Piristysruiskeen tarpeessa

JOURNALISTI
21.5.2015

Manu Haapalainen, teksti
Aapo Huhta, kuva

Aikakauslehtien Liiton liittojohtaja Mikko Hoikka uskoo, että EU:ssa on valmiutta verokannan alentamiseen.

Huonosti harkittu ratkaisu, joka tehtiin mahdollisimman hankalalla hetkellä.

On tuskin jäänyt epäselväksi,mitä lehtitaloissa ajatellaan vuoden 2012 alussa voimaan tulleesta lehtitilausten arvonlisäverosta. Painettujen lehtien alv nostettiin vuonna 2013 kymmeneen prosenttiin. Digitaalisten lehtien veroprosentti on 24.

Aikakauslehtien Liiton liittojohtaja Mikko Hoikka sanoo nyt yt-neuvottelujen ja irtisanomisten keskellä, että pieniä merkkejä paremmastakin on näkyvissä. Nykyisessä taloustilanteessa printtilehtien alv-kanta tuskin laskee, mutta digijulkaisujen alv:n alentamiseen printin tasolle vaikuttaisi löytyvän poliittista tahtoa sekä suomalaispäättäjiltä että EU:ssa.

 

Kun lehtitilausten arvonlisävero otettiin käyttöön, valtiovarainministeriö arvioi tilatuista lehdistä kertyvän arvonlisäveroa vuonna 2012 noin 90 miljoonaa euroa. Todellinen kertymä on jäänyt pienemmäksi. Lehtitilauksista kerättiin arvonlisäveroa vuonna 2012 noin 67 miljoonaa ja vuonna 2013 noin 77 miljoonaa.

Tilastotietoa digitaalisten julkaisujen osalta ei ole käytettävissä, mutta niiden osuus verokertymästä on vähäinen. Niiden veronalennus olisi juuri tässä hetkessä piristysruiske, Mikko Hoikka sanoo.

”Sillä voitaisiin saada moninkertaisesti hyvää aikaan. Toki printti on aikakauslehden käyttöliittymänä edelleen niin hallitseva, että sen verokanta on tärkeämpi kysymys”, Hoikka sanoo.

Ranskassa ja Luxemburgissa lehtien arvonlisäveroa on laskettu EU:lta lupia kyselemättä. Hoikka sanoo, että tällaiseen ratkaisuun ei Suomen kannata mennä.

”Toki sellainen voi lisätä EU:n painettamuuttaa sääntöjään. Mutta EU:n sääntöjen rikkominen johtaa tuomioon EU:n tuomioistuimessa ja maa joutuu muuttamaan veron takaisin. Mutta on ilmassa, että komissio tulisi ensi vuonna ehdottamaan digitaalisten mediasisältöjen alv-kantojen tarkistamista.”

 

Sen määritteleminen, mitä kaikkea mahdollisen alennetun verokannan piiriin laskettaisiin, ei kuitenkaan ole aivan yksinkertaista, Hoikka sanoo. Norja on jo anonut EU:lta lupaa digi-alv:n laskemiseen.

”Norjan malli näyttäisi olevan mahdollisimman tekniikkaneutraali, mutta he sitoisivat veronalennuksen median uutispainotteisuuteen. Se ei välttämättä ole lainkaan riittävää, jos puhutaan aikakauslehdistä ja sähkökirjoistakin.”

Hoikka pitää selvänä, että korkea arvonlisävero on hidastanut digitaalisen markkinan syntyä.

”Samaan aikaan alv:n tulon kanssa mediamainonta on romahtanut, kuten Allerin yt-uutisistakin tuli esille. Aikakauslehdistä on tullut entistä enemmän tilaajavetoisia tuotteita, mikä lisää alv:n merkitystä radikaalisti. Nyt vaikeita toimenpiteitä on jouduttu tekemään enemmän kuin muuten olisi jouduttu.”

Mikko Hoikka

Aikakauslehtien Liiton liittojohtaja ja Viestinnän Keskusliiton lakimies vuodesta 2009.
Teki väitöskirjansa sananvapaudesta Euroopan unionin oikeudessa.
Hoikan, Pauli Rautiaisen ja Riku Neuvosen kirja Viestintämarkkinaoikeus ilmestyy myöhemmin tänä vuonna.



5 2019
Arkisto

Toimittaja Aarno Malin tutki ihmismielen sairaimpia puolia ja sairastui itse

Journalistit joutuvat kohtaamaan mieltä järkyttävää materiaalia, mutta sen käsittelyyn on tarjolla vain vähän keinoja. Aarno Malin löysi Tor-verkosta sivuston täynnä lasten kiduttamista. Hän kirjoitti aiheesta jutun ja päätyi traumaterapiaan.

"Musiikkijournalismista on tehty musiikkibisneksen vihollinen"

Nykytilanteesta on syyttäminen erityisesti isoja artisteja ja heidän levy-yhtiöitään, kirjoittaa toimittaja Mervi Vuorela

Ylensyömät

Yle käyttää ohjelmahankinnoissaan paljon rahaa ja valtaa. Freejournalisteille, ohjaajille ja muille sisällöntuottajille yhtiö näyttäytyy joskus kyykyttävänä jättiläisenä. 24 tekijää kertoi Journalistille kokemuksistaan Ylen hankintakoneiston rattaissa.

Hallitusohjelma herättää toivoa – nousemmeko vihdoin pohjoismaiselle tasolle?

Media poikkeaa suurimmasta osasta muuta liiketoimintaa, ja median tukeminen oikeilla tavoilla on demokratian tukemista, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Suosittelet kaikille päätoimittajille politiikkaan lähtemistä, Jouni Kemppainen

Maaseudun Tulevaisuuden päätoimittaja Jouni Kemppainen lähti eurovaaliehdokkaaksi, koska Juha Sipilä pyysi.

Näin käsikirjoituksesta syntyy esikoiskirja

Keväällä 2017 kustannustoimittaja Petra Maisonen avasi Tammen sähköpostista Satu Vasantolan käsikirjoituksen. Kirja valmistui vuodessa, mutta työ sen parissa jatkuu yhä.

Politiikan toimittajien työ muistuttaa scifiä, fantasiaa ja kauhua

Vaalien kaltaisissa julkisissa spektaakkeleissa ihmisten on varsin helppoa tarkistaa itse, mitä tapahtui. Ei siihen väliin tarvita toimittajaa. Sen sijaan asiantuntevaa toimittaja tarvitaan kuvailemaan, mitä muuta olisi voinut tapahtua, kirjoittaa Janne Zareff.

Yritys ja erehdys

On arkipäivää, että oikeinkirjoitusohjeiden vastaiset yritysnimet lipuvat lehteen sellaisenaan kenenkään puuttumatta, vaikka aihetta olisi, kirjoittaa Ville Eloranta.

Vaikka Spleenish-kirjan tekeminen oli voimauttavaa, Ulla Donner pelkäsi, että tulos olisi muiden mielestä itsekeskeinen ja tylsä. ”Siksi olen ollut tosi iloinen, kun lukijat ovat kertoneet tunnistaneensa siitä itseään. Kun huomaa muidenkin pohtivan samoja ongelmia, ne eivät enää tunnu niin hallitsemattomilta.”

Freelancekuvittaja Ulla Donner teki ahdistavista tunteistaan sarjakuvakirjan

Omia kokemuksiaan saa käsitellä juuri niin hilpeästi tai epäkunnioittavasti kuin haluaa. Toisten kokemusten kanssa olisi vaikeampaa, Ulla Donner sanoo.

När FNB lades ner lyfte Ny Tids chefredaktör Janne Wass upp frågan om hur statsstödet för tidningar på minoritetsspråk ska fördelas. ”Jag ansåg då och anser fortfarande att stödet inte ska gå oavkortat till SPT eftersom det är att kanalisera pengarna till KSF Media och HSS Media.”

Statsstöd öppnade dörrar för finlandssvenska medier

I fjol gick hela statsstödet för tidningar på minoritetsspråk för första gången till enbart svenskspråkiga aktörer. För Ny Tid och Nyhetsbyrån SPT är externa stöd ”avgörande”.

Käyttääkö ostaja sinua pankkina? Freelancerin kannattaa olla tarkkana maksuajoista

Laki rajaa maksuajan pituuden yritysten välisessä kaupassa 30 päivään, mutta tästä voidaan poiketa sopimalla. Mediayritykset käyttävät mahdollisuutta kernaasti, kirjoittaa Journalistiliiton freelance-asioista vastaava lakimies Hannu Hallamaa.

I kläm mellan lördagskorven och avokadon

Att skriva om klimatfrågan är bland det känsligaste man kan ta sig för. Det påminner närmast om flyktingfrågan 2016, skriver Journalistens nya kolumnist Mikaela Löv-Alden.

Kun toimittaja kysyy, hänelle vastataan

”Kaupunginjohtajalle kenties syyte sairaalajupakassa. Kukaan ei halua kommentoida” -juttu tuskin olisi nähnyt päivänvaloa Keskisuomalaisessa. Oli siis aika vaihtaa haastattelutaktiikkaa, Heikki Kuutti kirjoittaa.

Etujärjestön sielu

Kuolleita: Asiamies Arja Hellman 6. 2. 1946 Heinola  – 13. 5. 2019 Helsinki

Luonnonvoima

Kuolleita: Toimittaja Anna-Kaisa Hermunen 17. 2. 1948 Laukaa – 3. 5. 2019 Laukaa

Kannustava kulttuuritoimittaja

Kuolleita: toimittaja Oiti Kotamo 5. 8. 1925 Virrat – 10. 2. 2019 Savonlinna

Suurisydäminen toimittaja

Kuolleita: Toimittaja Irene Sillanpää 26. 6. 1958  Helsinki – 12. 1. 2019 Helsinki

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta