Paskamyrsky

Lännen median toimittaja Juha Vainio joutui MV-lehden tähtäimeen, koska hänen tekstinsä hermostutti sivustolla mainostaneet. Lehti tarjoaa nyt vinkkipalkkioita niille, jotka paljastavat arkaluontoisia tietoja toimittajista.

Kuvitus: Marko Turunen

JOURNALISTI
21.5.2015

Paula Sallinen, teksti
Marko Turunen, kuvitus

Toimittaja Juha Vainio havahtui kännykän värinään yöpöydällä. Facebookiin oli saapunut viesti.

”Moro! Sinne MV:n sivuille oli tullut äsken teikäläisestä juttu, joka vaikutti aika paskalta. Koetas kattoo”, kaveri kirjoitti.

Aprillipäivää oli jäljellä parikymmentä minuuttia, mutta tämä ei ollut pilaa. MV-Lehden sivuilla oli vajaa tunti aiemmin julkaistu juttu, jonka otsikko kuului: ”Juha Vainio, toimittaja joka mustamaalasi MV-Lehden, on paljastunut valehtelijaksi!!”

Vainio oli hetkessä hereillä.

Jutussa oli Vainion Twitter-tililtä otettu valokuva, jossa hän näyttää peukkua Ruotsin lippu taustalla, vanhoja tviittejä sekä työpaikan osoite, puhelinnumero ja sähköpostiosoite. Vainion Twitter-profiilista oli napattu kuvaus ”klikkiotsikoiden erikoismies”. Se, MV-Lehti kirjoitti, tarkoittaa harhaanjohtamista mediamaailmassa.

MV-Lehti kehotti lukijoitaan lähettämään ”tietoa ja yksityiskohtia kyseisestä valehtelijasta”. Tämä on harvinaista, sillä vaikka yksittäisistä jutuista saatetaan pillastua, arkaluontoisia tietoja kerätään toimittajista ani harvoin.

”Hänen edustamansa mediatalo kiinnostaa myös ja kaikki heidän palveluksessaan olevat henkilöt, omistajat, sekä heidän yksityiskohtainen tausta sekä menneisyys, niin saamme tuotua epäkohdat julki”, MV kirjoitti.

Sivusto jatkoi uhittelua. ”Tulemme riisumaan hänet alasti.”

MV??!!-Lehti, entinen Mitä Vittua??!!, tituleeraa itseään ”kriittiseksi ja kantaa ottavaksi mediaksi”. Se ei kuitenkaan ole sitoutunut Journalistin ohjeisiin eikä sillä ole päätoimittajaa. Yhteystietojakaan sivulta ei löydy. Yleisesti MV-Lehteä pidetään vihasivustona, joka julkaisee hanakasti tietoja seksuaalirikollisista ja maahanmuuttajataustaisista rikoksesta epäillyistä tai tuomituista. Moni kiinnitti sivustoon huomiota maaliskuussa Tapanilan joukkoraiskauksen jälkeen.

MV:n sivuilla valtamedia näyttäytyy suvaitsevaisten pesäkkeenä, joka pimittää ihmisiltä tietoja varsinkin, jos kyse on seksuaalirikollisista tai maahanmuuttajista. Jos tiedotusvälineet eivät julkaise jutussaan etnistä taustaa tai tuomittujen nimiä, syynä on MV:n mielestä sensuuri.Se esiintyy mielellään vaihtoehtomediana, vaikka suuri osa sen julkaisemasta materiaalista on peräisin tiedotusvälineiden sivuilta, luvattomasti kopioituna.

Vainio oli huomannut sivuston jo tammikuussa, kun se julkaisi kolmeen lapseen kohdistuneista seksuaalirikoksista tuomittujen miesten nimet ja kuvat.

”Hätkähdin, sillä jutussa rikottiin räikeästi tapaa, jolla Suomessa toimitaan tällaisissa tapauksissa. Olin hetkeä aiemmin lukenut samasta tapauksesta Ilta-Sanomista. Se oli jättänyt kertomatta tekijöiden nimet uhrien suojelemiseksi.”

 

Maaliskuussa Vainio päätti tehdä MV:stä jutun. Maaliskuussa sivustolla oli vieraillut ennätykselliset yli 800 000 kävijää, ja sen Facebook-sivuista tykkäsi yli 30 000 ihmistä. Siitä oli tullut merkittävä verkkoilmiö.

Vainiota kiinnostivat erityisesti sivuilla koreilevat suomalaisyritysten mainokset. Hän alkoi selvittää, miten mainokset olivat sinne päätyneet, paljonko sivusto niillä tienasi ja halusivatko yritykset todella mainostaa lehdessä, jonka sisältö oli aggressiivista ja rasistista.

Samalla hän otti selvää verkkotunnuksen omistajasta, Ilja Janitskinista. Janitskin oli pikku julkkis 2000-luvun alussa, jolloin hän päätoimitti kerran ilmestynyttä ilmaisjakelulehti Absolutea. Lehden markkinointipäällikkö oli Jussi Ahde.

Vainion taustoittava artikkeli julkaistiin useissa Lännen Mediaan kuuluvissa maakuntalehdissä maaliskuun lopulla. Artikkeli käsitteli muun muassa sivuston arviolta tuhansien eurojen kuukausittaisia mainostuloja ja Janitskinin rikoshistoriaa. Janitskin oli tuomittu muun muassa kolmesta pahoinpitelystä, huumausaineiden käyttörikoksesta sekä doping- ja lääkerikoksesta vuosina 2000 – 2011. Viimeisin pahoinpitelytuomio on vuodelta 2011.

”Kävimme uutishuoneen päällikön ja päätoimittajan kanssa tekstiä läpi ja mietimme Janitskinin nimen julkaisua ja tuomioista kertomista”, Vainio kertoo.

”Katsoimme, että Janitskin käyttää merkittävää valtaa sivustollaan, jolla oli hetkellisesti yli 800 000 kävijää, ja päätimme, että ihmisillä on oikeus saada itse arvioida henkilön luotettavuutta.”

 

MV:n Facebook-sivuilla käytiin kuumana sen jälkeen, kun Vainion artikkeli oli julkaistu. Ylläpitäjä kutsui Vainiota mediamaailman torakaksi ja häpeäksi. Tykkääjät vastasivat huutoon kommenttiraidalla.

”Vastaan tulee, niin lakkaa olemasta.”

”Homo”

”Sen näköinen jätkä, että nyrkistä tulis. Vitun ällötys!”

MV poisti myöhemmin Vainiota koskevat julkaisut Facebook-sivuiltaan.

Vainio oli varautunut siihen, että MV tarttuisi hänen juttuunsa. Silti rajuus yllätti.

”Arvasin, että artikkeli aiheuttaa jonkin reaktion, mutta en sitä, että se kohdistuu tuolla tavalla kirjoittajaan.”

Vainio ei ole ainoa toimittaja, jonka yksityiselämä kiinnostaa MV-Lehteä. Se tarjoaa vinkkipalkkioita ihmisille, jotka kertovat arkaluontoisia asioita valtamedioiden toimittajista. Se perustelee tiedonkeruuta ”puolustautumisella mahdollisia tulevia valheita kohtaan”.

Journalisti yritti tavoittaa Janitskinia kommentoimaan tiedonkeruukampanjaa, mutta haastattelupyyntöön ei vastattu.

Arkaluontoisten tietojen keruu toimittajista on Suomessa poikkeuksellista. Helsingin yliopiston rikosoikeuden professori Kimmo Nuotio pitää ilmiötä huolestuttavana.

”Tässä pyritään psyykkaamaan toimittajaa. Välttämättä minkään rikoksen tunnusmerkistö ei täyty, mutta on huolestuttavaa, että sananvapautta ja mediaa kohtaan hyökätään tällaisella erikoisella offensiivilla”, Nuotio sanoo.

Itä-Suomen yliopiston rikos- ja prosessioikeuden professori Matti Tolvanen pohtii, voisiko arkaluonteisten tietojen kerääminen täyttää pakottamisen tunnusmerkistön.

”Jos asiayhteydestä on pääteltävissä, että toimittajaa uhataan yksityiselämää koskevien tietojen julkaisulla ja pyritään estämään toimittajan työ, jo tiedonkeruuvaihe voi olla rangaistava”, Tolvanen arvioi.

Muut rikosnimikkeet ovat helpommin yksilöitävissä. Facebook-sivujen kommenteista osa täyttää laittoman uhkauksen tunnusmerkistön, valehtelijaksi kutsuminen puolestaan kunnianloukkauksen. Jos MV julkistaisi arkaluontoisia tietoja toimittajista, se syyllistyisi yksityiselämää loukkaavaan tiedon levittämiseen. Arkaluonteisten henkilötietojen käsittely voisi rikkoa henkilötietolakia.

Tolvasen mielestä tapaus on niin harvinainen, että sillä on ennakkotapauksen piirteitä. Hän kannustaa tekemään tutkintapyynnön poliisille.

Vainion mielestä on selvää, että kampanjan motiivina on sekä taloudellinenhyöty että toimittajien painostaminen. Hän itse otti yhteyttä muutamaan läheiseensä sen jälkeen, kun MV käynnisti kampanjansa. He tulivat siihen tulokseen, ettei Vainiolla ole menneisyydessään luurankoja, jotka kyseenalaistaisivat hänen uskottavuutensa toimittajana.

Toimittaja ei kuitenkaan usko, että hänestä tehtiin varoittava esimerkki muille toimittajille.

”Minusta tehtiin juttu, jolla haluttiin ensisijaisesti kerätä klikkejä mainostajia varten.”

 

Klikit ovat elinehto verkkosivustoille – myös MV:lle. Mitä enemmän klikkejä, sitä enemmän mainosnäyttöjä ja siten myös tuloja sivuston ylläpitäjälle.

MV:n sivuilla ovat mainostaneet muun muassa Nokian renkaat, Volvo, Markantalo ja Stockmann. Mainostajat ovat ostaneet Googlelta tietyn määrän mainosnäyttöjä. Google puolestaan kerää näyttöjä sijoittamalla mainoksia suosituille sivustoille. Mainostajat eivät välttämättä tiedä, millaisille sivuille heidän mainoksensa päätyvät.

Vainion jutun jälkeen osa mainostajista kielsi mainoksen näyttämisen MV:n sivuilla. MV:n mukaan Vainion artikkeli tuhosi lehden mainetta ja aiheutti erittäin merkittäviä taloudellisia tuhoja. Huhtikuussa Google poisti mainospaikan MV:n sivuilta kokonaan.

Vainio vaikuttaa joutuneen MV:n silmätikuksi pääasiassa rahan vuoksi. Eikä Vainio ole ainoa. Savon Sanomien toimittajan Iida Muhosen nimi ja kasvokuva julkaistiin MV:n sivuilla sen jälkeen, kun hän oli kirjoittanut sivuilla julkaistusta Itä-Suomen yliopiston mainoksesta

Vainio arvelee, että sivuston tarkoituksena on ensisijassa tahkota omistajalleen rahaa. Juttuja kirjoitetaan sen perusteella, mikä tuo sivustolle kävijöitä.

”Siten yritetään maksimoida mainostulot. Tästä kertoo linjattomuus. Siellä julkaistaan samaan aikaan salaliittoteorioita ja rasistista materiaalia, sepitetään uusiksi Suomen historiaa ja kerrotaan lääketieteen ulkopuolelta tulevista parannuskeinoista.”

MV näyttää hermostuneen myös siitä, että Vainio kertoi Janitskinin tuomioista.

”Ironista, että sivusto, joka on erikoistunut rikostaustojen julkaisuun, hermostuu siitä, että kerroin Janitskinin rikostaustoista.”

 

Lännen media harkitsee yhä, tekeekö se tutkintapyynnön poliisille Vainioon kohdistuvasta kirjoittelusta. Pohdinta on hankalaa, sillä rikosilmoitus voisi käynnistää uuden lokakampanjan. Jos rikosilmoitusta ei tehdä, mahdolliset rikokset jäävät ilman rangaistusta.

”Olemme erittäin huolissamme hyvän toimittajan mustamaalaamisesta netissä. On kuitenkin vähän toimia, joilla kunniallista toimittajaa voidaan puolustaa nimettömien toimijoiden mustamaalaamiselta”, Lännen Median päätoimittaja Matti Posio sanoo.

Posio on ohjeistanut Lännen Median toimittajia tallentamaan heihin kohdistuvat uhkaukset ja kertomaan niistä heti esimiehille.

Journalisti kysyi puolesta kymmenestä toimituksesta, miten ne toimivat, jos niiden toimittajia uhattaisiin netissä tai jos heitä peloteltaisiin arkaluonteisten tietojen keräämisellä. Vain kaksi toimituksen esimiestä vastasi.

”Jos toimittajiamme uhataan somessa, ilmoitamme siitä turvallisuuspäälliköllemme, ja hänen kanssaan pohdimme mahdolliset toimet”, Ylen vastaava päätoimittaja Atte Jääskeläinen sanoo.

MTV Uutisten toimituspäällikkö Jussi Eronen sanoo, että tappouhkauksista tehdään tutkintapyyntö poliisille.

”Jos joku sivusto julkaisisi valheellista tai yksityisyyden suojan piiriin kuuluvaa tietoa, pyrkisimme tietenkin poistamaan tiedot vetoamalla sivuston ylläpitäjään. Voisimme tarvittaessa tehdä myös tutkintapyynnön.”

MV ei ole toistaiseksi julkaissut toimittajista noloja tietoja. Vainio on saanut vain rasistista materiaalia sähköpostiinsa sekä muutaman tuntemattomasta numerosta soitetun puhelun, joiden aikana soittaja ei sanonut mitään. Hän arvelee, että soitot ja sähköpostit saattavat liittyä MV-Lehteen.

Vainio ei usko, että MV:n mustamaalaus- ja tiedonkeruukampanja saa hänet varomaan sanojaan toimittajana.

”En aio jatkossakaan jättää juttuja tekemättä siltä varalta, että joku järjestää jonkinlaisen lokakampanjan minua kohtaan, enkä usko, että muutkaan toimittajat tekevät niin.”

Jos sinua uhataan netissä

Jos henkeä tai terveyttä uhataan netissä, kyseessä on laiton uhkaus. Ota kuvakaappaus uhkauksesta ja tallenna uhkaajan nimi, uhkauksen ajankohta ja alusta sekä IP-osoite.
Jos uhkailu huolestuttaa, voit tehdä siitä rikosilmoituksen. Usein toimittajiin kohdistuvat uhkaukset jäävät möykkäämiseksi.
Kerro esimiehillesi.
Uhkailu on huolestuttavaa, mikäli se on jatkuvaa tai jos se sisältää yksityiskohtaisia tietoja esimerkiksi olinpaikastasi tai liikkeistäsi. Silloin on syytä tehdä rikosilmoitus.
Jos sinusta levitetään perätöntä, loukkaavaa tietoa, kyse on kunnianloukkauksesta. Siitä voi tehdä rikosilmoituksen.
Jos sinusta kerrotaan arkaluonteisia tietoja esimerkiksi nettisivustolla, kyse on yksityiselämää loukkaavan tiedon levittämisestä. Käänny poliisin puoleen.
Jos kirjoitat kuohuttavista aiheista, kuten maahanmuutosta, sinun kannattaa salata henkilökohtainen puhelinnumerosi ja osoitetietosi. Voit myös hakea maistraatilta turvakieltoa. Silloin osoite- ja kotikuntatietoja ei anneta muille kuin viranomaisille.
Vakavissa vainoamistapauksissa voit hakea myös lähestymiskiellon.

Lähde: Komisario Jarkko Hynninen Helsingin poliisilaitos



12 2018
Arkisto

Median elinkautinen

Rikokseen syyllistyneiden nimet pyörivät tiedotusvälineiden nettiarkistossa, vaikka ne olisi jo pyyhitty rikosrekisteristä. Mediassa ollaan uuden äärellä: Onko elinkautinen julkisuusrangaistus oikein? Onko juttujen poistaminen historian vääristelyä?

Katse eteenpäin. Tomi Einonen sanoo, että digitaalisuus korostuu Maikkarin uusissa uutisissa. Myös lisää väkeä palkataan.

Tunnelissa myös valoa

MTV palkkaa toimittajia, journalistien ansiot ovat nousussa ja palkkatasa-arvo etenee.

Medialle tarkoitettu raha menikin muille

Mediayhtiöille tarjottiin 30 miljoonaa euroa innovaatiotukea. Lopulta vain viidennes siitä meni perinteisen median uudistamiseen.

Förstående. Varken Åbo Underrättelsers nyhetschef Pia Heikkilä eller kollegerna vid de andra lokalredaktionerna har märkt någon stor skillnad mellan SPT:s och FNB:s material annat än att mängden numera är mindre. Samtidigt har man stor förståelse för att det har varit ett hektiskt första år för SPT:s personal.

Rivstart för nya SPT – byrån söker sin form

Nyhetsbyrån SPT har, med hjälp av externt stöd, nästan tiodubblat sin omsättning under sitt första år. Nu ska den handplockade vd:n och chefredaktören Pär Landor också se till att antalet betalande kunder ökar.

Digiennustaja

Sosiaalinen media muutti journalismin läpikotaisin, mutta tekoäly mullistaa media-alan, sanoo professori Emily Bell.

Median nuorallatanssin vuosi

Lokakuussa tuli kuluneeksi vuosi siitä, kun seksuaalisen häirinnän vastainen Me too -kampanja paisui maailmanlaajuiseksi. Miten suomalaismedia on onnistunut kampanjan uutisoinnissa?

Kauneustoimittajien yhdistys on perustettu vaalimaan alan hyvää journalismia. Ennen sen haastoi alan yritysten liiallinen kiinnostus toimittajiin, nyt liian vähäinen, sanovat yhdistyksen hallitukseen kuuluvat Satu Varjonen, Pia Paalasvuo ja Eeva-Helena Laurinsalo.

Bloggaaja kiinnostaa, toimittaja ei

Yhteistyökumppanit ovat hylkäämässä kauneustoimittajat. Bloggaajat kiehtovat markkinoijia enemmän kuin perinteinen kauneusjournalismi.

Häirintää kokenut ei ole sirkuseläin

Häirintää kokeneiden pitäisi kertoa uudestaan ja uudestaan traumaattisista kokemuksistaan, jotta yleisö saisi kauhistella ja moralisoida kyllikseen, kirjoittaa Johanna Vehkoo.

Suoraan asiaan. Siinä missä radion keskusteluohjelmissa usein ”aloitellaan”, podcastin kuuntelija koukutetaan lentävällä lähdöllä, sanovat Olli Sulopuisto ja Veera Luoma-aho.

Ääniyrittäjät

Veera Luoma-aho ja Olli Sulopuisto suunnittelivat myyvänsä tekstejä, mutta asiakkaat halusivatkin podcasteja. Nyt tietämys siitä, millainen on hyvä podcast, kasvattaa liikevaihtoa kohisten.

Sisällä ja ulkona. Tuomas Karemo kuunteli Mika Vainio -juttua tehdessään paljon tämän levyjä. Toisaalta se, ettei Karemo ollut täydellinen Vainio-hifistelijä, helpotti tämän tarinan avaamista muillekin kuin elektronisen musiikin faneille. ”Kulttuuritoimittajan työhän on nimenomaan avata taiteen sisäpiirejä.”

Kuolleen taiteilijan tarina

Elektronisen musiikin pioneeri Mika Vainio ehti kuolla ennen kuin Tuomas Karemo teki haastattelun. Lopulta juttu syntyi, kun Karemo uskalsi antaa Vainion läheisten, työtoverien ja ystävien olla jutussa äänessä.

Suosittelubotti päättää, mitä luet

Algoritmi valitsee, millaisia uutisia lukijalle tarjotaan. Pitäisikö hänelle kertoa, mihin valinnat perustuvat?

Uutisinnostujan unelmapaikka

Minna Holopainen on aloittanut lokakuun alussa STT:n vastaavana päätoimittajana.

Vittu pannasta

Kielentutkijalle voimasanat ovat herkkua, kirjoittaa Vesa Heikkinen. ”Vitun rumuus ei ole sanassa eikä sen käytöissäkään, se on korviemme välissä, jos jossakin.”

Vapaa agentti. Lontoossa jalkapallotoimittajana työskentelevän Lari Seppisen työssä parasta on vapaus suunnitella itse työnsä rytmi ja sisällöt.

Tehtävä Lontoossa

23-vuotias Lari Seppinen välittää englantilaisen jalkapallon tapahtumia suomalaisille penkkiurheilijoille.

Tulevaisuutta etsimässä. Media-alan opiskelijat Roosa Savo (vas.), Krista Kierikka ja Johannes Roviomaa osallistuivat Helsingin Lasipalatsissa järjestettyyn Journalismin päivään.

Isojen kysymysten äärellä

Alan opiskelijoilta kiinnostivat Journalismin päivässä kuvat, vuoropuhelu ja rakentava journalismi.

Rekrytering med besk eftersmak

”När Nyhetsbyrån SPT grundades för ett år sedan gav hela processen sken av att vara en handfull människors dröm som gick i uppfyllelse”, skiver Lina Laurent.

Endast professor ser ett jävsproblem

Enligt SPT:s styrelse är äktenskapet mellan en styrelseledamot och vd:n, samt tillträdande chefredaktören, inget problem. Johan Bärlund, professor i juridik och nyvald rektor för Svenska social- och kommunalhögskolan, är av annan åsikt.

Motsvarar SPT:s ansökan om presstöd verkligheten?

En del av de uppgifter SPT uppgett i ansökan för 2018 ger intryck av att vara mer en målsättning än en beskrivning av verkligheten i dag.

Sukkakeikalla

Kun haluat tietää, millaisia ovat yhteiskuntamme pohjavireet, kysy valokuvaajalta. Miksikö? Koska hän on käynyt monessa kodissa juttelemassa, kirjoittaa Lauri Rotko kolumnissaan.

Yksi kysymys unohtui

Tuomo Lappalainen keksi pyytää Matti Vanhaselta haastattelua ja innostui heti, kun juttu sopi tehdä Vanhasen kotona. Mutta sitten suunnitelma muuttui.

Opetuksen tila. Vapaamuurarien temppelit ovat aina samanlaisia, Heikki Hakala kertoo. Lattian mustavalkoruudukko symboloi elämää ja kuolemaa. Katossa ledit muodostavat tähtitaivaan.

Itsetutkiskelua miesten kesken

Vapaamuurareilla on myyttinen maine, vaikka kyse on järjestön mukaan miesten henkisestä kehittämisestä. Heikki Hakalaa siinä viehättää pysyvyys.

Elävä kuva taloustoimittajista

Jouni Yrjänän historiateos Rahan perässä, vallan kintereillä kertoo paitsi kotimaisen talousjournalismin kehityksestä, myös talousvaikuttajien välillä kitkerästä mediasuhteesta.

Liiton historia julki

Journalistiliiton historiateos Ei mikään yhden illan juttu on julkaistu.

Vd firade genom att börja blogga

Sevendays stall av bloggare har fått förstärkning av HSS Medias vd Anna-Mari Karhunen.

Journalister tar plats på bokmässan

Det blir som tidigare år en hel del journalistframträdanden på bokmässan i Helsingfors.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta