Paskamyrsky

Lännen median toimittaja Juha Vainio joutui MV-lehden tähtäimeen, koska hänen tekstinsä hermostutti sivustolla mainostaneet. Lehti tarjoaa nyt vinkkipalkkioita niille, jotka paljastavat arkaluontoisia tietoja toimittajista.

Kuvitus: Marko Turunen

JOURNALISTI
21.5.2015

Paula Sallinen, teksti
Marko Turunen, kuvitus

Toimittaja Juha Vainio havahtui kännykän värinään yöpöydällä. Facebookiin oli saapunut viesti.

”Moro! Sinne MV:n sivuille oli tullut äsken teikäläisestä juttu, joka vaikutti aika paskalta. Koetas kattoo”, kaveri kirjoitti.

Aprillipäivää oli jäljellä parikymmentä minuuttia, mutta tämä ei ollut pilaa. MV-Lehden sivuilla oli vajaa tunti aiemmin julkaistu juttu, jonka otsikko kuului: ”Juha Vainio, toimittaja joka mustamaalasi MV-Lehden, on paljastunut valehtelijaksi!!”

Vainio oli hetkessä hereillä.

Jutussa oli Vainion Twitter-tililtä otettu valokuva, jossa hän näyttää peukkua Ruotsin lippu taustalla, vanhoja tviittejä sekä työpaikan osoite, puhelinnumero ja sähköpostiosoite. Vainion Twitter-profiilista oli napattu kuvaus ”klikkiotsikoiden erikoismies”. Se, MV-Lehti kirjoitti, tarkoittaa harhaanjohtamista mediamaailmassa.

MV-Lehti kehotti lukijoitaan lähettämään ”tietoa ja yksityiskohtia kyseisestä valehtelijasta”. Tämä on harvinaista, sillä vaikka yksittäisistä jutuista saatetaan pillastua, arkaluontoisia tietoja kerätään toimittajista ani harvoin.

”Hänen edustamansa mediatalo kiinnostaa myös ja kaikki heidän palveluksessaan olevat henkilöt, omistajat, sekä heidän yksityiskohtainen tausta sekä menneisyys, niin saamme tuotua epäkohdat julki”, MV kirjoitti.

Sivusto jatkoi uhittelua. ”Tulemme riisumaan hänet alasti.”

MV??!!-Lehti, entinen Mitä Vittua??!!, tituleeraa itseään ”kriittiseksi ja kantaa ottavaksi mediaksi”. Se ei kuitenkaan ole sitoutunut Journalistin ohjeisiin eikä sillä ole päätoimittajaa. Yhteystietojakaan sivulta ei löydy. Yleisesti MV-Lehteä pidetään vihasivustona, joka julkaisee hanakasti tietoja seksuaalirikollisista ja maahanmuuttajataustaisista rikoksesta epäillyistä tai tuomituista. Moni kiinnitti sivustoon huomiota maaliskuussa Tapanilan joukkoraiskauksen jälkeen.

MV:n sivuilla valtamedia näyttäytyy suvaitsevaisten pesäkkeenä, joka pimittää ihmisiltä tietoja varsinkin, jos kyse on seksuaalirikollisista tai maahanmuuttajista. Jos tiedotusvälineet eivät julkaise jutussaan etnistä taustaa tai tuomittujen nimiä, syynä on MV:n mielestä sensuuri.Se esiintyy mielellään vaihtoehtomediana, vaikka suuri osa sen julkaisemasta materiaalista on peräisin tiedotusvälineiden sivuilta, luvattomasti kopioituna.

Vainio oli huomannut sivuston jo tammikuussa, kun se julkaisi kolmeen lapseen kohdistuneista seksuaalirikoksista tuomittujen miesten nimet ja kuvat.

”Hätkähdin, sillä jutussa rikottiin räikeästi tapaa, jolla Suomessa toimitaan tällaisissa tapauksissa. Olin hetkeä aiemmin lukenut samasta tapauksesta Ilta-Sanomista. Se oli jättänyt kertomatta tekijöiden nimet uhrien suojelemiseksi.”

 

Maaliskuussa Vainio päätti tehdä MV:stä jutun. Maaliskuussa sivustolla oli vieraillut ennätykselliset yli 800 000 kävijää, ja sen Facebook-sivuista tykkäsi yli 30 000 ihmistä. Siitä oli tullut merkittävä verkkoilmiö.

Vainiota kiinnostivat erityisesti sivuilla koreilevat suomalaisyritysten mainokset. Hän alkoi selvittää, miten mainokset olivat sinne päätyneet, paljonko sivusto niillä tienasi ja halusivatko yritykset todella mainostaa lehdessä, jonka sisältö oli aggressiivista ja rasistista.

Samalla hän otti selvää verkkotunnuksen omistajasta, Ilja Janitskinista. Janitskin oli pikku julkkis 2000-luvun alussa, jolloin hän päätoimitti kerran ilmestynyttä ilmaisjakelulehti Absolutea. Lehden markkinointipäällikkö oli Jussi Ahde.

Vainion taustoittava artikkeli julkaistiin useissa Lännen Mediaan kuuluvissa maakuntalehdissä maaliskuun lopulla. Artikkeli käsitteli muun muassa sivuston arviolta tuhansien eurojen kuukausittaisia mainostuloja ja Janitskinin rikoshistoriaa. Janitskin oli tuomittu muun muassa kolmesta pahoinpitelystä, huumausaineiden käyttörikoksesta sekä doping- ja lääkerikoksesta vuosina 2000 – 2011. Viimeisin pahoinpitelytuomio on vuodelta 2011.

”Kävimme uutishuoneen päällikön ja päätoimittajan kanssa tekstiä läpi ja mietimme Janitskinin nimen julkaisua ja tuomioista kertomista”, Vainio kertoo.

”Katsoimme, että Janitskin käyttää merkittävää valtaa sivustollaan, jolla oli hetkellisesti yli 800 000 kävijää, ja päätimme, että ihmisillä on oikeus saada itse arvioida henkilön luotettavuutta.”

 

MV:n Facebook-sivuilla käytiin kuumana sen jälkeen, kun Vainion artikkeli oli julkaistu. Ylläpitäjä kutsui Vainiota mediamaailman torakaksi ja häpeäksi. Tykkääjät vastasivat huutoon kommenttiraidalla.

”Vastaan tulee, niin lakkaa olemasta.”

”Homo”

”Sen näköinen jätkä, että nyrkistä tulis. Vitun ällötys!”

MV poisti myöhemmin Vainiota koskevat julkaisut Facebook-sivuiltaan.

Vainio oli varautunut siihen, että MV tarttuisi hänen juttuunsa. Silti rajuus yllätti.

”Arvasin, että artikkeli aiheuttaa jonkin reaktion, mutta en sitä, että se kohdistuu tuolla tavalla kirjoittajaan.”

Vainio ei ole ainoa toimittaja, jonka yksityiselämä kiinnostaa MV-Lehteä. Se tarjoaa vinkkipalkkioita ihmisille, jotka kertovat arkaluontoisia asioita valtamedioiden toimittajista. Se perustelee tiedonkeruuta ”puolustautumisella mahdollisia tulevia valheita kohtaan”.

Journalisti yritti tavoittaa Janitskinia kommentoimaan tiedonkeruukampanjaa, mutta haastattelupyyntöön ei vastattu.

Arkaluontoisten tietojen keruu toimittajista on Suomessa poikkeuksellista. Helsingin yliopiston rikosoikeuden professori Kimmo Nuotio pitää ilmiötä huolestuttavana.

”Tässä pyritään psyykkaamaan toimittajaa. Välttämättä minkään rikoksen tunnusmerkistö ei täyty, mutta on huolestuttavaa, että sananvapautta ja mediaa kohtaan hyökätään tällaisella erikoisella offensiivilla”, Nuotio sanoo.

Itä-Suomen yliopiston rikos- ja prosessioikeuden professori Matti Tolvanen pohtii, voisiko arkaluonteisten tietojen kerääminen täyttää pakottamisen tunnusmerkistön.

”Jos asiayhteydestä on pääteltävissä, että toimittajaa uhataan yksityiselämää koskevien tietojen julkaisulla ja pyritään estämään toimittajan työ, jo tiedonkeruuvaihe voi olla rangaistava”, Tolvanen arvioi.

Muut rikosnimikkeet ovat helpommin yksilöitävissä. Facebook-sivujen kommenteista osa täyttää laittoman uhkauksen tunnusmerkistön, valehtelijaksi kutsuminen puolestaan kunnianloukkauksen. Jos MV julkistaisi arkaluontoisia tietoja toimittajista, se syyllistyisi yksityiselämää loukkaavaan tiedon levittämiseen. Arkaluonteisten henkilötietojen käsittely voisi rikkoa henkilötietolakia.

Tolvasen mielestä tapaus on niin harvinainen, että sillä on ennakkotapauksen piirteitä. Hän kannustaa tekemään tutkintapyynnön poliisille.

Vainion mielestä on selvää, että kampanjan motiivina on sekä taloudellinenhyöty että toimittajien painostaminen. Hän itse otti yhteyttä muutamaan läheiseensä sen jälkeen, kun MV käynnisti kampanjansa. He tulivat siihen tulokseen, ettei Vainiolla ole menneisyydessään luurankoja, jotka kyseenalaistaisivat hänen uskottavuutensa toimittajana.

Toimittaja ei kuitenkaan usko, että hänestä tehtiin varoittava esimerkki muille toimittajille.

”Minusta tehtiin juttu, jolla haluttiin ensisijaisesti kerätä klikkejä mainostajia varten.”

 

Klikit ovat elinehto verkkosivustoille – myös MV:lle. Mitä enemmän klikkejä, sitä enemmän mainosnäyttöjä ja siten myös tuloja sivuston ylläpitäjälle.

MV:n sivuilla ovat mainostaneet muun muassa Nokian renkaat, Volvo, Markantalo ja Stockmann. Mainostajat ovat ostaneet Googlelta tietyn määrän mainosnäyttöjä. Google puolestaan kerää näyttöjä sijoittamalla mainoksia suosituille sivustoille. Mainostajat eivät välttämättä tiedä, millaisille sivuille heidän mainoksensa päätyvät.

Vainion jutun jälkeen osa mainostajista kielsi mainoksen näyttämisen MV:n sivuilla. MV:n mukaan Vainion artikkeli tuhosi lehden mainetta ja aiheutti erittäin merkittäviä taloudellisia tuhoja. Huhtikuussa Google poisti mainospaikan MV:n sivuilta kokonaan.

Vainio vaikuttaa joutuneen MV:n silmätikuksi pääasiassa rahan vuoksi. Eikä Vainio ole ainoa. Savon Sanomien toimittajan Iida Muhosen nimi ja kasvokuva julkaistiin MV:n sivuilla sen jälkeen, kun hän oli kirjoittanut sivuilla julkaistusta Itä-Suomen yliopiston mainoksesta

Vainio arvelee, että sivuston tarkoituksena on ensisijassa tahkota omistajalleen rahaa. Juttuja kirjoitetaan sen perusteella, mikä tuo sivustolle kävijöitä.

”Siten yritetään maksimoida mainostulot. Tästä kertoo linjattomuus. Siellä julkaistaan samaan aikaan salaliittoteorioita ja rasistista materiaalia, sepitetään uusiksi Suomen historiaa ja kerrotaan lääketieteen ulkopuolelta tulevista parannuskeinoista.”

MV näyttää hermostuneen myös siitä, että Vainio kertoi Janitskinin tuomioista.

”Ironista, että sivusto, joka on erikoistunut rikostaustojen julkaisuun, hermostuu siitä, että kerroin Janitskinin rikostaustoista.”

 

Lännen media harkitsee yhä, tekeekö se tutkintapyynnön poliisille Vainioon kohdistuvasta kirjoittelusta. Pohdinta on hankalaa, sillä rikosilmoitus voisi käynnistää uuden lokakampanjan. Jos rikosilmoitusta ei tehdä, mahdolliset rikokset jäävät ilman rangaistusta.

”Olemme erittäin huolissamme hyvän toimittajan mustamaalaamisesta netissä. On kuitenkin vähän toimia, joilla kunniallista toimittajaa voidaan puolustaa nimettömien toimijoiden mustamaalaamiselta”, Lännen Median päätoimittaja Matti Posio sanoo.

Posio on ohjeistanut Lännen Median toimittajia tallentamaan heihin kohdistuvat uhkaukset ja kertomaan niistä heti esimiehille.

Journalisti kysyi puolesta kymmenestä toimituksesta, miten ne toimivat, jos niiden toimittajia uhattaisiin netissä tai jos heitä peloteltaisiin arkaluonteisten tietojen keräämisellä. Vain kaksi toimituksen esimiestä vastasi.

”Jos toimittajiamme uhataan somessa, ilmoitamme siitä turvallisuuspäälliköllemme, ja hänen kanssaan pohdimme mahdolliset toimet”, Ylen vastaava päätoimittaja Atte Jääskeläinen sanoo.

MTV Uutisten toimituspäällikkö Jussi Eronen sanoo, että tappouhkauksista tehdään tutkintapyyntö poliisille.

”Jos joku sivusto julkaisisi valheellista tai yksityisyyden suojan piiriin kuuluvaa tietoa, pyrkisimme tietenkin poistamaan tiedot vetoamalla sivuston ylläpitäjään. Voisimme tarvittaessa tehdä myös tutkintapyynnön.”

MV ei ole toistaiseksi julkaissut toimittajista noloja tietoja. Vainio on saanut vain rasistista materiaalia sähköpostiinsa sekä muutaman tuntemattomasta numerosta soitetun puhelun, joiden aikana soittaja ei sanonut mitään. Hän arvelee, että soitot ja sähköpostit saattavat liittyä MV-Lehteen.

Vainio ei usko, että MV:n mustamaalaus- ja tiedonkeruukampanja saa hänet varomaan sanojaan toimittajana.

”En aio jatkossakaan jättää juttuja tekemättä siltä varalta, että joku järjestää jonkinlaisen lokakampanjan minua kohtaan, enkä usko, että muutkaan toimittajat tekevät niin.”

Jos sinua uhataan netissä

Jos henkeä tai terveyttä uhataan netissä, kyseessä on laiton uhkaus. Ota kuvakaappaus uhkauksesta ja tallenna uhkaajan nimi, uhkauksen ajankohta ja alusta sekä IP-osoite.
Jos uhkailu huolestuttaa, voit tehdä siitä rikosilmoituksen. Usein toimittajiin kohdistuvat uhkaukset jäävät möykkäämiseksi.
Kerro esimiehillesi.
Uhkailu on huolestuttavaa, mikäli se on jatkuvaa tai jos se sisältää yksityiskohtaisia tietoja esimerkiksi olinpaikastasi tai liikkeistäsi. Silloin on syytä tehdä rikosilmoitus.
Jos sinusta levitetään perätöntä, loukkaavaa tietoa, kyse on kunnianloukkauksesta. Siitä voi tehdä rikosilmoituksen.
Jos sinusta kerrotaan arkaluonteisia tietoja esimerkiksi nettisivustolla, kyse on yksityiselämää loukkaavan tiedon levittämisestä. Käänny poliisin puoleen.
Jos kirjoitat kuohuttavista aiheista, kuten maahanmuutosta, sinun kannattaa salata henkilökohtainen puhelinnumerosi ja osoitetietosi. Voit myös hakea maistraatilta turvakieltoa. Silloin osoite- ja kotikuntatietoja ei anneta muille kuin viranomaisille.
Vakavissa vainoamistapauksissa voit hakea myös lähestymiskiellon.

Lähde: Komisario Jarkko Hynninen Helsingin poliisilaitos



1 2019
Arkisto

Kasvukipuja

Voimisteluvalmentamista käsitelleestä Urheilulehden jutusta syntyi jälkipyykki, jonka takia Urheilutoimittajain liitosta erosi jäseniä. Se kertoo urheilujournalismin muutoksesta, joka on ollut tuloillaan pitkään.

Vihaviestien vyörytyksessä

Oikeustoimittaja Päivi Happonen ihmetteli Ylen blogissa Oulun poliisin tiedotuslinjaa. Poliisi kritisoi Happosta Twitterissä ja se aiheutti vihaviestien tulvan.

IS:ssa uutisia tekevät kaikki osastot. ”Sanoisin, että osastojen välillä on enemmän yhteistyötä kuin kilpailua. Yleensä IS:n saamasta uutisesta iloitaan osastorajojen yli”, sanoo Ilta-Sanomien uutispäällikkö Elina Koivisto (toinen oikealta). Kuvassa myös politiikan erikoistoimittaja Timo Haapala, Uutis- ja yhteiskuntatoimituksen esimies Miia Honkanen, rikostoimittaja Niko Ranta, urheilun esimies Vesa Rantanen ja toimittaja Miikka Hujanen.

STT:n siteerausmäärät romahtivat

STT:n eniten siteeraamien viestimien kärkikymmenikkö pysyi lähes ennallaan, mutta siteerausten määrä laski yli kolmanneksen. Kärjessä jatkavat Yle ja HS. Ilta-Sanomat kipusi neljänneksi, ja Maaseudun Tulevaisuus nousi ensi kertaa kymmenen joukkoon.

Uudelleenjärjestelyjen jälkeen pääkirjoituksia kirjoittavat Aamulehdessä toimituksen johtoryhmä, uutispäälliköt ja osa toimittajista, sanoo päätoimittaja Jussi Tuulensuu. ”Linjan noudattamisesta vastaa päätoimittaja, joka myös muodostaa tarvittaessa lehden kannan merkittävimpiin aiheisiin.” Kuvassa Yleisradio haastattelee Tuulensuuta Aamulehden yt-neuvottelujen seurauksista 29. marraskuuta.

Kuka päättää lehden linjan?

Aamulehti lakkautti pääkirjoituksista huolehtineen artikkelitoimituksensa ja vähensi pääkirjoitusten määrää. Satakunnan Kansa luopui erityisistä pääkirjoittajista jo vuonna 2015. Mitä tekevät muut maakuntalehdet?

Uutiset vaikuttavat vaaleihin

Vaikka vaalitentteihin valittaisiin kuinka hienoja ja tärkeitä teemoja, ne eivät välttämättä jätä äänestäjien tietoisuuteen edes haaleaa muistijälkeä. Uutiset jättävät, kirjoittaa Elina Grundström.

För tio år sedan var Jannike Store planeringschef på Radio Vega. I dag är hon teatertekniker på Unga Teatern och elektriker med det egna bolaget ”Käringen med strömmen”. På teatern gör hon allt från scenografier till kluriga tekniska lösningar. Hon har bland annat konstruerat radiostyrda höns (Pettson och Findus) och självlysande äpplen (Mio min Mio).

”De mest givande kaffepauserna finns på raksan”

De bytte bransch, men har haft stor nytta av sin journalistiska bakgrund. Möt Jannike Store, Eva Hagman och Sanne Wikström som alla valde ”Plan B”.

Jussi Turunen valmistui Itä-Suomen yliopiston Joensuun kampukselta teologian maisteriksi neljä vuotta sitten, mutta palasi tekemään ylioppilaslehti Uljasta. Vaikka lehden äkillinen lakkauttaminen oli erikoinen kokemus, Turusen paloa journalistin työhön se ei sammuttanut.

Ei niin uljas loppu

Ylioppilaslehti Uljas lakkautettiin vain 34 päivää uuden päätoimittajan palkkaamisen jälkeen. Turun ja Tampereen ylioppilaslehdissä tilanne elää, mutta Oulun lehti sai rehtorista ystävän.

Valtaa vain muiden myöntyessä

Kun tietokirjailija väittää omiaan, kustannustoimittaja korjaa keskustellen. Antti Heikkilän kohukirjan kaltaisen teoksen kustannuspäätöstä hänen on kuitenkin vaikea muuttaa muuksi.

Tuija Siltamäki saatteli Aviisin määrittelemättömän mittaiselle ilmestymistauolle. Hänet kuvattiin tammikuussa Tampereen ylioppilaskunnan toimistossa, josta melkein koko henkilökunta on muuttanut korkeakoulujen yhdistyessä syntyneen uuden ylioppilaskunnan tiloihin Hervantaan.

Kuin viimeistä Aviisia

Tuija Siltamäki päätoimitti mahdollisesti maailmanhistorian viimeisen Aviisin. ”Ylioppilaslehtien tulevaisuudessa huolettaa halu sitoutua yhteisiin asioihin, jotka eivät ole joka hetki mieluisia.”

Airin Bahmani kirjoitti Syyrian sota -kirjaa Kansalliskirjaston rauhassa.

Kenttätöissä Irakissa

Toimittaja Airin Bahmani haastattelee Lähi-idässä Syyrian sodan uhreja, poliitikkoja ja feministejä.

Av-kääntäjä Jukka Sorsa pelkää, että av-kääntämisestä on tulossa matalapalkka-ala, jolle ei kannata kouluttautua. Hänen työnsä Pre-Textin työsuhteisena freelancerina ovat vähentyneet viime vuosina.

Kolmen kastin kääntäjät

Av-kääntäjä Jukka Sorsa haluaa tes-neuvotteluissa kohentaa erityisesti ei-työsuhteisten freelancereiden asemaa. He ovat kääntäjistä heikoimmassa asemassa.

Kuvat kätevästi Etuovesta tai Oikotieltä

Moni toimitus poimii ilmaiskuvia juttuihinsa asunnonvälityssivustoilta. Käyttöehdot antavat konserneille oikeuden kuvien julkaisuun ilman eri korvausta.

Cheerleadingissä ei ole pakollisia liikkeitä, vaan jokainen esitys on erilainen. Tämä tekee arvostelusta haastavaa. Cheerleading-tuomari Anne Achtén kanssa harjoittelemassa oli helsinkiläisen Funky Team Gorillaz -joukkueen jäseniä.

Tyylipisteiden jakaja

Radiotuottaja Anne Achté arvioi olevansa Euroopan ahkerin cheerleading-tuomari.

Palvelujournalismia aikuistuville

Säde Mäkipää, 26, on aloittanut Improbatur-lehden päätoimittajana.

Ormen äter sin svans

Varför väcker Liike Nyt intresse? För att nyhetsmedierna bevakar den. Vi är en orm som äter sin egen svans, skriver Dan Lolax.

Ihan vain eduskuntavaalit

Kun me toimittajat nimeämme vaalit, kyse on tarinan käännekohdan etsimisestä. Mutta tiedättekö mitä? Vallankumousta ei ole tulossa, Janne Zareff kirjoittaa.

Gallupin aika

Kapeneeko puolueen etumatka toiseen tai hiipuuko puolueen kannatus vielä silläkin hetkellä, kun lukija lukee gallup-uutista, kysyy Vesa Heikkinen.

Tyhmänä uskaltaa

Kun Teollisuusneuvos ehdotti löylyjen jälkeen, että myös Aamulehti kutsuisi koripallojoukkuetta Nansoksi, Matti Mörttinen ei epäillyt vastata suorasukaisesti.

Tärkeä, mutta aina epävarma näyttö

Kari Raivion Näytön paikka -kirja korostaa tutkitun tiedon tärkeyttä, mutta muistuttaa sen iäti epävarmasta luonteesta – siitä, miten huonosti se sopii journalismin joko-tai-maailmaan, kirjoittaa Marja Honkonen.

Linda Pelkonen voitti hovissa

Helsingin hovioikeus on tuominnut toimittaja Linda Pelkoselle lukuisia kertoja soitelleen miehen laittomasta uhkauksesta sakkoihin.

Psykologiliitto antoi potkut päätoimittajalleen

Hannele Peltosen potkujen taustalla ovat päätoimittajan ja lehteä kustantavan Psykologiliiton johdon väliset jännitteet, joista Journalisti kertoi viime syksynä.

Ommöblering i HSS-toppen

HSS Media byter vd. Under rekryteringsprocessen sköts jobbet av Vasabladets chefredaktör Niklas Nyberg.

Gardberg: Viktigt ha stöd då det stormar

Yle Spotlights Annvi Gardberg har tilldelats Topeliuspriset. Journalisten bad Gardberg om tre tips på hur en journalist klarar sig då det stormar som hårdast.

Yhdistykset

Journalistiliiton jäsenyhdistykset tiedottavat.

Takasivu

Provokatiivisia huomioita

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta