Elina Grundström on luonnonvarakysymyksiin ja kaivosteollisuuteen perehtynyt toimittaja, joka kirjoittaa parhaillaan kirjaa malminetsinnästä. Talvivaaraan sijoittanut taloustoimittaja Marko Erola kirjoitti kaivoksesta kirjan Kirottu kaivos, jossa väittää median suurennelleen kaivoksen ongelmia. Kuva: Heli Saarela

Hyvä vai paha kaivosteollisuus?

JOURNALISTI
21.5.2015

Manu Haapalainen, teksti
Heli Saarela, kuvat

Talvivaara nosti luonnonvarat ja luonnonsuojelun suomalaisen journalismin keskiöön. Marko Erolan mielestä Talvivaara-journalismi oli pinnallista ja sensaatiohakuista. Elina Grundström sanoo, että kaivoksen ongelmat eivät olleet toimittajien vika.

Talvivaaran kaivoksen tarina on kerrottu mediassa asenteellisestija väärin. Monet toimittajat mustamaalasivat kaivosta tarkoituksella ja perusteetta.

Elina Grundström: Ei. Talvivaara on Suomen teollisen historian suurimpia epäonnistumisia ja on luonnollista, että sen ongelmat ovat saaneet paljon julkisuutta. Alkuvuosina kaivosta käsittelevät jutut olivat liiankin optimistisia.

Marko Erola: Kyllä. Etenkin ympäristövahinkojen mittasuhteet vääristyivät täysin. Toimittajat eivät perehtyneet asiaan ja nielivät aktivistien väitteet sellaisinaan. Pari toimittajaa mustamaalasi tarkoituksellisesti.

Talvivaara todistaa, että toimitusten kutistuminen ja kiihtyvä uutiskilpa johtavat pinnalliseen ja huonoon journalismiin.

EG: Ei. Talvivaaran ongelmat eivät ole journalistien syytä. Monet yleistoimittajat ovat selvinneet loistavasti joutuessaan kylmiltään uutisoimaan Talvivaaran allasvuotoja ja muita äkillisiä käänteitä. Meillä on liian vähän pitkäjänteistä resurssijournalismia, mutta se johtuu medioiden linjavalinnoista.

ME: Ei. Pinnallinen ja sensaatiohakuinen journalismi Talvivaarassa ei välttämättä johdu resurssipulasta ja kovasta kilpailusta. Ja vaikka johtuisi, toimittajat eivät voi paeta vastuuta noiden syiden taakse.

Luonnonsuojelujärjestöt ohjailevat mediaa tehokkaammin kuin teollisuus.

EG: Ei. Esimerkiksi Talvivaara on ohjannut julkisuutta noin 80 kertaa tehokkaammin kuin Suomen luonnonsuojeluliitto SLL. Miten niin? No, Talvivaara-hype on tuottanut yhtiölle kymmenessä vuodessa lähes kaksi miljardia euroa sijoituksia ja lainarahaa. SLL:n tulot ovat olleet samassa ajassa noin 25 miljoonaa.

ME: Kyllä. Luonnonsuojelijat ovat lähtökohtaisesti hyvällä asialla, eivätkä joudu vastuuseen virheellisen tiedon levittämisestä tai pelon lietsonnasta. Teollisuus taas on syyllinen, kunnes toisin todistaa.

Median tehtäviin kuuluu kaivosteollisuuden äärimmäisen kriittinen tarkastelu.

EG: Ei. Median tehtävä on käsitellä kaikkia toimialoja kriittisesti ja analyyttisesti. Miksi sen pitäisi tarkastella jotain toimialaa ”äärimmäisen kriittisesti” eli kriittisemmin kuin muita? Ei tietenkään.

ME: Kyllä. Median on aina oltava kriittinen. On punnittava faktoja tasapuolisesti,on suhteutettava ja arvioitava tarkoitusperiä. Konsensusnarratiivia pitää aina epäillä. Mikään ei ole sitä, miltä näyttää.

Suomessa tehdään liian vähän laadukasta kaivosjournalismia.

EG: Kyllä. Suomessa tehdään paljon hyviä kaivosjuttuja, mutta laajempi journalismi kaivosteollisuuden kansainvälisistä rahavirroista ja trendeistä on vähäistä.

ME: Kyllä. Kaivosjournalismi on yli 95-prosenttisesti Talvivaaraa ja Talvivaara-journalismi on ollut ajoittain hysteeristä. Jos media kykenee itsetutkiskeluun, tapaus Talvivaarassa on paljon opittavaa.

Toimittajien tulisi oppia kirjoittamaan taloudesta, ilmastostaja luonnonvaroista kokonaisuutena, jossa kaikki vaikuttaa kaikkeen.

EG: Ei. Toimittajien pitäisi ymmärtää nämä asiat hyvin, mutta erkkikään ei lue juttuja, joihin on tungettu koko maailma yhdellä kertaa.

ME: Kyllä. Ekonomia ja ekologia eivät ole sellaisessa sovittamattomassa ristiriidassa kuin jotkut antavat ymmärtää. Haastetta toimittajilla riittää, koska journalismi perustuu pitkälti vastakkainasetteluille.

Suomalaisilla toimittajilla on liian vähän ymmärrystä luonnonvarojen hyödyntämisen ja Suomen talouden kiinteästä yhteydestä.

EG: Kyllä. Suomi on resurssitalous, josta puuttuu resurssijournalismi.

ME: Kyllä. Yhdessä Nokia-sukupolvessa unohtui, että Suomi rakennettiin luonnonvaroja hyödyntämällä ja siinä syntyneillä teknisillä innovaatioilla. Kaivos- ja sellutehdasbuumi näyttää tulleen yllätyksenä.

Luonnonvaroja hyödyntävää yritystä voi käsitellä kriittisestija luotettavasti, vaikka olisi sijoittanut yritykseen.

EG: ??? Tähän en halua ottaa kantaa, mutta Journalistin ohjeiden mukaan ”journalistin ei pidä käsitellä aiheita, joihin liittyy henkilökohtaisen hyötymisen mahdollisuus”. Talvivaara-sijoituksissa hyötymisen mahdollisuus on tietysti aika heikko.

ME: Kyllä. Kunhan kertoo omistuksestaan esimiehelle tai jutun tilaajalle, ja noudattaa muitakin hyviä journalistisia käytäntöjä. Entä miten kriittistä analyysiä tekee sellainen, jonka päällimmäinen motiivi on kohun aikaan saaminen?


Kuva: Elina Grundström on luonnonvarakysymyksiin ja kaivosteollisuuteen perehtynyt toimittaja, joka kirjoittaa parhaillaan kirjaa malminetsinnästä. Talvivaaraan sijoittanut taloustoimittaja Marko Erola kirjoitti kaivoksesta kirjan Kirottu kaivos, jossa väittää median suurennelleen kaivoksen ongelmia.



3 2021
Arkisto

Vaalikoneet vaikuttavat äänestyspäätöksiin. Millaista valtaa käyttävät koneiden tekijät?

Vaalikone ei ole lelu, vaan journalistinen tuote. Esimerkiksi Ylen vaalikoneen takana on kymmeniä tekijöitä, kymmeniä sivuja väitteitä ja yli puolen vuoden työ. Miten vaalikone rakennetaan reilusti? Miten siitä pitäisi kertoa käyttäjille?

Journalistiliitto on aina vaatinut mahdottomia

Loma, viisipäiväinen työviikko tai työehtosopimukset tuntuivat mahdottomilta ajatuksilta ennen kuin riittävä määrä ihmisiä alkoi vaatia niitä. ”Ei riitä, että jäämme vain puolustamaan saavutettuja etuja”, kirjoittaa Maria Pettersson.

Ilahduit, kun viisi alaistasi lähti kilpailevaan lehteen, Arno Ahosniemi

Kauppalehden vastaava päätoimittaja esittää olevansa ikäistään vanhempi mies, joka odottaa turhaan työtarjousta Etelärannasta.

Koskelan surman uutisoinnissa jäi kertomatta, kuka leikkasi lapsilta

”Helsingistä piirtyy uutisten kautta omituinen kuva kaupunkina, jossa jokin mystinen luonnonvoima kasvattaa luokkakokoja ja näkymätön käsi silppuaa erityisopetuksen kelvottomaan kuntoon”, kirjoittaa Susanna Kuparinen.

Historian ensimmäinen toimittajien työehtosopimus on ­allekirjoitettu! Edessä työnantajan Åke Heiniö ja Arvi V. Mäkinen sekä työntekijöitä edustanut Jyrki Juuti, takana Pauli Strandén ja Esko Muinonen vuonna 1967. Kuva: Uuskuva. SJL. KA.

Satavuotias Journalistiliitto aloitti pienenä herrakerhona ja kasvoi vahvaksi ammattiliitoksi

Journalistiliitto on taistellut journalistien oikeuksien ja paremman journalismin puolesta jo vuosisadan - työnantajan ja itse tsaarin vastustuksesta huolimatta.

Konflikten tar kontextens plats

”Nyhetsmedier kan inte bortförklara sitt ansvar för förvirringen genom att peka finger mot myndigheter och politiker”, skriver Dan Lolax.

Auttaisiko työvälinepooli, jos etätyö jää pysyväksi?

Ergonomisen työskentelyn järjestäminen ei ole yksin työntekijän vastuulla – ei työpaikalla eikä kotona työskennellessä, kirjoittaa Journalistiliiton juristi Tuomas Aalto.

Virus muuntuu, mutta sitä ei muunneta

”Joskus kieleen vakiintuu yhdyssanoja, jotka tarkoittavat keskenään samaa, vaikka niiden osat ovat eri järjestyksessä ja toinen on muutenkin saattanut vaikuttaa toista epäloogisemmalta”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Pikkukengillä potku omaan takapuoleen

Kiitos siististä sisätyöstä, ajatteli Heikki Kuutti hyisenä pakkaspäivänä. Sitten uutispäällikkö sai juttuidean.

Journalistien työttömyyskassa Finka sulautuu osaksi uutta jättikassaa

Uudesta kassasta tulee Suomen kolmanneksi suurin työttömyyskassa. Kolmen kassan yhdistyminen tuo liitolle säästöjä ja lisää kassan yhteiskunnallista vaikutusvaltaa.

Näin tekijänoikeusrahat kiertävät

Tekijänoikeusjärjestö Kopioston kautta kulkee vuosittain noin 50 miljoonaa euroa, jotka se jakaa eteenpäin tekijänoikeuksien haltijoille.

Nitrodiskotaiteilija on poissa

Taittaja-graafikko Hannu Marttinen 12. 9. 1945 Helsinki – 10. 2. 2021 Hämeenlinna

Pienestä naisesta jäi iso jälki

Toimittaja Leena Seretin 11. 11. 1959 Kemi – 28. 1. 2021 Sipoo

Päätoimittaja puolusti koskiluontoa ja periaatteitaan

Päätoimittaja Seppo Vento 13. 6. 1930 Vesanto – 9. 2. 2021 Joensuu

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta