Palveluammatissa

JOURNALISTI
21.5.2015

Manu Haapalainen, teksti

Sören Viktorsson, 58, on valittu vuoden 2014 freelancetoimittajaksi.

Freelancetoimittajana pärjääminen ei ole aina helppoa, mutta olet onnistunut tekemään pitkän uran. Mikä on salaisuutesi?

Tärkeintä on asiakkaiden tyytyväisyys. He voivat olla varmoja, että minuun voi luottaa. En viivyttele. Yritän toimittaa jutut päivää tai kahta ennen deadlinea. On tärkeää, että asiakkaat saavat mitä tilaavat. Kysyn toimeksiantajilta tarkasti heidän toiveistaan. Tämä on palveluammatti.

 

Miten työnkuvasi on muuttunut urasi aikana?

Viime vuosina olen saanut enemmän toimeksiantoja myös suomalaisilta lehdiltä, esimerkiksi ammattiyhdistyslehtien ruotsinkielisille sivuille. Tätä kautta olen kotiutunut ihan uudella tavalla Suomeen. Suomen kieleni on nyt myös parempi.

 

Miten vertaisit suomalaista ja ruotsalaista journalismia?

Ero on pieni, mutta suomalainen journalismi on faktapainotteisempaa. Suomessa juttuihin halutaan vähemmän kuvailua säästä, ja siitä miten pääsin haastattelupaikalle. Täällä tykätään mennä suoraan asiaan. Luulen, että kieleni on ruotsalaisissa lehdissä aavistuksen värikkäämpää.

On kiva, että suomalaiset lukevat uskomattoman paljon lehtiä. Tunnen esimerkiksi monia eläkeläisiä, jotka tilaavat Hesaria, Höblää ja Suomen Kuvalehteä. He lukevat jatkuvasti.

 

Entä työkulttuuria?

Olen huomannut, ettäkirjeenvaihto suomalaisten toimeksiantajien kanssa on aika ytimekästä. ”Moi, meillä olisi yksi juttu, deadline silloin ja silloin, teetkö?””Kyllä”, vastaan, ja otan useimmiten heti yhteyttä haastateltaviin. Olen asunut Suomessa niin kauan, että olen tottunut siihen, ettei aina tarvitse puhua paljon. Itse asiassa tämä toimintatapa sopii minulle aika hyvin!

 

Millaista oli sopeutua Suomeen?

Alussa kieli ei ollut helppoa. Halusin välttämättä tehdä haastattelut heti suomeksi. Tallensin ne, ja kuuntelin tallennetta sanakirjan avulla.Se oli hyvä tapa oppia suomea. Minulla oli vain vähän tuttavia, joten ensimmäinen vuosi oli yksinäinen. Sitten rupesin opiskelemaan kiinaa yliopistossa, ja sain hiukan suomalaisia kavereita.

 

Oletko tyytyväinen nimenomaan freelancerina?

Aluksi en ehkä ollut, mutta nyt minulla on jo suhteellisen iso asiakaskunta. Olen tottunut tähän, kuukausipalkkaisena voisi olla jo vaikeaa. Voin itse päättää aikatauluistani. Tosin olen usein työn ääressä jo aamuseitsemältä. Minulla on hyvä itsekuri.

 

Pitäisikö freelancetoimit-tajien asemaa mielestäsi jotenkin parantaa?

Toivoisin, että palkkioitavoitaisiin korottaa. Samastajutusta saa enemmän liksaa, jos tekee ruotsalaiseen lehteen. Minun suomalaiset asiakkaani toki maksavat yleensä suhteellisen hyvin.

Sören Viktorsson, 58, on valittu vuoden 2014 freelancetoimittajaksi. Hän muutti suomen kielen opintojensa innoittamana Suomeen vuonna 1996, ja on työskennellyt täällä siitä lähtien. Hän kirjoittaa ruotsiksi sekä ruotsalaisiin että suomalaisiin lehtiin. Viktorsson kirjoittaa paitsi pohjoismaista, myös esimerkiksi Kiinasta. Hänen juttujaan julkaisevat muun muassa Medievärlden, Arbetet, Arbetsvärlden, Universitetsläraren, Hufvudstadsbladet, Ammatissa Pro, Kyrkpressen ja Acatiimi.



4 2019
Arkisto

Rahahautomo

Valokuvausjärjestö Finnfoto kylpee rahassa, jota se ei ole saanut jaettua kuvaajille.

"Politiikan toimittajat puhuvat liian vähän politiikan sisällöistä"

Vuoden journalistin Vappu Kaarenojan mielestä osa politiikan journalismista tuo mieleen urheilusivut.

Jos sössii lehdistönvapauden, voi heittää hyvästit demokratialle

Kansalaisen kannalta on yhdentekevää, lopettaako journalisti työskentelyn ennakkosensuurin vai netissä käydyn vihakampanjan seurauksena, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Maailma muuttuu vihamielisemmäksi toimittajia kohtaan

Suomi nousi tänä vuonna sananvapaustilaston kakkoseksi, mutta entistä harvemmassa massa tilanne on hyvä tai tyydyttävä. Kymmenen viime vuoden aikana työnsä vuoksi on kuollut yli 700 journalistia.

Freelanceriksi jääminen on heittäytymistä epävarmuuteen, jossa nirsous johtaa konkurssiin

Ennen halusin tehdä ensisijassa yhteiskunnallisesti merkittävää ja lukijaa koskettavaa journalismia. Sittemmin on valjennut yrittäjän arjen totuus, kirjoittaa Lauri Rotko.

Antaisit itse paremmat erätaukohaastattelut, Susanna Luikku

Avun toimittaja Susanna Luikku tähtäsi jääkiekkoilijaksi, mutta päätyi urheilutoimittajaksi. Hän suhtautuu kriittisesti otteluiden erätaukohaastatteluihin.

Haaga-Helian journalismiopiskelijat tarkistivat kansainvälisessä projektissa kuusi EU-väitettä. ”Työssä huomasi, miten paljon asiaa muutamaan lauseeseen saattaa sisältyä”, sanoo Emmi Syrjäniemi (oik.), joka oli mukana tarkistamassa Ville Niinistön (vihr.) twiittiä. Vierellä tarkistustyötä ohjannut lehtori Kaarina Järventaus.

Journalismin opiskelijat tarkistivat EU-väitteitä: enemmistö ”sinne päin”

EU-vaaleihin liittyvä projekti muistuttaa toimittajia tarkistamaan siteerausten faktat ja miettimään otsikoista syntyviä vaikutelmia.

Kom till Afrika, här finns plats!

När det gäller den finska marknaden för Afrikanyheter behöver jag sällan konkurrera med någon, skriver Journalistens nya kolumnist Liselott Lindström, Afrikastringer för Yle.

Ei mitään muttia – vai sittenkin pari?

Verbittömiä lauseita, mutta-sanalla alkavia virkkeitä, ja-sanan pois jättäviä listauksia. Kaikkia näkyy journalistisissa teksteissä jatkuvasti. Mutta saako näin tehdä, pohtii Ville Eloranta.

Pk-media, invandringskritik och andra ord

Vad finns inbyggt i begrepp som politisk korrekt (pk), islamisering, patriot eller i en valseger som liknas vid en tsunami, frågar Jeanette Björkqvist.

Hyvä juttu, ei kauppoja

Tuomo Pirttimaan juttukeikka Norjan vuonolle sujui kuin unelma, kunnes tuli aika kartoittaa aiheen virallista puolta.

Toimittaja aikoo erota päätoimittajan vaaliehdokkuuden takia

Sanomalehti Pohjalaisen päätoimittajan ehdokkuus eduskuntavaaleissa hiertää toimituksen ja johdon välejä.

Nuoret haluavat reunoilta kovettunutta juustosämpylää siinä missä muutkin

Nuorten hupenevaa kiinnostusta ammattiyhdistysliikkeeseen selitetään usein joko sen imago-ongelmalla tai nuorten ideologisilla valinnoilla. Syy on kuitenkin muualla, kirjoittaa liiton opiskelijalähettiläs Martta Kallionpää.

Tervetuloa takaisin

Journalistiliitossa kokeillaan, millaisia tuloksia eronneiden jäsenten takaisin houkutteleminen tuottaa, liiton tiedottaja Manu Haapalainen kirjoittaa.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta