Piristysruiskeen tarpeessa

JOURNALISTI
21.5.2015

Manu Haapalainen, teksti
Aapo Huhta, kuva

Aikakauslehtien Liiton liittojohtaja Mikko Hoikka uskoo, että EU:ssa on valmiutta verokannan alentamiseen.

Huonosti harkittu ratkaisu, joka tehtiin mahdollisimman hankalalla hetkellä.

On tuskin jäänyt epäselväksi,mitä lehtitaloissa ajatellaan vuoden 2012 alussa voimaan tulleesta lehtitilausten arvonlisäverosta. Painettujen lehtien alv nostettiin vuonna 2013 kymmeneen prosenttiin. Digitaalisten lehtien veroprosentti on 24.

Aikakauslehtien Liiton liittojohtaja Mikko Hoikka sanoo nyt yt-neuvottelujen ja irtisanomisten keskellä, että pieniä merkkejä paremmastakin on näkyvissä. Nykyisessä taloustilanteessa printtilehtien alv-kanta tuskin laskee, mutta digijulkaisujen alv:n alentamiseen printin tasolle vaikuttaisi löytyvän poliittista tahtoa sekä suomalaispäättäjiltä että EU:ssa.

 

Kun lehtitilausten arvonlisävero otettiin käyttöön, valtiovarainministeriö arvioi tilatuista lehdistä kertyvän arvonlisäveroa vuonna 2012 noin 90 miljoonaa euroa. Todellinen kertymä on jäänyt pienemmäksi. Lehtitilauksista kerättiin arvonlisäveroa vuonna 2012 noin 67 miljoonaa ja vuonna 2013 noin 77 miljoonaa.

Tilastotietoa digitaalisten julkaisujen osalta ei ole käytettävissä, mutta niiden osuus verokertymästä on vähäinen. Niiden veronalennus olisi juuri tässä hetkessä piristysruiske, Mikko Hoikka sanoo.

”Sillä voitaisiin saada moninkertaisesti hyvää aikaan. Toki printti on aikakauslehden käyttöliittymänä edelleen niin hallitseva, että sen verokanta on tärkeämpi kysymys”, Hoikka sanoo.

Ranskassa ja Luxemburgissa lehtien arvonlisäveroa on laskettu EU:lta lupia kyselemättä. Hoikka sanoo, että tällaiseen ratkaisuun ei Suomen kannata mennä.

”Toki sellainen voi lisätä EU:n painettamuuttaa sääntöjään. Mutta EU:n sääntöjen rikkominen johtaa tuomioon EU:n tuomioistuimessa ja maa joutuu muuttamaan veron takaisin. Mutta on ilmassa, että komissio tulisi ensi vuonna ehdottamaan digitaalisten mediasisältöjen alv-kantojen tarkistamista.”

 

Sen määritteleminen, mitä kaikkea mahdollisen alennetun verokannan piiriin laskettaisiin, ei kuitenkaan ole aivan yksinkertaista, Hoikka sanoo. Norja on jo anonut EU:lta lupaa digi-alv:n laskemiseen.

”Norjan malli näyttäisi olevan mahdollisimman tekniikkaneutraali, mutta he sitoisivat veronalennuksen median uutispainotteisuuteen. Se ei välttämättä ole lainkaan riittävää, jos puhutaan aikakauslehdistä ja sähkökirjoistakin.”

Hoikka pitää selvänä, että korkea arvonlisävero on hidastanut digitaalisen markkinan syntyä.

”Samaan aikaan alv:n tulon kanssa mediamainonta on romahtanut, kuten Allerin yt-uutisistakin tuli esille. Aikakauslehdistä on tullut entistä enemmän tilaajavetoisia tuotteita, mikä lisää alv:n merkitystä radikaalisti. Nyt vaikeita toimenpiteitä on jouduttu tekemään enemmän kuin muuten olisi jouduttu.”

Mikko Hoikka

Aikakauslehtien Liiton liittojohtaja ja Viestinnän Keskusliiton lakimies vuodesta 2009.
Teki väitöskirjansa sananvapaudesta Euroopan unionin oikeudessa.
Hoikan, Pauli Rautiaisen ja Riku Neuvosen kirja Viestintämarkkinaoikeus ilmestyy myöhemmin tänä vuonna.



4 2019
Arkisto

Rahahautomo

Valokuvausjärjestö Finnfoto kylpee rahassa, jota se ei ole saanut jaettua kuvaajille.

"Politiikan toimittajat puhuvat liian vähän politiikan sisällöistä"

Vuoden journalistin Vappu Kaarenojan mielestä osa politiikan journalismista tuo mieleen urheilusivut.

Jos sössii lehdistönvapauden, voi heittää hyvästit demokratialle

Kansalaisen kannalta on yhdentekevää, lopettaako journalisti työskentelyn ennakkosensuurin vai netissä käydyn vihakampanjan seurauksena, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Maailma muuttuu vihamielisemmäksi toimittajia kohtaan

Suomi nousi tänä vuonna sananvapaustilaston kakkoseksi, mutta entistä harvemmassa massa tilanne on hyvä tai tyydyttävä. Kymmenen viime vuoden aikana työnsä vuoksi on kuollut yli 700 journalistia.

Freelanceriksi jääminen on heittäytymistä epävarmuuteen, jossa nirsous johtaa konkurssiin

Ennen halusin tehdä ensisijassa yhteiskunnallisesti merkittävää ja lukijaa koskettavaa journalismia. Sittemmin on valjennut yrittäjän arjen totuus, kirjoittaa Lauri Rotko.

Antaisit itse paremmat erätaukohaastattelut, Susanna Luikku

Avun toimittaja Susanna Luikku tähtäsi jääkiekkoilijaksi, mutta päätyi urheilutoimittajaksi. Hän suhtautuu kriittisesti otteluiden erätaukohaastatteluihin.

Haaga-Helian journalismiopiskelijat tarkistivat kansainvälisessä projektissa kuusi EU-väitettä. ”Työssä huomasi, miten paljon asiaa muutamaan lauseeseen saattaa sisältyä”, sanoo Emmi Syrjäniemi (oik.), joka oli mukana tarkistamassa Ville Niinistön (vihr.) twiittiä. Vierellä tarkistustyötä ohjannut lehtori Kaarina Järventaus.

Journalismin opiskelijat tarkistivat EU-väitteitä: enemmistö ”sinne päin”

EU-vaaleihin liittyvä projekti muistuttaa toimittajia tarkistamaan siteerausten faktat ja miettimään otsikoista syntyviä vaikutelmia.

Kom till Afrika, här finns plats!

När det gäller den finska marknaden för Afrikanyheter behöver jag sällan konkurrera med någon, skriver Journalistens nya kolumnist Liselott Lindström, Afrikastringer för Yle.

Ei mitään muttia – vai sittenkin pari?

Verbittömiä lauseita, mutta-sanalla alkavia virkkeitä, ja-sanan pois jättäviä listauksia. Kaikkia näkyy journalistisissa teksteissä jatkuvasti. Mutta saako näin tehdä, pohtii Ville Eloranta.

Pk-media, invandringskritik och andra ord

Vad finns inbyggt i begrepp som politisk korrekt (pk), islamisering, patriot eller i en valseger som liknas vid en tsunami, frågar Jeanette Björkqvist.

Hyvä juttu, ei kauppoja

Tuomo Pirttimaan juttukeikka Norjan vuonolle sujui kuin unelma, kunnes tuli aika kartoittaa aiheen virallista puolta.

Toimittaja aikoo erota päätoimittajan vaaliehdokkuuden takia

Sanomalehti Pohjalaisen päätoimittajan ehdokkuus eduskuntavaaleissa hiertää toimituksen ja johdon välejä.

Nuoret haluavat reunoilta kovettunutta juustosämpylää siinä missä muutkin

Nuorten hupenevaa kiinnostusta ammattiyhdistysliikkeeseen selitetään usein joko sen imago-ongelmalla tai nuorten ideologisilla valinnoilla. Syy on kuitenkin muualla, kirjoittaa liiton opiskelijalähettiläs Martta Kallionpää.

Tervetuloa takaisin

Journalistiliitossa kokeillaan, millaisia tuloksia eronneiden jäsenten takaisin houkutteleminen tuottaa, liiton tiedottaja Manu Haapalainen kirjoittaa.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta