Kuvitus: Marko Turunen

Paskamyrsky

JOURNALISTI
21.5.2015

Paula Sallinen, teksti
Marko Turunen, kuvitus

Lännen median toimittaja Juha Vainio joutui MV-lehden tähtäimeen, koska hänen tekstinsä hermostutti sivustolla mainostaneet. Lehti tarjoaa nyt vinkkipalkkioita niille, jotka paljastavat arkaluontoisia tietoja toimittajista.

Toimittaja Juha Vainio havahtui kännykän värinään yöpöydällä. Facebookiin oli saapunut viesti.

”Moro! Sinne MV:n sivuille oli tullut äsken teikäläisestä juttu, joka vaikutti aika paskalta. Koetas kattoo”, kaveri kirjoitti.

Aprillipäivää oli jäljellä parikymmentä minuuttia, mutta tämä ei ollut pilaa. MV-Lehden sivuilla oli vajaa tunti aiemmin julkaistu juttu, jonka otsikko kuului: ”Juha Vainio, toimittaja joka mustamaalasi MV-Lehden, on paljastunut valehtelijaksi!!”

Vainio oli hetkessä hereillä.

Jutussa oli Vainion Twitter-tililtä otettu valokuva, jossa hän näyttää peukkua Ruotsin lippu taustalla, vanhoja tviittejä sekä työpaikan osoite, puhelinnumero ja sähköpostiosoite. Vainion Twitter-profiilista oli napattu kuvaus ”klikkiotsikoiden erikoismies”. Se, MV-Lehti kirjoitti, tarkoittaa harhaanjohtamista mediamaailmassa.

MV-Lehti kehotti lukijoitaan lähettämään ”tietoa ja yksityiskohtia kyseisestä valehtelijasta”. Tämä on harvinaista, sillä vaikka yksittäisistä jutuista saatetaan pillastua, arkaluontoisia tietoja kerätään toimittajista ani harvoin.

”Hänen edustamansa mediatalo kiinnostaa myös ja kaikki heidän palveluksessaan olevat henkilöt, omistajat, sekä heidän yksityiskohtainen tausta sekä menneisyys, niin saamme tuotua epäkohdat julki”, MV kirjoitti.

Sivusto jatkoi uhittelua. ”Tulemme riisumaan hänet alasti.”

MV??!!-Lehti, entinen Mitä Vittua??!!, tituleeraa itseään ”kriittiseksi ja kantaa ottavaksi mediaksi”. Se ei kuitenkaan ole sitoutunut Journalistin ohjeisiin eikä sillä ole päätoimittajaa. Yhteystietojakaan sivulta ei löydy. Yleisesti MV-Lehteä pidetään vihasivustona, joka julkaisee hanakasti tietoja seksuaalirikollisista ja maahanmuuttajataustaisista rikoksesta epäillyistä tai tuomituista. Moni kiinnitti sivustoon huomiota maaliskuussa Tapanilan joukkoraiskauksen jälkeen.

MV:n sivuilla valtamedia näyttäytyy suvaitsevaisten pesäkkeenä, joka pimittää ihmisiltä tietoja varsinkin, jos kyse on seksuaalirikollisista tai maahanmuuttajista. Jos tiedotusvälineet eivät julkaise jutussaan etnistä taustaa tai tuomittujen nimiä, syynä on MV:n mielestä sensuuri.Se esiintyy mielellään vaihtoehtomediana, vaikka suuri osa sen julkaisemasta materiaalista on peräisin tiedotusvälineiden sivuilta, luvattomasti kopioituna.

Vainio oli huomannut sivuston jo tammikuussa, kun se julkaisi kolmeen lapseen kohdistuneista seksuaalirikoksista tuomittujen miesten nimet ja kuvat.

”Hätkähdin, sillä jutussa rikottiin räikeästi tapaa, jolla Suomessa toimitaan tällaisissa tapauksissa. Olin hetkeä aiemmin lukenut samasta tapauksesta Ilta-Sanomista. Se oli jättänyt kertomatta tekijöiden nimet uhrien suojelemiseksi.”

 

Maaliskuussa Vainio päätti tehdä MV:stä jutun. Maaliskuussa sivustolla oli vieraillut ennätykselliset yli 800 000 kävijää, ja sen Facebook-sivuista tykkäsi yli 30 000 ihmistä. Siitä oli tullut merkittävä verkkoilmiö.

Vainiota kiinnostivat erityisesti sivuilla koreilevat suomalaisyritysten mainokset. Hän alkoi selvittää, miten mainokset olivat sinne päätyneet, paljonko sivusto niillä tienasi ja halusivatko yritykset todella mainostaa lehdessä, jonka sisältö oli aggressiivista ja rasistista.

Samalla hän otti selvää verkkotunnuksen omistajasta, Ilja Janitskinista. Janitskin oli pikku julkkis 2000-luvun alussa, jolloin hän päätoimitti kerran ilmestynyttä ilmaisjakelulehti Absolutea. Lehden markkinointipäällikkö oli Jussi Ahde.

Vainion taustoittava artikkeli julkaistiin useissa Lännen Mediaan kuuluvissa maakuntalehdissä maaliskuun lopulla. Artikkeli käsitteli muun muassa sivuston arviolta tuhansien eurojen kuukausittaisia mainostuloja ja Janitskinin rikoshistoriaa. Janitskin oli tuomittu muun muassa kolmesta pahoinpitelystä, huumausaineiden käyttörikoksesta sekä doping- ja lääkerikoksesta vuosina 2000 – 2011. Viimeisin pahoinpitelytuomio on vuodelta 2011.

”Kävimme uutishuoneen päällikön ja päätoimittajan kanssa tekstiä läpi ja mietimme Janitskinin nimen julkaisua ja tuomioista kertomista”, Vainio kertoo.

”Katsoimme, että Janitskin käyttää merkittävää valtaa sivustollaan, jolla oli hetkellisesti yli 800 000 kävijää, ja päätimme, että ihmisillä on oikeus saada itse arvioida henkilön luotettavuutta.”

 

MV:n Facebook-sivuilla käytiin kuumana sen jälkeen, kun Vainion artikkeli oli julkaistu. Ylläpitäjä kutsui Vainiota mediamaailman torakaksi ja häpeäksi. Tykkääjät vastasivat huutoon kommenttiraidalla.

”Vastaan tulee, niin lakkaa olemasta.”

”Homo”

”Sen näköinen jätkä, että nyrkistä tulis. Vitun ällötys!”

MV poisti myöhemmin Vainiota koskevat julkaisut Facebook-sivuiltaan.

Vainio oli varautunut siihen, että MV tarttuisi hänen juttuunsa. Silti rajuus yllätti.

”Arvasin, että artikkeli aiheuttaa jonkin reaktion, mutta en sitä, että se kohdistuu tuolla tavalla kirjoittajaan.”

Vainio ei ole ainoa toimittaja, jonka yksityiselämä kiinnostaa MV-Lehteä. Se tarjoaa vinkkipalkkioita ihmisille, jotka kertovat arkaluontoisia asioita valtamedioiden toimittajista. Se perustelee tiedonkeruuta ”puolustautumisella mahdollisia tulevia valheita kohtaan”.

Journalisti yritti tavoittaa Janitskinia kommentoimaan tiedonkeruukampanjaa, mutta haastattelupyyntöön ei vastattu.

Arkaluontoisten tietojen keruu toimittajista on Suomessa poikkeuksellista. Helsingin yliopiston rikosoikeuden professori Kimmo Nuotio pitää ilmiötä huolestuttavana.

”Tässä pyritään psyykkaamaan toimittajaa. Välttämättä minkään rikoksen tunnusmerkistö ei täyty, mutta on huolestuttavaa, että sananvapautta ja mediaa kohtaan hyökätään tällaisella erikoisella offensiivilla”, Nuotio sanoo.

Itä-Suomen yliopiston rikos- ja prosessioikeuden professori Matti Tolvanen pohtii, voisiko arkaluonteisten tietojen kerääminen täyttää pakottamisen tunnusmerkistön.

”Jos asiayhteydestä on pääteltävissä, että toimittajaa uhataan yksityiselämää koskevien tietojen julkaisulla ja pyritään estämään toimittajan työ, jo tiedonkeruuvaihe voi olla rangaistava”, Tolvanen arvioi.

Muut rikosnimikkeet ovat helpommin yksilöitävissä. Facebook-sivujen kommenteista osa täyttää laittoman uhkauksen tunnusmerkistön, valehtelijaksi kutsuminen puolestaan kunnianloukkauksen. Jos MV julkistaisi arkaluontoisia tietoja toimittajista, se syyllistyisi yksityiselämää loukkaavaan tiedon levittämiseen. Arkaluonteisten henkilötietojen käsittely voisi rikkoa henkilötietolakia.

Tolvasen mielestä tapaus on niin harvinainen, että sillä on ennakkotapauksen piirteitä. Hän kannustaa tekemään tutkintapyynnön poliisille.

Vainion mielestä on selvää, että kampanjan motiivina on sekä taloudellinenhyöty että toimittajien painostaminen. Hän itse otti yhteyttä muutamaan läheiseensä sen jälkeen, kun MV käynnisti kampanjansa. He tulivat siihen tulokseen, ettei Vainiolla ole menneisyydessään luurankoja, jotka kyseenalaistaisivat hänen uskottavuutensa toimittajana.

Toimittaja ei kuitenkaan usko, että hänestä tehtiin varoittava esimerkki muille toimittajille.

”Minusta tehtiin juttu, jolla haluttiin ensisijaisesti kerätä klikkejä mainostajia varten.”

 

Klikit ovat elinehto verkkosivustoille – myös MV:lle. Mitä enemmän klikkejä, sitä enemmän mainosnäyttöjä ja siten myös tuloja sivuston ylläpitäjälle.

MV:n sivuilla ovat mainostaneet muun muassa Nokian renkaat, Volvo, Markantalo ja Stockmann. Mainostajat ovat ostaneet Googlelta tietyn määrän mainosnäyttöjä. Google puolestaan kerää näyttöjä sijoittamalla mainoksia suosituille sivustoille. Mainostajat eivät välttämättä tiedä, millaisille sivuille heidän mainoksensa päätyvät.

Vainion jutun jälkeen osa mainostajista kielsi mainoksen näyttämisen MV:n sivuilla. MV:n mukaan Vainion artikkeli tuhosi lehden mainetta ja aiheutti erittäin merkittäviä taloudellisia tuhoja. Huhtikuussa Google poisti mainospaikan MV:n sivuilta kokonaan.

Vainio vaikuttaa joutuneen MV:n silmätikuksi pääasiassa rahan vuoksi. Eikä Vainio ole ainoa. Savon Sanomien toimittajan Iida Muhosen nimi ja kasvokuva julkaistiin MV:n sivuilla sen jälkeen, kun hän oli kirjoittanut sivuilla julkaistusta Itä-Suomen yliopiston mainoksesta

Vainio arvelee, että sivuston tarkoituksena on ensisijassa tahkota omistajalleen rahaa. Juttuja kirjoitetaan sen perusteella, mikä tuo sivustolle kävijöitä.

”Siten yritetään maksimoida mainostulot. Tästä kertoo linjattomuus. Siellä julkaistaan samaan aikaan salaliittoteorioita ja rasistista materiaalia, sepitetään uusiksi Suomen historiaa ja kerrotaan lääketieteen ulkopuolelta tulevista parannuskeinoista.”

MV näyttää hermostuneen myös siitä, että Vainio kertoi Janitskinin tuomioista.

”Ironista, että sivusto, joka on erikoistunut rikostaustojen julkaisuun, hermostuu siitä, että kerroin Janitskinin rikostaustoista.”

 

Lännen media harkitsee yhä, tekeekö se tutkintapyynnön poliisille Vainioon kohdistuvasta kirjoittelusta. Pohdinta on hankalaa, sillä rikosilmoitus voisi käynnistää uuden lokakampanjan. Jos rikosilmoitusta ei tehdä, mahdolliset rikokset jäävät ilman rangaistusta.

”Olemme erittäin huolissamme hyvän toimittajan mustamaalaamisesta netissä. On kuitenkin vähän toimia, joilla kunniallista toimittajaa voidaan puolustaa nimettömien toimijoiden mustamaalaamiselta”, Lännen Median päätoimittaja Matti Posio sanoo.

Posio on ohjeistanut Lännen Median toimittajia tallentamaan heihin kohdistuvat uhkaukset ja kertomaan niistä heti esimiehille.

Journalisti kysyi puolesta kymmenestä toimituksesta, miten ne toimivat, jos niiden toimittajia uhattaisiin netissä tai jos heitä peloteltaisiin arkaluonteisten tietojen keräämisellä. Vain kaksi toimituksen esimiestä vastasi.

”Jos toimittajiamme uhataan somessa, ilmoitamme siitä turvallisuuspäälliköllemme, ja hänen kanssaan pohdimme mahdolliset toimet”, Ylen vastaava päätoimittaja Atte Jääskeläinen sanoo.

MTV Uutisten toimituspäällikkö Jussi Eronen sanoo, että tappouhkauksista tehdään tutkintapyyntö poliisille.

”Jos joku sivusto julkaisisi valheellista tai yksityisyyden suojan piiriin kuuluvaa tietoa, pyrkisimme tietenkin poistamaan tiedot vetoamalla sivuston ylläpitäjään. Voisimme tarvittaessa tehdä myös tutkintapyynnön.”

MV ei ole toistaiseksi julkaissut toimittajista noloja tietoja. Vainio on saanut vain rasistista materiaalia sähköpostiinsa sekä muutaman tuntemattomasta numerosta soitetun puhelun, joiden aikana soittaja ei sanonut mitään. Hän arvelee, että soitot ja sähköpostit saattavat liittyä MV-Lehteen.

Vainio ei usko, että MV:n mustamaalaus- ja tiedonkeruukampanja saa hänet varomaan sanojaan toimittajana.

”En aio jatkossakaan jättää juttuja tekemättä siltä varalta, että joku järjestää jonkinlaisen lokakampanjan minua kohtaan, enkä usko, että muutkaan toimittajat tekevät niin.”

Jos sinua uhataan netissä

Jos henkeä tai terveyttä uhataan netissä, kyseessä on laiton uhkaus. Ota kuvakaappaus uhkauksesta ja tallenna uhkaajan nimi, uhkauksen ajankohta ja alusta sekä IP-osoite.
Jos uhkailu huolestuttaa, voit tehdä siitä rikosilmoituksen. Usein toimittajiin kohdistuvat uhkaukset jäävät möykkäämiseksi.
Kerro esimiehillesi.
Uhkailu on huolestuttavaa, mikäli se on jatkuvaa tai jos se sisältää yksityiskohtaisia tietoja esimerkiksi olinpaikastasi tai liikkeistäsi. Silloin on syytä tehdä rikosilmoitus.
Jos sinusta levitetään perätöntä, loukkaavaa tietoa, kyse on kunnianloukkauksesta. Siitä voi tehdä rikosilmoituksen.
Jos sinusta kerrotaan arkaluonteisia tietoja esimerkiksi nettisivustolla, kyse on yksityiselämää loukkaavan tiedon levittämisestä. Käänny poliisin puoleen.
Jos kirjoitat kuohuttavista aiheista, kuten maahanmuutosta, sinun kannattaa salata henkilökohtainen puhelinnumerosi ja osoitetietosi. Voit myös hakea maistraatilta turvakieltoa. Silloin osoite- ja kotikuntatietoja ei anneta muille kuin viranomaisille.
Vakavissa vainoamistapauksissa voit hakea myös lähestymiskiellon.

Lähde: Komisario Jarkko Hynninen Helsingin poliisilaitos



5 2019
Arkisto

Toimittaja Aarno Malin tutki ihmismielen sairaimpia puolia ja sairastui itse

Journalistit joutuvat kohtaamaan mieltä järkyttävää materiaalia, mutta sen käsittelyyn on tarjolla vain vähän keinoja. Aarno Malin löysi Tor-verkosta sivuston täynnä lasten kiduttamista. Hän kirjoitti aiheesta jutun ja päätyi traumaterapiaan.

"Musiikkijournalismista on tehty musiikkibisneksen vihollinen"

Nykytilanteesta on syyttäminen erityisesti isoja artisteja ja heidän levy-yhtiöitään, kirjoittaa toimittaja Mervi Vuorela

Ylensyömät

Yle käyttää ohjelmahankinnoissaan paljon rahaa ja valtaa. Freejournalisteille, ohjaajille ja muille sisällöntuottajille yhtiö näyttäytyy joskus kyykyttävänä jättiläisenä. 24 tekijää kertoi Journalistille kokemuksistaan Ylen hankintakoneiston rattaissa.

Hallitusohjelma herättää toivoa – nousemmeko vihdoin pohjoismaiselle tasolle?

Media poikkeaa suurimmasta osasta muuta liiketoimintaa, ja median tukeminen oikeilla tavoilla on demokratian tukemista, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Suosittelet kaikille päätoimittajille politiikkaan lähtemistä, Jouni Kemppainen

Maaseudun Tulevaisuuden päätoimittaja Jouni Kemppainen lähti eurovaaliehdokkaaksi, koska Juha Sipilä pyysi.

Näin käsikirjoituksesta syntyy esikoiskirja

Keväällä 2017 kustannustoimittaja Petra Maisonen avasi Tammen sähköpostista Satu Vasantolan käsikirjoituksen. Kirja valmistui vuodessa, mutta työ sen parissa jatkuu yhä.

Politiikan toimittajien työ muistuttaa scifiä, fantasiaa ja kauhua

Vaalien kaltaisissa julkisissa spektaakkeleissa ihmisten on varsin helppoa tarkistaa itse, mitä tapahtui. Ei siihen väliin tarvita toimittajaa. Sen sijaan asiantuntevaa toimittaja tarvitaan kuvailemaan, mitä muuta olisi voinut tapahtua, kirjoittaa Janne Zareff.

Yritys ja erehdys

On arkipäivää, että oikeinkirjoitusohjeiden vastaiset yritysnimet lipuvat lehteen sellaisenaan kenenkään puuttumatta, vaikka aihetta olisi, kirjoittaa Ville Eloranta.

Vaikka Spleenish-kirjan tekeminen oli voimauttavaa, Ulla Donner pelkäsi, että tulos olisi muiden mielestä itsekeskeinen ja tylsä. ”Siksi olen ollut tosi iloinen, kun lukijat ovat kertoneet tunnistaneensa siitä itseään. Kun huomaa muidenkin pohtivan samoja ongelmia, ne eivät enää tunnu niin hallitsemattomilta.”

Freelancekuvittaja Ulla Donner teki ahdistavista tunteistaan sarjakuvakirjan

Omia kokemuksiaan saa käsitellä juuri niin hilpeästi tai epäkunnioittavasti kuin haluaa. Toisten kokemusten kanssa olisi vaikeampaa, Ulla Donner sanoo.

När FNB lades ner lyfte Ny Tids chefredaktör Janne Wass upp frågan om hur statsstödet för tidningar på minoritetsspråk ska fördelas. ”Jag ansåg då och anser fortfarande att stödet inte ska gå oavkortat till SPT eftersom det är att kanalisera pengarna till KSF Media och HSS Media.”

Statsstöd öppnade dörrar för finlandssvenska medier

I fjol gick hela statsstödet för tidningar på minoritetsspråk för första gången till enbart svenskspråkiga aktörer. För Ny Tid och Nyhetsbyrån SPT är externa stöd ”avgörande”.

Käyttääkö ostaja sinua pankkina? Freelancerin kannattaa olla tarkkana maksuajoista

Laki rajaa maksuajan pituuden yritysten välisessä kaupassa 30 päivään, mutta tästä voidaan poiketa sopimalla. Mediayritykset käyttävät mahdollisuutta kernaasti, kirjoittaa Journalistiliiton freelance-asioista vastaava lakimies Hannu Hallamaa.

I kläm mellan lördagskorven och avokadon

Att skriva om klimatfrågan är bland det känsligaste man kan ta sig för. Det påminner närmast om flyktingfrågan 2016, skriver Journalistens nya kolumnist Mikaela Löv-Alden.

Kun toimittaja kysyy, hänelle vastataan

”Kaupunginjohtajalle kenties syyte sairaalajupakassa. Kukaan ei halua kommentoida” -juttu tuskin olisi nähnyt päivänvaloa Keskisuomalaisessa. Oli siis aika vaihtaa haastattelutaktiikkaa, Heikki Kuutti kirjoittaa.

Etujärjestön sielu

Kuolleita: Asiamies Arja Hellman 6. 2. 1946 Heinola  – 13. 5. 2019 Helsinki

Luonnonvoima

Kuolleita: Toimittaja Anna-Kaisa Hermunen 17. 2. 1948 Laukaa – 3. 5. 2019 Laukaa

Kannustava kulttuuritoimittaja

Kuolleita: toimittaja Oiti Kotamo 5. 8. 1925 Virrat – 10. 2. 2019 Savonlinna

Suurisydäminen toimittaja

Kuolleita: Toimittaja Irene Sillanpää 26. 6. 1958  Helsinki – 12. 1. 2019 Helsinki

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta