Elisa Juholin valittiin Viestinnän Eettisen Neuvottelukunnan ensimmäiseksi puheenjohtajaksi. Kuva: Heli Blåfield

Viestinnän virallinen valvoja

JOURNALISTI
21.5.2015

Janne Salomaa, teksti
Heli Blåfield, kuva

Dosentti Elisa Juholin uudistaa vapaaehtoistyönä viestinnän ammattilaisten eettisiä ohjeita.

Luotettavuuden ja rehellisyyden periaatteet ovat säilyneet, mutta moni asia on muuttunut viestintäalalla parissakymmenessä vuodessa.

”Aiemmin organisaatioviestintäoli kontrollihakuista. Nyt illuusio kontrollin mahdollisuudesta on kadonnut”, sanoo Elisa Juholin, joka on työskennellyt organisaatioviestinnän parissa yli 30 vuotta muun muassa tutkijana, kouluttajana ja konsulttina. Maaliskuussa hänet nimitettiin Viestinnän Eettisen Neuvottelukunnan (VEN) ensimmäiseksi puheenjohtajaksi.

”Viestinnän täytyy olla rehellistä ja luotettavaa. Esitettyjen asioiden on pidettävä paikkansa.” Tämä on Juholinin mielestä yhteisöviestinnän tärkein periaate.

Juholinin johtaman VEN:n on tarkoitus ottaa kantaa viestintäalan ajankohtaisiin eettisiin kysymyksiin Julkisen sanan neuvoston tapaan. Neuvottelukunnan taustalla on kaksi viestintäammattilaisten järjestöä: ProCom ja akavalainen Viesti. Ensimmäiseksi VEN uudistaa ProComin jäseniä sitovat eettiset ohjeet, jotka on päivitetty viimeksi vuonna 2005.

 

Uudistustyössä VEN:n jäsenet keskustelevat monien viestinnän kanssa tekemisissä olevien ammattilaisten, myös journalistien, kanssa. Juholinin mukaan viestijöitä ja toimittajia mietityttävät useinsamat eettiset kysymykset, kuten virheellisten tietojen oikaiseminen sekä viestinnän ja mainonnan välisen rajan hämärtyminen.

”Joistakin kaikki viestintä on markkinointia. Omasta mielestäni viestintä ja markkinointi ovat eri asioita. Viestinnän pitää yleensä olla neutraalia, ei myyvää.”

Vaikka VEN tulee pohtimaan osittain samoja kysymyksiä kuin JSN, elimet eroavat monin tavoin. JSN:llä on palkattuja työntekijöitä, mutta VEN toimii täysin vapaaehtoispohjalta.

Neuvottelukunta ei myöskään jaa JSN:n tapaan huomautuksia eikä käsittele yksittäisiä tapauksia julkisesti.

”VEN on tarkoitettu ProComin ja Viestin jäsenten tueksi. Organisaatioiden viestintäasiat ovat luottamuksellisia.”

Siksi Juholin ei myöskään halua mainita yhtään esimerkkiä todellisista tapauksista, jotka olisi-vat voineet päätyä VEN:n käsit-telyyn.

Olisiko sellainen voinut olla Supercellin toiminta maaliskuussa, jolloin yhtiön viestintäjohtaja yritti estää MTV:tä esittämästä toimitusjohtaja Ilkka Paanasen haastattelun?

”Ehkä. Onneksi tällaiset tapaukset ovat todella harvinaisia.”


Kuva: Elisa Juholin valittiin Viestinnän Eettisen Neuvottelukunnan ensimmäiseksi puheenjohtajaksi.

Elisa Juholin

Valtiotieteiden tohtori, viestinnän dosentti Helsingin ja Jyväskylän yliopistoissa. Työskennellyt pitkään tutkijana, kouluttajana ja konsulttina.
Viestinnän Eettisen Neuvottelukunnan puheenjohtaja. Neuvottelukunnan muut jäsenet ovat professorit Pekka Aula ja Leif Åberg, etiikkatutkija Henrik Rydenfelt, Ilmarisen viestintäjohtaja Päivi Sihvola, Suomen Asianajajaliiton viestintäjohtaja Janne Laukkanen, Viesti ry:n toiminnanjohtaja Pia Valtonen sekä ProCom ry:n toimitusjohtaja Elina Melgin.



9 2020
Arkisto

Rikkaiden omaisuudesta pitäisi julkaista tietoja paljon avoimemmin

Median tulee pystyä perustelemaan kirkkaasti, miksi ihmisten verotietoja on tärkeää julkaista, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Sinua masentaa, että Iltalehden lukijoita kiinnostaa tosi-tv eikä EU, Erja Yläjärvi

Iltalehden vastaava päätoimittaja Erja Yläjärvi viihtyy hyvin pomona eikä muista itsekään, mistä aiheista teki toimittajana juttuja.

Onko media oppinut virheistään, kun taloustuhon siivoaminen alkaa?

”Kun talous viimeksi horjui, suomalainen media epäonnistui tehtävässään. Se johtui siitä, että tiedotusvälineissä luotettiin järkähtämättä korkeisiin herroihin, joille oli suotu virat”, kirjoittaa Susanna Kuparinen.

Biden ja Trump suomeksi pikavauhdilla

Yleisradion pikatoiminnan tiimi kääntää vaaliväittelyt ja Oscar-gaalat suomeksi muutamassa tunnissa. Esimerkiksi Trumpin ja Bidenin toinen väittely alkoi Suomen aikaa 23. lokakuuta kello 04 ja tekstitetty lähetys TV:ssä kello 12.40.

”Suomeen tarvitaan ehdottomasti pysyvä mediatukijärjestelmä muiden Pohjoismaiden tapaan”, Journalistiliiton puheenjohtaja Hanne Aho sanoo.

Koronatukea haettiin ainakin 271 tiedotusvälineelle

Suurin osa hakijoista on pieniä sanomalehtitaloja. Viestintäministeriön asettama työryhmä pohtii myös pysyvää mediatukea.

Työlainsäädäntö suojaa myös poikkeusoloissa

”Alan uusiin työsopimuksiin on keväästä alkaen ilmestynyt erilaisia covid-19-pykäliä. Kirjaukset ovat kuitenkin pääosin lain ja työehtosopimusten vastaisia ja siksi mitättömiä”, kirjoittaa juristi Mari Marttila.

Kuusi tapaa miellyttää johtolauseneurootikkoa

”Älä ole asenteellinen. Ainakaan neutraaliksi tarkoitettu uutisproosa ei tarvitse sellaisia verbejä kuin jyrähtää”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Ackrediteringsbusinessen blomstrar i Afrika

Det här betyder delvis att det är få frilansar som har råd och möjlighet att rapportera från Afrika. Samtidigt är det bra att komma ihåg att det här är verkligheten för största delen av de afrikanska journalisterna, skriver Liselott Lindström.

Voimistelunopettajasta tuli toimittaja

Toimittaja Esko Kähkönen 20. 4. 1927 Rovaniemi – 28. 9. 2020 Rovaniemi

”Imatran aluepäällikkö” ja ay-vaikuttaja on poissa

Toimittaja Heikki Luukkanen 25. 11. 1946 Ruokolahti – 27. 9. 2020 Helsinki

Yksin ei tarvitse selviytyä

Jokaisessa neuvottelussa ei voi voittaa, mutta mitään ei saa, jos ei uskalla pyytää, kirjoittaa Mediakunnan Johanna Sillanpää.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta