Palveluammatissa

Sören Viktorsson, 58, on valittu vuoden 2014 freelancetoimittajaksi.
JOURNALISTI
21.5.2015

Manu Haapalainen, teksti

Freelancetoimittajana pärjääminen ei ole aina helppoa, mutta olet onnistunut tekemään pitkän uran. Mikä on salaisuutesi?

Tärkeintä on asiakkaiden tyytyväisyys. He voivat olla varmoja, että minuun voi luottaa. En viivyttele. Yritän toimittaa jutut päivää tai kahta ennen deadlinea. On tärkeää, että asiakkaat saavat mitä tilaavat. Kysyn toimeksiantajilta tarkasti heidän toiveistaan. Tämä on palveluammatti.

 

Miten työnkuvasi on muuttunut urasi aikana?

Viime vuosina olen saanut enemmän toimeksiantoja myös suomalaisilta lehdiltä, esimerkiksi ammattiyhdistyslehtien ruotsinkielisille sivuille. Tätä kautta olen kotiutunut ihan uudella tavalla Suomeen. Suomen kieleni on nyt myös parempi.

 

Miten vertaisit suomalaista ja ruotsalaista journalismia?

Ero on pieni, mutta suomalainen journalismi on faktapainotteisempaa. Suomessa juttuihin halutaan vähemmän kuvailua säästä, ja siitä miten pääsin haastattelupaikalle. Täällä tykätään mennä suoraan asiaan. Luulen, että kieleni on ruotsalaisissa lehdissä aavistuksen värikkäämpää.

On kiva, että suomalaiset lukevat uskomattoman paljon lehtiä. Tunnen esimerkiksi monia eläkeläisiä, jotka tilaavat Hesaria, Höblää ja Suomen Kuvalehteä. He lukevat jatkuvasti.

 

Entä työkulttuuria?

Olen huomannut, ettäkirjeenvaihto suomalaisten toimeksiantajien kanssa on aika ytimekästä. ”Moi, meillä olisi yksi juttu, deadline silloin ja silloin, teetkö?””Kyllä”, vastaan, ja otan useimmiten heti yhteyttä haastateltaviin. Olen asunut Suomessa niin kauan, että olen tottunut siihen, ettei aina tarvitse puhua paljon. Itse asiassa tämä toimintatapa sopii minulle aika hyvin!

 

Millaista oli sopeutua Suomeen?

Alussa kieli ei ollut helppoa. Halusin välttämättä tehdä haastattelut heti suomeksi. Tallensin ne, ja kuuntelin tallennetta sanakirjan avulla.Se oli hyvä tapa oppia suomea. Minulla oli vain vähän tuttavia, joten ensimmäinen vuosi oli yksinäinen. Sitten rupesin opiskelemaan kiinaa yliopistossa, ja sain hiukan suomalaisia kavereita.

 

Oletko tyytyväinen nimenomaan freelancerina?

Aluksi en ehkä ollut, mutta nyt minulla on jo suhteellisen iso asiakaskunta. Olen tottunut tähän, kuukausipalkkaisena voisi olla jo vaikeaa. Voin itse päättää aikatauluistani. Tosin olen usein työn ääressä jo aamuseitsemältä. Minulla on hyvä itsekuri.

 

Pitäisikö freelancetoimit-tajien asemaa mielestäsi jotenkin parantaa?

Toivoisin, että palkkioitavoitaisiin korottaa. Samastajutusta saa enemmän liksaa, jos tekee ruotsalaiseen lehteen. Minun suomalaiset asiakkaani toki maksavat yleensä suhteellisen hyvin.

Sören Viktorsson, 58, on valittu vuoden 2014 freelancetoimittajaksi. Hän muutti suomen kielen opintojensa innoittamana Suomeen vuonna 1996, ja on työskennellyt täällä siitä lähtien. Hän kirjoittaa ruotsiksi sekä ruotsalaisiin että suomalaisiin lehtiin. Viktorsson kirjoittaa paitsi pohjoismaista, myös esimerkiksi Kiinasta. Hänen juttujaan julkaisevat muun muassa Medievärlden, Arbetet, Arbetsvärlden, Universitetsläraren, Hufvudstadsbladet, Ammatissa Pro, Kyrkpressen ja Acatiimi.



1 2019
Arkisto

Kasvukipuja

Voimisteluvalmentamista käsitelleestä Urheilulehden jutusta syntyi jälkipyykki, jonka takia Urheilutoimittajain liitosta erosi jäseniä. Se kertoo urheilujournalismin muutoksesta, joka on ollut tuloillaan pitkään.

Vihaviestien vyörytyksessä

Oikeustoimittaja Päivi Happonen ihmetteli Ylen blogissa Oulun poliisin tiedotuslinjaa. Poliisi kritisoi Happosta Twitterissä ja se aiheutti vihaviestien tulvan.

IS:ssa uutisia tekevät kaikki osastot. ”Sanoisin, että osastojen välillä on enemmän yhteistyötä kuin kilpailua. Yleensä IS:n saamasta uutisesta iloitaan osastorajojen yli”, sanoo Ilta-Sanomien uutispäällikkö Elina Koivisto (toinen oikealta). Kuvassa myös politiikan erikoistoimittaja Timo Haapala, Uutis- ja yhteiskuntatoimituksen esimies Miia Honkanen, rikostoimittaja Niko Ranta, urheilun esimies Vesa Rantanen ja toimittaja Miikka Hujanen.

STT:n siteerausmäärät romahtivat

STT:n eniten siteeraamien viestimien kärkikymmenikkö pysyi lähes ennallaan, mutta siteerausten määrä laski yli kolmanneksen. Kärjessä jatkavat Yle ja HS. Ilta-Sanomat kipusi neljänneksi, ja Maaseudun Tulevaisuus nousi ensi kertaa kymmenen joukkoon.

Uudelleenjärjestelyjen jälkeen pääkirjoituksia kirjoittavat Aamulehdessä toimituksen johtoryhmä, uutispäälliköt ja osa toimittajista, sanoo päätoimittaja Jussi Tuulensuu. ”Linjan noudattamisesta vastaa päätoimittaja, joka myös muodostaa tarvittaessa lehden kannan merkittävimpiin aiheisiin.” Kuvassa Yleisradio haastattelee Tuulensuuta Aamulehden yt-neuvottelujen seurauksista 29. marraskuuta.

Kuka päättää lehden linjan?

Aamulehti lakkautti pääkirjoituksista huolehtineen artikkelitoimituksensa ja vähensi pääkirjoitusten määrää. Satakunnan Kansa luopui erityisistä pääkirjoittajista jo vuonna 2015. Mitä tekevät muut maakuntalehdet?

Uutiset vaikuttavat vaaleihin

Vaikka vaalitentteihin valittaisiin kuinka hienoja ja tärkeitä teemoja, ne eivät välttämättä jätä äänestäjien tietoisuuteen edes haaleaa muistijälkeä. Uutiset jättävät, kirjoittaa Elina Grundström.

För tio år sedan var Jannike Store planeringschef på Radio Vega. I dag är hon teatertekniker på Unga Teatern och elektriker med det egna bolaget ”Käringen med strömmen”. På teatern gör hon allt från scenografier till kluriga tekniska lösningar. Hon har bland annat konstruerat radiostyrda höns (Pettson och Findus) och självlysande äpplen (Mio min Mio).

”De mest givande kaffepauserna finns på raksan”

De bytte bransch, men har haft stor nytta av sin journalistiska bakgrund. Möt Jannike Store, Eva Hagman och Sanne Wikström som alla valde ”Plan B”.

Jussi Turunen valmistui Itä-Suomen yliopiston Joensuun kampukselta teologian maisteriksi neljä vuotta sitten, mutta palasi tekemään ylioppilaslehti Uljasta. Vaikka lehden äkillinen lakkauttaminen oli erikoinen kokemus, Turusen paloa journalistin työhön se ei sammuttanut.

Ei niin uljas loppu

Ylioppilaslehti Uljas lakkautettiin vain 34 päivää uuden päätoimittajan palkkaamisen jälkeen. Turun ja Tampereen ylioppilaslehdissä tilanne elää, mutta Oulun lehti sai rehtorista ystävän.

Valtaa vain muiden myöntyessä

Kun tietokirjailija väittää omiaan, kustannustoimittaja korjaa keskustellen. Antti Heikkilän kohukirjan kaltaisen teoksen kustannuspäätöstä hänen on kuitenkin vaikea muuttaa muuksi.

Tuija Siltamäki saatteli Aviisin määrittelemättömän mittaiselle ilmestymistauolle. Hänet kuvattiin tammikuussa Tampereen ylioppilaskunnan toimistossa, josta melkein koko henkilökunta on muuttanut korkeakoulujen yhdistyessä syntyneen uuden ylioppilaskunnan tiloihin Hervantaan.

Kuin viimeistä Aviisia

Tuija Siltamäki päätoimitti mahdollisesti maailmanhistorian viimeisen Aviisin. ”Ylioppilaslehtien tulevaisuudessa huolettaa halu sitoutua yhteisiin asioihin, jotka eivät ole joka hetki mieluisia.”

Airin Bahmani kirjoitti Syyrian sota -kirjaa Kansalliskirjaston rauhassa.

Kenttätöissä Irakissa

Toimittaja Airin Bahmani haastattelee Lähi-idässä Syyrian sodan uhreja, poliitikkoja ja feministejä.

Av-kääntäjä Jukka Sorsa pelkää, että av-kääntämisestä on tulossa matalapalkka-ala, jolle ei kannata kouluttautua. Hänen työnsä Pre-Textin työsuhteisena freelancerina ovat vähentyneet viime vuosina.

Kolmen kastin kääntäjät

Av-kääntäjä Jukka Sorsa haluaa tes-neuvotteluissa kohentaa erityisesti ei-työsuhteisten freelancereiden asemaa. He ovat kääntäjistä heikoimmassa asemassa.

Kuvat kätevästi Etuovesta tai Oikotieltä

Moni toimitus poimii ilmaiskuvia juttuihinsa asunnonvälityssivustoilta. Käyttöehdot antavat konserneille oikeuden kuvien julkaisuun ilman eri korvausta.

Cheerleadingissä ei ole pakollisia liikkeitä, vaan jokainen esitys on erilainen. Tämä tekee arvostelusta haastavaa. Cheerleading-tuomari Anne Achtén kanssa harjoittelemassa oli helsinkiläisen Funky Team Gorillaz -joukkueen jäseniä.

Tyylipisteiden jakaja

Radiotuottaja Anne Achté arvioi olevansa Euroopan ahkerin cheerleading-tuomari.

Palvelujournalismia aikuistuville

Säde Mäkipää, 26, on aloittanut Improbatur-lehden päätoimittajana.

Ormen äter sin svans

Varför väcker Liike Nyt intresse? För att nyhetsmedierna bevakar den. Vi är en orm som äter sin egen svans, skriver Dan Lolax.

Ihan vain eduskuntavaalit

Kun me toimittajat nimeämme vaalit, kyse on tarinan käännekohdan etsimisestä. Mutta tiedättekö mitä? Vallankumousta ei ole tulossa, Janne Zareff kirjoittaa.

Gallupin aika

Kapeneeko puolueen etumatka toiseen tai hiipuuko puolueen kannatus vielä silläkin hetkellä, kun lukija lukee gallup-uutista, kysyy Vesa Heikkinen.

Tyhmänä uskaltaa

Kun Teollisuusneuvos ehdotti löylyjen jälkeen, että myös Aamulehti kutsuisi koripallojoukkuetta Nansoksi, Matti Mörttinen ei epäillyt vastata suorasukaisesti.

Tärkeä, mutta aina epävarma näyttö

Kari Raivion Näytön paikka -kirja korostaa tutkitun tiedon tärkeyttä, mutta muistuttaa sen iäti epävarmasta luonteesta – siitä, miten huonosti se sopii journalismin joko-tai-maailmaan, kirjoittaa Marja Honkonen.

Linda Pelkonen voitti hovissa

Helsingin hovioikeus on tuominnut toimittaja Linda Pelkoselle lukuisia kertoja soitelleen miehen laittomasta uhkauksesta sakkoihin.

Psykologiliitto antoi potkut päätoimittajalleen

Hannele Peltosen potkujen taustalla ovat päätoimittajan ja lehteä kustantavan Psykologiliiton johdon väliset jännitteet, joista Journalisti kertoi viime syksynä.

Ommöblering i HSS-toppen

HSS Media byter vd. Under rekryteringsprocessen sköts jobbet av Vasabladets chefredaktör Niklas Nyberg.

Gardberg: Viktigt ha stöd då det stormar

Yle Spotlights Annvi Gardberg har tilldelats Topeliuspriset. Journalisten bad Gardberg om tre tips på hur en journalist klarar sig då det stormar som hårdast.

Yhdistykset

Journalistiliiton jäsenyhdistykset tiedottavat.

Takasivu

Provokatiivisia huomioita

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta