Palveluammatissa

JOURNALISTI
21.5.2015

Manu Haapalainen, teksti

Sören Viktorsson, 58, on valittu vuoden 2014 freelancetoimittajaksi.

Freelancetoimittajana pärjääminen ei ole aina helppoa, mutta olet onnistunut tekemään pitkän uran. Mikä on salaisuutesi?

Tärkeintä on asiakkaiden tyytyväisyys. He voivat olla varmoja, että minuun voi luottaa. En viivyttele. Yritän toimittaa jutut päivää tai kahta ennen deadlinea. On tärkeää, että asiakkaat saavat mitä tilaavat. Kysyn toimeksiantajilta tarkasti heidän toiveistaan. Tämä on palveluammatti.

 

Miten työnkuvasi on muuttunut urasi aikana?

Viime vuosina olen saanut enemmän toimeksiantoja myös suomalaisilta lehdiltä, esimerkiksi ammattiyhdistyslehtien ruotsinkielisille sivuille. Tätä kautta olen kotiutunut ihan uudella tavalla Suomeen. Suomen kieleni on nyt myös parempi.

 

Miten vertaisit suomalaista ja ruotsalaista journalismia?

Ero on pieni, mutta suomalainen journalismi on faktapainotteisempaa. Suomessa juttuihin halutaan vähemmän kuvailua säästä, ja siitä miten pääsin haastattelupaikalle. Täällä tykätään mennä suoraan asiaan. Luulen, että kieleni on ruotsalaisissa lehdissä aavistuksen värikkäämpää.

On kiva, että suomalaiset lukevat uskomattoman paljon lehtiä. Tunnen esimerkiksi monia eläkeläisiä, jotka tilaavat Hesaria, Höblää ja Suomen Kuvalehteä. He lukevat jatkuvasti.

 

Entä työkulttuuria?

Olen huomannut, ettäkirjeenvaihto suomalaisten toimeksiantajien kanssa on aika ytimekästä. ”Moi, meillä olisi yksi juttu, deadline silloin ja silloin, teetkö?””Kyllä”, vastaan, ja otan useimmiten heti yhteyttä haastateltaviin. Olen asunut Suomessa niin kauan, että olen tottunut siihen, ettei aina tarvitse puhua paljon. Itse asiassa tämä toimintatapa sopii minulle aika hyvin!

 

Millaista oli sopeutua Suomeen?

Alussa kieli ei ollut helppoa. Halusin välttämättä tehdä haastattelut heti suomeksi. Tallensin ne, ja kuuntelin tallennetta sanakirjan avulla.Se oli hyvä tapa oppia suomea. Minulla oli vain vähän tuttavia, joten ensimmäinen vuosi oli yksinäinen. Sitten rupesin opiskelemaan kiinaa yliopistossa, ja sain hiukan suomalaisia kavereita.

 

Oletko tyytyväinen nimenomaan freelancerina?

Aluksi en ehkä ollut, mutta nyt minulla on jo suhteellisen iso asiakaskunta. Olen tottunut tähän, kuukausipalkkaisena voisi olla jo vaikeaa. Voin itse päättää aikatauluistani. Tosin olen usein työn ääressä jo aamuseitsemältä. Minulla on hyvä itsekuri.

 

Pitäisikö freelancetoimit-tajien asemaa mielestäsi jotenkin parantaa?

Toivoisin, että palkkioitavoitaisiin korottaa. Samastajutusta saa enemmän liksaa, jos tekee ruotsalaiseen lehteen. Minun suomalaiset asiakkaani toki maksavat yleensä suhteellisen hyvin.

Sören Viktorsson, 58, on valittu vuoden 2014 freelancetoimittajaksi. Hän muutti suomen kielen opintojensa innoittamana Suomeen vuonna 1996, ja on työskennellyt täällä siitä lähtien. Hän kirjoittaa ruotsiksi sekä ruotsalaisiin että suomalaisiin lehtiin. Viktorsson kirjoittaa paitsi pohjoismaista, myös esimerkiksi Kiinasta. Hänen juttujaan julkaisevat muun muassa Medievärlden, Arbetet, Arbetsvärlden, Universitetsläraren, Hufvudstadsbladet, Ammatissa Pro, Kyrkpressen ja Acatiimi.



5 2020
Arkisto

Tämä voi olla ainoa tilaisuutemme mediatukeen

Ruotsissa, Tanskassa ja Norjassa valtio on jakanut journalismille koronatukea 24 – 66 miljoonaa euroa normaalin mediatuen päälle. Suomessa tiedonvälitystä ei tueta, vielä. Nyt tilanne on kuitenkin lupaavampi kuin vuosikymmeniin, kirjoittaa Maria Pettersson.

Kuohuva toimitus on loistopaikka edetä uralla, Riikka Räisänen

Ylen uutis- ja ajankohtaistoimituksen päätoimittaja tietää jo, kuka kolumnisti seuraavaksi ehdottaa yhtiön rahoituksen leikkaamista.

Koronan mukana kiire katosi ja filosofia palasi

Kodissamme on nukuttu enemmän kuin aikoihin. Yhtenä yönä en saanut unta, kun olin nukkunut niin jumalattoman paljon edellisinä, kirjoittaa Lauri Rotko.

Medier med mössan i hand

”Det är problematiskt om mediernas roll och deras stödbehov villkoras med coronavirusutbrottet”, skriver Dan Lolax.

Mediatuki on demokratiatuki – ja poliitikkojen olisi aika ymmärtää se

”Median asia ei ole vain median asia. Se on kansalaisten asia. Ja tämä tuntuu poliitikoilta unohtuneen”, kirjoittaa Hanne Aho.

Arvoisat kansalaiset, muistakaa resilienssi!

”Lohdullista – mutta samalla oireellista – on se, että moni journalisti pyrkii edelleen selittämään resilienssin”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Verkko toi uutta ay-koulutukseen

”Verkkokoulutus osoittautui yllättävän käteväksi ja vuorovaikutukselliseksi koulutusmuodoksi”, kirjoittaa työehtoasiamies Terhi Tarvainen.

Direktsändningarnas man

Döda: Redaktör Tomas Ek 6. 1.1957 Helsingfors – 2. 5.2020 Helsingfors

Teräväkielinen pomo muisti myös kannustaa

Kuolleita: Päätoimittaja Pekka Hyvärinen 20. 7. 1951 Kuopio – 10. 5. 2020 Helsinki

Uutisia, ei niinkään analyysejä

Kuolleita: Toimittaja Olli Pohjanpalo 21. 3. 1954 Hamilton Kanada – 11. 5. 2020 Helsinki

”Julkaistu kuva oli hyvä kuva”

Kuolleita: Valokuvaaja Mauri Vuorinen 11. 10. 1928 Hämeenkyrö – 30. 3. 2020 Tampere

Oikeutta puolustava marjakapitalisti

Kuolleita: Toimittaja Helena Hyvärinen 6.11. 1950 Tampere – 1.5.2020 Tampere

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta