselle tasolle, että minut voi päästää huoletta myös kalustettuihin huoneisiin.”

Lukijat maksavat luottamuksesta, epäpuhtaasta journalismista ja fermentointikursseista

Journalismia on aina rahoitettu muullakin kuin hardcore-uutisilla. Journalistien on vain vaikea myöntää sitä, kirjoittavat Annukka Oksanen ja Elina Yrjölä.

Näin syntyvät media-alan työehtosopimukset

Paljonko saat palkkaa, kuinka pitkä lomasi on ja joudutko tekemään kiky-tunteja? Muun muassa nämä kysymykset ratkaistaan syksyn ja talven tes-neuvotteluissa. Näin neuvotteluvalmistelut etenevät.

Maryan Abdulkarim on muun muassa kolumnisti, käsikirjoittaja, kirjailija ja taiteilija. ”Tätä urapolkua en osannut suunnitella, vaan asiat ovat seuranneet toisiaan. Kun joku pyytää mukaan johonkin, mietin aina, olenko riittävän hyvä tähän. Mutta kun epäilyistään huolimatta lähtee mukaan, huomaa, että okei – minusta on myös tähän.”

Miksi vähemmistön asiat näyttäytyvät enemmistön kiusana, kysyy Maryan Abdulkarim

”Sysäys ajatusteni sanallistamiseen oli Helsingin Sanomien juttu, jossa lukija kysyi, miksi suihku ja vessanpönttö sijoitetaan kylpyhuoneessa vierekkäin niin, että sukat kastuvat, ja arkkitehti vastasi, että esteettömyysmääräysten takia.”

Pari klikkausta voittaa pään raapimisen

”Arvailu ja kritiikitön googlailu ovat journalismissa edelleen turhan yleisiä menetelmiä varsinkin kiireessä. Ilahduttavan moni toimittaja on kuitenkin vähitellen löytänyt luotettavat verkkopalvelut”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Emojier som journalistik

”Uppdateringen är mångas första kontakt med den journalistik som följer och att fånga läsarens uppmärksamhet är i det här fallet att färga den”, skriver Dan Lolax.

Huolellinen töistä sopiminen helpottaa asiakkaan ja freelancerin elämää

Vaikka ulkoistettaessa työstä halutaan eroon, työn suunnittelu ei saisi päättyä ostajan päässä siihen, kun päätös ulkoistamisesta tehdään, kirjoittaa Hanna Kokkonen.

Raskaus ei ole syy olla jatkamatta määräaikaisuutta

”Raskauden tai äitiyden takia voi tulla helposti syrjityksi huomaamattaan. Aina työnantajakaan ei ymmärrä tekevänsä väärin”, kirjoittaa Journalistiliiton lakimies Rami Lindström.

Tommy Pohjola on kokenut penkoja

Tommy Pohjola aloittaa Journalistin määräaikaisena toimittajana 2. syyskuuta.

Alaston paparazzi nappasi uutiskuvan

”Vielä vettä tippuen kaivoin kameran laukusta, vaihdoin zoomin ja otin matalan tähtäysasennon kylmälle ikkunalaudalle”, kirjoittaa Jukka Järvelä.

Intohimoinen tekniikkatoimittaja

Kuolleita: Toimittaja Tero Lehto 25. 5. 1978 Espoo – 3. 7. 2019 Helsinki

Kotiseutu- ja paikallislehtimies

Kuolleita: paikallislehtimies Kurt Ratia 28. 9. 1943 Lahti – 11. 3. 2019 Hyvinkää

Intohimona radio

Kuolleita: toimittaja Heikki Peltonen 27. 6. 1947 Uusikaupunki – 3. 7. 2019 Merikarvia

Toimittajasta jäi muisto itärajalle

Kuolleita: toimittaja Urho Kinnunen 28. 6. 1930 Ilomantsi – 18. 6. 2019 Ilomantsi

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta