Imagen blogipalkkiosta klikkiperusteisia

JOURNALISTI
21.5.2015

Manu Marttinen, teksti

Uuden blogisopimuksen mukaan palkkion saa 30 000 sivulatauksella.

A-lehtien julkaisema Image maksaa uuden blogisopimuksensa mukaan kirjoittajapalkkion vain jos teksti kerää riittävästi sivulatauksia. Tekstin on kerättävä kuukaudessa 30 000 latausta palkkion saamiseksi.

”Blogeisssa – ja Image.fi:ssä – on helppo mitata kävijöitä. Myös tulot perustuvat mainoksiin, joita kävijät tuovat. Meillä ei yksinkertaisesti ollut varaa luoda uutta palvelua muulla tavalla”, sanoo Imagen päätoimittaja Heikki Valkama.

Palkkion suuruus on viisi euroa per tuhat latausta, joten 30 000 rajan ylityksestä saa 150 euron palkkion. Jos raja ei ylity, palkkiota ei makseta. Sivulatausten määrä tarkistetaan Google Analyticsin avulla kuukausittain.

Juttupalkkion voi saada kirjoittamalla kuukaudessa esimerkiksi kymmenen juttua, jotka keräävät 3 000 sivulatausta.

”Meillä on bloggaajia, jotka kirjoittavat kerran parissa viikossa, toiset kirjoittavat päivittäin. Palkkiotapa kannustaa tuottamaan paljon sisältöä”, Valkama sanoo.

Tekstien tekijänoikeudet säilyvät kirjoittajalla, joka saa myydä juttunsa myös muualle. Tekstit voivat olla myös muualla aiemmin julkaistuja.

 

Journalistiliiton työehtoasiamies Jussi Salokangas muistuttaa, että sovitulla palkkiotasolla työ ei ole taloudellisesti kannattavaa.

”Blogisti kantaa riskin artikkelin menestymisestä eikä välttämättä saa lainkaan palkkiota. Palkkio voi olla 150 euroa, vaikka juttu olisi skuuppi.”

Toimittaja-kommentaattori Markus Leikola on yksi Imagen blogisteista. Hän kertoo, että ei olisi ryhtynyt bloggaamaan ellei hänen kiinteäpalkkioinen kolumnisopimuksensa Iltalehden kanssa olisi päättynyt. Hän kertoo odottavansa kiinnostuneena mille tasolle palkkio määräytyy.

”Todella vaikea arvioida etukäteen. Itse en ole aiemmin vastaavia diilejä tehnyt. Ymmärrän kyllä periaatteen, jossa mainosrahoitteisen palvelun riskiä tasataan läpi koko ketjun”, Leikola sanoo.



4 2019
Arkisto

Rahahautomo

Valokuvausjärjestö Finnfoto kylpee rahassa, jota se ei ole saanut jaettua kuvaajille.

"Politiikan toimittajat puhuvat liian vähän politiikan sisällöistä"

Vuoden journalistin Vappu Kaarenojan mielestä osa politiikan journalismista tuo mieleen urheilusivut.

Jos sössii lehdistönvapauden, voi heittää hyvästit demokratialle

Kansalaisen kannalta on yhdentekevää, lopettaako journalisti työskentelyn ennakkosensuurin vai netissä käydyn vihakampanjan seurauksena, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Maailma muuttuu vihamielisemmäksi toimittajia kohtaan

Suomi nousi tänä vuonna sananvapaustilaston kakkoseksi, mutta entistä harvemmassa massa tilanne on hyvä tai tyydyttävä. Kymmenen viime vuoden aikana työnsä vuoksi on kuollut yli 700 journalistia.

Freelanceriksi jääminen on heittäytymistä epävarmuuteen, jossa nirsous johtaa konkurssiin

Ennen halusin tehdä ensisijassa yhteiskunnallisesti merkittävää ja lukijaa koskettavaa journalismia. Sittemmin on valjennut yrittäjän arjen totuus, kirjoittaa Lauri Rotko.

Antaisit itse paremmat erätaukohaastattelut, Susanna Luikku

Avun toimittaja Susanna Luikku tähtäsi jääkiekkoilijaksi, mutta päätyi urheilutoimittajaksi. Hän suhtautuu kriittisesti otteluiden erätaukohaastatteluihin.

Haaga-Helian journalismiopiskelijat tarkistivat kansainvälisessä projektissa kuusi EU-väitettä. ”Työssä huomasi, miten paljon asiaa muutamaan lauseeseen saattaa sisältyä”, sanoo Emmi Syrjäniemi (oik.), joka oli mukana tarkistamassa Ville Niinistön (vihr.) twiittiä. Vierellä tarkistustyötä ohjannut lehtori Kaarina Järventaus.

Journalismin opiskelijat tarkistivat EU-väitteitä: enemmistö ”sinne päin”

EU-vaaleihin liittyvä projekti muistuttaa toimittajia tarkistamaan siteerausten faktat ja miettimään otsikoista syntyviä vaikutelmia.

Kom till Afrika, här finns plats!

När det gäller den finska marknaden för Afrikanyheter behöver jag sällan konkurrera med någon, skriver Journalistens nya kolumnist Liselott Lindström, Afrikastringer för Yle.

Ei mitään muttia – vai sittenkin pari?

Verbittömiä lauseita, mutta-sanalla alkavia virkkeitä, ja-sanan pois jättäviä listauksia. Kaikkia näkyy journalistisissa teksteissä jatkuvasti. Mutta saako näin tehdä, pohtii Ville Eloranta.

Pk-media, invandringskritik och andra ord

Vad finns inbyggt i begrepp som politisk korrekt (pk), islamisering, patriot eller i en valseger som liknas vid en tsunami, frågar Jeanette Björkqvist.

Hyvä juttu, ei kauppoja

Tuomo Pirttimaan juttukeikka Norjan vuonolle sujui kuin unelma, kunnes tuli aika kartoittaa aiheen virallista puolta.

Toimittaja aikoo erota päätoimittajan vaaliehdokkuuden takia

Sanomalehti Pohjalaisen päätoimittajan ehdokkuus eduskuntavaaleissa hiertää toimituksen ja johdon välejä.

Nuoret haluavat reunoilta kovettunutta juustosämpylää siinä missä muutkin

Nuorten hupenevaa kiinnostusta ammattiyhdistysliikkeeseen selitetään usein joko sen imago-ongelmalla tai nuorten ideologisilla valinnoilla. Syy on kuitenkin muualla, kirjoittaa liiton opiskelijalähettiläs Martta Kallionpää.

Tervetuloa takaisin

Journalistiliitossa kokeillaan, millaisia tuloksia eronneiden jäsenten takaisin houkutteleminen tuottaa, liiton tiedottaja Manu Haapalainen kirjoittaa.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta