Pettävää kuin pisa

JOURNALISTI
21.5.2015

Elina Grundström
elina.grundstrom@kolumbus.fi
Kirjoittaja on vapaa toimittaja ja tietokirjailija.

Onko Suuri Suomalainen Sananvapaus sittenkin myytti, kysyy Elina Grundström.

Sananvapaudesta on tullut uusi kansallisen ylpeyden aihe. Vähän samanlainen kuin pisa-tulokset.

Suomi oli jälleen ykkösenä Toimittajat ilman rajoja -järjestön lehdistönvapausindeksissä ja jaetulla kolmossijalla Freedom House -instituutin vastaavassa listauksessa. Olemme maailman kärkimaita myös korruption vähäisyydessä ja hallinnon avoimuudessa.

Suomea on alettu ulkomaillakin pitää sananvapauden mallimaana. Ensi vuonna Unesco järjestää maailman lehdistönvapauden päivän päätapahtuman Helsingissä.

 

Mutta onko Suuri Suomalainen Sananvapaus sittenkin myytti? Tai onko sille käymässä niin kuin pisa-tuloksille? Nehän alkoivat heiketä juuri silloin, kun suomalainen koulujärjestelmä alkoi saavuttaa kansainvälistä mainetta ja laajentua vientituotteeksi.

Suomessa sananvapauteen kohdistuu juuri nyt monia uhkia. Medioiden talous heikkenee. Lehtiä ja ohjelmia lopetetaan. Toimittajia irtisanotaan. Sisältömarkkinointi ja lobbaus ammattimaistuvat ja tunkevat journalismin tontille.

On myös turha kieltää, etteivät verkkomaailman vihapuhe ja Venäjän poliittinen tilanne vaikuttaisi toimittajiin mitenkään. Ne aiheuttavat uudenlaista itsesensuuria tai vähintään varpaillaan olemista ja sanomisten loiventelua.

 

Eniten olen kuitenkin huolestunut ihan perinteisestä ja vanhanaikaisesta sananvapauden rajoittamisesta. Mediat ovat heikon taloustilanteensa vuoksi aiempaa herkempiä nopeille omistajanvaihdoksille ja kaikenlaiselle omistajien, ilmoit-tajien ja päättäjien painostukselle tai ainakin heidän toiveidensa huomioimiselle.

Alalla on näkyvissä signaaleja siitä, että poliittisiin ja erityisesti taloudellisiin intresseihin liittyvävaikuttaminen journalismin sisältöön olisi lisääntymässä. Jos jutun tekemistä jostain aiheesta ei edes aloiteta tai jos jotain jätetään julkaisematta, se ei tule yleiseen tietoon, koska toimittajat eivät haluariskeerata työpaikkojaan. Mutta onhan näitä tapauksia ollut julkisuudessakin muutama, kuten Porttikielto Poriin -episodi ja Yrittäjäsanomien toimittajan koeajalla katkaistu työsuhde.

 

”Suomessa ei journalisti joudu päättäjiä koskevasta skuupista vankilaan, vaan työttömäksi”, kuten Aller Median toimitusjohtaja PauliAalto-Setälä kirjoitti Kauppalehdessä 11. toukokuuta.

Aalto-Setälä synkistelee kolumnissaan laatujournalismin kannattavuuskriisiä. Sosiaalinen media imee mainonnan, ja Yhdysvalloissa monet lupaavasti alkaneet yritykset luoda kannattavaa digijournalismia ovat epäonnistuneet The New York Timesia myöten.

Kun asiajournalismi ei enää kannata englanninkielisessäkään maailmassa, miten se voisi pärjätä ilman tukea niin pienellä kieli-alueella kuin Suomi?

Ainakaan meidän ei pitäisi tuudittautua hyviin sananvapaus-pisa-tuloksiimme. Ilmassa on jo kaikki merkit siitä, ettei kaikkea yhteiskunnallisesti tärkeää tietoa saada julkisuuteen. Vielä muutama vuosi sitten freelancer sai aina juttunsa kaupaksi, jos hänellä oli todellinen skuuppi. Nykyään skuupillekin voi olla vaikea löytää julkaisija.



4 2021
Arkisto

Merja Ylä-Anttila pitää Yle-lain uudistusta tarpeettomana, mutta välttelee kommentoimasta sitä julkisesti

Merja Ylä-Anttila tuli Ylen toimitusjohtajaksi vuonna 2018. Hän on sen jälkeen ehtinyt uudistaa Ylen organisaation, jättää kädenjälkensä Ylen strategiaan ja tutustua hieman uusiin kollegoihinsa kahvittelemalla noin neljänsadan yleläisen kanssa.

Median ammattilaisen on tiedettävä, kenen ideologiaa edistää

Tiedotusvälineen pitää saada itse valita, mitä sanoja ja käsitteitä käyttää. On kuitenkin tiedettävä, mistä käsitteet ovat peräisin ja kenen ideologiaa ne pönkittävät, kirjoittaa päätoimittaja Maria Pettersson.

Väkivalta varjostaa ja mustasukkaisuus piinaa – miksi otsikoissa raiskaukset vain tapahtuvat, kysyy toimittaja Sara Harju

Sukupuolittuneessa ja seksuaalisessa väkivallassa tekijä usein ohitetaan käyttämällä passiivia ikään kuin väkivalta olisi hallitsematon voima, jota vastaan ei voi pyristellä.

Toimittajana saat kätevästi näkyvyyttä sometilillesi ja laukkumallistollesi, Jenni Alexandrova

Radiotoimittaja Jenni Alexandrova kirjoittaa blogissaan viineistä ja ihmettelee, miksi Alko ei ole lähettänyt hänelle lahjaviinejä.

Liian pitkälle menevä tasa-arvo on hyvä tarina, mutta harvoin totta

Tällaisessa ilmapiirissä ei ole suuri ihme, että maan suurin sanomalehti alkaa nähdä kaiken paitsi luonnontieteellisen tutkimuksen luisuvan tieteellisyydestä kohti silkkaa ”intersektionaalista ideologiaa”, kirjoittaa Janne Zareff.

Näin Journalistiliitto toimii

Satavuotiaalla Journalistiliitolla on toimisto Helsingin Hakaniemessä, mutta jäseniä ympäri maan. Mitä tekevät liiton toimitusosastot, paikallisyhdistykset, valtuusto, hallitus ja toimisto?

Kuusi vuotta sitten freelancerit petettiin. Nyt lainsäätäjät voivat turvata luovan työn tekijöiden elannon.

Luovan työn tekijöiden kohtuulliset korvaukset voitaisiin varmistaa, kun EU-pykäliä tuodaan kotimaiseen tekijänoikeuslainsäädäntöön, kirjoittaa Sanna Nikula.

Uudet puolueet eivät sopeutuneet kirjoitusohjeeseen

”Moni uusi puolueennimi oli rakenteeltaan erilainen kuin vanhat, joten niiden erisnimisyyden häivyttäminen alkukirjaintempulla tuntui oudolta robotiikalta”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Den ensidiga bevakningen av rikspolitiken

Att den åländska riksdagsledamoten är den mest frekvent intervjuade rikspolitikern i de åländska medierna är varken konstigt eller fel, det är avsaknaden av andra röster som är det, skriver Felicia Bredenberg.

Kun hätä on suurin, on kollega lähellä

Juuri kun Radio Novan uutiset olivat alkamassa, ankkuri Jussi Karhunen tunsi muljahduksen mahassaan.

Totuuden tyyni tulkki on poissa

Toimittaja Jorma Lehto 2. 3. 1947 Seinäjoki – 25. 3. 2021 Mustasaari

”Alla finlandssvenska medier är dåliga på något sätt”

Vårens näst sista Mediespråkswebbinarium kräver självironi och god humor. Den 23 april ger sig komikern Alfred Backa nämligen på den finlandssvenska journalistiken i en roast där alla får sig kring öronen.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta